Frank Sinatra.
On ehka tylsinta pitkaan aikaan. Kuuntelen Pink Floydia. Se uuvuttaa.
Frank Sinatra on niin hauska sanoo. On.
Mika teita vaivaa? Oon soittanut melkein kaikki mun suhteellisen lahistolla asuvat tutut ja ystavat lapi (lukuunottamatta tietysti niita, joiden tiedan olevan tallilla tai muualla, kiitti Ca ihan sikana. Mun paiva on nai tylsa ja se on sun syy. Ja lukuunottamatta niita, joista en pida, tai joita en nyt jaksa), mut joko ne ei vastaa tai ne ei ehi tai ne ei jaksa. Kukaan ei voi tulla meille juomaan teeta. Se olis nii kivaa. Ku sain mummalta synttarilahjaks (mita mita. Mun synttareista on monta paivaa. niita muuten juhlitaan perjantaina mun kodissa. Tulkaa tulkaa rakkaat lapset.) teenkeittimen ja se on nii hauska. Sitapaitsi mulla on niin tylsaa. Ei oo kivaa kitata teeta yksin montaa litraa.
Haluisin messengeriin. Aika paljonkinhaluisin. Miks jopa mun tietokone vihaa mua? Ha? On niin tylsaa on on on. Yksin. En haluis.
Mulla on ikava.
Kouluduuneiki ois aika monii. Mut sain jo kiireisimmat alta pois, enka jaksais muita. Joku rajatietokeskustelunpohjustus. eieiei.
Sain myos mun aikan aineen kirjotettua. Siita tuli kyl aika nega. Ku oon tallanen. Ma vaan oon.
Tuntuu todella oudolta, mut oikein odotan huomista koulupaivaa. Niin odotankin. Odotan, et naan edes joitain ihmisia.
Sit odotan, et Heikki tulee kotiin. Oon siis koton ihan yksin. Ahdistaa. Paljon.
Vois menna keskustaan kahville. Vaikka yksin. Mut ei mul oikeestaan ois varaa. Vois menna nukkumaankin. Mut ei mua oikeestaan vasyttais.
Ah. Tulista. Ei ollenkaan oo. Harmi.

Hatten ar din.
Ah. Mulla on kylma ja mua vasyttaa enka ma jaksa keittaa kahvia ja pitais siivota ja kaikki on muutekin aika ankeaa.
Tai siis joo. Nyt on koulukin alkanut ja kaikkee. En kyl jaksa kertoa tarkemmin. Koulu on.. koulua.
Joo, ja sit mul on senkin takia ihan angst, kun eilen olis jou-talolla ollut Disco Ensemble ja sit se ol vaan joillekkin taysi-ikaisille ja se on sit vaaryytta aika monella tasolla. Oon ihan katkera, varsinkin kun muutamia mun ystaviakin oli siella eika nekaan viela kaikki oo 18. Ho. Jotain vaaria papereita. Makin tahon!
Tanaan olin Oton, Mikin ja Vilman kanssa Sappeessa. Lahettiin tosi aamulla ja mietin vaan, etta mita helvettia ma taalla teen? Nyt on lauantai aamu, mun pitais nukkua. Ja joku lumilautailu ei ees oo mun laji oikeesti... :D. Mut ihan hauskaa oli kyl kuitenkin.
Vilma kai tulee meille viela tanaan yoks :).
Hmm. Oon ihan hammentynyt, Sain Teijalta jonkun ihan ihmeellisen mailin, etta joku Ca heittais meidat pois viholasta. Hiukanko nalkasta. Kun siis, en ma tieda, mita ma oon tehnyt vaarin...Ha?
Se on vaan sairas ja epatasapainoinen anmma...
Joo. Ei oo energiaa kirjottaa enempaa...

Hum pum. Uutenvuoten. Uudet varit.
Niin no. Taas on menny tovi ellei toinenkin, niin, etten vallan ollenkaan ole jaksanut valoittaa elamani synkimpia tai edes niita vahemman synkkia syovereita juuri kenellekkaan. Varsinkaan sitten jollekkin nettipaivakirjalle.
Enka kai meinaa jaksaa kovin kauas menneisyyteen nytkaan ajatuksiani uloittaa.
'Joka vanhoja muistelee, sita tikulla silmaan..'
Mut ehk ma vahan kuitenkin.
