SUSIEN MAA.
Hyvästi, Aavekaupunki.
On aika lähteä. Suuntaamme pohjoiseen, Valko-Venäjän rajaa kohti.
Valko-Venäjä on erillinen valtio. HUOMAA, että naapurimaat kärsivät enemmän kuin maa jossa onnettomuus tapahtui. Säteilyllä on kansainvälinen luonne ja se ei tarvitse kutsuja tai viisumeita matkustukseen. Sinä päivänä paha tumma tuuli kantoi 70% Tsernobylin raskaasta säteilystä naapurimaahan Valko-Venäjälle.
Kun matkaamme pohjoista kohti, alamme ymmärtää koko sen alueen laajuuden, joka saastui ja tulee olemaan saastuneena vielä vuonna 2525.
Koiruoho.
Tiet joita ajamme, ovat paikoitellen hyviä.
Paikoitellen eivät.
Silloin tällöin kaatunut pylväs katkaisee tiemme.
Niin kauan kun matkaamme SUSIEN MAASSA, näemme vain kuolleiden kylien ja tuhoutuneiden maatilojen varjoja. Näemme myös ruohoa joka kasvaa tien laidoilla. Kutsumme tuota ruohoa tsernobyliksi, koiruohoksi. Se on kitkeränmakuista.
Luonto on armoton ottaessaan oman osansa maasta. Noin sadassa vuodessa kaikki ihmisyyden merkit katoavat täältä. Säteily pysyy vielä pitkään senkin jälkeen.
Jos matkustamme syksyllä, nämä hedelmäpuut taipuvat alaspäin tarjoten meille noita isoja omeniaan ja päärynöitään, mutta emme uskalla syödä niitä.
Ilmestyskirja kertoo, että suuri tähti nimeltä Tsernobyl, putosi kolmasosaan virroista ja lähteistä ja teki niistä kitkeriä..
Niinpä emme juo tästä lähteestäkään.
Koska en ole uskonnollinen, en ole huolissani synneistäni siksi että maksamme synneistämme tuonpuoleisessa, mutta olen huolissani erehdyksistä, joita joudumme maksamaan jo tässä elämässä... En ole optimisti joka näkee lasin puolitäynnä enkä pessimisti joka näkee saman lasin puolityhjänä. Olen realisti joka näkee lasin juuri sellaisena kuin se on ja täällä Cherniessä näen synkän lasin läpi, että Raamatun kirjoittajat ovat jotenkin ennustaneet Tsernobylin onnettomuuden.
Kreikan kielessä, jolla Uusi Testamentti alunperin kirjoitettiin, lause jossa sanotaan - "..niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin; Tähden nimi oli Koiruoho. Kolmannes vesistä muuttui karvaaksi kuin koiruoho, ja monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi". Sana "putosi" tarkoittaa "häilyä,levitä, asettua" ja sana "tähti" tarkoittaa "levitä ympäri taivasta". Se puolestaan johtuu toisesta Kreikan sanasta, joka tarkoittaa "levitä kuin matto" - kunnollinen kuvaus säteilypilvelle, joka levisi ympäriinsä alueelle. Kiinnostavin on sanan "lamppu" alkuperä: se tulee Kreikan verbistä "säteillä". Siitä saadaan suoraan aikaan sana"säteily".
Jakeessa 11 tähden nimi on jopa isolla alkukirjaimella, ikään kuin oikea paikannimi.. Ja mitä tulee kolmannekseen maailmasta, ensimmäisten vuosisatojen Kreikassa oli suosittua käyttää termiä "kolmasosa" kuvaamaan suuria määriä. Tsernobylistä saattaa tulla yhteinen nimi kaikille tulevaisuuden "Tsernobyleille", missä tahansa "suuri tähti" putoaakin, tämän maan tilevaisuus pysyy samana, säteilyä ja koiruohoa - unohduksen ruohoa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että vaihtoehtoinen merkitys, "Koiruoho", sanalle "Tsernobyl" on mystisesti kadonnut sanakirjoistamme. Sellaiset toimintatavat on hallituksellamme. Keventääkseen maailmanlopun tunnelmaa ja rakentaakseen enemmän reaktoreita, he poistivat sanan sanakirjoista. Epäilen, etteivät he pysty poistamaan tätä episodia muistoistamme, sana on vieläkin päivittäisessä käytössä ja me kaikki tiedämme että edes kaikkien maiden hallitukset, ei edes niiden rikkaat ydinteollisuuspamput pysty poistamaan lauseita Raamatusta.
