Turkulainen Torn otti toimitukseen yhteyttä ja kehoitti kuuntelemaan mp3:nsa läpi ja voin huoletta sanoa, että jos dm potkii, niin Torn on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapaus! Bändi tykittää eteenpäin kuin vähintään 30 päinen porolauma napalmit niskassaan! Omien sivujensa mukaan yksi tämän hetken aktiivisimmista ääribändeistä alueellaan. Haastateltavana Tuomas(kitara), Tuomo(rummut) ja Aki(laulu/kitara).

Debyytti albuminne nimeltään "Violent Ecstacy" on ollut ulkona jo hetken aikaa. Oletteko edelleen tyytyväisiä tuotokseenne? Kuinka paljon se on myynyt ja oletteko levittäneet totaalisen tuhoavaa metallianne myös ulkomaille? Mitkä ovat bändin tuntemukset tällä hetkellä?

Tuomas: Tervehdys. "Violent Ecstasy" julkaistiin helmikuussa 2002 Severemusicin toimesta. Levyn ensipainos on 500 kpl, joka on ilmeisesti piakkoin myyty viimeistä kappaletta myöten. Severen Jari (greets & oluen kohotus) on treidannut levyä useiden ulkomaalaisten lafkojen kanssa, joten eiköhän eskot ja jormat keskieuroopassakin/jenkeissä oman "V.E." cd:nsä löydä, mikäli tahtovat. Biisien puolesta olemme melko pitkälti edelleen suht. tyytyväisiä, joskin soundipuolella olisi toki paranneltavaa, mm. kitaroihin tuli miksausvaiheessa keskiääntä hieman liikaa, joskin tämän seikan ansiosta monimutkaisemmatkin näpertelyriffit erottuvat selkeästi jokaista iskua myöden. Myös rumpujen, etenkin virvelin soundissa olisi paranneltavaa ym. plaa plaa... Eli jälkiviisaana monet asiat tekisi kenties hieman toisella tavalla, mutta vittuakos tässä pillittämään, sillä hyvähän levystä näilläkin soundeilla tuli. Muiden tuntemuksista bändissä en osaa sanoa, mutta omista sen verran, että olen kolmatta viikkoa työttömänä, totaalisen perse auki ja sen myötä helvetin vittuuntunut... Tuntemus sekin. Uutta matskua treenaillaan yms.

Levyhän nauhoitettiin jo heinä-elokuussa 2001. Miksi levy kuitenkin julkaistiin vasta helmikuun puolivälin jälkeen 2002?

Tuomas: Well, "Violent Ecstasy" nauhoitettiin alunperin promoksi, jona sen myös itse "julkaisimme" 100 kpl "painoksena". Tuosta määrästä n. 10 % sendittiin lafkoille ja melko pian Severen miehistö ilmoitti olevansa halukkaita julkaisemaan ko. tuotoksen. Severe on anyway melko pieni lafka ja koska raha ei kasva puissa oli heidän tienattava tarvittavat rahat kansien/levyn painoa ym. ym. varten. Siitä siis tuo pienehkö viive.

Aki joutui siis itse soittamaan levyn kaikki kitarat studiossa, koska itse jouduit jonkin asteiseen onnettomuuteen, joka sitten tietysti esti soittamisen. Kuinka vaikeasta vammasta oli kyse?

Tuomas: Jep, Aki hoiti molemmat kitarat studiossa, johtuen eräästä vittumaisesta flaxista, joka minulle kävi matkalla treenikselle about viikko ennen studiota. Teloin vasemman käteni rikkinäiseen pullonpohjaan, jonka joku urpo fuckface paviaani oli jättänyt bussipysäkin penkille. Epähuomiossa siis nojasin kädelläni siihen, oma kämmi anyway, no can do.

Kuinka kauan käytitte aikaa studiossa olemiseen ja miksaamiseen? Oliko aikaa mielestäsi riittävästi vai olisiko jotain voinut vielä hioa paremmaksi?

