VIIMEINEN AAMUHÄMÄRÄ NYT ÄÄNITIEDOSTONA! LATAA JA KUUNTELE! Hetkellisesti ei-saatavilla.
7.5.1984 oli Aamuhämärä-ohjelman kannalta kolmestakin syystä historiallinen: ensinnäkin uskollinen kolumnistimme Markku Tervahauta os. Hautamäki oli poistunut keskuudestamme vain muutama tunti ennen lähetystä, jolloin hän oli estynyt osallistumasta ohjelmaan; toiseksi kyseessä oli Juhlalähetys, viimeinen lähetys, jota juhlistettiin ennen kuulumattomalla tavalla: ohjelma-aikaa varattiin Juhla-Aamuhämärälle 46 minuuttia tavallisen puolituntisen sijaan; ja kolmanneksi Juhla-Aamuhämärä jäi AINOAKSI taltioiduksi Aamuhämärä-ohjelmaksi koko uramme historiassa.
Mestarinauha oli ollut vuosia hukassa, kunnes noin vuosi sitten minua tuli tapaamaan kaksi nuorta miestä, jotka olivat saaneet nauhan käsiinsä pitkän metsästyksen jälkeen. He olivat studiossaan mestaroineet nauhan kuuntelukuntoon, ja luovuttivat minulle laserlevykopion lähetyksestä. En ollut uskoa korviani, kun kuulin legendaarisen Juhlalähetyksen ensimmäistä kertaa sitten melkein kahteenkymmeneen vuoteen! Olin toki saanut käsiini pari c-kasetillista kuuntelijoiden radiosta nauhoittamia Aamuhämäriä, mutta niiden äänentaso on ollut kovin heikko. (Nuoret miehet kuitenkin tarjoituivat mestaroimaan studiossaan nekin, ja lupasin lähettää ne heille heti kun jaksan kaivaa ne esiin.) Päätin heti transkriptoida lähetyksen kirjoitettuun muotoon, ja pistää sen internet-sivulleni ihmisten luettavaksi. Näiltä kahdelta kaverilta kuulin että myös koko levyn äänet voi pistää internettiin, joka on mielestäni nerokas idea. Tosin minun on vielä opeteltava kurssilla miten se tehdään ja sitten ehkä joku päivä sivultani löytyy sekä ääni, kuva, transkriptioteksti ja (pian) kommentoitu transkriptioteksti. Nyt, keväällä 2005, toinen näistä avuliaista nuorista miehistä on lisännyt Internettiin myös lähetyksen äänet. Lataa ja kuuntele ne! Hetkellisesti ei-saatavilla.
Tällä sivulla on itse asiassa kaksi transkriptiota: ensimmäinen on autenttinen ohjelma, pelkkää alkuperäistä jutusteluani parinkymmenen vuoden takaa, ja toinen on omilla kommenteillani, ja selityksilläni varustettu versio. Kommentointiprosessi on vielä keskeneräinen, mutta valmistunee hyvässä ajassa. Koskapa ohjelman kaikki vivahteet eivät käänny hyvin tekstiksi, olen merkinnyt jälkimmäiseen versioon vinokirjoituksella omia kommenttejani transkriptioon, mutten juurikaan vielä; myös niinsanottuja "dramaattisia taukoja" olen merkinnyt kumpaankin transkriptioon käyttämällä niiden merkkinä viivaa eli -. Mitä useampia viivoja peräkkäin, sitä pitempi "dramaattinen tauko" on kyseessä. Myös erittäin tärkeä elementti puuttuu: taustamuusikko-äänimies Kiuseppe Kepetton äänimaisema; ns. Aamuhämärä-teema soi koko ohjelman ajan kuten joka lähetyksessä, ja Kepetto maustoi sitä välillä melodioilla ja muilla äänillä, kuten kaiulla. Lukiessanne transkriptioita, muistakaa että olin Markun äkillisen lähdön takia melko "herkässä" mielentilassa, ja tämän takia jutut eivät anna täyttä kuvaa Aamuhämärä-ohjelman normaalisisällöstä. Mutta pitemmittä puheitta, tässäpä ensimmäinen eli viimeinen Juhla-Aamuhämärä-ohjelma koko neljänkymmenenkuuden minuutin pituudessaan transkriptioversiona. Nauttikaa!