Viljavarasto.
Maatiloja Ukrainassa.
Alueeltaan Ukraina on isompi kuin Ranska ja historiankirjoissa sitä kutsutaan Euroopan viljavarastoksi.
Se johtuu siitä, että Ukrainassa on 40% maailman mustasta mullasta.
Maaperä on hyvää täällä, pistä tikku maahan ja se alkaa kasvamaan.
Nyt tämä viljavarasto on koiruohon makuinen eikä monikaan halua ostaa tuotteita jotka on kasvatettu Ukrainassa.
Villisiat elävät täällä mukavaa elämää. Kukaan ei metsästä niitä koska ne ovat radioaktiivisia.
Vilcha. Olemme Vilchan rautatieasemalla. Viimeinen matkustajajuna meni tämän aseman läpi noin 18 vuotta sitten. Sen jälkeen vain rahtijunat ydinvoimalasta ovat kolistelleet tästä läpi.
Vilcha oli neljänneksi suurin paikka Tsernobylin alueella. Se sijaitsee Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalla. Paikkoja, joissa säteily on ympäristöä voimakkaampaa, kutsutaan kuumiksi pisteiksi. Täällä Cesiumin radioaktiivisten isotooppien taso on mitattuna 60 curieta/neliökilometrillä, joka viittaa siihen että olemme kuumassa pisteessä. Kaupunki on radioaktiivinen ja kukaan ei ole asunut täällä vuoden 1986 jälkeen.
Tässä on Ninjani katsomassa sisään tyhjän koulun ikkunasta.
Kun matkustat autioituneiden paikkojen läpi yöllä, moottoripyöräsi lamppu on ainoa valo koko kaupungissa. Se menee läpi kehyksettömistä ovista ja ikkunoista kuin röntgensäteet. Yöllä näet enemmän kuin päivällä.
Öinen Chernie.
Kuolleet kaupungit ja kylät ovat vain unessa päivisin. Öisin kaikki herää eloon. Kaikki alkaa liikkua ja rapista...sammakot kurnuttavat.
Tämän täytyy olla teurastajan liike, ilmoitustaululla lukee "lihaa".
Alfa, Beeta, Gamma.
Olen yöpöllö ja välillä on vaikeaa löytää kumppania öisille ajeluille. Joka kerta kun tuon jonkun tänne, hän kysyy miksi olemme murskaamassa sammakoita Cherniessä, kun voisimme olla juomassa olutta jossain mukavassa kahvilassa... Sanon aina heille että kahden tupakka-askin polttaminen kahvilassa on vaarallisempaa terveydelle kuin ajaminen Vilchaan. Useimmiten he haluavat helvettiin täältä. Ihmiset ajattelevat että tämä maa on kirottu.
Itse en usko tarinoihin mutanteista ja tsernobylin lumimiehestä. Minulle se on vain mielenkiintoinen paikka.
Vilchan laitamilla toisen sukupolven kannettava geigermittarini "inspector" antaa lukeman 109 mR tunnissa. Kaupunki sijaitsee noin 45 km päässä reaktorista, suunnassa jonne ensimmäiset radioaktiiviset pilvet ajautuivat. Ystäväni "inspector" mittaa kaikkia ihmisen tunnistamia säteilytyyppejä. Nyt on aika oppia pari asiaa säteilytyypeistä.
