JO JOUTUI ARMAS AIKA
Ajamme Pär-Evokin Wartburgilla hetken aikaa liikenneympyrässä, jonka jälkeen alan välittömästi tunkemaan afropehkon verhoamaa kyrpääni lattiassa sijaitsevasta ruostereiästä sisään ja ulos.
Transu Hannes ottaa housunsa pois ja alkaa välittömästi vääntää maankuuluja karhun pihkatappi-ripuleita valkolakilleni. Maiju Keittäjä rusentaa vasemman kivekseni muussiksi nyrkissäni. Laukean. Nostalgisesta vehkeestäni valuu verta, spermaa, sekä tippuripunkkeja miltei litran verran.
Pär-Evok pysäyttää Wartburginsa ja käskee Arskaa hakemaan öljytikun. Arska tottelee. Hän tunkee välittömästi öljytikun perseeseensä ja alkaa nussia minua korvaan.
Kiljun nautinnosta. Aimo-Yrjö tunkee ensin vasemman jalkansa Maijun perseeseen (Aimo-Yrjö on aatteen miehiä) ja vasta sitten oikean jalkansa ensin hieman sitä taivutellen. Aimo-Yrjö onkin pian vyötäröään myöten Maijun perseessä. Arska oksentaa nenästään lapamatoa perseeseeni. Perseestäni ilmestyy Nepenthes-lihansyöjäkasvi, joka ahmaisee lapamadolta pään poikki. Mato huutaa tuskasta ja nussii minua lopulta virtsaputkeen sen pienellä kalullaan.
Lopulta Maiju Pieraisee ja Aimo-Yrjö lentää tykinkuulan lailla tuulilasista ulos. Lasinsiruista keksimmekin sitten kaikenlaista vänkää: On viiltelyä, on perseeseen tunkemista, on varsin kotoisaa!
Ihanaa!-Ajattelen.
Lopulta revimme Arskan peräsuolen irti ja paistamme sen ulosteineen päivineen loppuillasta nuotion ääressä samalla nuotiolauluja laulaen ja vanhoja muistellen. On ollut rankka päivä. Paskomme toistemme suihin vielä, sillä tämä on kenties se hetki, kun joidenkin ystävien tiet eroavat. Olkoon tämä jäähyväispaskannus. Tungemme vielä sammalta Arskan verta vuotavaan perseeseen ja haikein, mutta silti niin onnellisin mielin käymme levolle Pär-Evokin Wartburgiin ja telttoihin.
-Meillä on vielä koko elämä edessämme, tuumin.
Haikeana nuoruusvuosia muistellen, Transu-Hanneksen hippitukalle runkkaillen, suuhuni laueten ja pullonkorkkeja perseeseeni tunkien
Ovaaliperse
Linkkisivulle.