Noh, suomalainen kysy - mmm - Niin, ruottalaiselta, norjalai--- köh! Anteeksi, norjalaiselta, venäläiseltä - Niin, ja amerikkalaiselta että, mikähän on niitten mieliruoka. Noh, --- sori tämä iisi tahti, kröhöm --- ja venäläiseltä. Ruottalainen siihen että köh! skrovmål. Ruokajuomaksi julmustia ja påskmustia, sopivissa suhteissa sekotettu toisiinsa - ruokajuomaksi. Jälkiruaksi biilareita, noggeria, coco-suklaapatukoita - - köh! köh! - - marabuun suklaata ja sätkäpapereita ruokasavuiksi. Noh, norjalainen puolestaan, Ruottin ainaisena naapurina, vastas siihen että, turskaa ja fisherman's frendejä jälkiruaksi. Pääruaksi turskaa ja - - - ja kuivattua turskaa, kröhöm... Ruokajuomaksi turskan maitoa ja turskan mätiä. Noh, ranskalainen tähän tomerasti tietenki että, ranskalaiset, ja eri värisiä viinejä. No, siihen saksalainen Ranskan naapurina vastasi että, braatwurstmakkaraa ja tupakannatseja jälkisavuiksi. No venäläinen, saksalaisen vastauksen kuultua, muisti oman mieliruokansa: venäläistä meetwurstia, borsshikeittoa, suolakurkkujen elikkäs zakuskoitten kera, ruokajuomana venäläinen votka. Tähän amerikkalainen kiirehti äkkiä sanomaan, Venäjän arkkivihollisena, että, hampurilainen. Mutta, siinä samassa Hampurista kotosin oleva mies sano että hampurilainen on jo varattu. Se on hampurilaisten mieliruoka. Ja Amerikka tokas että kuuma koira. Italialainen vastasi mielirouakseen paketti ja muut paskatuotteet ja jälkiruuaksi niitä semmosia pitkiä löysiä puikkoja. --- Noh, islantilainen tähän vastasi että, jääpuikkoja jäätelöpuikkojen sijasta, mutta jälkiruaksi jäätelö ja ruokajuomaksi jäävettä, mutta pääruaksi kuivattua jääkarhua tu. --- Virolainen sano, että sinisiä karkkeja elikkäs Viagra-merkkisiä, valkosia karkkeja elikkäs uskovaisten pastilleja, ja mustia salmiakkeja, lakritsan pätkiä, ja joskus - varsinkin lapsen suusta kuulee tätä usein - vaikka mustia paidannappeja. Jos on semmonen makuaisti. Noh, tähän Vesuviukselta kotoisin oleva mies sanoi, että vesi on hänen lempijuomansa ja - ja myös hänen lempiruokansa. - - Sitten naali ilmoittautu keskusteluun mukaan. Ilmoitti ensitöikseen lempiruokansa olevan liha. Ja kysy sitten vastakysymyksen porukalta: mistähän päin luulette minun olevan kotoisin? Noh, ruotsalainen siihen, että - että oisitko Luleåsta, krph! - Naali puisti päätään. Amerikkalainen vastasi, että oisitko Dallasista. Naali puisti päätään. No siihen neuvostoliittolainen, että - koska tämä on vanha vitsi - että oisitkos Leningradista sattumoisin. Naali puisti päätään. No, saksalainen tokasi tähän, että - että oisitko Hampurista. No, hampurilainen nousi heti pystyyn ja julisti kovaan ääneen, että Hampuri on jo varattu. Koska minä olen hampurilainen ja olin vitsin alkuosassa amerikkalaisen mieliruokaa. Mutta, koska hampurilainen oli jo varattu, sanon hot dog. Noh, venäläinen tähän amerikkalaisen arkkivihollisena huutamaan, että borsshikeitto ja venäläinen meetwursti. Italialainen nousi pystyyn ja sano, että paketti ja muut paskaruuat ja ehkä pikkusen viiniä, niinkö ranskalainenki, mutta pienemmässä määrin. - Noh, iso-britannialainen vastas siihen, että englantilainen aamiainen eli paistettua pekonia, ja pekonin vieressä paistettuja kananmunia, ja teetä, mitä suuremmassa määrin. Noh, sitte tuli naalin vuoro. Naali vastas että: Naantalista tietenki. - - - Johon suomalainen vastasi, että - - - että naali. - - - Mmrkröhöm! No, naali siihen, että mikä on teän