From freenet.hut.fi!sauna.cs.hut.fi!news.funet.fi!news.eunet.fi!anon.penet.fi Sa t May 28 18:48:28 1994 Message-ID: <153303Z01041994@anon.penet.fi> Path: freenet.hut.fi!sauna.cs.hut.fi!news.funet.fi!news.eunet.fi!anon.penet.fi Newsgroups: sfnet.keskustelu.huumeet From: an22045@anon.penet.fi (Captain Acid) X-Anonymously-To: sfnet.keskustelu.huumeet Organization: Anonymous contact service Reply-To: an22045@anon.penet.fi Date: Fri, 1 Apr 1994 15:26:09 UTC Subject: Veltto Puutarhuri Lines: 601 T„ss„ on nyt viimeinkin lupaamani oopiumiunikon kasvatusohjeet, lis„h”ysteen„ on paljon muuta oopiumitietoutta. Toivottavasti siit„ on iloa aloitteleville viherpeukaloille. Tiedostoa saa vapaasti levitt„„ edellytt„en, ett„ siit„ ei perit„ maksua eik„ alkuper„iseen tekstiin tehd„ muutoksia. Julkaisup„iv„m„„r„st„ huolimatta kyseess„ ei ole aprillipila vaan ohjeet todella toimivat. Avartavaa p„„si„ist„ kaikille psykonauteille, tv: Kapteeni Happo **************************leikkaa t„st„******************************* VELTTO PUUTARHURI - Unikonviljelij„n opas (c) Kapteeni Happo, 1994 Ilmaislevitys sallittua. SISŽLLYSLUETTELO 1.Esipuhe 2.Yleist„ unikonviljelyst„ 3.Siementen hankkiminen 4.Kylv„minen ja istuttaminen 5.Lannoittaminen 6.Kastelu 7.Latvominen 8.Lyps„minen 9.Oopiumiunikko ja muut unikot 10.Oopiumiunikon farmakologiaa 11.Oopiumin historiaa 12.Reseptivapaata morfiinijohdannaista apteekista ! 13.Kirjallisuutta VAROITUS !! Vaikka oopiumiunikon kasvattaminen on t„ysin laillista, siit„ valmistetut rohdokset ja uutteet katsotaan huumausaineiksi, joiden valmistaminen, hallussapito ja k„ytt” on lain mukaan rangaistava teko. Tekstiss„ esiintyv„t ohjeet rohdosten valmistamiseksi on otettu mukaan puhtaasti yleissivist„vyytens„ vuoksi. Kirjoittaja ei kehoita lukijoita lainvastaiseen toimintaan. 1 ESIPUHE Ihmiskunnan siirtyess„ seuraavalle vuosituhannelle kaksinaisuus sen v„lill„, mit„ ihmiset tiet„v„t itsest„„n biologisena organismina ja mit„ he luulevat tiet„v„ns„, joutuu voimakkaan tarkastelun alaiseksi. Tiedet„„n, ett„ ihmisten nauttimat elintarvikkeet ja muut aineet sis„lt„v„t tiettyj„ kemiallisia yhdisteit„. Silti, usein n„m„ puhtaat aineet eiv„t sis„ll„ kaikkia tarvittavia ravinteita eiv„tk„ siis t„yt„ ravinnolle asetettuja edellytyksi„. Kiistely„ k„yd„„n esimerkiksi puhdistetusta sokerista ja luonnossa esiintyvist„ hedelm„makeuttajista. Vaikka jalostetun sokerin sis„lt„m„ yhdiste onkin pohjana esimerkiksi sokerijuurikkaassa esiintyville yhdisteille, jalostetun sokerin k„ytt” johtaa usein sairauksiin ihmisruumiissa. Nykyisen tiet„myksen perusteella vaikuttaa silt„, ett„ luonnossa esiintyvien monimutkaisten hiilihydraattiyhdisteiden sulattaminen ruuansulatuselimist”ss„ mahdollistaa sen, ett„ keho voi saada sokerit k„ytt””ns„ ilman negatiivisia sivuvaikutuksia pitk„ll„ aikav„lill„. Jalostettua sokeria voidaankin itse asiassa pit„„ l„„kkeen„, jota tulisi k„ytt„„ helpon imeytymisens„ takia vain silloin, kun keho on heikossa tilassa. Sen sijaan sit„ ei tulisi k„ytt„„ vakituisen ruokavalion osana, vaan t„h„n tarkoitukseen tulisi k„ytt„„ luonnossa esiintyvi„ monimutkaisia hiilihydraatteja. Samalla tavalla voimme tarkastella useita luonnossa esiintyvi„ kasvituotteita. Farmakologisesti aktiivisesta kasvista valmistettu tee tai uute voi sopia varsin hyvin pitk„aikaisessakin k„yt”ss„ moniin