Tuomas: Aikaa studiossa vietimme vaivaiset 3 päivää, joista ensimmäinen rumpujen/basson nauhoitukseen, toinen kitaroiden/laulun nauhoitukseen sekä kolmas päivä miksaukseen. Toisen ja kolmannen studiopäivän välissä pidimme yhden päivän taukoa ennen miksausta. Heti nauhoitusten jälkeen biisit kun soivat edestakaisin tärykalvoissa ja pursuivat ulos joka reiästä kuin paska papin suusta. Jokainen joka joskus on väsäillyt biisejä, sahaillut niitä vaikka reilun vuoden verran ees' taas treeniksellä ja päätynyt studioon nauhoittamaan/kuuntelemaan ko. tuotoksiaan pari päivää repeatilla nauhoitusten ohessa pakkosyöttönä putkeen, ymmärtää mitä tarkoitan u know. Eli välipäivä oli paikallaan. Päiviä studioon oli kylläkin varattu muistaakseni viikon verran, mutta homman hoituessa ei tarvetta kolmea useampaan päivään ollut. Ja vaikkakin olisimme mädäntyneet studiossa koko viikon, ei lopputulos luultavasti olisi ollut sen onnistuneempi, huonompi ehkä, who knows...

Saitte diilin suomalaiselta Severe Musicilta, joka on perustettu vuonna -99 ja on näin ollen vielä aika tuore nimi markkinoilla. Millainen diili on kyseessä ja oletteko olleet tähän mennessä tyytyväisiä yhteistyöhön loimaalaisten kanssa?

Tuomas: Jep, sendimme promon Severen miehistölle, jotka melko pian ilmoittivatkin olevansa kiinnostuneita "V.E.":n debyyttinämme. Diili koskee vain yhtä levyä. Joten tulevaisuuden suhteen kaikki on vielä auki. Työskentely Severen kanssa on sujunut ongelmitta ja uskoisin ettei ongelmia tule ilmenemään tulevaisuudessakaan. Severen äijät kun ovat hyviä tuttujamme myös "siviilissä".

Biostanne löytyy aika yllättävä käänne bändin soittajien kesken. Basisti Tuomosta tulikin yllättäen tarvittaessa rumpali, kun alkuperäinen tykittäjä joutui lopettamaan soittamisen.Mikä Mäkelän Atella sitten oikein hajosi? Tuomolla oli ilmeisesti kannut hallussa jo aiemminkin? Kuinka Tuomo on täyttänyt Atelta jääneet saappaat?

Tuomas: Well, varsinaista lopettamis-syytä tulisi ehkä kysyä Atelta itseltään... Ainakin minulle koko homma jäi melko epäselväksi.. ja uskoakseni myös muille. Tuomon istuminen rumpujen taa oli oikeastaan melko... Sanoisinko "luonnollinen" ratkaisu. Homma juontanee juurensa muutamien vuosien taa, jolloin Tuomo soitteli helvetisti rumpuja. Rumpujen paukuttelu jäi anyway pakostakin olemattomaksi silloisen treenikämpän lähtiessä altamme. Perkeleen hyvinhän Tuomo on kannujen taa sopinut. Se kun on musiikillisesti sen verran lahjakasta tekoa, että muutaman kitaratunnin jälkeen tuo voisi vastata seuraavan Torn-levyn soitannosta ominpäin. *grin*.
Tuomo: Ja sitten jätetään paskanjauhanta sikseen. Sehän oli varsinainen järkytys, kun Aten lähdettyä Aki ehdotti meikäläistä rumpaliksi, sillä yli kahteen vuoteen en käytännössä ollut koskenutkaan rumpukapuloihin. Ja mitä aikaisempiin soittoyrityksiin tulee, niin se oli semmoista köyhän miehen Black metal vääntöä, joka toki muodosti korvaamattoman pohjan aloittelevan rumpalin uralle. Atellahan oli etuna n. kymmenen vuoden soittokokemuksen tuoma varmuus, joka minulta taasen puuttuu, mutta ihan hyvin olen mielestäni pärjännyt treenaamisen ja keikkailun osalta, mutta studioon ei tällä sähläämisellä ole osioa muutamaan vuoteen. Sääli, että bassonsoitto on jäänyt vähälle, sillä suonissa silti virtaa vahvaa basistin verta, heh.

