Takaisin

13. Ihmisten erilaisuus

Hyvää iltapäivää, ystäväni. Rakkaani, toivon että olette valmiita taas uuteen vuoteen ja hyvillä mielin juhlakaudesta, vaikka yksinäisille tämä aika vuodesta onkin vaikeaa. Mutta niitä joilla on ystäviä, sukulaisia tai kaukaa tulleita vieraita tämä aika tuntuu lähentävän toisiinsa. Mutta kun ihmisluonto on mitä on, asiat eivät aina ole sellaisia kuin niiden odottaisi olevan. Tiedätte kyllä, mitä tarkoitan.

Normaaliuden rajoja ei ole helppo rikkoa. Joskus on tehtävä kaikkensa ollakseen erilainen, ja rakastavissa oloissa se on helppoa, mutta kun on vastustusta, silloin syntyy vaikeuksia. Monet ovat saaneet lohtua ystäviltään, koska heidän yksilöllisyytensä itsessään viehättää toisia. Elämässä kaikki riippuu jokaisen sisäisestä itsestä. Vaikuttaa siltä että kun edistymme, sisäinen itsemme saa monia iskuja, koska emme aina ole tyyniä. Mutta jokaisen saamamme iskun myötä opimme jotakin. Opimme että emme olekaan täysin rauhassa, emme ole tasapainossa maailman kanssa, meistä puuttuu jotakin. Kokemuksistamme tiedämme, että itse usein tuottaa riitasointuja. Liian usein olemme taipuvaisia syyttämään muita ihmisiä, kun itse asiassa vika on meissä. Kovinkaan moni meistä ei ole valmis katsomaan sisälleen ja etsimään sieltä vastausta kysymykseen, miksi.

"Miksi" on vaikea kysymys. Lapset kysyvät suoraan, miksi. Jos olemme kärsivällisiä, vastaamme heille. Kun kasvamme ja kypsymme, tuohon kysymykseen ei ole enää helppo vastata. Tämänpäiväinen "miksi" ei koske pelkästään itseä, vaan maailmaa yleensä. Monet tällä hetkellä pohtivat joidenkin johtajien äärimmäistä käytöstä ja monia kalvaa pelko, koska eivät käsitä syitä vihan purkauksiin.

Kaikkina aikoina ihmiskunta on purkanut vihaansa, koska ei pidä siitä että naapuri on erilainen. Tämä erilaisuus on useimmiten uskonnoista johtuvaa. Kuinka moneen sotaan tiedätte uskonnon olleen syynä? Tämänpäivän maailmassa kaikuu sama huuto "vääräuskoinen", ettekä ymmärrä miksi nämä huutajat ovat täynnä vihaa. Meidän mielestämme syy on pelko. Tyrannin alaisuudessa ihmiset elävät pelon vallassa ja kapinoivat, mutta heidän kapinointinsa ei kohdistu viisaasti. Kuinka monta kertaa pelokkaat ihmiset ovat tehneet väärän valinnan huomatakseen, että saivat yhtä irstaan ja ilkeän käärmeen aikaisemman tilalle? Näyttää siltä että teillä ei ole kykyä massana valita henkilöä, joka olisi ystävällinen mutta luja. Kuinka monta kertaa kansat ovat valinneet viisaasti? Hyvin harvoin. On vain aniharvoja tapauksia, jolloin vahva mies, joka on myös ystävällinen ja viisas, on noussut valtaan.

Meistä näyttää että tämän maailman ihmiset, jotka ovat siten varustettuja, eivät välitä vallasta. Kunpa nuo lujat-ystävälliset-viisaat tulisivat esiin. Mutta olemme katselleet ja odottaneet emmekä huomaa juurikaan muutosta keskuudessanne. Emme voi nostaa jotakuta esiin ja istuttaa oikealle paikalle. Jos voisimme, tekisimme maailmastanne paremman paikan. Mutta emme voi, ja siksi nämä vaikeudet jatkuvat jatkumistaan. Järkevät yrittävät rakentaa rauhaa. Mutta mihin viha on juurtunut, siellä ei mikään tunnu auttavan.

Voin kertoa että ne meistä jotka menevät noihin paikkoihin ovat yrittäneet luoda sinne parempia tuntemuksia. Emme ole kuitenkaan onnistuneet kovin hyvin. Voitte kai ymmärtää, että on vaikea työskennellä mellakoivien väkijoukkojen ja epätoivoisten ihmisten mielten parissa, kun voimatkin, jotka panemme heihin, auttavat vain jonkin aikaa. Näette siis vaikeutemme. Me emme toivo näitä hankaluuksia teille. Me emme pane niitä vaivoiksenne. Niitä ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi. Ne ovat ihmisten toimintaa ja aikaansaannosta. Me tai korkeammat olennot eivät niitä aiheuta. Kukaan ei aseta teitä näihin vaikeuksiin, ne syntyvät vääryyksistä, ihmisen erheellisestä toiminnasta ja kun vihanpurkaukset alkavat, niitä ei ole helppo tukahduttaa. Minusta tuntuu, että ihmiskunta yleensä ei juurikaan välitä. Sille riittää, kun saa istua tuomitsemassa. Omassa maassanne on tapahtumassa poliittisesti jotakin, ja saan siitä tunteen, että kaikki ovat kyllästyneitä koko touhuun. Kaipaatte vahvaa miestä tai vahvoja miehiä. Eikö totta? Kaipaatte henkilöä, joka voi nousta politiikan yläpuolelle ja huolehtia maasta. Kaikkien pitäisi rakastaa omaa maataan yleensä ja samoin maailmaa. Koska se mitä tapahtuu täällä, tapahtuu muissakin maissa. Silti maassanne ei vielä ole kovin vaikeaa, koska vaikeudet näyttävät olevan muualla. Jos tämä tai tuo tapahtuisi omassa maassanne, miltä teistä tuntuisi? Olen varma, että moni nousisi toimimaan vihaisena, mutta moni myöskin vain istuisi toivoen, että kaikki selviää rauhanomaisesti.