pikkuvaivoihin, mutta puhdistetun tai jalostetun farmakologisesti aktiivisen aineen k„ytt” tulisi rajoittaa lyhytaikaiseen l„„kek„ytt””n. Sata vuotta sitten oli varsin tavallista, ett„ kodin puutarhassa kasvoi muutama oopiumiunikko. N„ist„ v„rikk„ist„ kukista saatava tuote, oopiumi, ker„ttiin s„„nn”llisesti talteen l„„kinn„llist„ k„ytt”„ varten. Puutarhassa kasvavia unikoita pidettiin yht„ luonnollisina kuin niiden vierell„ kasvaneita vihanneksia ja juureksia. Nykyajan ihmiselle sana oopiumi tuo mieleen l„hinn„ heroiinin. Samalla tavalla koka tarkoittaa useimmille nykyihmisille samaa kuin kokaiini. 50-100 vuotta sitten asiat olivat toisin, silloin n„it„ l„„kkeit„ ei viel„ oltu julistettu laittomiksi. Kriminalisoinnin seurauksena syntyi j„rjest„ytynytt„ mustan p”rssin kauppaa, jonka etujen mukaista oli tiivist„„ aineet puhtaisiin, voimakkaisiin muotoihin. T„m„ edesauttoi nykyisen laajamittaisen heroiinin- ja kokaiininjalostusteollisuuden syntymist„. Yhden puhtaan ainesosan farmakologinen vaikutus on t„ysin erilainen kuin laimea sekoitus useita sille l„heisi„ alkaloideja, jotka esiintyv„t kasveissa. Useissa tapauksissa n„iden puhtaiden aineiden ominaisuudet poikkeavat niin paljon kasvien tuottamista esiasteista, ett„ ne t„ytyy annostellakin suorempaa reitti„; esim.ruiskuttamalla suoraan suoneen piipussa polttamisen tai sy”misen sijasta. T„m„ puhtaiden aineiden annostelu suoraan verenkiertoon johtaa helposti negatiivisiin seurauksiin; puhtaat aineet ovat myrkyllisempi„ ja yliannostusriski kasvaa moninkertaiseksi. Kun raakaoopiumia poltetaan, tietyn morfiinipitoisuuden aikaansaaminen veress„ vie huomattavasti pidemm„n ajan kuin annosteltaessa morfiinia suoraan verenkiertoon. T„m„ mahdollistaa tiettyjen kehon puolustusmekanismien, kuten unen tai tokkuraisuuden, k„ynnistymisen, mik„ antaa keholle lis„aikaa jakaa aine tasaisemmin koko elimist””n. Korkea konsentraatio puhdasta alkaloidia voi aiheuttaa elimist”lle shokkitilan ja pahimmillaan kuoleman. Laimeutensa lis„ksi raakamateriaalit eroavat jalosteista my”s kemialliselta rakenteeltaan. Esiasteiden ja kemiallisesti l„heisten yhdisteiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia kuin jalosteiden. Er„ill„ raakaoopiumin sis„lt„mill„ alkaloideilla on pahoinvointia aiheuttavia ominaisuuksia, jotka ovat niin voimakkaita ett„ ne voivat est„„ henkil”„ nauttimasta myrkyllisen suurta annosta. Samalla ne rajoittavat riippuvuusriski„. Psykologiselta kannalta aine, jolla on lyhyt vaikutusaika ja joka aiheuttaa voimakkaan mielihyv„n, aiheuttaa suurimman psyykkisen riippuvuusriskin. Opiaattien tapauksessa fyysinen riippuvuus voi aiheuttaa lis„ongelman. Raakaoopiumia k„ytett„ess„ fyysisen riippuvuuden riski pienenee ratkaisevasti. N„iden aineiden kriminalisoinnista johtuva jalostusteollisuus on siis luonut huomattavasti vaarallisemman tilanteen kuin mik„ vallitsi ennen kriminalisointia. Nyky„„n on paljon vaikeampaa l”yt„„ raakaoopiumia tai koka-lehti„ ja paljon helpompaa l”yt„„ morfiinia, heroiinia ja kokaiinia. Lain yll„pito-ongelmat ovat seurausta kriminalisoinnista - nimenomaan siit„ ett„ my”s miedot vaihtoehdot on kriminalisoitu. Toisin sanoen lailliset, kontrolloidut ja verotetut raakavalmisteet voisivat muuttaa koko huumekaupan rakenteen, pienent„en siin„ liikkuvia raham„„ri„ ja v„hent„en j„rjest„ytytt„ rikollisuutta, jota