?Senverran, etta saatan sanoa, mita kavi maanantaina. Muusta ei juurkaan. Kun ei muuten mitaan juurikaan tapahtunut. Maananai siis. Humsmums. Sillon mun ihanat ystavat teki sellasen tempun, etta ne vaan tuli meille. Ne vaan tuli. Tai kai ne vahan varotti, muttei paljoakaan kuitenkaan. Eika kysyneetkaan ainakaan. Mutta ei se mitaan. Mun mielesta se oli kivaa. Meilla oli siis naa hahmot : Emma, Eemil, Hanna, Jimi ja Vilma. Ja sit ne viela jai yopymaankin. Aika hyvin mahtu. Vaik meil on tosi vahan patjoi. Ellei kumi-ilma-uima patjoi lasketa. Eik niit lasketa.
Me tehtiin sellast kaikkee hilpeeta, et me pelattii lautapelei ja paahdettii vaahtokarkkei takas : ) Oli kivaa kyl. Vaik ma kai hoen sita vahan liikaa.
?Sit tiistaina kun ne lahti oiin koteihinsa, nii ma en tehny paljoakaan mitan. Paitsi kavin ma mun siskolla ja mun Lindalla. Sekin oli kivaa : ).
?Ja sit keskiviikkon. (taa ei oo enaa vanhojen muisteluu, kosk se oli vast eilen!). Ja tanaankin vahan. Tai aika paljonkin oikeestan.
Niin, keskiviikkon. Kun mulla oli sellanen ongelma kun uusvuosstressi ollut jo pari paivaa. Njoo. No hoplaa. Tama uusvuos oli siis kiva. Mutta todella outo. Kun kaikki vaan tapahtu. Hum ja Pum vaa.
Ensin olin siis ottanut itselleni kammoittavan uusivuosi stressin. Kun ei ollut melkein aavistustakaan, mita tekisisin. No kun vaihtoehtoja oli kyl, muttei ne olleet jarin varteenotettavia sellaisia... Paadyin sitten siihen, mika on melkein perinne. Etta menin porukoiden kanssa eraan tuttavaperheen luokse. Se on sillain ihan kivaa, kun miun ystavia oli siella kaksin kappalein. Mutta oli meilla kuitenkin siinamielessa tylsaa, etta ne oli vaan niiden aikuisten juhlat. Sita vaan ajatteli, etta kaikilla muilla on paljon kivempaa. Mutta on taakin nyt ihan jees.
Sit joskus puoli kahdentoista aikaan lahdettiin ulos katsomaan raketteja, ja eras Janne, joka sanoi, etta me ollaan sen varasuunnitelma, niin se soitti, etta nahdaanko nyt sitten. Ne mun ystavat ei olleet kauhean innoissaan. Jostain syysta ne ei kauheesti pida siita Jannesta. Mun mielesta se on ihan mukava. Jokatapauksessa sovittiin sitten, etta nahdaan se Janne. Ja sitten Otto soitti mulle ja viela yksi sami soitti vilmalle ja mentiin kaikki sit Otolle ja se oli ihan outoa. Ja sitten Emman vanhemat kaski meidat kotiin. Emman vanhemmat menikin heti sit nukkumaan ja Otto, Petteri, Sami, Simo, Janne ja Eetu tuli kaikki lopulta Emmalle (ei aavistustakaan miksi. Ja etta oliko se sit kivaa...), eika Emman vanhemmat huomanneet lainkaan, etta ne tuli. Hassua.
Mut oli siis lopulta kiva uusvuos. Vaikka outoja sattumia taynna. Selvisi, etta Vilma on asunut Oton perheen omistamassa talossa silla valin kun se perhe oli asumassa Norjassa.
Tasta tulee ihan ihme sepustusta tasta postista. Kun oon ihan kammottavan vasynyt, enka jaksa yhtaan ajatella, mita kirjoitan... Kavi hiukan niin taas vaihteeksi, etta mentiin nukkumaan vasta kahdeksan aikaan. Ja Vilma ja Emma herasi vasta joskus puoli nelja. Ma en vaan osaa nukkua kauhean myoshaan. Se oli tosi hassua, kun aamupalaa syodessa aurinko oli jo laskenut. Ahdistavaa.
Nyt huomenna menen Helsinkiin kun me pidetaan protutapaaminen : ). Se on kivaa kai. Vaikka eparoin pahoin, ettei kovin tule uneksittua ja nukuttua siellakaan. Harmi vaan.