mieliruoka. Suomalainen siihen, että justiiha mie sanoin - ja eiköhän lähetä kuule koko porukka homostelhee. Kattokaas, tämä suomalainen oliki itseasiassa Homosetä. Kuulu hahmo tietyissä piireissä. - - - Niin, ja arvoisat kuuntelijat, en ole tässä ennemmin esitellytkään taustamuusikkoani Kepettoa. Jos kuuntelette tarkasti, hän soittelee pieniä melodioita kompin päälle. - Kepetto on kuulu paitsi hienoista sävellys-ppaleistaan ja minun taustaorkesterina olemisesta, hän on myös kuullu siitä että hän aikoinaan teki pienen pojan nimeltä Pinokkio. Puusta. Josta muistuukin mieleen tämä tarina. - - - Noh, jooo, mitähän vitsiä tässä teille vielä kertos... - - - Noh, Tomusetä... Kato sitä juttua... Kepetto on - mkröhöm! - kuten tarkkakorvaisimmat ja huulilta lukenemaan pystyvät pystyitte äsken todistamaan, on minulle sellaisena lunttimiehenä, jos unohtaa miten vitsi menee. Mutta aina ei kuule kunnolla eikä taho huulia lukhköhköh! Kepetto! Käytätkö vähän kaikua päälä? Käytä? Siinä jos yleisö nyt huomaa, niin - koska täällä on niin paljon väkeä, ja huoneessa on niin paljon lihasmassaa - niin Kepetto tuolla taustalla voi pistää tarvittaessa tämmösen tyhjemmän salin tuntua. Mutta, on tietynlaista feikkaamista - jos - haluaa säilyttää katu-uskottavuutensa. - - - - - Kuvitelkaapa teippirulla, jonka aukihalkaistu vanhan teipin kulma sulkee kovin tiiviisti, että tarvitaan - veitseä, tai jotain muuta terävää sen kulma taas vapauttamiseen. Sitten kuvitelkaa koskettimisto. Pianon koskettimisto. Tten kuvitelkaapa tämä teippirulla ja taas se, ja kuvitelkaa teippirulla koskettimiston ylle. Saattaa kuullostaa oudolta aluksi, jos ei ole koskaan nähnyt teippirullaa pianon koskettimien päällä. Jos kuuntelette tarkkaan, voi kuunnella kuinka teippirulla painaa olemuksellaan useita, ehkä kolmea, ehkä neljää, ehkä kahta näppäintä koskettimistossa pohjaan, ja aiheuttaa näin tehdessään jonkinlaista ääntä. Noh, seuraavaksi, kuvitelkaapa jokin toinen teippirullan kaltainen väline. Se on kenties punainen - - Jos kuuntelette tarkkaan, voitte huomatättä - se on moderni kello, kenties herätysköh!kello. Kröhöm! Ja he luovat yhdessä siinä koskettimiston päällä - älyttömän kuuloista musiikkia. Sitten, sielä välillä käy mies niitä nostelemassa ja kääntelemässä. Miehen toimissa ei hetimiten katsottuna näytä olevan juurikaan mitään järkeä, mutta kun kuuntelee tarkemmin - töh - Kun mies kääntelee, nostaa ja asettelee näitä kahta esinettä, ja kenties sillä välillä ompi sormiköh! voi alkaa kuulla, että äänet syntyvät tai vaikenevat riippuen siitä kuinka mies näitä soittimia nostelee tältä koskettimistolta. Siinä hän laski teippirullan koskettimistolle. Kuulette eräänlaista raketin ääntä. Nyt hän painoi myös sormeansa alas koskettimistolle ja nyt käyttelee, painelee tasaisin pulssiväliajoin teippirullaa koskettimistolle. Pitelee samalla sormea tuolla yhdellä koskettimella. - Kyllä, kiihdyttäviä raketteja, eikö totta? Nyt mies painelee itse koskettimistoa, äänet kaikkosivat hetkeksi, paitsi kuitenkin tuo taustamöly, ja hän alkoi soittamaan eräänlaisia pillejä ilmeisesti. Hän asettaa modernin kellon - soittamaan puhelinta. Nyt ne vaihtoivat paikkaa, siis teippirulla ja moderni kello. Nyt teippirulla siis soittaa torvia. Ja mitä tekee punainen kello... Kello hakkasi lusikoilla tosi nopeasti jotain kovaa vasten, ehkä keitettyjä kananmunia. Nyt he joutuivat liikenneympyrään. Siis punainen kello ja teippirulla. Tämän äänen olen