tarvitaan nykyisen pime„n kaupan yll„pit„miseksi. Huumeiden k„ytt”„ ja kauppaa valvovat viranomaiset mittaavat tietyn aineen vaarallisuutta usein aineen aiheuttamina kuolemina ajanjaksoa kohti. Jos raakamateriaalien saatavuus teht„isiin helpommaksi kuin jalosteiden(joita on usein jatkettu ep„m„„r„isill„ kemikaaleilla), yliannostuskuolemat v„henisiv„t automaattisesti k„ytt„jien keskuudessa. Huumelakeja valvovat viranomaiset voisivat keskitty„ valvomaan lisensoituja valmistajia sek„ ehk„isem„„n jalostettujen aineiden levityst„. Raakamateriaalit, kuten koka-lehdet, oopiumi ja kannabis voisivat tarjota paremman vaihtoehdon kuin nykyisin sallitut huumeet eli kahvi, tupakka ja alkoholi sek„ erilaiset reseptil„„kkeet kuten Diapam. N„m„ sallitut huumeet ovat osa modernin yhteiskunnan ty”- ja virkistystoimintamallia. Esimerkiksi kahvi on piriste, jota ihmiset k„ytt„v„t ty”ss„„n; alkoholia puolestaan k„ytet„„n tyypillisesti vapaa-ajan rentoutumiseen. Sama voisi p„te„ my”s koka-lehteen ja oopiumiin, jotka eiv„t luonnollisessa muodossaan ole sen enemp„„ riippuvuutta aiheuttavia kuin kahvi ja alkoholi. Joissakin tapauksissa koka-lehdet olisivat kahvia parempi vaihtoehto; kahvi aiheuttaa negatiivisia sivuvaikutuksia joidenkin k„ytt„jien vatsalle ja syd„melle. Oopiumi ja kannabis taas voisivat olla parempi vaihtoehto kuin alkoholi, joka on laajimmin v„„rink„ytetty huume yhteiskunnassamme. Monet kasvituotteet omaavat raakamuodoissaan laajemman l„„kinn„llisen k„ytt”potentiaalin kuin vastaavat jalosteet. Esimerkiksi oopiumitinktuuraa voidaan k„ytt„„ paikallispuudutuksena mm. hampaita saavien vauvojen ikeniss„. Se on my”s tehokas ripulin pys„ytt„j„ (Suomessakin myyd„„n OPIa reseptivapaasti). Morfiinipitoista alkoholitinktuuraa myytiin apteekeissa aina 1950- luvun puoleenv„liin saakka. T„t„ ennen syntyneet muistavat kyseisen l„„kkeen ominaismaun yleens„ positiivisin tuntemuksin. Nykyaikana raakamateriaalien tarjoamat mahdollisuudet on pitk„lti j„tetty huomioimatta. Sen sijaan l„„ketehtaiden jalosteita pursuavista apteekeista on tullut ainoa j„ljell„ oleva l„„kinn„n l„hde. On kyseenalaista, ovatko n„m„ nykyaikaiset tuotteet - jotka koostuvat p„„asiassa jalostetuista kemikaaleista, joista monia on mahdotonta tunnistaa ja jotka ovat usein vanhoja l„„kkeit„ tehottomampia - ainoa hyv„ksytt„v„ l„hde l„„kinn„llisten tarpeiden tyydytt„miseen. Juuri t„m„ on ollut l„ht”kohtana t„m„n oppaan kirjoittamiselle. 2 YLEISTŽ UNIKONVILJELYSTŽ Oopiumiunikko viihtyy viile„ss„ ilmanalassa, joten se menestyy mainiosti ulkoviljelykasvina Suomessa. Se ei ole kovin tarkka my”sk„„n maaper„n suhteen, mist„ johtuen sen viljely on „„rimm„isen helppoa. Suurimman ongelman muodostavat s„„olosuhteet; hyv„n sadon aikaansaamiseksi pit„isi sadonkorjuuvaiheessa olla kuivat ja aurinkoiset ilmat. Ep„onnistumisriski„ voi tietysti jakaa kasvattamalla useita eri vaiheissa kypsyvi„ variaatioita. 