Säteily, joka menee lävitsemme on gammasäteilyä, se on kumulatiivista ja kerääntyy, joten voimme laskea millaista tuhoa se tekee terveydelle. Gammasäteily on lähes identtistä röntgensäteille. Röntgensäteet ovat ihmisen tekemiä, kun taas gammasäteilyä löytyy luonnosta. Sitä kutsutaan myös kosmiseksi säteilyksi. Kuka tahansa joka lentää korkealla lentokoneessa, altistuu kosmiselle säteilylle 25 mR/tunnissa. Gammasäteily aiheuttaa pahiten ongelmia välittömästi. Gamma on aalto. Se on kuin näkymättömiä luoteja jotka voivat tappaa meidät tunneissa. Alfa ja Beeta ovat sen sijaan partikkeleita ja toimivat aikapommin tavoin. Ne pääsevät elimistöön ihmisen hengittäessä radioaktiivista pölyä, ja majailevat siellä räjähtäen syöpäsoluiksi muutamassa vuodessa. Alfapartikkelit ovat painavimpia näistä kolmesta, beetat äärimmäisen kevyitä ja gammat eivät paina mitään. Alfasäteily pysähtyy 4-12 cm:iin, voisimme pelata biljardia palloilla jotka olisi tehty puhtaasta plutoniumista. Ihon kuolleet solut pysäyttävät beetasäteilyn, plutoniumipalloilla jongleeraus olisi turvallista kunhan niitä ei nielaise vahingossa.
Jos matkustamme alueen läpi jossa säteily ei ylitä 100 mR/tunnissa, niin yhdessä tunnissa saamme saman annoksen gammasäteilyä jonka matkustaja saa muutaman tunnin lennolla Kiovasta Lontooseen. Minä en lennä Lontooseen, joten voin matkustaa Vilchaan, jossa saan saman miedon annoksen.
Onnettomuudeksemme emme voi laskea alfa ja beetapartikkeleita jotka hengitämme, vaikka ne ovat suurin riski. Ensimmäisenä vuonna onnettomuuden jälkeen olisi ollut itsemurha ajaa täällä avoimella kulkuneuvolla, radioaktiiviset partikkelit pysyvät maassa. Jos kävelisin ruohikolla, saisin sanoa kengilleni hyvästit. Saastuttaisin ja halvaannuttaisin myös geigermittarini, jos antaisin sen koskea radioaktiivista pintaa. Tähän mennessä säteily on mennyt maaperään ja tasot alentuneet. Positiivista siinä on se että voimme matkustaa tämän alueen läpi riskeeraten terveyttämme vain vähän, mutta negatiivista se että nyt maa hengittää säteilyä syvältä sisältä päin ja se vaikeuttaa puhdistamisprosessia.
Nykyään säteilyä on kurkuissa ja omenoissa, joten säteilymittari on yhtä tarpeellinen torilla kuin täällä. Suuri huolenaihe on sienet. Syömme niitä 6 kertaa niin paljon kuin useimmat Amerikkalaiset. Sienten kemikaalit ovat pahempia kuin Cs137 (Cs tasot eivät ole laskeneet sienissä edes yhtä paljon kuin Cs137:n puoliintumisaika edellyttäisi)
Joka tapauksessa, tieteellinen höpinä saa riittää, jatketaan matkaa päivänvalossa.
Aukko kartassa.
Olemme nyt rajalla ja kyltti toivottaa meidät tervetulleeksi kaikilla eri viidellätoista eri kielellä jotka olivat Neuvostoliiton osavaltioiden kieliä. Joskus tulen ajelulle tänne Valko-Venäjälle. Tiet ovat parempia ja bensa halvempaa. Tämä maa on hyvissä väleissä Venäjän kanssa ja eristäytynyt muusta maailmasta. Monia vuosia Valko-Venäjä eli presidenttinsä Lukashenkon itsevaltiuden aikakautta. Hän on kuin Fidel Castro, ikuinen presidentti, hänellä vain ei ole partaa.
Uudemmissa kartoissa SUSIEN MAA näkyy isona aukkona. Autioituneet kaupungit ja kylät, kuin myös tietkin, ovat kaikki pyyhitty pois.
