Tähdistö: Joutsen

Joutsenen tähtikuvio näyttää lentävän pitkin linnunrataa, Albireo linnun päänä ja Deneb sen pyrstönä (itse asiassa eräässä vanhassa tähtikartassa Deneb sijaitsee Joutsenen jalkojen välissä). Tähdistö on kirkas; vaikka ensimmäisellä kerralla sen hahmottamisessa saattaa tulla ongelmia, erottaa sen lopulta selvästi tähtitaivaalta. Päätähti Deneb (a Cygni) on koko taivaan 19. kirkkain tähti, ja se on osa ns. Kesäkolmiota, johon kuuluvat lisäksi Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Kirkkaan kesäkolmion erottaa valoisina kesäöinäkin. Joutsen näkyy korkealla loppukesän ensimmäisinä pimeinä öinä, ja syksyllä yhä aikaisemmin illalla.

Joutsenen löytäminen on hyvin helppoa, jos tunnistaa taivaalta Kesäkolmion. Jos tunnistat vain Otavan (tai et sitäkään), kannattaa sinun mennä yksinkertaisen tähtikartan kanssa ulos ja yrittää löytää muutamia tähdistöjä. Jos tämäkään ei auta, hanki jostain käsiisi joku, joka tuntee tähdistöjä (paitsi minut). Joka tapauksessa löydettyäsi Kesäkolmion on Deneb himmein tähti kolmesta, vasemmassa yläkulmassa. Albireo, Joutsenen pää, löytyy suunnilleen kahden muun kirkkaan tähden puolivälistä, hieman ylempää (Vegaa) lähempänä. Linnun siipien (ajattelin, että hahmottaminen on helpompaa kuvitellessa tähdistön linnun näköisenä) löytyminen ei pitäisikään enää olla hankalaa (katso kuvaa alla). Kannattaa huomioida erityisesti, että Joutsen - ja varsinkin Kesäkolmio - ovat yllättävän laajoja, vaikka ne kartassa saattavatkin näyttää hyvin pieniltä.

Seuraavassa esittelen muutamia katsomisen arvoisia kohteita, jotka on jaettu havaintovälineen mukaan. Viimeiselle kohteelle olen tehnyt myös etsintäkartan.

Linnunrata
Linnunrata on eityisen kirkas Albireon ja d Cygnin välisellä alueella, sekä myös Denebin koillispuolella (huomaa, että koska taivaanpalloa tarkastellaan sisältäpäin, ovat ilmansuunnat pohjoista ja etelää lukuun ottamatta päinvastaisissa suunnissa kuin esim. maanpinnalla). Lisäksi Joutsenen kohdalla Linnunrata jakautuu pituussunnassa kahteen osaan tähtienvälisen pölyn peittäessä osan siitä.

NGC 7000, Pohjois-Amerikka-sumu
Tämä aivan Denebin vasemmalla puolella, Linnunradan tähtimeressä sijaitseva emissiosumu on saanut nimensä juuri Pohjois- ja Keski-Amerikkaa muistuttavasta muodostaan. Juuri Denebistä sumu saa valonsa. Valokuvissa muoto näkyy kauniina, mutta omin silmin sitä havaitessa on yhdennäköisyyttä vaikea huomata. Koska sumu on laaja, se näkyy ehkä yllättäen parhaiten paljain silmin tai myös valovoimaisella kiikarilla hyvin pimeänä yönä. Sen oikealla puolella sijaitsee lisäksi IC 5067, Pelikaanisumu, joka on myöskin saanut nimensä muodon perusteella (katso kuvaa alla). Se näkyy vasta kohtalaisen tehokkaalla kaukoputkella.

Pohjois-Amerikka-sumu. Sumun oikealla puolella on kohtalaisen laaja Pelikaanisumu, ja vielä Pelikaanin nokan yläpuolella ns. Pääkallosumu (tähtien muodostaman kolmion sisällä).

M 39, avonainen tähtijoukko
Melko löyhä tähtijoukko, joka näkyy kauniisti kiikarilla (toki myös kaukoputkella). Se on mahdollista nähdä myös paljainkin silmin. Koordinaatit: RA (rektaskensio) = 21 h 32 min 12 s, d (deklinaatio) = + 48º 27' 00".