Oon onnellinen
Oon onnellinen. Ei kai mun muuta oo tarpeellista sanoa?
kiitos kaikille, etta ootte olemassa! Myos niille kaikille, joista jostainsyysta en kamalsti pida. Oon varmaan vaarassa. ja sitapaitsi mun elama olis ihan erilaista, jos teita ei olisi. Ehka tasaisempaa.
Ja kiitos kaikille myos, joiden kanssa en oo missaan tekemisissa. Ilman teita tama maailma olisi errattain autio paikka. Uskotteko?
Ja kiitos kaikille mun ystaville, tovereille, kavereille ja tutuille. Ootte yllattavan tarkeita ja ihmeellisia. Rakkaita ja ihania. Teita pitaisi kaikkia halata lujasti <3. Mutta ootte liian kaukana. :(
Aah. Mie oon oikeesti tosi onnellinen. Ehka oon vaan tullut hulluksi uudestaan. Mutta ei se mitaan. Tama on kivaa vaan.

Torstai on Toivoa taynna
Vaikkei tanaan olekkaan Torstai. Ja vaikken tunnekkaan ketaan Toivoa. Ja vaikken kai aiokkaan mitaan toivoa.
?Joulu siis. Se Tuli kaymaan. Ihan mukava vieras. Vaikkei tanavuonna saanutkaan lietsottua minua niin sellaisiin joulufiilareihin, kuin aiemmin. Aina, kun Joulu on tulossa, aiti ja isa stressaa ihan hirveasti. Ei se nyt niin ihmeellinen ole.
Aiti siivoaa kauheasti (vaikka se siivoaa kylla aina muulloinkin.) Ja isa kokkaa ruokaa kauheasti. Ihan niinkuin silla joululla olisi jonkun curling-joukkueen ruokahalu. (Vaikka isakin kylla on varmaan oikeasti todelliselta luonnoltaan joku
suurperheen emanta...) Ja nyt se Joulu siis on latenyt pikkuhiljaa. Se kyllajatti jalkeensa leijumaan ihanan tuoksupilven.
?Nyt siis. On Tapaninpaiva. Mietityttaa, miksi se on Tapaninpaiva. Vaikka on myos Tepon ja Tahvon nimipaiva. Voisi nimittain myos olla Tapanin Tepon ja Tahvonpaiva. Taas toisaalta, jos olisi niin, niin kai ptoisi olla jokaisen muunkin nimipaivan kohdalla noin. Etta olisi esimerkiksi Ilonanpaiva ja Heimonpaiva ja niin edelleen. Ja sitten ne olisi kaikki pyhapaivia. Mutta sitten siita kylla menisi vahan maku. Ja pyhapaivina ei edes oo mikaan auki. Mutta mietityttaa, etta mita niin hienoa se Tapani on tehnyt etta se saa oman pyhapaivan? Varmaan jotain jumalallista ja kirkollista hienoa. Niinhan ne miltei aina. Mutta mina vaan en ole tietoinen niista miltei ikina, koska en tuollaisiin organisaatioihin usko/kuulu.
No, nyt siis on aika tylsa paiva. Kaikki tekee varmaa nsukuvierailuja. Paitsi mina, koska mun suku asuu niin kaukana.
Televisiosta subbarilta tulee 24-maraton.
Taustameluna soi Lumiukko-tunnari, Walking in the air. Se on ihana. Sain joululahjaksi eraan cd-levyn, jolla myos kyseinen biisi. Tosin nightwishin esittamana. Nyt kuntelen ihan oikeaa versiota joltain aidin kasetilta.
?Eilen siis. Musta tuli siis vihdoin virallisestikin Iso Ihminen. Enaa mun ystavatkaan ei saa sanoa mua pikku-Thelmaksi :D. Oon lainopillisesti vasttuussa teoistani, koska oon jo niin fiksu, etta ymmarran mita teen.
Ois pitanyt jouluaattona kaysa potkimassa kaikkien ilkeiden ihmisten autot rikki.
Ei kylla tunnu silta, etta ymmarrykseni olisi mihinkaan suuntaan laajentunut. Miksi muuten syntymapaivana aina kysytaan, etta miltas nyt tuntuu? Kun eihan se yhdessa minuutissa muutu, etta miten anhaksi ihminen itsensa tuntee tai muuta.