3 SIEMENTEN HANKKIMINEN Oopiumunikon siementen hankkiminen ei voisi olla paljon helpompaa; it„vi„ siemeni„ l”ytyy jopa hyvinvarustettujen ruokakauppojen maustehyllyist„. Tietenk„„n n„m„ siemenet eiv„t ole parhaita mahdollisia. Parempia siemeni„ voi tiedustella niin suomalaisista kuin ulkomaisista siemeni„ myyvist„ erikoisliikkeist„. Ohessa muutamia hy”dyllisi„ osoitteita sek„ useimpien toimittajien kohdalta my”s hintatietoja. Frantsilan Yrttitila 39200 Kyr”koski puh: (931)3714667 (12 mk/0,3 gramman annos) Korpikangas Siemen-Fr” Junkars 00400 Kirkkonummi puh: (90)2983327 (9 mk/annos, oma hinnasto ilmainen, Thompson & Morganin 30 mk.) Reinola Keskustori 5 33100 Tampere puh: (931)2226597 (5 mk/annos) Siemen Vesa Yrj”nkatu 4 28100 Pori puh: (939)6330100 (5 mk/annos, 10 mk/5 grammaa ja 35 mk/ 50 grammaa) B&T World Seed Whitnell House Fiddington Bridgewater, somerset TA5 1JE England (#36 herb seed list 50 pence„.) Horus Botanicals HCR 82 Box 29 Salem, Arkansas 72576 U.S.A (Annos $5 + postikulut $2.) Rara V„xter Box 11083 10061 Stockholm Sverige 4 KYLVŽMINEN JA ISTUTTAMINEN Istuttamisajankohdalle on kaksi vaihtoehtoa. Siemenet voidaan kylv„„ jo loppusyksyst„, syys-lokakuussa, jolloin ne talvehtivat versoina lumen alla ja alkavat kasvaa aikaisemmin kev„„ll„. Kev„„ll„ kylv„misen tulisi tapahtua heti viimeisten y”pakkasten j„lkeen. It„misvaiheessa l„mp”tilan tulisi olla v„hint„„n 3 astetta Celsiusta, mieluiten 10 astetta. Nuoret taimet viihtyv„t parhaiten 4-5 asteessa. Pakkaset ovat kohtalokkaita nuorille taimille. Sen sijaan hieman kehittyneemm„t taimet, joilla on lumipeite suojana, siet„v„t kylmi„kin l„mp”tiloja. Unikot vihaavat uudelleenistuttamista, joten siemenet tulisi kylv„„ suoraan lopulliseen kasvupaikkaansa. Jos taimet on jostakin syyst„ aloitettava muualla, t„m„ tulisi tehd„ maatuvissa turveruukuissa, jotka voidaan istuttaa suoraan maahan. Kasvatukseen sopii parhaiten paikat, jotka ovat aurinkoisia mutta tuulelta suojassa. 5 LANNOITTAMINEN Jos mahdollista, kasvatuspaikan maaper„„n kannattaa lis„t„ karjanlantaa kasvukautta edelt„v„n„ syksyn„. Fosforia (esim.superfosfaatti, apatiitti tai PuuCee Superi) tulisi lis„t„ siemeni„ kylvett„ess„. Kun taimet alkavat muodostaa nuppuja, kannattaa pintaan lis„t„ viel„ kerros lantaa tai lannoittaa typpipitoisella lannoitteella. Sama toistetaan kukkimisvaiheessa. Oheinen taulukko kuvaa kaupallisessa viljelyss„ lis„tt„vien ravinteiden m„„r„„ eri vaiheissa (kg/ha). N P2O5 K2O Nuppu 1,26 ,026 1,2 Kukka 55,2 18,6 76,4 Lypsy 61,4 28,3 74,2 6 KASTELU Kun taimet ovat pieni„, niit„ tulisi kastella usein. My”hemminkin ne pit„v„t suihkuttelusta, mutta huomattavasti kuivemmasta maaper„st„. Sadonkorjuun aikaan unikko on erityisen herkk„ sateelle, pitk„t varret vaurioituvat siin„ helposti. Mik„ viel„ pahempaa, sade tai liika kosteus haittaa alkaloidien ker„„ntymist„ lateksiin ja oopiumista tulee laihempaa kuin se olisi kuivalla s„„ll„. My”s lateksin m„„r„ on suurempi l„mpim„ll„ ja kuivalla ilmalla. Runsain sato saadaan, jos kukkiminen ajoittuu pisimpiin p„iviin eli juhannuksen tienoille. 7 LATVOMINEN Kun taimet alkavat puskea kukintonuppuja, leikkaa niiden latvat. T„m„ saa kunkin taimen muodostamaan useita kukintoja yhden sijasta. Toisin kuin useimmilla kasveilla, latvottujen taimien muodostamat kukinnot saattavat itse asiassa muodostua suuremmiksi kuin jos ne j„tett„isiin latvomatta. 