kuullut joskus aikaisemminkin... - - - Nyt alkaa tapahtua... Teippirulla ikäänkuin kiihdyttää tuolta alarekisteristä kohti punaista kelloa, joka odottelee - pahaa-aavistamat tomasti tuolla ylärekisterissä. - - Mutta- Eipä siitä sen enempää. - Atsih! - Jaa, minulta alkaa kuulemma ohjelma-aika pikku hiljaa huveta. - - Joten, ahh, tämä oli hauska ilta. Tämä jakso oli - - siitä - - poikkeuksellinen, siitä syystä poikkeuksellinen, ettei normaali vieraamme - vakiovieraamme, jos näin voi sanoa - vanha lapsuuden ja nuoruuden ystäväni - ja myöhemmin myös - eikä vähiten tämän ohjelman kautta - kuuluksi kolumnistiksi kohonnut mies nimeltä Markku Hautamäki omaa sukua Tervahauta, ollut täällä juttelemassa ajankohtaisesta aiheesta, vaan jouduin ömm vetämään tämän ohjelman nyt ihan soolovoimilla. - - - Uusi Aamuhämärä taas maanantaihyphhh! ja tiistain välisenä yönä ensi viikkona. Joten eipä tässä enää muuta kun - kiitän teitä seurasta - toivotan hyviä öitä ja toivon teitä liittymään myös ensi viikkona seuraamme, ja toivomaan että pysyttäs hereillä. No niin, alkaa olla aika Varhaisaamuinen uutiset. Minä olin Kaarlo Kutu - ja tämä oli Aamuhämärä, pysykäähän hereillä. - Jahah! Näyttää että meillä olikin vielä hetki lähetysaikaa jäljellä... Joten - joo, kohta pitäisi alkaa uutiset. Muistakaahan kuunnella - Aamuvarhaan uutiset on - henkilökohtaisesti toivon tietysti, että Aamuhämärä-ohjelman johdosta, - mutta ehkä muista syistä, öh, erittäin tunnetuksi tullut uutislähetysohjelma. Kuulette ensimmäisenä maailman tapahtumat, koska lähetys tulee niin varhain, eikä vähiten nimensä puolesta. No niin, nyt Kepetto siellä jo lähettelee varmaan kohta äänimerkin
Ohjelma alkaa. Aloitan tapani mukaan vitsillä. Noh, suomalainen kysy - mmm - Niin, ruottalaiselta, norjalai--- köh! Anteeksi, norjalaiselta, venäläiseltä - Niin, ja amerikkalaiselta että, mikähän on niitten mieliruoka. Noh, --- sori tämä iisi tahti, kröhöm --- ja venäläiseltä. Ruottalainen siihen että köh! skrovmål. Ruokajuomaksi julmustia ja påskmustia, sopivissa suhteissa sekotettu toisiinsa - ruokajuomaksi. Jälkiruaksi biilareita, noggeria, coco-suklaapatukoita - - köh! köh! - - marabuun suklaata ja sätkäpapereita ruokasavuiksi. Noh, norjalainen puolestaan, Ruottin ainaisena naapurina, vastas siihen että, turskaa ja fisherman's frendejä jälkiruaksi. Pääruaksi turskaa ja - - - ja kuivattua turskaa, kröhöm... Ruokajuomaksi turskan maitoa ja turskan mätiä. Noh, ranskalainen tähän tomerasti tietenki että, ranskalaiset, ja eri värisiä viinejä. No, siihen saksalainen Ranskan naapurina vastasi että, braatwurstmakkaraa ja tupakannatseja jälkisavuiksi. No venäläinen, saksalaisen vastauksen kuultua, muisti oman mieliruokansa: venäläistä meetwurstia, borsshikeittoa, suolakurkkujen elikkäs zakuskoitten kera, ruokajuomana venäläinen votka. Tähän amerikkalainen kiirehti äkkiä sanomaan, Venäjän arkkivihollisena, että, hampurilainen. Mutta, siinä samassa Hampurista kotosin oleva mies sano että hampurilainen on jo varattu. Se on hampurilaisten mieliruoka. Ja Amerikka tokas että kuuma koira. Italialainen vastasi mielirouakseen paketti ja muut paskatuotteet ja jälkiruuaksi niitä semmosia pitkiä löysiä puikkoja. --- Noh, islantilainen tähän vastasi että, jääpuikkoja jäätelöpuikkojen sijasta, mutta jälkiruaksi jäätelö ja ruokajuomaksi jäävettä, mutta pääruaksi kuivattua jääkarhua tu. --- Virolainen sano, että sinisiä karkkeja elikkäs Viagra-merkkisiä, valkosia