Tällä hetkellä ei ole mahdollista ratkaista sen kaltaista tilannetta kuin Iranissa on. Ei ole mahdollista ratkaista sitä yksinkertaisesti, koska kaiken taustalla on uskonto. Muita kansannousuja on tapahtumassa myös, ja kaikki pelkäävät mitä tapahtuu Venäjän maalla. Kaikki ovat asemissa. Mutta olemme katsoneet emmekä näe selkkausta joka johtaisi uuteen maailmansotaan. En näe sellaista. Ajattelen että tämä ratkeaa alueellaan aika pian. Mutta meidän "aika pian" ei ehkä ole teidän "aika pian", koska ymmärrämme ajan eri tavalla. Joka tapauksessa kaikki järjestyy. Venäjän kansa ei halua näitä asioita, vaan vallan huippu, kuten tiedätte. Mutta on myös uskonnon pelkoa. Neuvostoliitossahan ei haluta uskontoa, mutta heillä on puolueensa jotka pitävät kiinni omista ohjelmistaan. Vaikka kansaa on kuinka painostettu, syvällä heissä on omat tunteet. On hyvin vaikeaa pyyhkiä pois sielun todelliset sisäiset tunteet, sisäinen usko, ja vaikka ihmiskunta voi olla vainottu, tyrkitty, komenneltu, koeteltu, testattu, kaikkea tätä, silti jokaisen sisällä on omat sisäiset toiveet ja halut, tunne siitä kuka olet ja keitä muut ovat, ja ne pysyvät. Joskus nämä tunteet ovat niin syvälle hautautuneina, ettei usko niitä enää olevankaan, mutta ne ovat olemassa ja tulevat esiin, kun kaikkinielevät vaikeudet alkavat.

Kun olet itse vaikeuksissa, mikä on ensimmäinen ajatuksesi? Se on Jumala, eikö olekin? Kuinka moni ihminen huutaa Jumalan puoleen vaikeuksissaan? Vaikuttaa siltä että jokainen. Samoin on Iranissa ja Neuvostoliitossa omalla tavallaan. He näkevät Jumalan heidän Jumalanaan, ei maailmankaikkeuden Jumalana, vaan vain heidän. He ajattelevat että heidän Jumalansa ei ole teidän Jumalanne. Tämä on surullista. Nuo ihmiset, jotka kutsuvat teitä vääräuskoisiksi, ovat veljiänne. Se on kummallista joidenkin mielestä. He eivät tunne siten. Mutta siinä maassa on monia jotka tuntevat niin. Mikä näkyy ja kuuluu, on julkisivu, hurja, voimakas etulinja, mutta sen taakse ei voi nähdä. Siellä ihmiset eivät tunne samalla tavalla. Jokaisessa maassa, missä on vihamielisyyttä, vihan takana on tyyntä tai rakkautta muita kohtaan. Esimerkiksi kun Pohjois-Irlannissa taistellaan, molemmilla puolilla on suuri joukko ihmisiä, jotka haluaisivat lopettaa vihamielisyydet. He ovat nousseet itsen yläpuolelle ja ymmärtävät, että heidän maansa ja ihmisveljensä ovat tärkeämpiä kuin heidän oma uskonsa.

Usko voi olla vahva voima, myönnän sen, mutta on ihmisiä jotka käyttävät sitä. He eivät tunne todella voimakkaasti, niinkuin antavat ymmärtää. He kaipaavat itse asiassa vallankumousta, valtaa. He kaipaavat päästä itse vallan kahvaan muuttaakseen maansa sellaiseksi kuin itse haluavat, he haluavat vapauttaa teidät sorrosta. Ja kuitenkin, jos ne jotka nyt ovat nousemassa saavat vapauttaa teidät sortovallasta, olette pian paljon kovemman kengänkoron alla. Me näemme että nykyinen valta saa kivikovaa vastustusta, mutta sen tilalle ei ole tarjolla yhtään mitään.

Venäjä on noussut, koska se näkee tilaisuuden saattaa asiat mielensä mukaan. Mutta se tietää että maailma tarkkailee ja koko ihmiskunta ihmettelee, eikä se ole innokas vastaamaan tulitukseen. Älkää siis olko huolissanne tai pelätkö. Maailma ei syöksy uuteen sotaan näkemyksemme mukaan. Ei tällä hetkellä. Emme lainkaan pidä näiden asioiden kertomisesta, koska meistä teillä Maan ihmisillä on tapana hyppiä yhdestä ajatuksesta toiseen. Olette tässä yhtenä hetkenä ja toisena tuolla. Näemme teidät sellaisina kuin olette ja kun katsomme uudelleen, olettekin muualla ja muuttuneina. Te muututte, ajatuksenne muuttuvat, tekonne muuttuvat. Katsomme teitä, teette yhtä asiaa; katsomme jälleen ja teettekin jo toista. Kuinka voimme ennustaa, kun teillä on vapaa tahto ja toimitte tällä tavalla? Oman perheesi parissakin toivot kovin, että joku rakastamasi toimisi siten, kuin sinä asian näet ja ymmärrät. Neuvot häntä ja hän on myöntyväinen, mutta tekeekin aivan toisin. Ja sinä olet onneton ja surullinen. Jokaisella on vapaa tahto, ja jokainen myös käyttää sitä. Tämä tuottaa ongelmia maailmassanne.

Haluan teidän näkevän maailman muutokset, kaikki häiriötilanteet, kaikki kauhun tunteet, ikäänkuin ne ahdistaisivat jokaista äärimmilleen, ja kaikki haluaisivat muutosta. Syy näihin on se, että maailma on kasvun tiellä ja ihmiskunta muuttumassa. Niin täytyy olla, niin on aina, mutta joskus kasvu kiihtyy. Maailmassa on ollut suurten muutosten aikoja. Maailma on muuttunut niin nopeasti että ihmiset hädin tuskin tietävät missä mennään. Muutos saa aikaan levottomuutta, ja siksi ihmiset ovat onnettomia. Kun kasvat aikuiseksi ja kehosi muuttuu, et tiedä mitä tunnet. Etkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Toivot että joku kertoisi sen sinulle, mutta kun niin tehdään, et halua kuunnella. Sellaista on murrosiässä. Ja vaikka vanhenet, siinä suhteessa pysyt melko samanlaisena. On kyse sisäisestä muutoksesta, kasvusta, kypsymisestä. Et pysy ikuisesti samanlaisena, muutut koko ajan. Tapaat uusia ihmisiä, uudet ajatukset valtaavat mielesi, uusia polkuja on kuljettava ja tutkittava. Mikä on, ei pysy.