8 LYPSŽMINEN Oikeat lyps„mismenetelm„t vaikuttavat ratkaisevasti lopullisen oopiumisadon m„„r„„n. Oikein lypsettyn„ kukin siemenkota voi tuottaa jopa 30 grammaa oopiumia. Siementen alkaessa kypsy„ alkaa siemenkodan suonissa virrata oopiumilateksia. Siemenkota alkaa muodostua samana p„iv„n„ jolloin kukan ter„lehdet putoavat. Kun pudonneiden ter„lehtien entiset kiinnityskohdat ovat muuttuneet harmaista l„hes mustiksi, lyps„minen voi alkaa. Normaalisti t„m„ tapahtuu 2-3 viikkoa ter„lehtien putoamisen j„lkeen. Siemenkodan lyps„minen aloitetaan ty”kalulla, jossa on kaksi s„„dett„v„„ ter„„. Viillon tekemiseen k„ytet„„n alussa yht„ ter„„ ja my”hemmin kahta ter„„, jotka ovat l„hell„ toisiaan. Alkuvaiheessa tehd„„n vain katkoviivatyyppist„, vaakasuoraa viiltoa siemenkodan yl„osan ymp„ri. T„ll„ tavoin selvi„„ se, kuinka runsaasti lateksia virtaa siemenkodassa. Viillon syvyys riippuu siemenkodan halkaisijasta: Siemenkodan halkaisija Viillon syvyys ---------------------- -------------- Suuri 2,5-4 cm 1,5 mm Keskikokoinen 2-2,5 cm 0,8 mm Pieni 1,5-2 cm 0,4 mm Ensimm„isten viiltojen tulisi olla 0,5-1 cm pituisia ja niit„ tulisi tehd„ vain yksi p„iv„ss„. Viiltojen v„lille j„tet„„n vaakasuunnassa noin 3 millimetrin v„lit. Mit„ runsaammin lateksi virtaa, sit„ enemm„n voidaan viilt„„ seuraavana p„iv„n„. Kun lateksivirta on maksimissaan, viillot tehd„„n l„hes t„ysiksi ympyr”iksi katkoviivojen sijaan. Viiltoa ei kuitenkaan koskaan pid„ tehd„ t„ysin siemenkodan ymp„ri, sill„ t„m„ tyrehdytt„isi lateksivirran. Viiltojen tekeminen on my”s aloitettava siemenkodan yl„p„„st„ jatkuvan lateksivirran takaamiseksi. Jokainen uusi viiltokerros tehd„„n 1,5-3 mm edellist„ alemmaksi. Ole s„„steli„s alkuvaiheessa, lyps„ vain v„h„n kerrallaan. Kasvia voidaan lyps„„ yli kuukauden ajan joka p„iv„, jos kaksoisviiltoja aletaan tehd„ siemenkodan puolestav„list„ alasp„in ment„ess„. Viillot tehd„„n aamup„iv„ll„ ja kuivunut lateksi ker„t„„n my”hemmin iltap„iv„ll„. Lateksin raaputtamiseen simenkodan pinnalta sopii esimerkiksi ruokalusikka, jonka toiseen laitaan on koverrettu kuunsirpin muotoinen lovi. Ker„tty oopiumi kuivataan auringossa tai keinol„mm”ss„. Lateksivirta on suurimmillaan puolenp„iv„n aikoihin. On merkillepantavaa, ett„ alkaloidipitoisuus on korkein s„„n ollessa kuiva ja ett„ lateksia muodostuu eniten keskip„iv„ll„ pitk„n„, l„mpim„n„ p„iv„n„. Lateksin morfiinipitoisuus on my”s korkeimmillaan keskip„iv„ll„, mutta p„iv„n ollessa lyhyempi. Lis„ksi morfiinipitoisuus on korkeampi lateksissa, joka on ker„tty heti viilt„misen j„lkeen. T„m„ johtuu siit„, ett„ osa morfiinista hapettuu reagoidessaan ilman kanssa. Hapettumisen ehk„isy takaa paremman puhtausasteen. P„iv„n pituustekij„st„ johtuen lateksin morfiinipitoisuus on korkein unikoissa, jotka on kylvetty jo syksyll„ tai hyvin aikaisin kev„„ll„. Oopiumin morfiinipitoisuus on suurin 1-3 ensimm„isen lypsykerran aikana. Ainoastaan kahden ensimm„isen lypsyn tulos kannattaa yhdist„„, jos tahtoo luokitella oopiumin voimakkuuden t„sm„llisesti. Muiden alkaloidien pitoisuudet pysyv„t vakiona koko lypsyajan. Jotta saisit tulevaisuutta varten hyvi„ siemeni„, kannattaa j„tt„„ muutama kasvia kokonaan ilman viiltoja. Kun siemenet ovat kypsi„, siemenkodan yl„osaan aukeaa pieni„ reiki„. Kypsyneet siemenet tulevat kuivuessaan niin kevyiksi, ett„ tuuli puhaltaa ne ulos n„ist„ rei'ist„. Kypsym„tt”m„t siemenet ovat kosteita ja pysyv„t viel„ siemenkodan uumenissa. 