karkkeja elikkäs uskovaisten pastilleja, ja mustia salmiakkeja, lakritsan pätkiä, ja joskus - varsinkin lapsen suusta kuulee tätä usein - vaikka mustia paidannappeja. Jos on semmonen makuaisti. Noh, tähän Vesuviukselta kotoisin oleva mies sanoi, että vesi on hänen lempijuomansa ja - ja myös hänen lempiruokansa. - - Sitten naali ilmoittautu keskusteluun mukaan. Ilmoitti ensitöikseen lempiruokansa olevan liha. Ja kysy sitten vastakysymyksen porukalta: mistähän päin luulette minun olevan kotoisin? Noh, ruotsalainen siihen, että - että oisitko Luleåsta, krph! - Naali puisti päätään. Amerikkalainen vastasi, että oisitko Dallasista. Naali puisti päätään. No siihen neuvostoliittolainen, että - koska tämä on vanha vitsi - että oisitkos Leningradista sattumoisin. Naali puisti päätään. No, saksalainen tokasi tähän, että - että oisitko Hampurista. No, hampurilainen nousi heti pystyyn ja julisti kovaan ääneen, että Hampuri on jo varattu. Koska minä olen hampurilainen ja olin vitsin alkuosassa amerikkalaisen mieliruokaa. Mutta, koska hampurilainen oli jo varattu, sanon hot dog. Noh, venäläinen tähän amerikkalaisen arkkivihollisena huutamaan, että borsshikeitto ja venäläinen meetwursti. Italialainen nousi pystyyn ja sano, että paketti ja muut paskaruuat ja ehkä pikkusen viiniä, niinkö ranskalainenki, mutta pienemmässä määrin. - Noh, iso-britannialainen vastas siihen, että englantilainen aamiainen eli paistettua pekonia, ja pekonin vieressä paistettuja kananmunia, ja teetä, mitä suuremmassa määrin. Noh, sitte tuli naalin vuoro. Naali vastas että: Naantalista tietenki. - - - Johon suomalainen vastasi, että - - - Kepetto soittaa melodioita että naali. - - - Mmrkröhöm! No, naali siihen, että mikä on teän mieliruoka. Suomalainen siihen, että justiiha mie sanoin - ja eiköhän lähetä kuule koko porukka homostelhee. Kattokaas, tämä suomalainen oliki itseasiassa Homosetä. Kuulu hahmo tietyissä piireissä. - - - Niin, ja arvoisat kuuntelijat, en ole tässä ennemmin esitellytkään taustamuusikkoani Kepettoa. Jos kuuntelette tarkasti, hän soittelee pieniä melodioita kompin päälle. - Kepetto on kuulu paitsi hienoista sävellys-ppaleistaan ja minun taustaorkesterina olemisesta, hän on myös kuullu siitä että hän aikoinaan teki pienen pojan nimeltä Pinokkio. Puusta. Josta muistuukin mieleen tämä tarina. - - - Noh, jooo, mitähän vitsiä tässä teille vielä kertos... - - - Noh, Tomusetä... Kato sitä juttua... Kepetto on - mkröhöm! - kuten tarkkakorvaisimmat ja huulilta lukenemaan pystyvät pystyitte äsken todistamaan, on minulle sellaisena lunttimiehenä, jos unohtaa miten vitsi menee. Mutta aina ei kuule kunnolla eikä taho huulia lukhköhköh! Kepetto! Käytätkö vähän kaikua päälä? Käytä? Siinä jos yleisö nyt huomaa, niin - koska täällä on niin paljon väkeä, ja huoneessa on niin paljon lihasmassaa - niin Kepetto tuolla taustalla voi pistää tarvittaessa tämmösen tyhjemmän salin tuntua. Mutta, on tietynlaista feikkaamista - jos - haluaa säilyttää katu-uskottavuutensa. - - - - - Kuvitelkaapa teippirulla, jonka aukihalkaistu vanhan teipin kulma sulkee kovin tiiviisti, että tarvitaan - veitseä, tai jotain muuta terävää sen kulma taas vapauttamiseen. Sitten kuvitelkaa koskettimisto. Pianon koskettimisto. Tten kuvitelkaapa tämä teippirulla ja taas se, ja kuvitelkaa teippirulla koskettimiston ylle. Saattaa kuullostaa oudolta aluksi, jos ei ole koskaan nähnyt teippirullaa pianon koskettimien päällä. Jos