4.7.2002

Nyt olimme saaneet auton täyteen tavaraa ja oli aika lähteä juhannusta viettämään Dance Man-festareille. Jätimme Mikan Cherryn kotiin, koska Cherryn subbari ei toiminut kunnolla. Seatissa meinasi tulla ahdasta jossain vaiheessa, kun siellä oli kolmen ihmisen lisäksi grilli, teltta, makuupussit sekä sytytysnestettä aika paljon ja tietenkin mieletön subbari. Olisimme saaneet hieman lisätilaa, jos olisimme pakanneet teltan kasaan, mutta se olisi ollut liian suuri urakka hyötyyn nähden. Esko oli vuokrannut eilen perinteisen Ninja-elokuvan sijaan jonkin muukalaislegioonasta kertovan leffan. Hän oli niin innostunut siitä, että päätti olla teltassa koko yön. Nyt se teltta oli helppo nostaa Seattiin valmiiksi kasattuna. Lähdimme Turusta kohti Poria, jossa festarit pidettäisiin. Annoimme Seatille kunnolla kaasua. Mika oli ratissa ja Mikan mielestä Seat tuntui paljon tukevammalta ajaa nyt kun se oli lastattu kattoon asti tavaraa. Ohitustilanteissa Seatista löytyi potkua ainakin yhtä paljon kuin ilman kuormaakin. Muista tiellä liikkujista ei paljon potkua löytynytkään. Mahtaakohan ihmiset oikein suunnitella ennen juhannusta, että kuinka hiljaa he voivat ajaa sinne mökilleen. Meillä ei ollut tällaista ongelmaa. Ohitimme jokaisen auton, mikä edellämme ajoi. Toki pysähdyimme myös jokaiselle taukopaikalle hieman oikomaan jäseniä. Mika varsinkin tarvitsi taukoja useasti, koska Mikan vartalo oli muotoutunut Cherryn penkkeihin. Eräällä kaksi kilometriä pitkällä ohituskaistalla teimme uuden ennätyksen ja menimme heittämällä jopa neljän auton ohi. Monet ihmiset jopa vilkuttivat valoja meille ohitettuamme heidät. Oli kiva tietää, että ihmiset kannustivat meitä ja me kyllä teimme kaikkemme.

Saavuimme festarialueen läheisyyteen ja sen kyllä huomasi. Jono oli aivan käsittämätön. Onneksi meillä oli liput valmiina, joten ei muuta kuin kaasu pohjaan ja jonon ohi. Tällä kertaa Mika veti ässän hihasta ja latasi jonon ohi oikealta. Nyt hommassa oli ammattimainen meininki. Pääsimme portille ja annoimme liput niiden tarkistajalle. Tarkastaja päästi meidät portista sisään ja kertoi mihin automme tulisi ajaa. Ajoimme auton parkkiin ja avasimme takalaatikon. Subbari toi tutun basson jumputuksen tänne festareillekin. Aloimme kasaamaan grilliä pystyyn. Kun puoli tuntia oli mennyt, niin ympärillämme oli sankka joukko ihmisiä katsomassa. Suorituspaineista huolimatta saimme grillin kuntoon ja samassa kunnon aplodit yleisöltämme. Mika kävi hakemassa Seatista ensimmäisen bensakanisterin, että saisimme grilliin tulen. Emme laittaneet kuin puoli kanisteria bensaa grilliin, ettei sytytysnesteemme loppuisi kesken juhannuksen. Yhtäkkiä ympärillämme ei ollutkaan yhtään ihmistä. Näimme vain kun ihmiset juoksivat johonkin poispäin. Esko tajusi, että siellä varmaan ensimmäinen bändi aloitti esiintymistään, joten ei muuta kuin sinne. Mika kuitenkin komensi meidät takaisin. Hän epäili, että emme voisi jättää Seatin hifilaitteita vartioimatta mikäli lähtisimme johonkin pois auton luota. Olimme samaa mieltä, joten ei muuta kuin ruuvimeisseli käteen ja subbari irti. Esko lupasi kantaa subbaria mukanaan, koska Chuck Norris-paita ja täydellisen kurkipotkun osaaminen pitäisivät subbarivarkaat kaukana.

Saavuimme lavan luo ja ensimmäinen bändi jo aloittikin soittamisen. Lavalla oli laulaja ja kymmenen tanssityttöä, joten show oli mieletön. Soittajat eli kitaristit ja rumpali olivat varmaankin lavan takana, koska heitä ei näkynyt missään. Osasimme kaikki kappaleet ulkoa ja lauloimme viimeisen eli kolmannen kappaleen aikana täysillä kertosäettä. Yksikään ihminen kymmenen metrin säteellä ei voinut olla kuulematta Be My Bi laulun sanoja kun huusimme niitä täysillä. Nyt kun bändi oli esittänyt kolme kappaletta eli koko tuotanto oli läpikäyty, niin tuli tauon paikka ennen seuraavaa esiintyjää.

Menimme takaisin Seatin luo ja päätimme jatkaa grillausta. Mika heitti tulitikun grilliin ja samassa koko maailma valkeni. Noin kaksimetriset liekit kohosivat taivaalle ja ihmisiä juoksi taas poispäin. Mahtoikohan seuraava bändi jo aloittaa? Liekit tasaantuivat hetken kuluttua ja heitimme makkarat paistumaan. Mahtoikohan grillihiilissä olla jotain vikaa, kun ne syttyivät noin hyvin? Olisiko niissä mennyt viimeinen myyntipäivä ohi? Ei kai se niistä tulitikuistakaan voinut johtua.

Esko laski subbarin takaisin paikalleen ja väänsi volumet täysille, joten saimme kunnon fiiliksen päälle. Huomasi hyvin, että Eskon hauis oli kasvanut taas. Ei ollut ihme, koska hän oli äsken kantanut subbaria lähes vartin ja subbari painoi melkein kaksi kiloa. Esko haki Seatista korin kaljaa ja toi sen grillin viereen. Otimme jokainen pullon siitä ja nyt oli oikein juhannus-fiilis. Saimme makkarat syötyä, joten voisimme ruveta keskittymään olennaiseen eli kaljan kiskomiseen. Tunnin kuluttua Mikasta huomasi hyvin, että se rupesi olemaan kännissä. Sillä meni kaikki jutut sekaisin. Mika sopersi jotain käsittämätöntä ja meinasi ruveta oksentamaan. Talutimme Mikan sivummalle, ettei se oksenna suoraan grilliin. En olisi uskonut, että Mika tulee noin helposti känniin. Tulimme takaisin grillin ja Seatin viereen. Laskimme Mikan maahan makaamaan ja se sammui lähes saman tien. Yksi ohikulkijoista jäi meidän kanssa istumaan ja juttelemaan. Mika örisi vähän väliä, että kuka vittuilee hänelle ja että hän hakkaa tuon apinan. Annoimme Mikan nukkua päätään selväksi ja kerroimme tälle uudelle kaverillemme, että Mika on juonut vähän liikaa. Kaverimme ymmärsi tämän ja pyysi saada yhden kaljan. Totta kai annoimme hänelle oluen ja kaveri vetäisi yhdellä huikalla melkein puoli pulloa ja räkäsi kaljat maahan. Hän katsoi pulloa ja sanoi:" Minkä vitun takia te juotte ykköstä?" Saman tien Mika pomppasi täysin selvänä maasta ylös ja sanoi:" Mun kaljassa oli prosentteja ainakin kahdeksan." Mahtoikohan Mika hieman esittää?

Seuraavaan tarinaan