Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!
This page created with Cool Page.  Click to get your own FREE copy of Cool Page!
Suomirokkia ennen vanhaan


Suomen ääniteteollisuudessa tapahtui vuosina 1973-75 suuri rocktuotannon nousu. Lisäksi rockmusiikin piirteitä alettiin laajemminkin omaksua populaarimusiikkiin, ja iskelmätaiteilija toisensa perään alkoi levyttämään kuumia rockbiisejä, kuten esimerkiksi Esa Pakarisen Pakarock. Rock'n'rollin läpimurtoon voi pitää yhtenä keskeisimpänä tekijänä Rauli Badding Somerjoen "Fiilaten ja höyläten" esityksen suosiota. Ja samaan aikaan Juice Leskinen & Coitus Int teki ensilevynsä, jonka musiikin perusta lepäsi kolmen soinnun pohjalla. Rockista oli tullut oikea myyntituote. Rockin rantautuminen Suomeen oli kestänyt lähes kaksikymmentä vuotta - ensimmäiset rockit tehtiin 1955 - ja vasta vuonna 1973 nousi ensimmäisen kerran kolmen soinnun ihme listaykköseksi Suomessa. Voimakas kansallinen rockmusiikki lähti kehittymään1970-luvun alkupuolella, kun Hector ja Juice Leskinen osoittivat suomenkielisen rockin mahdollisuudet. Punk ja uuden aallon rock synnyttivät 1970-luvun lopussa vilkkaan elävänmusiikin harrastuksen ja levytystoiminnan.1980-luvulta lähtien Suomessa on suomirockin ohella kaikkien kansainvälisten roctyylien esittäjiä ja harrastajia. Vuoden 75 tunnetuimpia rokkaajia olivat mm. Hurriganes, Mikko Alatalo, Sleepy Sleepers, Juice Leskinen ja Hector. 70-luvulla Suomessa järjestettiin myös ensimmäiset rockfestivaalit Joensuussa ja Turussa. Vaikutteet olivat tulleet Yhdysvalloista, joissa legendaarinen Woodstock järjestettiin kesällä -69. Rockfestivaalit ovat muutaman viime vuosikymmenen aikana länsimaiseen kulttuuriin noussut ilmiö. Taustalla oleva karnevaaliperinne sitä vastoin on jo satojen vuosien ikäistä. Rockmusiikin suosion lisääntyessä lisääntyivät myös niiden yhteyteen festivaalit.
Tavallaan ajanjaksoa leimasi rockin piirissä eräänlainen pysähtyneisyyden tila - uusia muotityylejä ei noussut esiin Yhdysvalloissa tai Britanniassa - punk alkoi vaikuttaa äänitemarkkinoihin ja rockin harrastajiin vuonna 1976. Ja sama jatkui Suomessakin - rock'n'roll-huuma alkoi hälvetä meillä 1975, mutta mitään uutta ei tullut juuri silloin tilalle. Tosin rock'n'rollista jäi pysyvät jäljet populaarimusiikin kenttään: säännöllisin väliajoin rockmuusikot ja varsinkin iskelmälaulajat palaavat tähän tyylilajiin.


60-luvulla Yleisradio yritti kieltää rockmusiikin soiton radiokanavilla, siinä kuitenkaan onnistumatta. Rockista tuli enemmän bändikohtaisempaa, kun yhtyeistä tuli rockin keskeisin elementti ja sähkökitarasta sen pääinstrumentti. Myöhemmin 60-luvulla rockista ei enää puhuttu, vaan tuore muotivillitys twist -tanssi, joka saavutti suurta suosiota, syrjäytti rockin.  Myös rautalankarock, joka antoi ujoimmillekin kitaristeille mahdollisuuden, alkoi ottaa ensi askeliaan. Se nosti instrumentaalit musiikilliseksi pääpainoksi ja siitä kehittyi suuri ja suosittu rockista polveutuva ilmiö. Myös discot alkoivat yleistyä suurkaupungeissa.
Suomen popelämän kehitys oli 60-luvulla hidasta. Suomeen maailman ilmiöt saapuivat vasta kun ne olivat muualla jo lakanneet kukoistamasta, rock yhtenä esimerkkinä. Rocklevytyksiä alettiin varsinaisesti tehdä vasta kun rock itsessään oli jo out muualla, kuten Englannissa ja Amerikassa.
60-luvun puolivälin jälkeen  rock kukoisti taas. Nyt kitaristien tarpeet laitettiin etusijalle ja sen myötä vaadittiin uusia ja tehokkaampi laitteita. Bassosta ja rummuista alkoi tulla yhä näkyvämpiä ja sooloilevampia instrumenttejä. Varsinainen nousukausi lähti käyntiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.



