|
27,04,2002 Heräsin kovaan oven kolkutukseen. Katsoin kelloa ja se oli vasta noin yksi päivällä. Kuka helvetti meille tulee näin aikaisin? Mahtoikohan se olla Esko, jolla olisi jotain uusia Tuning-juttuja. Menin avaamaa oven ja siellä seisoi noin 2-metrinen järjettömän kokoinen karju. Tämä noin puhelinkioskin kokoinen äijä kertoi, että hän tuli perimään velkoja. Tajusin samassa, että siitä asuntovaunusta otetusta lainasta piti maksaa viime viikolla ensimmäinen erä. Eihän minulla mitään rahaa ollut. Olin juuri eilen ostanut uusimman Tuning-magazinen. Sain lahjottua tätä jääkaappi-pakastin-yhdistelmää antamalla sille meidän videot ja äidin kaikki Teneriffalta ottamat lomakuvat. Lupasin tuoda viikon päästä loput rahat. Nyt alkoi iskeä paniikki, kun tämä karju kertoi tulevansa uudestaan, mikäli rahoja ei kuulu. Soitin Eskolle ja herätin hänet. Kerroin Eskolle tästä tapahtumasta ja hän sai heti idean, että koska Mikko oli kerhomme uusin jäsen, niin hänen velvollisuus oli hommata meille työpaikka. Ja me emme todellakaan tekisi mitään paskahommia. Jos minulle tai Eskolle tarjottaisiin vaikka jotain rakennushommia, niin se olisi varma, että minäkin ottaisin lepuuttajan ja sen työn tarjoaja olisi aika pian tajuttomana. Soitimme Mikolle ja kerroimme hänen velvollisuudestaan ja Mikolla oli hetken miettimisen jälkeen idea. Hänen isällään on taksi ja sillä voisi mennä ajamaan pari kyytiä, jotta saa velat hoidettua. Suostuimme siihen. Esko sanoi, että hän voisi mennä ajamaan ne kyydit, koska hän tuntee Turun paremmin. Saavuimme Mikon luo ja siellä heidän autotallissa olikin Mikon isän taksi, Saab. Ei helvetti, sehän on samanlainen Saab kuin Tompallakin on. Emme olisi kyllä suostuneet tähän duuniin, jos olisimme tienneet, että joudumme ajamaan jollain ruotsalaisella paskalla. Esko hyppäsi kuitenkin puikkoihin ja pisti auton käymään. Saab otti 8-tuhatta kierrosta saman tien. Kytkinpoljinta emme tosin löytäneet mistään. Esko jopa katsoi takalaatikonkin, mutta kytkintä ei ollut missään. Onkohan tämä nyt sellainen automaattivaihteisto? Mikko opasti, että miten ne vaihteet toimivat ja Esko pääsi hakemaan ensimmäistä kyytiään. Esko oli saanut ensimmäiseksi kyytiinsä jonkun mummon vanhainkodista. Mummo oli ollut menossa kauppaan, mutta Esko sanoi, että turha sinne Toivosen Valintaan on mennä. Sieltä ei saa kuin ruokaa. Kannattaa keskittää ostokset vaikka Biltemaan, koska sieltä saa kaiken tarvitsemansa. Mummo pääsi kumit vinkuen Bilteman pihaan ja Esko lupasi tulla oppaaksi ensikertalaiselle. Mummo tulikin hetken kuluttua takaisin kärryllinen Tuning-tavaraa mukanaan. Tämä mummo olisi todennäköisesti ensimmäinen asukki heidän vanhainkodissaan, jonka keinutuolissa on alppitorvet ja hajukuusi. Mummo pääsi takaisin vanhainkotiin vielä nopeammin kuin sieltä pois. Hidastetöyssyyn ajettaessa Saabin mittari näytti 107km/h ja mummosta pääsi todella ihmeellinen ääni, kun sen perse osui takaisin penkkiin ilmalennon jälkeen. Nyt olimme jo saaneet 14 euroa velkaa varten rahaa. Esko tosin ajatteli, että koska raha näyttää tulevan taksikuskille näin helpolla, niin miksei sitä voisi ajaa vaikka toisenkin kyydin. Ensin piti kyllä mennä Mikan luo säätämään auton hifilaiteet. Mika ei edes suostunut tulemaan autoon sisälle, jos basso