Samoin on maailmassa. Kun näet ja kuulet kaukaisten maiden rikkovan rajojaan, kuten sanotaan, ja yrittävän selviytyä omin päin pääsemättä puusta pitkään, tiedä että se on edistymistä. Se on sitä, vaikkei siltä näytäkään. Niin täytyy olla. Se on evoluutiota, kehitystä. Nykyään olette niin perillä kaikesta, että mitään ei pääse tapahtumaan esimerkiksi Afrikassa tietämättänne, ja tuntuu että tieto tulee hetkessä. Siten olette osallisia kaikesta. Jotkut teistä toivovat ettei niin olisi. Mutta tilanne on kuin perheissä; asutte eri puolilla maailmaa tai maata ja kaipaatte heitä, koska he ovat rakkaitanne. He tulevat vierailulle ja olette onnellisia jonkin aikaa, ja taas he jättävät teidät. Nyt olette kuitenkin tutustuneet paremmin ja rakastava yhteiselo on auttanut teitä, ja niin jatkatte rauhallisempina eteenpäin. Kuulette heistä ja heidän elämästään, suruistaan, iloistaan, onnettomuuksistaan, ja toivotte että voisitte olla heidän luonaan. Haluan teidän huomaavan että kun näitä muutoksia tapahtuu, olosuhteetkin muuttuvat. On vaikea nähdä muutoksia käytännössä. Muutos on niin hienovaraista, että sitä on vaikea havaita, koskipa se mitä tahansa. Eivät nekään jotka ovat hyvin kyvykkäitä ja tutkineet maailman politiikkaa, voi osoittaa tilannetta ja sanoa, mitä tuleman pitää, koska aina on kysymys yksilöistä. Hienoinenkin muutos on muutosta, tapahtuupa se kuinka huomaamattomasti tahansa, ja se muuttaa kyseisen maan ihmisten elämää.

Mielestämme hidas ja huomaamaton muutos on toivottavampaa kuin suuret mullistukset. Liian äkillinen muutos on tuhoisaa; liian monet ihmiset loukkaantuvat. Sama koskee sinuakin. Kun muutut hitaasti mutta varmasti, siitä ei ole sinulle haittaa. Muutos ilmenee kasvuna niinkuin lapsena, kun et huomannut koko prosessia. Samoin on sielun laita. Hellävarainen kasvu, hitaasti tapahtuva ymmärtäminen, saattaa sinut rauhaisaan mielentilaan ja jonakin päivänä huomaat, "Olen muuttunut." Ja hyvä niin. Älä pelkää itse elämää, sillä kaikilla tulevilla muutoksilla itsessäsi tai maailmassa on tarkoitus.

Yritän osoittaa, että sinussa ja etäisten paikkojen suurissa ihmisjoukoissa voi tapahtua samoja asioita. Haluan auttaa sinua ymmärtämään ettei huoli itsestäsi tai muista kansoista tuo sinulle rauhaa. Kun kuulet ihmisten puhuvan tästä tai tuosta onnettomuudesta, pelko täyttää sydämesi ja sielusi. Mutta sinun ei pitäisi antaa ajatustesi velloa noissa asioissa. Kun jäädään murehtimaan onnettomuuksia, autetaan ajatusvoimia luomaan levottomuutta luonnossa. Ette ymmärrä näitä asioita ja minun on hyvin vaikea valaista ja selvittää tätä teille. Siksi yritän aina tähdentää, että ajatuksenne ovat tärkeitä ja niissä teillä on suuri voima käytössänne. Miksi tämä Iranin kriisi on saattanut kaikki suuren levottomuuden valtaan? Se johtuu ajatusten voimasta, tunteen voimasta täällä ja noissa kaukaisissa maissa. Se kaikki voisi yhtä hyvin tapahtua kadun toisella puolella, koska tiedät sen, tunnet sen. Jos sinulla ei olisi keinoja tietää siitä, olisit rauhassa ja tyytyväinen. Mutta kaikki on tiedossa ja olet huolissasi. Haluan, kuten tavallista, sinun näkevän itsesi lujana rohkeana voimana joka kykenee vaikuttamaan ilmapiiriin. Monet eivät usko tätä, mutta voin kertoa teille että kun ajattelet neitoamme tarvitessasi apua, ajatuksesi tulevat hetkessä luoksemme. Jotkut ovat taitavampia niiden lähettämisessä kuin toiset, mutta jos voisit nähdä luoksemme tulevat ajatukset, tietäisit että mielesi osaa lähettää ne matkaan.

Tiedäthän kuinka sähkö voi liikkua, vaikket sitä havaitse. Se oli olemassa ennenkuin osasitte käyttää sitä hyödyksenne. Nytkään et sitä näe, mutta sen voiman voi tuntea, jos on huolimaton. Sama koskee omaa voimaasi.

Sähkö voi lentää paikasta toiseen, ja myös sinä olet sähköä. Näe itsesi sähkövoimana ja ajatuksesi vaikutuksia aikaansaavana voimana. Jos jokaisella Kanadassa olisi halu lähettää ajatuksensa tiettyyn suuntaan ja he tuntisivat rakkautta ja halua muuttaa kaiken paremmaksi, sillä olisi vaikutusta. Mutta siihen on uskottava. Sinun ei pidä pyytää sitä tapahtuvaksi. Rukouksessa moni pyytää ja anoo. Mutta sinulla on voima sisälläsi, sinun tulee käyttää sitä. Jotkut kyllä käyttävät sitä epäviisaasti. Heillä on pimeitä ajatuksia, mutta voin vakuuttaa teille, etteivät heidän ajatuksensa mene kovin kauas. Niillä on tapana kääntyä bumerangina takaisin lähettäjäänsä. Hyvät ajatukset lähtevät kohteeseensa, ja sinä ja sinä voit olla keino muuttaa maailmaa. Vaikka vain pikkuisen. Teidän täytyy auttaa meitä. Yrittäkää, olkaa niin kilttejä, emme kykene siihen yksin ilman teidän apuanne.

Jos voisitte nähdä ponnistelumme, ymmärtäisitte miltä meistä tuntuu. On kuin tuijottaisimme kylmävesikattilaa, joka on hyvin alhaisella lämmöllä eikä ala kiehua. Seisomme ja odotamme kärsivällisesti, mutta se ei vaan kiehu, ja vaikka tiedämme että lämpöä on, sitä ei ole tarpeeksi. Tällaista meillä on työskennellessämme Maan päällä. Tuntuu kuin mitään ei tapahtuisi toivomallamme tavalla. Silti meillä on vaikutusta ja teillä myös. Sen sijaan että olisitte surullisia Maan tilanteesta, tehkää jotakin. Istukaa lähettämään ajatuksenne kohteeseensa tai puhukaa niistä, mutta ei vihamielisesti.