9 OOPIUMIUNIKKO JA MUUT UNIKOT Varsinainen oopiumiunikko tunnetaan kasvitieteess„ nimell„ Papaver Somniferum L. ja se kuuluu Papaveraceae-sukuun. Sukuun kuuluu yli sata eri lajia, joista on useita eri variaatioita. Useimmat n„ist„ kasveista kasvavat Keski- ja Etel„-Euroopassa sek„ etel„isess„ Aasiassa. Monet ovat sopeutuneet alppiseuduille, miss„ on kev„„ll„ paljon vett„ ja my”hemmin kes„ll„ on kuivaa. Kaikki oikeat unikot tuottavat siemeni„ siemenkodissa, jotka kasvavat pitkien varsien p„iss„. T„m„ ominaisuus on ratkaiseva unikoita luokiteltaessa. Esim tuliunikko ei muodosta siemenkotaa eik„ siis ole varsinainen unikko; kasvitieteess„ se tunnetaan nimell„ Escholtzia Californica ja se kuuluu itse asiassa leinikkeihin. Oopiumiunikon lis„ksi vain harvat unikkolajit sis„lt„v„t oopiumialkaloideja, oopiumiunikon ollessa luonnollisestikin t„rkein alkaloidil„hde. Siit„ on kuitenkin olemassa useita variaatioita, jotka eroavat toisistaan mm. kukkien ja siementen v„rin, kypsymisajan sek„ siemenkotien koon osalta. Papaver Somniferum on yksivuotinen ruohokasvi, toisin sanoen se el„„ vain yhden vuoden, jonka j„lkeen se tuottaa runsaan siemensadon. Kukat ovat tavallisimmin valkoisia, violetteja, vaaleanpunaisia tai punaisia. Siemenet puolestaan ovat harmaita, sinisi„ tai mustia. 10 OOPIUMIUNIKON FARMAKOLOGIAA Raakaoopiumi sis„lt„„ lajikkeesta riippuen keskim„„rin 25 eri alkaloidia. T„rkeimm„t alkaloidit ovat: morfiini(4-21%), kodeiini(0,8-2,5%), papaveriini(0,5-2,5%), noskapiini(4-8%) ja thebaiini(0,5-2%). Muita alkaloideja ovat mm. protopiini, laudaniini, kodamiini ja kryptopiini. Jokaisella yksitt„isell„ oopiumialkaloidilla on erilaiset vaikutukset; eri alkaloidien erottaminen raakaoopiumista vaatii kemiallisia prosesseja. Oopiumin pahoinvointia aiheuttava vaikutus johtuu l„hinn„ thebaiinista ja papaveriinista. Morfiiniin pohjautuu oopiumin uneliaisuutta tuottava vaikutus. Se on riippuvuutta aiheuttava puudutusaine, joka luokitellaan narkoottiseksi kipul„„kkeeksi. Morfiinin aiheuttamia sivuoireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Normaaliannos morfiinisulfaattia on 10 mg 4-6 kertaa p„iv„ss„ Kodeiini aiheuttaa v„hemm„n unisuutta, mutta torjuu tehokkaasti kipua. Se luokitellaan my”s narkoottiseksi kipul„„kkeeksi. Kodeiinilla, kuten monella muullakin opiaatilla on ysk„n„rsytyst„ hillitsev„ vaikutus ja sit„ k„ytet„„nkin joissakin ysk„nl„„kkeiss„. Kodeiini vaikuttaa samalla tavalla kuin morfiini, mutta se on v„hemm„n myrkyllist„ ja v„hemm„n riippuvuutta aiheuttava; my”s v„hemm„n euforisoiva. Normaali annos on noin 30 mg 4-6 kertaa p„iv„ss„ kipul„„kkeen„ ja 5-10 mg 6-8 kertaa p„iv„ss„ ysk„nl„„kkeen„. Noskapiinilla (vanhalta nimelt„„n narkotiini) ei ole narkoottisia ominaisuuksia, mutta sit„ k„ytet„„n ysk„nl„„kkeen„. Annos 15 mg 4 kertaa p„iv„ss„. Papaveriini on lihasrelaksantti ja sit„ k„ytet„„n mm. ruuansulatush„iri”iden hoitoon. 11 OOPIUMIN HISTORIAA Unikon yhdistiv„t euforiaan ja uneen jo Babylonian Sumerilaiset noin 4000 eKr. Kreikkalaiset kirjoittivat ensimm„isin„ oopiumin l„„kinn„llisest„ k„yt”st„ noin 300 eKr. Kreikkalaiset totesivat euforisoivien vaikutusten lis„ksi my”s oopiumin kyvyn tuottaa psyykkist„ ja fyysist„ riippuvuutta. Sana oopiumi tulee kreikankielisest„ mehua tarkoittavasta sanasta, joka viittaa siemenkotia viillett„ess„ saatavaan lateksiin. Kreikan mytologiassa oopiumi oli omistettu y”n jumala Nyxille, kuoleman jumala Thanatokselle, unen jumala Hypnokselle sek„ Hypnoksen pojalle Morfeukselle, unten jumalalle. Homeros kirjoitti Helenist„, joka tarjosi Telemakhokselle nepenthe„, unikkoviini„. L„„ketieteen is„ Hippokrates(460-377 eKr.) suositteli unikkoviini„ yleisl„„kkeeksi. Arabikauppiaat levittiv„ oopiumin k„yt”n Intiaan ja Kiinaan, miss„ sit„ k„ytettiin l„hinn„ ripulin ja punataudin hoitoon. Oopiumin polttamista ei harjoitettu Id„ss„ ennen 1700-lukua. Sen sijaan Euroopassa oopiumin k„ytt” oli laajalle levinnytt„ jo 1500-luvun puoliv„liss„. Eurooppalainen alkemistil„„k„ri Paracelsus(1490- 1540) kehitti oopiumitinktuuran, laudanumin. Vaikka laudanumia oli vapaasti tarjolla Euroopassa, oopiumin tai laudanumin k„yt”st„ ei tullut koskaan samanlaista yhteiskunnallista ongelmaa kuin alkoholi oli ja on edelleen. Vasta kun tohtori Alexander Wood kehitti suonensis„isen ruiskeen vuonna 1853, opiaattiriippuvuudesta tuli vakava ongelma l„nsimaisessa yhteiskunnassa. Ruiskeen ja vesiliukoisen morfiinin yhdistelm„n k„ytt” levisi Amerikan sis„llissodassa, miss„ sit„ k„ytettiin haavoittuneiden kivunlievitykseen. Oopiumin k„yt”n huumeena vei Kiinaan britit. 1800-luvulla englantilaiset kolonialistit organisoivat Intiassa valtavan oopiumituotannon. Markkina-alueeksi he valitsivat Kiinan. Tuohon aikaan Kiina oli p„„asiallinen teen tuottaja ja teen kysynt„ oli kovassa kasvussa l„nsimaissa. Kiina oli omavarainen, mutta kiinalaiset ottivat mielell„„n hopeaa vaihdossa teest„. Englantilaiset alkoivat vied„ oopiumia Kiinaan ja oopiuminkulutuksen kasvaessa kiinalaiset maksoivat oopiumistaan pian enemm„n hopeaa kuin saivat teest„ns„. T„m„ aiheutti vakavan kauppavajeen, mink„ johdosta Kiinan hallitsijat p„„ttiv„t kielt„„ oopiumin maahantuonnin. P„„t”s suututti englantilaiset, jotka olivat alkaneet laskea ylij„„m„hopean varaan rahoittaessaan Kauko- Id„n kauppaansa. Englantilaiset halusivat my”s innokkaasti avata Kiinan valtavat markkinat teollisuustuotteilleen, erityisesti puuvillavaatteille. K„ytt„m„ll„ ylivoimaisia laivojaan ja kanuunoitaan, englantilaiset aloittivat ja voittivat Ensimm„isen Oopiumisodan(1839-1847), avaten Kiinan markkinat sek„ Toisen Oopiumisodan(1856-1860), pakoittaen kiinalaiset laillistamaan oopiumin maahantuonnin. Toisin sanoen britit muuttivat v„kipakolla Kiinan kansan oopiumiaddikteiksi, ottaen huumeestaan vaihdossa kallisarvoista hopeaa ja teet„. Lopulta vuonna 1907 Iso-Britannia, Kiina ja Intia sopivat oopiumin tuottamisen ja kaupan lopettamisesta kymmenen vuoden sis„ll„. T„m„n seurauksena Kiinan oopiumiongelma k„yt„nn”llisesti katsoen katosi. L„nsimaissa oopiumi oli laillista ja vapaasti saatavilla viel„ 1900-luvun alussa. Suomessa oopiumista eristetty„ morfiinia ja t„st„ jalostettua heroiinia k„ytettiin sodanj„lkeisin„ vuosina ja viel„ 1950-luvun alussa enemm„n kuin miss„„n muussa maailman maassa; 17,67 kiloa heroiinia miljoonaa asukasta kohti, mik„ oli kolme kertaa enemm„n kuin toiseksi eniten kuluttaneessa Italiassa. Suomi joutuikin tuolloin YK:n oopiumikomission ja kansainv„lisen lehdist”n hampaisiin. Suomalaiset perustelivat aineiden k„ytt”„ pohjoisella sijainnillaan ja tuberkuloosin levinneisyydell„; heroiinia k„ytettiin tuolloin ysk„nl„„kkeen„. 