kuuntelette tarkkaan, voi kuunnella kuinka teippirulla painaa olemuksellaan useita, ehkä kolmea, ehkä neljää, ehkä kahta näppäintä koskettimistossa pohjaan, ja aiheuttaa näin tehdessään jonkinlaista ääntä. Noh, seuraavaksi, kuvitelkaapa jokin toinen teippirullan kaltainen väline. Se on kenties punainen - - Jos kuuntelette tarkkaan, voitte huomatättä - se on moderni kello, kenties herätysköh!kello. Kröhöm! Ja he luovat yhdessä siinä koskettimiston päällä - älyttömän kuuloista musiikkia. Sitten, sielä välillä käy mies niitä nostelemassa ja kääntelemässä. Miehen toimissa ei hetimiten katsottuna näytä olevan juurikaan mitään järkeä, mutta kun kuuntelee tarkemmin - töh - Kun mies kääntelee, nostaa ja asettelee näitä kahta esinettä, ja kenties sillä välillä ompi sormiköh! voi alkaa kuulla, että äänet syntyvät tai vaikenevat riippuen siitä kuinka mies näitä soittimia nostelee tältä koskettimistolta. Siinä hän laski teippirullan koskettimistolle. Kuulette eräänlaista raketin ääntä. Nyt hän painoi myös sormeansa alas koskettimistolle ja nyt käyttelee, painelee tasaisin pulssiväliajoin teippirullaa koskettimistolle. Pitelee samalla sormea tuolla yhdellä koskettimella. - Kyllä, kiihdyttäviä raketteja, eikö totta? Nyt mies painelee itse koskettimistoa, äänet kaikkosivat hetkeksi, paitsi kuitenkin tuo taustamöly, ja hän alkoi soittamaan eräänlaisia pillejä ilmeisesti. Hän asettaa modernin kellon - soittamaan puhelinta. Nyt ne vaihtoivat paikkaa, siis teippirulla ja moderni kello. Nyt teippirulla siis soittaa torvia. Ja mitä tekee punainen kello... Kello hakkasi lusikoilla tosi nopeasti jotain kovaa vasten, ehkä keitettyjä kananmunia. Nyt he joutuivat liikenneympyrään. Siis punainen kello ja teippirulla. Tämän äänen olen kuullut joskus aikaisemminkin... - - - Kepetto soittaa melodioita - - - Nyt alkaa tapahtua... Teippirulla ikäänkuin kiihdyttää tuolta alarekisteristä kohti punaista kelloa, joka odottelee - pahaa-aavistamat tomasti tuolla ylärekisterissä. - - Mutta- Eipä siitä sen enempää. - Atsih! - Jaa, minulta alkaa kuulemma ohjelma-aika pikku hiljaa huveta. - - Joten, ahh, tämä oli hauska ilta. Tämä jakso oli - - siitä - - poikkeuksellinen, siitä syystä poikkeuksellinen, ettei normaali vieraamme - vakiovieraamme, jos näin voi sanoa - vanha lapsuuden ja nuoruuden ystäväni - ja myöhemmin myös - eikä vähiten tämän ohjelman kautta - kuuluksi kolumnistiksi kohonnut mies nimeltä Markku Hautamäki omaa sukua Tervahauta, ollut täällä juttelemassa ajankohtaisesta aiheesta, vaan jouduin ömm vetämään tämän ohjelman nyt ihan soolovoimilla. - - - Uusi Aamuhämärä taas maanantaihyphhh! ja tiistain välisenä yönä ensi viikkona. Joten eipä tässä enää muuta kun - kiitän teitä seurasta - toivotan hyviä öitä ja toivon teitä liittymään myös ensi viikkona seuraamme, ja toivomaan että pysyttäs hereillä. No niin, alkaa olla aika Varhaisaamuinen uutiset. Minä olin Kaarlo Kutu - ja tämä oli Aamuhämärä, pysykäähän hereillä. - Jahah! Näyttää että meillä olikin vielä hetki lähetysaikaa jäljellä... Joten - joo, kohta pitäisi alkaa uutiset. Muistakaahan kuunnella - Aamuvarhaan uutiset on - henkilökohtaisesti toivon tietysti, että Aamuhämärä-ohjelman johdosta, - mutta ehkä muista syistä, öh, erittäin tunnetuksi tullut uutislähetysohjelma. Kuulette ensimmäisenä maailman tapahtumat, koska lähetys tulee niin varhain, eikä vähiten nimensä puolesta. No niin, nyt Kepetto siellä jo lähettelee varmaan kohta äänimerkin