Jokainen ihminen on paristo tai akku, jonka voima ei ehdy, ennenkuin on aika siirtyä tästä maailmasta. Onko toista tällaista paristoa? Meidän ei tarvitse ladata teitä, paitsi silloin kun olette sairaita. Ja silloinkin paristonne toimii. Mutta voit latautua hyödyksesi kaukoparannuksella tai henkisesti muuttumalla. Paristo puksuttaa omia aikojaan; se kestää ja kestää. Ei tarvitse kytkeä itseään pistorasiaan, ja patteria voi liikuttaa paikasta toiseen. Kenenkään ei tarvitse ladata sinua kulkiessasi. Liikut ja säntäilet sinne tänne, ja valo ja väri kulkevat mukanasi. Kuka pani tällaisen elämän sinuun? Suuri Voima, Suuri Luoja. Eikö se ole suurenmoista? Kun katsot omaa kättäsi - ja usein katsot - ja näet suonet, ihon, kynnet, ja kun liikutat sormiasi, se itsessään on ihme. Kun loukkaat sormen, tulet siitä tietoiseksi ja sinusta tuntuu, ettet tule toimeen ilman sitä. Et tule ajatelleeksi, kuinka paljon käytät sormiasi. Joskus mietit, "Mikä tämä keho on, miksi olen täällä, mikä on elämän tarkoitus, miksi on jatkettava eteenpäin?" Joskus taas kaikki on vain ikävystyttävää. Jospa voisit nähdä tämän käytössäsi olevan koneen aivan alussa, kun olet vain siemen; kasvun, muotoutumisen ja sitten syntymän. Ihmiset, jotka rakastavat ja haluavat lapsen, ovat onnellisia. Tuo sielu on huostassanne. Katsot lapsen kasvua, ihmettelet ja ihailet. Pikkuruisia kätösiä katsoessasi sanot, "Kuinka pienet sormet", ja se on ihmeiden ihme. Ja silti näitä ihmeitä on ollut meneillään jo aikojen alusta.

Aikojen alussakin ihmiset ihmettelivät, miksi ovat täällä, miksi elämä on. Heillä oli ongelmansa ja ahdistuksensa, mutta ei teidän sivistystänne. Heidänkin kehonsa oli sähköinen, silläkin oli liikkeellepaneva voima. He ajattelivat, ettei heillä ole väliä, ettei ole tärkeää liikkuvatko, syövätkö tai hengittävätkö he. Mutta kaikki mitä he tekivät auttoi heitä evoluution polulla, jokainen pienikin asia. Alustaan lähtien ihminen on edistynyt mutta todella hyvin hitaasti. Oletko ajatellut suruja jotka ovat seuranneet ihmistä aina aikojen alusta? Kasvu, evoluutio tapahtuu silloinkin kun ajattelet. Voit ajatella lapsuuttasi ja nähdä kasvusi sieltä tähän päivään. Jokainen teistä voi nähdä suuria muutoksia elämässään, mutta alkuihminen ei nähnyt nopeaa kehitystä. Kehitys oli hyvin hidasta. Voitko kuvitella alkuihmisen aloittavan tyhjästä ja hyppäävän tälle vuosisadalle? Se olisi shokki. Kaikella täytyy olla alku ja edistymisen on oltava hidasta. Aina kun on, kuten teillä, nopea harppaus eteenpäin, sillä on epäedullinen vaikutus maailmaan. Sota on tässä päätekijänä, kuten tiedätte. Sodassa kaikki kiihtyy. Nopea kehitys tarkoittaa, että ne jotka ovat sodan aikana nuoria todennäköisesti toivovat, että kaikki voisi palata ennalleen.

Tämän päivän lapset oppivat asioita, joista teilläkään ei ole tietoa. Mielenne yrittää käsittää niitä, mutta mitä lapset näkevät tulevaisuudessa? Jatkuuko kiihtyvä eteenpäinmeno? Onko vauhti yhtä hurja jatkossakin? Luulen, että ei ole. Meistä näyttää, että ihmiskunta on väsynyt tähän vauhtiin, ja tiedättekö, teidänkaltaistenne kansakuntien on annettava muille kansoille aikaa kasvaa ja kehittyä. Jos nuo kaukaisten maiden kansat lennätetään teidän elämäntapaanne, se on liikaa. He haluavat elämäntapanne, tavaroita joita teillä on, kaikkea mitä teillä on. Omissa maissaan heillä ei ole varaa niihin, he ovat köyhiä. Se aiheuttaa suurta levottomuutta ihmisluonnossa ja on syynä mullistuksiin ja sekasortoon. Mielestämme olisi parempi, jos maailma hiljentäisi vauhtiaan. Mutta emme näe tähän halua kansanjohtajien mielissä.

Mutta puhun nyt ihmiskunnasta enkä kansanjohtajista. Ihmiskunta yleensä toivoo että vauhti hiljenisi jonkin verran. Johtajat sen sijaan haluavat jatkuvaa ja kasvavaa kehitystä. Yritämme hidastaa sitä jonkin verran teidän vuoksenne. Teitä hitaammalla kehityksen polulla olevien ihmisten vaikeudet ovat moninkertaiset. He ovat kuin muutaman vuoden ikäinen lapsi jolle esitetään uutta tietoa jota se ei voi käsittää, mutta yrittää silti oppia ja ymmärtää. Jospa voisitte omalla tavallanne auttaa heitä, lähettämällä ajatuksia mielestänne. Lähettäkää sellaisia ajatuksia, että on hyvä olla mielihyvän lähteitä, musiikkia, kirjallisuutta, kumppanuutta ja ystäviä, kädentaitoja, kaikenlaisia taiteita ja taitoja, mielihyvää, nautintoa ja iloa joka auttaa ihmistä, ne ovat hyväksi. Kaikilla kansoilla, takapajuisimmillakin, on musiikkinsa ja kansantaiteensa, heillä on toinen toisensa. Mutta kun heidät siirretään liian nopeasti vuosisadallenne, nämä asiat tuntuvat heistä arvottomilta. Vain silloin kun ihmiset ovat edistyneet liian kauas, he katsovat taakseen ja palaavat alkuperäisille tavoilleen.