Niin, taytin siis 15 vuotta. Pitaisi kai olla joku puolenkolmenkympinkriisi. Ja ehka mulla vahan onkin. On Sekava ja Outo olo. Vaikkei se (tiedan sen) mistaan syntymapaivasta johdukkaan. Sanotaan sita silti puolenkolmenkympinkriisiksi. Se on hauska sana.
Eilen siis. Olin illalla kavelylla varmaan kaksi ja puolituntia. Ellen enemmankin. Oli sumuista ja nattia ja kivaa. Oli aika lammin ilmakin. Ja niin vahan ihmisia. Ja mie vaan kavelin. Kavin monissa paikoissa jossa tan vuoden ihania paivia oli ollut. Vaikka en tietenkaan niissa, jotka ei ollut kavelyetaisyydella.
Rautatieasemalla nain Hildan, Raisan ja Jukkiksen. Ne on ihanan onnellisen oloisia :).
Hassua, kuinka aina, kun Joulu tulee, niin ihmiset sulkeutuu sisatiloihin. Vaikka olisi nain kaunis ilta. Juur loistava pitkille kavelyille. Vaikka se taytyy kyl myontaa, etta varpaat kastui.
Sekin on hassua etta niin monet mun ystavat tayttaa 18 ensivuonna. Paitsi Tuomas, kun se taytti jo. Ja ma kuolen kohta (Emma prkl. Kun istutti allaisen ajatuksen mun mieleen.
?Toissapaivana siis. No, sillojn tuli se Joulu. silloin vasta, vaikka sen tuloa oli jo aikakausia valmisteltu. Koristeltu kaikkialla ja niin edelleen. Mun vanhemmat yritti kovasti pimittaa multa sen hankkeen, ettei ne ostaisi kuusta. Mutta sain ne kiinni, onhan se sentaan itse Joulu.
Sen mukana tuli kaikkia kivoja lahjoja. Ja suklaata. En nyt jaksa mainita erikseen kuin Henkien Katkema DVD:n. Ja yhdet alyttoman pitkavartiset villastukat. No, Joulun vierailu on aina Joulun vierailu. Ei siita muuta.
Paitsi se, etta kello 23 menin aidin kanssa Sympaattikuoron konserttiin Aleksanterin kirkkoon. Sekin oli Joulun kunniaksi : ). Siella Muunmuassa Aasa ja Hannan pieni sisko Kaisa ja Jonna ja muutamia muitakin minun koululaisiani ja sitten eras Mira, josta en ollut tietoinen, etta han siella laulaisi, (saatan olla vaarasakin, kun en hanta kunnolla nahnyt) lauloivat. Muutenkin siella nakyi paljon tuttuja. Hannan kanssa laulua kuuntelin : ).
?Tiistaistakin siis sitten. Kun noista muistakin paivista. Se oli varsin talvisen ihana paiva. Riemukas. Ensin kun herasin. Ei tallaista kronologiakertomusta. Joo. Olin siis Toissapaivan eilispaivana todellinen voimanainen. Kannoin kaupasta 6.5 litraa maitoa ja yhden leivan. Se leipa ei ollut kovin painava. Kaytiin Oton kanssa ostamassa liput Kuninkaan Paluuseen sunnuntaiksi. Se Otto vaan maksoi mun lipun. Tosta noin vaan. Siis silla kylla oli jotain ilmaislippuja. Mutta ei se ottanut multa rahaa. Ei. Olin joo siis loytanys sen kirjan. Palautin sen ja lainasin kolmannen. Ja sit sain Otolta joululahjan. Kamalaa, kun ei mulla ollut sille lahjaa. Huonoomatunto...
Sit kavin tosiaan tekemassa viimeheken jouluostoksia. Vilmalle ja Heikille. Sarjakuvia :).
Joskus kun olin hetken ehtinyt olla kotona Hanna ja Jimi tuli meille. Istuttiin meidan tukikohdssa juomassa Kaakaota. Maisema oli niin natti ja Taivas violetti :). Sit tuli Emmakin. Mentiin laskemaan makea mun pienen veljen stigalla. Hanna ja Emma oli niin nossoja ettei ne uskaltanut, niin mentin sit Jimin kans hyppyrista. Vaikka mie tosin en ikina paassyt hyppyriin asti. Putosin kyydista.