ei ollut täysillä. Esko käänsi basson täysille ja sitten Mika tuli laittamaan hifit kuntoon. Mika piti koko asennuksen ja säädön ajan silmät kiinni, koska silloin kuulemma kuulee paremmin kaikki soinnilliset virheet. Tosin, kun silmät olivat kiinni, niin pari kertaa menivät hätävilkut päälle. Mika sanoi, että hätävilkut parantavat bassoa tietyissä kappaleissa, mutta tämä ei ollut niitä biisejä. Bassoa oli Mikan mielestä aivan liian vähän, joten Esko ja Mika päättivät laittaa Mikan Cherrystä subbarin tähän Saabiin väliaikaisesti kiinni. Noin vartin jälkeen autossa oli Mikan arvion mukaan 102dB ääntä sisällä, kun subbari saatiin viritettyä. Takapenkki jäi Mikan talliin, koska basso vei autosta hieman tilaa. Mikon isä saa kyllä maksaa tämän basson jos se haluaa pitää sen. Esko sai hetken kuluttua kyytiinsä nuoren parin, joka oli menossa kylpylään. Nuoret ihmettelivät taksia, jossa ei le takapenkkiä, mutta kun Esko kertoi basson taajuudesta kaiken, niin he näyttivät ymmärtävän asian. Esko ajoi kylpylään niin paljon kuin Saab kulki, mutta nopeutta hieman rajoitti Saabin onneton alusta. Corollan alusta antoi paljon enemmän haastetta kuin tällainen löysä ja kontrolloimaton jousitus. Perille päästyään nuoripari oli todella kalpea. Nainen poistui autosta heti kun pysäytin auton. Hän juoksi sisälle ja hänen hameessaan näkyi jotain kosteaa. Se taisi kusta housuunsa. Olisi sekin muija ottanut kunnon Tuning-miehen miehekseen, niin ei tarvitsisi kärsiä virtsankarkailusta. Saisi tällaista kyytiä aina kun haluaa. Mies maksoi kyydin ja kertoi, että tämä ei jää tähän. Esko päätti näyttää, että ei todellakaan. Mies oli vasta puoliksi ulkona autosta, kun Esko latasi täydellä kaasulla pois kylpylän pihalta. Pois ajaessa Esko koitti saada kylpylän tiellä uuden nopeusennätyksen. Mittarin neula näytti 142km/h, kun vastaan tuli bussilastillinen mummoja. Esko teki todella nopean väistöliikkeen ja Saabin keula hipaisi bussia. Siitä Saab lähti Eskon muistikuvan mukaan oikealle. Esko sanoi, että hänen mielestä auto ei voi jäädä kahden puun väliin niin kovin kiinni. Esko soitti minulle ja lähdimme Mikan kanssa auttamaan Eskoa. Otimme Mikan Cherryn ja lähdimme kohti kylpylää. Siellä Esko jo näkyikin olevan kahden puun välissä. Esko istui Saabissa ja nautti I-Wanna-Be-Dancer bändin bassoista. Saavuimme Cherryllä paikalle ja Esko pyysi meitä Saabiin istumaan. Hänen mielestä basso oli hieman jykevämpi nyt. Mika kuunteli hetken ja sanoi, että se oli akustinen optiikka, joka tuo tällaisen vaikutelman. Saimme Saabin pois puiden välistä ja lähdimme kaupungille. Saabissa oleva puhelin soi hetken kuluttua. Mikon isä soitti. Hän oli palannut etelästä ja kysyi, että missä hänen autonsa on ja kenen käytössä. Kerroimme, että olimme laittaneet hänelle uuden basson takalaatikkoon ja samalla poistimme keulasta kaikki turhat listat. Mikon isä oli hetken miettimisen jälkeen ainakin puhelimessa ihan tyytyväinen, koska auto kuulemma kaipasikin jotain pientä piristystä. Olimme niin ylpeitä itsestämme, että päätimme mennä vielä yöhuoltamon kautta. Joimme kahvit ja rupesimme laskemaan, että paljonko tuosta subbarista uskaltaisi Mikon isältä pyytää? Päätimme, että 194 euroa on sopiva raha. Mikon isälläkin kävi tuuri, kun se tutustui meihin. |
|
|