11.06.2002

Kun pääsimme pois putkasta, niin lähdimme juosten Seatin luo tarkistamaan, että kaikki olisi kunnossa. Esko juoksi hieman Mikan ja minun perässä, koska sillä oli kylkiluut ja vatsalihakset hieman kipeät. Esko kertoi, että hän jossain vaiheessa yötä tuli tajuihinsa, kun hän makasi lattialla sikiö-asennossa ja joku potki häntä. Poliisit olisivat voineet kuulemma herätellä hänet hieman rauhallisemminkin.
Saavuimme Seatin luo ja näky oli karmaiseva. Seatista oli rikottu kuljettajan puoleinen sivuikkuna ja väännetty peili ihan väärään asentoon. Peilin suoristaminen ei ollut kovin hankala operaatio, josta suoriuduimme kolmistaan. Kun ikkuna oli rikki, niin autoon oli tietenkin satanut vettä sisälle ja kuljettajan penkki oli aivan märkä. Ennen kuin menisimme Jukan Vehkeeseen asennuttamaan uuden sivulasin, niin pitäisi käydä vakuutusyhtiössä kysymässä vahingonkorvausta rikotusta ikkunasta.

Vakuutustarkastaja tutki autoamme ja täytteli papereitaan. Aikansa autoa kierrettyään tarkastaja meni omaan toimistoonsa. Esko oli aivan varma, että vakuutusyhtiö maksaisi korvaukset kahdessa erässä, koska Seatin osat eivät ole halpoja ja vakuutusyhtiön talouspolitiikka ei varmaan ole kaikista parhaimmassa iskussa. Vakuutustarkastaja tuli hetken kuluttua takaisin ja sanoi, että vauriot ovat niin suuret, että vakuutusyhtiö lunastaa Seatin itselleen. Se sopi meille, kunhan hinnasta sovitaan. Tarkastaja ehdotti summaksi 180 euroa, josta vähennetään omavastuu, joka olisi 135 euroa. Meille jäisi Seatista 45 euroa. Nauroimme aivan vääränä, paitsi Esko, joka ei päässyt vääräksi, koska kylkiluita oli luultavasti poikki. Tämä tarkastaja oli varmaankin kotona katsonut jotain komediaa, koska vitsit lensivät vielä työpaikallakin. Päätimme jättää vakuutustarkastajan opettelemaan autojen arvoja ja lähdimme kumi vinkaisten pois. Pitäkööt rahansa, perkele.

Ajoimme Jukan Vehkeeseen ja Jukka oli juuri asentamassa keltaiseen Opel Rekordiin takapenkkiläisille DVD-soitinta. Tämä autohan on juuri se kuuluisa pimeä taksi, jossa panostetaan asiakkaiden viihtyvyyteen. Myös kuljettaja on siisti ja hyvin pukeutunut. Jukalla sattui olemaan Seattiin sopiva sivuikkuna. Hintaa ikkunalla oli vain 160 euroa. Tässä taas nähtiin vakuutustarkastajan hintatietoisuus. Hän tarjosi Seatista hieman enemmän, mitä pelkkä sivulasi maksoi. Kannattaisi hänenkin hieman ajatella ammatin vaihtoa. Jukka laittoi ikkunan paikalleen ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Nyt olisi korkea aika tehdä viimeiset säädöt Seatin hifilaitteisiin kisoja varten. Säätöihin kuuluu ainakin basson lisääminen. Mika lupasi hoitaa säädöt, koska hän oli siinä ehdoton mestari. Nyt vain kaasu pohjaan ja Eskon vanhempien luo asentamaan. Perille päästyämme aloitimme säätämisen. Mika oli takaluukussa, korva kiinni subbarissa, kun minä lisäsin bassoa soittimesta. Mika antoi ohjeita koko ajan. Miten se voi tietää laitteista noin paljon? Kun basso, loudness ja volume olivat täysillä, niin Mika sanoi:" No niin. Älä koske enää mihinkään. Nyt soundi on luonnollinen." Olimme Eskon kanssa samaa mieltä. Mika sai idean, että jos poistettaisiin vielä 6x9 kaiuttimet hattuhyllyltä, niin subbariin menisi enemmän tehoa. Otin ruuvimeisselin ja irrotin kummatkin ruuvit ja nostin kaiuttimet pois. Nyt bassoa oli aika sopivasti. Yhtäkkiä kuului kamala kilinä. Jukan asentama sivuikkuna tippui oven sisälle ja hajosi aivan paskaksi. Harrastaminenhan maksaa aina eli nyt pitää lähteä Jukan luo hakemaan uutta ikkunaa. En ole ikinä ollut näin tyytyväinen Seatin soundeihin. Äänenpaineesta hajoaa jopa ikkunat. Voitto tulee olemaan meidän.

Seuraavaan tarinaan