Monet ihmiset nykyään kaipaavat kädentaitoja, joita osasivat nuorina tai joita heidän vanhempansa osasivat. He näkevät kovasti vaivaa oppiakseen käyttämään käsiään, ja mieltään tietysti myös. Ihmiset etsivät kuumeisesti tapoja tehdä itse jotakin joka toisi heille rauhaa. Tämä terapia auttaa olemaan hiljaa. Kaikki nämä asiat ovat hyväksi, mikä tahansa mikä auttaa käyttämään mieltä, ajatusta ja käsiä, ja samalla auttaa olemaan rauhassa jokapäiväisen elämän keskellä. Jos kaukaisten maiden ihmisiä autetaan, heille pitäisi opettaa, että heidän ei tulisi kieltää omien asioidensa arvoa, että ne ovat hyviä ja käyttökelpoisia edistyksestä huolimatta. Monia taitoja, joita primitiiviset ihmiset käyttävät käsiteollisuudessaan, voisi käyttää kuka tahansa, koska heidän on täytynyt ajatella ja suunnitella tarkasti jonkin muodon luomisen periaatteet, ja joskus ns. sivistyneet ihmiset suorastaan ällistyvät heidän luomustensa taidokkuudesta. Heillä on monia sellaisia asioita, joista näette että heidän mielensä toimii samoin kuin teidän mielenne, he vain eivät ole kyenneet kehittymään.

Tätä tapahtuu näinä aikoina. Nämä ihmiset edistyvät elintapaanne kohti, teidän nauttimaanne elämää kohti, ja heidän matkansa on alkanut. Kaikki häiriöt, kamppailut ja sekasorto ovat ulkoinen osoitus heidän sisäisestä edistymisestään. Se kestää kauan, mutta se tapahtuu. Joissakin tapauksissa se vie kauemmin ja joissakin vauhti kiihtyy, riippuu kansasta. Mutta älkää pelätkö, koska heidän kuuluu edistyä.

Kaikilla evoluution lapsilla on oikeus kehitykseen. Kaikilla lapsilla on oikeus elää tavalla, joka suo heille haasteita. Kun edistyy, elämä tulee haastavammaksi. Tänään on enemmän koneita. Miten tämä tapahtui teille, tämä hiipivä eteenpäinmeno? Ette huomanneet sen tapahtuvan. Mutta ne jotka työskentelivät koneiden parissa tiesivät että niitä tulisi aina vain lisää, että elämä muuttuisi aina vain teknisemmäksi. Samoin käy muillekin. He huomaavat samojen muutosten tapahtuvan, saman kasvun, samat haasteet. Niin on oltava, sillä kaikkien Jumalan lasten on määrä kasvaa tällä tavalla. Maailma kehittyy. Sitä on jatkunut jo hyvin kauan. Kehitys on ollut käynnissä, ja ihmiskunta on usein peläten katsonut muutoksia. Kun ensimmäinen juna tuli, ensimmäinen kaasu- ja sähkövalo, ensimmäinen auto, kuinka ihmiset pelkäsivätkään niitä! He pelkäsivät muutosta. Sittemmin ollaan opittu hyväksymään nuo asiat aivan luonnollisina. Sähkö on aina ollut olemassa, kaasu, kun se luotiin maassa, ja öljy, joka nyt on suuri ongelma, mutta teillä tulee olemaan lämpövoimaa tulevaisuudessakin. En halua teidän olevan huolissanne siitäkään. Ihmiskunta on aina kyennyt löytämään vaihtoehdon, kun on sitä todella tarvinnut. Mitä tarvitaan, sen annetaan tapahtua, koska kun tarve on polttavin, keino löytyy. Paljon on vallanvaihtoa siellä missä öljyä on, ja ollaan täynnä pelkoa, koska suurilla valtateillä auto saattaa seisahtua.

Mutta niin ei käy. Tulee muutoksia, aina tulee muutoksia. Tulee muutoksia eduksenne ja tulee muutoksia, joista monet eivät pidä, mutta muutoksia tulee ja te selviätte niistä. Se on pääasia, että te selviätte niiden yli. Muutoksista selviämisessä teillä on paljon ajateltavaa, koska huomaatte, että ihmiskunnalla on mieli joka voi voittaa kaikki esteet. Maailmassa on monia ihmisiä joilla on ideoita. Nämä ideat ovat ituja joihon joku lisää jotakin, sitten jollakin on toinen idea samasta aiheesta johon taas lisätään jotakin, ja niin edelleen. Ideat kasvavat ja kehittyvät, ja niin teillä on taas uusi väline. Kuka hyötyi? Ihmiskunta.

Nämä asiat ovat ilmassa, ilmakehässä. Ne lähetetään teille ja te poimitte ne sieltä. Ihmiset jotka poimivat ideat tekevät niin, koska heidän on tarkoitus se tehdä. Se on heidän tarkoituksensa, koska koko ihmiskunta on erilainen. Jokaisella on erilainen mieli ja ajatustoiminta, ja nämä ihmiset joilla on kyky keksiä etsivät aina, ja me tiedämme sen. Siispä aina kun aika on kypsä, ping! Sisään meni. Uusi ajatus tulee maailmaan, ja joku innostuu toden teolla. Mutta näiden ajatusten ei aina anneta kasvaa, koska mahtitekijät eivät sitä halua.

Tarkoitan että kun tarve on suurin, apu tulee. Olkaa siis kärsivällisiä, lujia ja järkkymättömiä, ja tarvitsemanne ilmestyy huomaamattomalla tavalla. Tämä hienovaraisuus ja huomaamattomuus yllättää jokaisen. Asioita tapahtuu koko ajan. Mielet työskentelevät ja asiat tapahtuvat mielessä, ja sitten jonakin päivänä ne saavat kiinteän muodon, ja siinä se on.

En siis halua, että pelkäätte mitään. Sielun joka tietää että on henki, että omaa sielun, että omaa voimaa, johon on koko ajan yhteydessä, ei pitäisi koskaan pelätä, koska kukaan ei voi sitä tappaa tai tuhota. Jotkut yrittävät sitä. He voivat yrittää loukata sinua, masentaa sinut, mutta sisäinen voimasi auttaa voittamaan sen. Sinulla on voima seistä suorana. Kykenet seisomaan suorana, ja silmistäsi katsoo sielu kuin peilikuvasi.