12 RESEPTIVAPAATA MORFIINIJOHDANNAISTA APTEEKISTA ! Dextrometorfaanibromidi on synteettinen morfiinijohdannainen, jota on er„iss„ reseptivapaissa ysk„nl„„kkeiss„ (Lagun, Resilar). Sit„ on koulul„„ketieteen piiriss„ pidetty vuosikausia l„„kkeen„, jolla ei ole opiaateille tyypillisi„ psykoaktiivisia vaikutuksia eik„ v„„rink„ytt”potentiaalia. Se on kuitenkin ollut yli kymmenen vuotta suosittu huume tietyiss„ underground-piireiss„. Vasta aivan viime vuosina aineen t„m„ puoli on tunnustettu; t„m„n johdosta esim. Suomessa on poistettu markkinoilta tablettimuotoinen dextrometorfaani sek„ lis„tty nestem„isiinkin tuotteisiin v„„rink„yt”n est„miseksi sorbitolia, mik„ voi laittaa herkk„vatsaisen ruuansulatuksen sekaisin. Ainetta kokeilleiden mielipiteet jakaantuvat voimakkaasti; toisten mielest„ se aiheuttaa vain kumimaisen turtuneen olon, toiset puhuvat innoissaan voimakkaasta euforiasta ja hallusinaatioista. Mietona annoksena pidet„„n 120-360 milligrammaa ja voimakkaana n.720 milligrammaa. Mieto annos vaikuttaa erityisesti kuuloaistiin, „„net ja musiikki saattavat kuulostaa normaalia t„ytel„isemmilt„ tai syvemmilt„. Aistimukset kehon asennosta ja liikkeist„ saattavat olla v„„ristyneit„. Liikkuminen tuntuu euforisoivalta, mutta tasapaino ja koordinaatiokyky h„iriintyv„t. Pienill„ annoksilla on liev„ puuduttava vaikutus. My”s n„k”aistimukset muuttuvat. V„rit saattavat n„ytt„„ kirkkaammilta tai 'todellisemmilta'. Yleisesti ottaen k„ytt„j„ saattaa kokea aistiensa ter„v”ityneen, aistimukset ovat usein miellytt„vi„ tai jopa euforisoivia. Muisti, keskittyminen ja erityisesti kielelliset funktiot heikkenev„t vaikutuksen ajaksi. Toisin kuin monen muun aineen kohdalla, vaikutuksen loputtua henkil” tuntee itsens„ yleens„ positiivisesti latautuneeksi. Suuren annoksen vaikutukset ovat huomattavasti voimakkaammat. Jotkut vertaavat niit„ jopa ketamiinin tai LSD:n vaikutuksiin. Aistimukset (kuulo, n„k”, tunto) muuttuvat rytmikk„iksi ja viiveellisiksi. Kehon asennon ja liikkeiden aistiminen muuttuu niin totaalisesti, ettei niist„ ole juurikaan apua; k„veleminen on vaikeaa. My”s maku- ja hakuaistit saattavat muuttua samalla tavalla. Esineet saattavat n„ytt„„ suuremmilta tai pienemmilt„ kuin todellisuudessa. My”s varsinaiset hallusinaatiot ovat mahdollisia. Monimutkaiset teht„v„t kuten matemaattiset laskutoimitukset tulevat hyvin vaikeiksi suorittaa. Reaktioaika pitenee selv„sti, muisti ja keskittyminen heikkenee radikaalisti. Mielentila voi vaihdella maniasta paniikkiin. Ep„rationaalisia pelkoja saattaa esiinty„ henkil”ill„, jotka eiv„t osaa odottaa aineen fyysisi„ vaikutuksia. Jotkut k„ytt„j„t ovat kertoneet kokeneensa mystisi„ kokemuksia suurilla annoksilla. VAROITUS!! Dextrometorfaani alkaa olla myrkyllist„ 2000-3000 mg:n annoksilla (vastaa esim.7,5-10 desilitraa Resilaria). 13.KIRJALLISUUTTA William Griffith: Opium Poppy Garden - The Way of a Chinese Grower (c)1993 Ronin Publishing, Inc. P.O.Box 1035 Berkeley, Ca 94701 U.S.A P.Mick Richardson, Ph.D: The Encyclopedia of Psychoactive Drugs - Flowering Plants (Magic in Bloom) (c)1986,1988 Burke Publishing Company Ltd. Pegasus House 116-120 Golden Lane London EC1Y 0TL England N„it„ ja muita vastaavia kirjoja voi tiedustella my”s osoitteesta: Books by Phone Box 522 Berkeley, CA 94701 U.S.A (Laajat valikoimat alan kirjallisuutta, luettelo $2.) ------------------------------------------------------------------------- To find out more about the anon service, send mail to help@anon.penet.fi. Due to the double-blind, any mail replies to this message will be anonymized, and an anonymous id will be allocated automatically. You have been warned. Please report any problems, inappropriate use etc. to admin@anon.penet.fi.