M 29, avonainen tähtijoukko
Toinen avonainen tähtijoukko ja samalla toinen Joutsenen kahdesta Messierin kohteesta. Se on M 39:a tiiviimpi ja himmeämpi, huolimatta sijainnistaan kirkkaan d Cygnin lähellä sen löytämisessä ensimmäistä kertaa oli ainakin minulla ongelmia. Näkyy paremmin laajakenttäisellä kaukoputkella. Koordinaatit: RA = 20 h 23 min 54 s, d = + 38º 32' 00".

o Cygni, kaksoistähti
Hieno ja löyhä kaksoistähtipari, jota voi hyvin havaita pienelläkin kiikarilla. Tähtien väli on noin 7 kaariminuuttia ja kirkkaudet ovat 3,79 (kellertävä) ja 4,83 (sinertävä) magnitudia. Koordinaatit: RA = 20 h 13 min 38 s, d = + 46º 44' 29".

c Cygni, muuttuva tähti
Tämän muuttujan jakso on pitkä (yli 13 kuukautta) ja kirkkaudenvaihtelu suuri. Kirkkaimmillaan se on 4 - 5 magnitudia, jolloin sen voi helposti havaita paljainkin silmin, mutta se himmenee aina magnitudiin 13 saakka, jolloin se on vaikea kohde kaukoputkellekin. Koordinaatit: RA = 19 h 50 min 34 s, d = + 32º 54' 51".

k Cygni, muuttuva tähti
Toinen pitkäjaksoinen muuttuja, jonka jakso on noin 406 vrk. Maksimissaan tähden kirkkaus on 3 magnitudia, väri on punertava. Tähti löytyy myös Vilkkusumun etsintäkartasta (sivun alaosassa), jossa on lisäksi kaksi muutakin, himmeää muuttuvaa tähteä. Koordinaatit: RA = 19 h 17 min 06 s, d = + 53º 22' 07".

b Cygni, Albireo, kaksoistähti
Albireota sanotaan koko taivaan kauneimmaksi kaksoistähdeksi, enkä voi olla siitä eri mieltä. Ostin TAL-1 -kaukoputken syyskuussa 1999, ja valitsin juuri Albireon ensimmäiseksi kaukoputkikohteekseni. Kun sain kaksoistähden näkökenttään, en ollut uskoa silmiäni: kirkkaampi tähdistä oli kullankeltainen ja himmeämpi syvänsininen, ja värien kontrasti näiden kahden tähden välillä oli niin suuri, että ne näyttivät melkeinpä keinotekoisilta. Monissa muissakin kaksoistähdissä esintyy sama ilmiö, vaikkakaan ei yhtä voimakkaana; eriväristen tähtien värit korostuvat tähtien sijaitessa lähekkäin, eli yksinään eri värejä on vaikeampi havaita (kunpa punainen Betelgeuze ja sininen Rigel olisivat saman kaksoistähden komponentteja...). Albireon muodostavat komponentit ovat 34 kaarisekunnin etäisyydellä toisistaan ja niiden kirkkaudet ovat 5,11 ja 3,08 magnitudia. On myös arveltu, että kyseinen kaksoistähti ei ole fyysinen, eli tähdet vain sattuvat sijaitsemaan samassa suunnassa. Koordinaatit: RA = 19 h 30 min 44 s, d = + 27º 57' 35".

NGC 6960 ja 6992 - 5, Harsosumu
Tämä harsomainen ja himmeä supernovajäänne on levittäyttynyt kolmen asteen kokoiselle alueelle Ketun tähdistön rajan tuntumassa. Sen havaitsemiseksi kunnolla tarvitaan 15 - 20 cm:n kaukoputki, mutta olen nähnyt sumun itäisen osan (NGC 6992 - 5) heikosti kiikareillakin. Toisin kuin havaitseminen sumun sijainnin löytäminen ei ole vaikeaa. Itäinen osa on hieman e- ja z-tähden puolivälin lounaispuolella, ja läntinen osa NGC 6960 kulkee aivan kohtalaisen kirkkaan tähden 51 Cygnin kohdalta. Karttaa kannattaa katsoa kyseisten tähtien ja itse kohteen paikantamiseksi.

NGC 6826, Vilkkusumu
Kyseisen melko kirkkaan planetaarisen sumun nimi viittaa melko tavalliseenkin ominaisuuteen joillain syvän taivaan kohteilla: kun sumuun katsoo suoraan, se näyttää katoavan, ja kun taas kohdetta katsoo sivusilmällä se ilmestyy jälleen. Tämä johtuu ihmissilmän rakenteesta; aivan keskellä sijaitsevat tappisolut on tarkoitettu näkemään hyvin värejä päivällä, ja niiden havaitsemiskyky hämärässä on heikko. Sen sijaan sivummalla sijaitsevat tappisolut havaitsevat paremmin heikkoa valoa, jonka takia varsinkin himmeämpiä kohteita kannattaakin havaita sivusilmällä eikä suoraan katsomalla. Esimerkiksi monet laajat sumut ja galaksit saattavat kokonaan kadota Vilkkusumun tavoin kun niitä katsoo suoraan. Koordinaatit: RA = 19 h 44 min 48 s, d = + 50º 31' 30".

61 Cygni, kaksoistähti
Helpohko kaksoistähti pienillekin kaukoputkille, komponenttien väli on n. 12 kaarisekuntia ja kirkkaudet 5,21 ja 6,03 magnitudia. Kaksoistähden erikoisuutena on se, että sitä kiertämästä on havaittu lisäksi ruskeita kääpiötähtiä. Koordinaatit: RA = 21 h 06 min 56 s, d = + 38º 44' 36".