Katso itseäsi toisinaan. Seiso peilin edessä ja katso, ei ihaillen, vaan katsoen kiinteästi kuvaasi. Nuo silmät, ovatko ne vain näkemistä varten? Kuinka ihastuttavia peilejä ne ovatkaan ja niin monimutkaiset rakenteeltaan! Mutta katso, kuinka silmäsi muuttuvat tunteiden mukaan. Miten ne voivat sen tehdä? Silmäsi ja sisäisen henkesi silmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Olen opettanut teille, että sielusi ja henkesi ovat sisälläsi ja hengellä on silmät niinkuin sinullakin. Henkesi on hyvin lähellä siinä kohtaa. Kun tunnet sielustasi asti, silmät ilmaisevat sen tunteen. Kun olet ystävällinen, silmät ilmaisevat senkin. Kun olet vihainen, silmät salamoivat. Onko se henkesi vai sinä itse? Se on sinua itseäsi. Henkesi voi auttaa sinua, ja joskus se tuntee laillasi ja sen silmien voima katsoo ulos oman katseesi kanssa. Joskus henki ei katso ulos silmistäsi, koska viha on ottanut komennon sinussa. Mutta aina kun olet rauhassa, silloin tavallisesti henki katsoo ulos. Joskus silmissä on kaunis valo, koska sisäinen henki on onnellinen ja katsoo onnellisena silmistäsi. Silmät heijastavat peilin tavoin tunteitasi.

Voit hymyillä, mutta joskus silmät eivät hymyile mukana. Kuinka usein olet nähnyt tämän? Huulet ovat hymyssä, mutta silmät ovat kylmät. Tällainen henkilö ei ole aito. Kun tunnet todellista kiintymystä, se näkyy silmistä. Tässä on ero teidän ja eläinten välillä: eläimet eivät voi tehdä niin. Tiedätte olevanne eläimiä ylempänä, koska voitte osoittaa tunteitanne, voitte näyttää rakkaallenne kiintymyksenne, saatte lapsenne tuntemaan että rakastatte häntä, voitte näyttää toinen toisillenne tunteitanne ja ystävällisyyttänne. Voitte näyttää kauhunne ja pelkonne. Silmät ovat ihmeelliset ja ilmaisukykyiset ja niistä näkyy millainen ihminen olet.

Ajattelen aikaa, jolloin tallasin Maan päällä fyysisessä kehossa todella kauan sitten ja kun kosketin maata ensimmäisen kerran tullessani tänne opettamaan teitä, tuntui kovin kummalliselta. Tunsin viimeisen inkarnaationi muistojen valtaavan minut osittain ja olevani kuin kehossa ja käymässä läpi viimeisten tuntieni kokemuksia. Sitä oli vaikea kestää, koska viimeiset tuntini Maan päällä eivät olleet hyviä. Olin loukkaantunut, ja se on kaikki mitä aion siitä sanoa. Mutta tuo tunne palasi minuun hetkeksi, koska olin ollut poissa niin kauan. Maan kosketus toi sen takaisin, niin sanoakseni. Mutta kykenin nopeasti heittämään sen tunteen yltäni. Silmäni ilmaisivat tuon pelon sillä hetkellä.

Samoin on meillä hengen valtakunnissa. Siellä silmät ovat äärimmäisen kauniita. Ette voi tätä vielä käsittää, mutta kun kehitymme, silmämme muuttuvat. Ne tulevat suuremmiksi. Niillä on kyky säteillä ja kun olemme hyvin voimallisia, sisäisen itsemme valo tulee silmistä kuin säde. Voimme lähettää valonsäteitä silmillämme. Se tuntuu oudolta, eikö vain, mutta sitä se on. Itse asiassa kun säteilet, et näe sitä, mutta siinä on voiman purkaus. Meidän maailmassamme sen voi nähdä, eikä ole erehtymisen vaaraa, kun olemme yhdessä ja ilmaisemme kiintymyksemme, sillä säde lähtee silmistä. Mehän olemme hyvin sähköisiä. Vaikka tunnemme olevamme aivan normaaleja, omassa elementissämme olemme hyvin sähköisiä ja tulemme aina vain voimakkaammiksi ja sähköisemmiksi edetessämme. Olemuksemme pukeutuu suureen sähkövoimaan. Emme ole siitä tietoisia, kuten tekään ette tiedosta auraanne, mutta siksi meidän täytyy alentaa värähtelyämme, kun tulemme tänne. Sitä on alennettava tasaiseen tahtiin, emme voi tulla äkkinäisesti. Voimamme häiritsisi teitä, te palaisitte poroksi.

Yritän sanoa että siitä lähtien kun keho luotiin alussa, se on muuttunut muuttumistaan ihmisen kehityksen myötä. Valtakunnissamme mekin muutumme. Kuten te muututte syntymästänne alkaen, samoin me kasvamme, mutta eri tavalla. Me muutumme kulkiessamme eri tasojen kautta. Sisäisen sielusi huomaamaton muutos voi antaa sinulle käsityksen tästä. Kun sielusi muuttuu ja tunnet itsesi sisäisesti rauhallisemmaksi ja voimakkaammaksi, et voi nähdä sitä sisäisillä silmilläsi, mutta kehosi muuttuu, aurasi saa syvemmän värisävyn, tulet sähköisemmäksi. Sitä ei ehkä huomaa kehosta, mutta aurassa se näkyy. Läpikäymämme prosessi on alkanut jo täällä. Haluan että ymmärrätte tämän. Moni tuntee olevansa meistä kovin kaukana. He toivovat voivansa nähdä, tuntea ja tietää. Mutta teidän täytyy tiedostaa, että on olemassa syy, miksi ette näe, ja syy on se, että silloin haluaisitte jäädä luoksemme palaamatta tähän maailmaan, missä olette ottaneet taakan kantaaksenne. Mutta teitä jo harjoitetaan, käytte läpi huomaamatonta askeltamista eteenpäin, askel askeleelta; ja henkiruumista valmennetaan maailmaamme varten. Sielukehitys tapahtuu hyvin hyvin hienovaraisesti.