Se oli varsin kiva paiva.
Nyt meen nauttimaan Joulun jattamista suklaista. Harmi vaan, etta musta tulee joku rasvapallo. Ja sit katson synttarilahjaksi saamaani Kaksi Tornia Extendedia : ). Kova juttu!

huono tapaus.
Harmi vaan. Nyt Vituttaa. Aika paljonkin Vituttaa. Kirjoitin nimittain runsaan tekstin. Kerroin siina Kaiken Kaikesta. Siina oli myos Kysymys. Siis se Kysymys. Kysymys Elamasta, Maailmankaikkeudesta ja Kaikesta. Oon jo unohtanut sen. Ja nyt oon jo senverran vittuuntunut, etten vaan jaksa enaa kirjoitta mitaan satuja tai tarinoita. En edes yksinkertaisia elaman faktoja.
Ma yritan selvita. Kayn vaikka kavelylla ja silleen. Sit palaan. Eh-Ka. Ja kerron lisaa.
Mut Kysymysta teettesaa.

Talvi. Hienoa. Paivat pitenee taas. Hienoa.
Hurr. Tanaan oli luminen paiva :). Luminen ja ystavallinen. Kiva paiva.
Mennyt kai taas hetki viime kirjoituskerrasta, mutta taaskaan ei ole kaynty mitaan niin ihmeellista, etta siita pitaisi kertoa maailmalle.
Tanaan siis. On Joululoma. Paiva alkoi tosi leppoisasti. Lueskelin vaan kirjaa, join lamminta glogia ja natustelin piparkakkuja. Groove Fm soitti jazzia. Jouluista.
Oon kylla kai vahan huolestunut, kun en oikein tieda, mihin ihmeeseen oon sen yhden Oton kirjan laittanut (taytyy toivoa, ettei se lue tata. Pelkaan etta Otto voisi vahan suutahtaa...), mutta eiohan se tata joulusiivousta tehdessa loydy... :)
Joo, no sitten, kun olin aikani heraillyt, lahdin tapaamaan veljani saadakseni kannykkani. Veljen ystavan aiti oli varsi herttainen ja lahjoitti minulle yhden niiden latureista. Ja sit tarjos kahvia ja pizzaa :). Sielta lahdettyani tapasin Lindan ja mentiin Robertsiin. Sitten Lindan taytyi lahtea :( Mutta Hanna ja Jimi ja Monjy tuli sinne. Yhteensa istuin kahvilassa joku 3 tuntia... :D.
Oltiin viela ympariinsa kaupungilla. Tekemassa viimehetken jouluostoksia. Ja etsimassa kayttotarpeita mun Stockan lahjakortille. (Sain 2x25 euroa, kun oon ollu radiolinjalle niin hyva asiakas :D). harmi, ettei silla kortilla voi ostaa levyja. En meinaa keksia, mita haluisin. Meinasin ostaa Paul Frankin pipon, 40 euroa. Mutta tulin jarkiini. Vaatteita ja kosmetiikkaa. Tarvisin kyl uuden hupparin ja laukun tai jonkun.. Joulukuun loppuun asti aikaa.
Ihmiset katsoi kummaksuen, kun yritettiin syosta toisamme lumipenkkaan :D. (paitsi emmaa, kun se on melkein kuolemansairas.. :( Toivottavasti paranee pian.). Loppujen lopuksi oltiin kaikki ihan lumisia. Ja kun asken paasin kotiin, olin ehka maailman punaposkisin :D
Kotimatkalla tapasin taiteilijapojan ja juttelin sen kanssa aika pitkaan. :)
Nyt voisin alkaa etsia sita kirjaa, etta Otto ei lopeta mulle puhumista...
Aiti on ostanut cashew-pahkinoita. Ihana nainen :D.

Hah, mita angstia.
Kumkvatti. Se on ohi nyt. Kotona ollaan ja silleen. Kuninkaan paluu... Mutta varmasti ei ollut viimeinen kerta, kun kayn kyseisen elokuvan katsomassa. Ol aaah. Hieno. Mie itkin. Aika paljonkin. Mutta puuttuvia kohtia oli. Eniten hamas Sauronin Suun puuttuminen
en vann voi nukkua. huomenna fysiikankoe. Taidan skipata opon tunnin aamulla. En kuitenkaan oo mihinkaan kotitalouslaitokseen menossa...
