|
03.06.2002 Koska hifikilpailuihin oli vieläkin aikaa, niin nyt meillä oli hyvä aika saada Seat ulkonäöllisesti asialliseen kuntoon kisoja varten. Samassa voisimme keskittyä myös suorituskyvyn parantamiseen, mikä ei varmaankaan olisi helppo homma, kun ottaa huomioon nykyiset suoritusarvot. Kun olimme selanneet Tuning-magazinea muutaman tunnin, niin Esko ehdotti, että mitä jos maalattaisiin Seattiin jokin motiivimaalaus. Mika oli heti juonessa mukana ja sanoi ostavansa maalit. Menimme saman tien maalikauppaan ja rupesimme valitsemaan maaleja. Päädyimme ostamaan mustaa, pinkkiä ja mintunvihreää maalia. Ajoimme takaisin Eskon vanhempien luo. Eskon isäkin näytti olevan kotona, joten meidän piti mennä hetkeksi johonkin muualle, kunnes Eskon isä on lähtenyt pois. Se kävi vieläkin sen verran kuumana siitä Audin moottorin hajoamisesta, että Esko vietti nykyään aika vähän aikaa kotona. Ajoimme tietenkin yöhuoltamolle. Juuri kun olimme ostaneet kahvit, jotka se kiukkuinen myyjä oli meille myynyt, niin Mika sai idean. Miksi emme maalaisi Seattia siinä huoltamon pihalla. Useinhan juuri isoissa autonäyttelyissäkin ammattimaalarit antavat maalausnäytöksiä. Miksi me emme voisi antaa kanssa pientä näytöstä siinä pihalla. Tämä oli todella asiallinen idea. Päätimme lähteä Mikan luo tekemään pohjatöitä, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti takaisin. Kun saavuimme Mikan luo, niin homma alkoi todella ripeästi. Mika irrotti listat sillä aikaa, kun minä ja Esko teippaisimme sanomalehtiä ikkunoiden suojaksi. Jätimme kuitenkin tuulilasin peittämättä, koska ajaminen voisi olla aika vaikeaa sokkona, vaikka reitti yöhuoltamolle olisikin aika tuttu. Mika ehdotti, että mitä jos maalattaisiin kylkiin Seat Ibiza-teksti. Se voisi olla todella makean näköinen, jos mintunvihreällä pohjalla lukisi tuo teksti esim. pinkin värisenä. Voisimme samassa maalata peilitkin korin värisiksi, niin Seattihan olisi sitten täydellinen kisa-auto. Mika teippasi kylkeen tuon Seat tekstin sapluunan, joten nyt voisimme mennä takaisin huoltamolle. Saavuimme huoltamolle ja aloitimme urakan. Päätimme, että emme vielä tässä alkuvaiheessa pyydä rahaa keneltäkään, mutta jos porukkaa rupeaa tulemaan todella paljon, niin alamme kyllä pyytämään pientä korvausta. Kun olimme maalanneet hetken aikaa, niin johan alkoi kiinnostusta löytyä. Vieressämme seisoi taksikuski, joka katsoi kiinnostuneena tapahtumaa. Eikös niilläkään ole muuta tekemistä, kuin notkua huoltoasemalla kaikki päivät ja yöt. Menisivät ajamaan niitä asiakkaitaan, koska ainahan siellä taksiasemalla saa odottaa taksia. Viime vappunakin Esko odotti taksia yli tunnin ja sai siinä ajassa kolme kertaa turpaansa ja hävitti vyölaukkunsakin vielä kaiken päätteeksi. Hetken katsottuaan taksikuski kysyi, että eikös pojat löytäneet parempaa paikkaa auton maalaukselle. Ei löydetty, koska oven edessä ollut inva-paikka oli varattu, Mika vastasi. Taksikuski pyöritteli päätään ja lähti huoltamolle sisälle. Seuraavaksi paikalle tuli kaksi miestä, jotka kävelivät käsikädessä. He katsoivat hetken maalaustamme ja totesivat, että tuollaisia poikia Suomi tarvitseekin. Olimme hieman pihalla, että mitähän tuo mahtoi tarkoittaa, mutta jatkoimme kuitenkin maalausta. Kyllä kai ne ihastuivat vaan Seatin muotoihin. Maalaus alkoi olla loppusuoralla ja auto näytti järjettömän hyvältä. Seatin alaosa oli vaaleanpunainen ja yläosa mintunvihreä. Auton helmassa luki vielä isoilla, mustilla kirjaimilla: Seat Ibiza. Mika veti vielä tekstin ympäriltä teipit pois, että voisimme lähteä ensimmäiselle koeajolle. Ympärillämme oli aika paljon porukkaa. Olisi varmaan pitänyt sittenkin pyytää niiltä rahaa. Eihän autonäyttelytkään ilmaisia ole. Kun Mika veti viimeisetkin teipit pois niin porukka aloitti hillittömän nauramisen. Mitä vittua. Mika oli teipannut tekstin hieman väärin. Automme helmassa luki isolla, mustalla tekstillä: Seta Ibiza. |
|
|