Viranomaiset eivät halua sunnuntai-ajelijoita ilmaantuvan teille, jotka saattavat olla ympäristöllisesti vaarallisia.
Rajalinja on leveä. Maa ei ole tappelemisen arvoista. Jos lähdemme päätieltä ja matkustamme rajaviivaa myöten, ohitamme kuolleita kaupunkeja emmekä koskaan tiedä kummassa maassa ne sijaitsevat.
Ajamme niin pitkään kuin päällystettyä tietä riittää ja sitten jätämme ajoneuvomme ja jatkamme matkaa kävellen. Auton tai moottoripyörän jättämisestä vartioimatta ei tarvitse olla huolissaan, kukaan ei löydä sitä. Todennäköisyys toisen kohtaamiseen täällä on sama kuin Etelänavalla.
Tienviitta näyttää etäisyyden johonkin kylään.
Tämä on linnunpönttö. Kottaraiset lensivät pois kauan aikaa sitten.
Valko-Venäjän suljettua aluetta kutsutaan nykyään "säteilyekologinen metsänsuojelualue". Useimmat sen sisällä olevat kylät ovat hyvin etäisiä. Moniin ei ole teitä ja ainoa tapa päästä sinne on ajaa traktorilla tai mennä jalkaisin.
Jos olet väsynyt, aina löytyy penkki jolle istua..
Tai voimme seisoa katselemassa Tsernobylin Niagaraa. Säteilytaso on täällä sama kuin Kiovassa. Sillalla seisominen on yhtä turvallista kuin seisoa Venetsian silloilla. Mutta älä koskaan unohda että tämä on Chernie, missä voit kävellä muutaman sata metriä ja joutua todella pahaan paikkaan. Tsernobylin alueella on yli 800 radioaktiivisen jätteen hautauspaikkaa. Ne ovat olleet siellä vuodesta 1986 ja emme koskaan tiedä missä ne ovat. Varmuuden vuoksi säteilymittarin täytyy aina olla päällä.
Viimeinkin, täällä on kylä. Nimetön.
On vaikeaa kuvailla, mitä tunnen kun tulen kylään jossa ei ole ihmisiä, mutta yritän - Ensin tulee tunne kuin olisi tullut kuuroksi. Hiljaisuus on valtava. Ei lintujen laulu, ei tuuli, mikään ei pysty rikkomaan tätä hiljaisuutta. Kylät ovat enemmän taidemaalausmaisia kuin kaupungit, talot ja ladot eivät näytä oikeilta. Kaikki näyttää maalatulta ja tuntuu kuin kävelisi maalauksen sisällä.
Smirnovka.
Tämä on kylän klubi. Se oli keskeinen paikka juhlimiselle, ihmisten tapaamisille ja elokuvien katselulle.
Nyt juhlat on ohi. Ovet ovat auki mutta kukaan ei mene sisälle. Villisian tapaaminen sellaisessa suljetussa paikassa ei olisi turvallista.
Kylissä sanotaan, että jos ei korjaa taloaan se hajoaa käsiin. Se vaikuttaa olevan totta.
Monissa paikoissa kiireiset raapustukset puuristeissä ovat ainoa kronikka rikkaista elämistä, joita täällä oli. Monet läheisistä, jotka rukoilivat niiden yllä, ovat luultavasti myös täällä.
Löysin tämän kylän muutama vuosi sitten, en löytänyt sitä kartalta, mutta kaupungin hautausmaa kertoo tarinaa, jonka mukaan varhaiselta 1800-luvulta vuoteen 1986, kaikki asukkaat kylässä olivat Smirnoveja.
Sen täytyi olla lahkolainen kylä, jossa veljekset naivat sisarukset ja kaikilla oli sama sukunimi.
Laitoin tämän kylän kartalleni ja nimesin sen Smirnovkaksi. Siksi kutsutaan kuuluisaa vodkaa. Mietin, onko tämän kylän ihmisten ja ihmisten jotka tekevät Smirnoff vodkaa, välillä yhteys?
Voin vain arvailla, koska täällä ei ole ketään vastaamassa kysymykseeni.