Mutta ah. hyva leffa se on.
Tultiin Herra Taiteilijan kyydissa kotiin. Siis Mina, Aasa, Kikelot seka Leena. Kiva mies kun kyyditsi :). Hihi. Oon sekava. En saa nukuttua. Yritan Lukea Fysiikkaa.
Olisi hauskaa, jos elaisimme Maailmassa, jossa Kaikki Merkittava kirjoitettaisiin Suurella Alkukirjaimella... Harhahraharharha.

Hyva asia tulevaisuudessa on se, etta se tulee vaan paiva kerrallaan. -Abraham Lincoln
Eh.
Kaikki menee tosiaan nyt alamakeen... Ja kovaa vauhtia. Kaikki kertoo pahat asiansa juur nyt. Kohta on sentaan joulu. Eika kaikki asiat edes ole tarkoitettu pahoiksi. Tai siis ei mitkaan niista ole, mutta osa on vielapa sellaisia, joiden kuulemisesta tavallinen ihminen tulisi iloiseksi. Mussa on joku vamma. En osaa suhtautua asioihin oikein.
Nytkeksin miljoona syyta, miksi mun pitaisi nyt olla onnellinen. En kuitenkaan oo. Yleinen angsti. Yleensa on niin pain, etta oon ihan kasittamattomasti hyvalla tuulella vaikka ei oisi mitaan syyta.. Hevetti. Kaipaan seuraa. Soittakaa mulle! Tai ehka soitan itse. Annnnggggst. Olotila.
Mutta tapahtui tanaan yksi kivakin juttu. Kirjoitin sahkopostia Englantilaiselle punkkari-pojalle :)
En tieda, mista sain paahani mailata sille, mutta tein sen kuitenkin.
Tai oikeastaan oli koulupaivakin tanaan ihan ok. Liikassa oli tanssia. Se on oikaestaan aina kivaa, vaikkei mitenkaan erityista-
Ja huomennahuomennahuomenaa! Huomenna on pakko olla kivaa. Koko angsti menee pois kun pelkastaan ajattelen koko asiaa. Hyvahyvahvahyva. Tai oikeastaan ylihuomenna se on. Klo 00:03. kuninkaan paluu. Whoawhoa. En Kai voikkaan nukkua ensiyona, kun oon niin innoissani. Pitaisi lukea fysiikkaa. Kun se on se koe ke. Teen sita kylla ihan silmat ristissa. Kun oon kotona neljalta aamulla... Nyt pitaa vaan olla ajattelematta ikavyyksia, ettei angsti palaa. Ma oon aika hyva poistamaan masennusta. Silti oon niin usein masentunut. Hmmm.

horros.
Kaikki nisakkaat talvehtivat hangen alla. Tanaan sellainen olo, etta olisi hyva, jos talvehtivisatkin. Tai ainakin jos mina talvehtisin (Vaistamatta tuee nimittain sellainen mielikuva, etta on joku helvetin iso hirvi jossain lumihangen alla, etta ehka ei kaikki nisakkaat...).
Nyt en vaan jaksa keskittya mihinkaan. Pitaisi lukea kaksiin kokeisiin. Fyssaa ja bilsaa. Tai fysiikkaa ainakin ois luettava. Pelkaan, et saan siita todistukseen seiskan. Kun ensimmaisesta kokeesta tuli 6.5. Ja olis aika epamukavaa. Kun viimevuonna ei ollu mistaan seiskaa. Bilsa nyt menee onneksi vahan enemman paremmin...
Ja Vilma kai haluaa, et menisin sen kanssa Tykkiin kattoon jotain naytelmaa. Voishan se ihan hauskaakin siinamielessa olla, etta siina kai on tuttuja aika paljonkin mukana :).
Hurr. Tanaan ois ollu viimenen paiva lahettaa joulukortit. Vielakin kai ehtis. Mut en viitsi. Aina voi kai lahettaa sahkopostia. Vaikka se nyt onkin vahan ankeeta...
Tjah. Vasyttaa .En viitsisi. En tieda, mita en viitsisi, mutta en vaan millaan viitsisi. Sain kamalan huonoja juttuja tietaa tanaan. En jaksa.
Kaikki jarjestyy. ..Ehka.
Kaikki nisakkaat talvehtivat hangen alla.