Valtakunnissamme kasvu ei ole satunnaista. Se voi olla kuin lempeää virtausta. Nopeaan muutokseen emme olisi valmiita, koska on opittava kasvaessaan. Meidän on selvitettävä itsellemme kunkin valtakunnan tieto. Jokaisella tasolla meille opetetaan eri asioita. Jos menemme eteenpäin liian nopeasti, nuo asiat jäävät huomioimatta ja on palattava samoja jälkiä takaisin ja opittava asiat jotka ohitimme liian nopeasti. Teillä on samanlaista. Jos menette liian pitkälle liian aikaisin, se sekoittaa mielenne. Tätä haluamme teille: kasvuunne hellävaraisuutta, muutosta joka tapahtuu tasaiseen tahtiin ilman äkkikäännöksiä, jotka panevat päänne pyörälle. Ajatelkaa siis vakautta, rauhallista muutosta, ja nähkää sen tapahtuvan koko maailmassa, jos voitte. Yrittäkää luoda se maailmaan ajatuksissanne: tasainen, vakaa, hellävarainen muutos, joka on hyväksi koko ihmiskunnalle. Kun se tapahtuu tällä tavalla, maat tulevat toimeen omillaan, ovat omaehtoisia eivätkä vahingoitu. Harras toiveemme on, että muutokset tapahtuvat tällä tavalla.

Kaikki muutos tulee teille, se on tuleva, mutta sen on oltava hyödyksenne. Emme halua ihmiskunnalle tuhoa ja onnettomuutta tuottavia muutoksia. Kun näemme ihmiskunnan yrittävän saada sellaista aikaan, epätoivon aalto pyyhkäisee ylitsemme. Sanomme, "Hetkinen, hetkinen, odottakaa!" Tällaista on atomivoiman parissa. Jos olisitte odottaneet, olisitte olleet ymmärtäväisempiä. Nyt se on maailmassanne ja tuottaa suunnatonta pelkoa ihmiskunnalle. Se käy esimerkistä saada jotakin liian aikaisin. Muitakin vastaavia asioita on tapahtunut teille, mutta tämä esimerkki osoittaa, että kun asiat tapahtuvat hitaasti, niistä on todellista hyötyä. Tätä teidän siis täytyy haluta, hitaasti tapahtuvaa muutosta.

Uuden vuoden kynnyksellä antakaa tämän olla tulevaisuuden ohjenuorananne. Omassa ja muiden elämissä tasaista muutosta ja kärsivällistä odottamista, täyttä elämää eläen parhaansa mukaan ja lahjojaan käyttämällä ja hyödyntämällä. Jokaisella on lahjakkuutta jolla täyttää ja käyttää aikansa. Ja jos yrittää, voi nähdä että on paljon mitä voi tehdä itsensä ja muiden hyväksi. Katso itsesi ohi ja näe mitä tarvitaan. Jos teet niin ja autat, elämäsi on ihmeellisen ihanaa ja saat täyttymyksen. Antaminen, muille antautuminen tuo onnen sisimpään. Ne teistä jotka ovat tätä kokeilleet tietävät, että puhun totta. Kun annamme itsestämme muille, elämämme saa rauhaisan tyyneyden unohtaessamme itsemme. Koko ihmiskunnan pitäisi oppia tämä epäitsekkyyden läksy. Se on hyvin vaikea asia opittavaksi, ja voin kertoa, että vain harvat sen oppivat. Mutta voitte aloittaa harjoittelun. Epäitsekkyys tarkoittaa, että toinen ihminen on tärkeämpi kuin oma itse. Kun voi antaa tai toimia ajattelematta itseään, kun antaa rakkauden lahjan, palveluksen, täydellisesti toiselle ajattelematta itseään, on astunut eteenpäin. Joka kerta kun unohdat itsesi ja ajattelet toista henkilöä, otat askeleen eteenpäin. Se on hyvin vaikeaa, koska itse on erittäin voimakas ihmiskunnassa. Silti epäitsekkyys pitäisi oppia. Vaikka se on vaikea läksy, se on opeteltava. Jos olet epäitsekäs, olet selviytynyt muistakin opeteltavista asioista. Koska jos olet epäitsekäs, et vahingoita toista. Et vihaa etkä ole itsekäs, et arvostele etkä kadehdi. Jos ja kun olet oppinut tuon läksyn ja olet voinut tehdä sen täällä, se tarkoittaa, että olet saavuttanut tason, joka jokaisen sielun tulee saavuttaa. Kun ihmiset ovat saavuttaneet Itsensä Tiedostamisen tason henkimaailmassa, he ovat oppineet tuon läksyn. Sen saavuttaminen kestää kauan. Mutta kun se tapahtuu, se on mahtava harppaus eteenpäin. Muista siis tämä ja anna tuon sanan syöpyä mieleesi: epäitsekkyys. Koska enkelit ovat epäitsekkäitä, korkeammat olennot ovat sitä. Valtakunnissamme voisit nähdä, että korkeammat auttavat alempiaan. He luopuvat kauneuden valtakunnistaan ja laskeutuvat auttamaan alempana olevia. He toivovat voivansa auttaa heitä toimimaan epäitsekkäällä tavalla, osoittaa heille, että tämä on keino edistyä. Maailman ongelma on itsekkyys. Sitä on kaikkialla. Itsekkyyttä ja ylpeyttä. Ylpeys on kauhea asia. En tiedä, miksi sitä ollenkaan on. Emmekö kaikki ole Korkeimman luomia olentoja? Emmekö kaikki ole luomuksia, jotka Luoja mielessään ensimmäisenä näki?

Eikö meillä kaikilla ole lahjoja? On kyllä ihmisiä jotka ovat alhaisempia kuin toiset. Mutta kerronpa teille, että oli henkilö kuinka alhainen tahansa hänellä on kyky antaa itsestään jollakin tavalla. Ettekö ole huomanneet että alkukantaiset ihmiset näyttävät olevan onnellisempia kuin sivistyneet veljensä? Ja Nasaretilainen sanoi, "Ellette tule lasten kaltaisiksi..." Se tarkoittaa ettei ole pöyhkeä. Että näkee kaikki samanarvoisina yksilöinä. Asema ei merkitse mitään. Suuri varallisuus ei ole ylpeyden aihe tai kauneus tai mikään muukaan. Se tarkoittaa vain, että sinulla on rahaa, kauneutta tms. Mutta mitä on kauneus? Jokainen näkee kauneuden eri tavalla eikä ylpeys ole tarpeen. Jos unohdat itsesi, et ole koko ajan tietoinen itsestäsi, rahoistasi tai kauneudestasi, muodostasi, tai mitä sinulla onkaan, kuten koti, lapset jne. Ei. Voit olla onnellinen ja nähdä kauneutta lapsessa. Se tuo mielihyvää ja onnea. Saat hyvää mieltä ja iloa katsoessasi kukan, puun, vuoren, meren, tähtien kauneutta. Se tuo mielihyvää ja iloa, mutta ylpeyttä siinä ei pitäisi olla. Ylpeys on itsessä.