Suomessa 70-luku oli rockin nousuaikaa. Järjestettiin ensimmäinen rockfestivaali Ruisrock, discot olivat levinneet laajalle ja myös varsinaiset musiikkiklubit alkoivat syntyä. Progressiivinen rock oli 70-luvulla kiihkeimmillään. Kaikki sävellykset olivat omia, soitto oli ammattimaista ja rakenteet olivat monimutkaiset. Myös kotimainen kansanmusiikki oli nousussa ja myös hevimusiikki teki tulojaan Suomeen Tätä mukaa suomalainen rock teki kaupallisen läpimurtonsa, ja äänilevyjen myynti oli suuressa nousussa. Ensimmäiset musiikkikasetit ja nauhurit tulivat markkinoille. Radiossa soitettavan rockin määrä kaksinkertaistui. Progressiivinen rock ja purkkarock olivat suosittuja, joten kitaroilla taituroivien bändien välit alkoivat pikku hiljaa rakoilla. Kuitenkin purkkarockia ja progea syytettiin liiasta kaupallisuudesta ja teinihysterian takaisin tuomisesta.
Käheä-ääninen Muska oli ensimmäinen todellinen naisrokkari suomirockin historiassa. Hurriganesit ovat Suomen rockhistorian legendaarisen yhtye, joka valloitti markkinat 70-luvulla
.


1980-luvulla rockin nousukausi vain jatkui, ja 80-luku on rockin etsiskelyaikaa. Suomalainen discomusiikki alkoi kukoistaa, enää ei tarvinnut turvautua pelkästään ulkomaalaisiin esiintyjiin. Punkorkesterit  hajosivat milloin mistäkin syystä ja huumori valtasi musiikkialaa. Sanoitukset koskivat yleisöä ja rockelämä sai futuristisia vaikutteita. Suomalaisen rockin vienti oli laskussa ja siitä kiisteltiin monella taholla. Naisten osuus suomalaisessa rockissa jäi hyvin vähäiseksi, huolimatta siitä että heitä joissakin yhtyeissä nähtiin laulajina. Michael Monroen ja Andy McCoyn perustama Hanoi Rocks ja Dingo tekivät debyyttejään suomirockiin.
1990-luku oli konepopin aikaa kaikkialla. Suomalaisuus oli in, enää ei englanninkielisillä levyillä pärjätty pitkälle. Jälleen alettiin puhua rockin kuolemasta, koska se ei enää yhdistänyt sukupolvea kokonaisuudeksi. Rockin esittäjät alkoivat vanhentua ja muutenkin sitä markkinoitiin enemmän vanhemmalle yleisölle nuorison sijaan. Kuitenkin
melodinen suomirock, jota mm. Kolmas Nainen edusti, ei ollut vaikeuksissa. Rockartistit alkoivat osallistua enemmän ja enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan ja se näkyi musiikissa ja sanoituksissa. Kaupallisuudesta oli tullut jo arkipäivää. Rock jakaantui yhä selvemmin erilaisten kulttuurien symboliksi.
Tietokoneilla, sämplereillä ja syntikoilla tuotettu  konemusiikkiteki comebackia, ja se tulikin uudestaan rapin muodossa markkinoille. Musta musiikki ja hip hop kaikkine muotoineen oli pinnalla, ja ns. hoppari-ilmiö sai alkunsa. Perus discomusiikista oli tullut junttimaista, sillä konemusiikkitrendi oli valloillaan. Tekno oli musiikkipiirien päivän kuumin sana 90-luvulla.







.

                                                                                  




                                 
Dingo                                                                     Hanoi rocks