Valtakunnissamme hämmästyisit nähdessäsi, ketkä ovat korkeimpia olentoja. He ovat usein olleet Maan päällä alhaisimpia, koska ovat kärsineet puutetta, surua ja tuskaa. Kaikki tämä on ehkä otettu vastaan passiivisesti kestämällä. Kun he tulevat meille, he ovat riemuissaan sellaisesta paikasta, sellaisesta ihanuudesta, he eivät voi uskoa sitä todeksi. Mutta totta se on. Kestävyytensä vuoksi he kasvoivat. He saavat tietysti myös tilaisuuksia tulla takaisin, saada uuden haasteen, koska ovat olleet alkukantaisia ja tarvitsevat lisää koulutusta. He pärjäävät usein hyvin aloitettuaan tuolla tavalla, koska sielussa on menneiden elämien muisti. Tavallisesti on kysymys nöyrästä henkilöstä, enkä tarkoita matelevaa nöyristelyä, vaan nöyryyttä ymmärtää, että me kaikki olemme samanarvoisia. Jankutan tätä asiaa, mutta teidän on opittava nämä läksyt, jos haluatte kasvaa. Jonakin päivänä sinä ja sinä ja sinä olet tyyni, rauhallinen, voimakas, epäitsekäs ja onnellinen. Niillä tasoilla, kun on sielultaan voimakas, ei ole tilaa peloille. Lähestyt kaikkea rauhallisesti ja pelottomasti, koska tiedät, että sinulla on voima kestää mitä tahansa. Montako kertaa olet huomannut pelänneesi turhan takia, koska pystyit selviämään vaikeuksistasi? Joka tapauksessa usein. Pelon vallassa luulit ettet kykene, mutta silti onnistuit. Montako kertaa olet ollut huolesta sekaisin, ja huoli osoittautui turhaksi? Ei ollut mitään pelättävää. Teidän täytyy ponnistella ollaksenne pelkäämättä, ennenkuin tilanne on käsillä. Kun tieto on edessä, käsittele se silloin, mutta älä rakenna pelkoja ympärillesi vetämään sinut masennuksen ja epätoivon syövereihin. Opi erottamaan pelko todellisuudesta. Ihmiskunnalla on huono tapa ajatella, että huolissaan oleminen on järkevyyttä. Järki ei ole huolissaan, sillä järki on käytännöllinen. Oppikaa järkeilemään tyynen rauhallisesti, ettette saata itseänne masennuksen valtaan ja siitä johtuviin mielentiloihin. Liian moni kansakunta kaatuu, koska sen ajatukset ottavat pelon muodon. Pelko syövyttää. Pelko voi muuttaa sinut vahvasta yksilöstä arkajalaksi. Yritä olla vahva. Ei ole pöyhkeyttä olla luja ja voimakas. On kyse sielun voimakkuudesta. Sielun voima on ystävällistä. Ystävällisyys on vahvuutta ja lujuutta.

Aggressiivisuus ei ole samaa kuin voimakkuus. Kun on voimakas, on rauhassa ja voi elää elämäänsä vahingoittamatta muita.

Olen mielestäni yrittänyt osoittaa teille, että maailma jatkaa vuosiin 1981/82/83 ja siitäkin eteenpäin. Joka vuosi sanotte, "Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan?" Mutta tahdon teidän ymmärtävän että vuosi tuo mukanaan mitä ihmiskunta haluaa, koska ajatuksenne aikaansaavat sen, mitä on. Milloin tahansa ihmiskunta jotain haluaakin - ja se haluaa monia asioita - asiat ilmestyvät ja ottavat muodon. Joskus kun rukoilet jotakin, se tulee - eikä aina hyödyksesi.

Vaikka uusi vuosi on edessä, se on samanlainen kuin muutkin vuodet. Se on haaste: siitä tulee hyvä vuosi, niin hyvä kuin sallit siitä tulevan. Näe siis tuleva vuosi hyvänä. Yritä tahtoa sitä. Yritä tehdä itsestäsi tyyni, eheä persoonallisuus, jotta elämäsi voisi olla hyvää. Sano joka päivä, "Tästä päivästä tulee polulla etenemisen päivä, kykenen tekemään hyvää ja maailma on parempi paikka sen takia, että minä olen olemassa." Jos teet tämän lupauksen joka päivä itsellesi ja ponnistelet toteuttaaksesi sen, tulet huomaamaan, että sillä on vaikutusta elämäsi laatuun. Jokainen päivä on sinun, ja voit tehdä sillä mitä haluat. Olet yksilö, sinulla on voimaa, käytä sitä. Käytätte voimaanne suurimmaksi osaksi omaksi hyväksenne. Mutta yrittäkää, todella yrittäkää, käyttää voimaanne myös muiden hyväksi. Yrittäkää ymmärtää, että jos olemme täällä, siihen on syy ja sillä on tarkoitus. Tarkoitus on edistyä, ja jokainen maailmassa oleva sielu on täällä samasta syystä. Auttakaa siis toinen toisianne edistymään. Älkää pidätelkö tai estäkö itseänne tai toisianne kasvamasta mittoihinsa. Jos muistatte tämän, se auttaa teitä. Olette täällä eteenpäinmenoanne varten, tasaista etenemistä varten, ja auttamassa muita tekemään samoin.

Jälleen kerran olemme tulleet jakson loppuun ja tunnen olleeni hukkateillä tänään, koska en ollut aivan varma, kuinka käsitellä tämänkertaista aihetta. Halusin osoittaa teille, että elämä on uudesta vuodesta huolimatta samanlaista kuin muinakin päivinä. Jokainen päivä on poikkeus ja kohdattava ja elettävä uutena ja erilaisena. Se on teidän käytössänne, näyttämässä, että teillä on keinot muuttua. Teillä on keinot muuttua jatkuvasti, ja sama koskee koko ihmiskuntaa.

Muistakaa siis voimanne, muistakaa olla vakaita ja järkkymättömiä etenemisessänne, silloin ehkä olen tehnyt vaikutuksen joka pysyy teissä, vaikutuksen johon voitte tarttua ja josta pitää kiinni. Jos muututte, vaikka vain yksi teistä, olen onnellinen ja tyytyväinen, silloin tuloni tänne tänään on maksanut vaivan.