Tästä päästäänkin sopivasti seuraavaan kysymykseen, eli kuinka kauan Tornin soittajat ovat instrumenttejansa oikeastaan veivanneet? Soitto kun tuntuu sujuvan täysin mutkattomasti ja yksi yhteen.

Tuomas: Studiossahan soitto on nykyajan tekniikalla melko helppoa saada kuullostamaan tarkalta/mutkattomalta, mutta jotta sama mitä kuullaan levyllä kuultaisiin myös livenä, on biisejä sahailtava himassa/treeniksellä muulloinkin kuin viikko ennen studiota. Luulisin että Torn -miehistön soittovuosien keski-arvo nuppia kohden liikkuu jossain 8-11 vuoden välimaastossa.
Tuomo: Bassoa n. 8 vuotta, rumpuja tauko poislukien n. 3 vuotta.

Olette lyhyen olemassaolonne aikana ehtineet keikkailla paljon. Miten Torn on otettu vastaan keikoilla ja missä on ollut mielestäsi paras keikkanne tähän mennessä? Riittääkö suosiota jo kotikunnan ulkopuolellekin, eli miten kaukana kotoa teidät on voinut nähdä livenä? Ovatko ulkomaat jo kutsuneet?

Tuomas: Keikat ovat pääosin menneet suht hyvin joskin soundien kanssa on välillä ollut ongelmia. Soittamamme musiikkityyli vaatii livetilanteessa melko terävät soundit toimiakseen. Huonoilla soundeilla musiikki puuroituu helposti, sujui soitto kuinka hyvin tahansa. Lavalla on soittamisen lisäksi tehtävä muutakin, sillä tämä klassinen "tikku paskassa" lavalla jöpöttäminen on yleisönkin kannalta helevetin tylsää katsottavaa. Parasta keikkaa en osaa nimetä, huonoimman kylläkin mutta samapa tuo. Lahtea kauempana ei Tornia toistaiseksi ole lavalla voinut nähdä, mutta asiaan tulee näiltä näkymin muutos soittaessamme 5.12 Jyväskylän "Kirves heilahtaa" tapahtumassa Scent of Fleshin kera. Lahdessa meidät voi nähdä toistamiseen lavalla 13.12 8-salilla.
Tuomo: Itselle parhaat fiilikset jäi Turun keikasta Bar Old Schoolissa 30.8.02. Oli helvetin hauska soittaa ja soitto tuntui kulkevan ihan kiitettävästi.

Teidät voi seuraavan kerran nähdä livenä 26.10.-02 Christ Crushing-keikalla Turussa, jossa ovat myös mm. Grief Of Emerald (swe) ja Sear Bliss (hun). Millaisella fiiliksellä lähditte mukaan tapahtumaan? Millaiset ovat odotukset? Millaista lavameininkiä muuten sopii odottaa, kun tietää näkevänsä teidät? Uskallan veikata, että varpaisiin ei pahemmin tuijotella.

Tuomas: Mukavahan se on taas lavalle astella, joten siltä pohjalta "fiilikset" ovat hyvät. Sen kummempia ennakko-odotuksia minulla henk. koht. ei oikeastaan ole ko. keikkaa koskien. Lavalle noustessamme ei sitä seuraavan reilun puolen tunnin aikana niskaa/hikeä säästellä. Ja ainahan se on hienoa, mikäli yleisön reaktio settimme aikana on saman kaltainen. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin varpaisiin ei tod katsella... Jätetään se gooteille ja muille vastaaville röyhelö hipeille. Lavalla pyrimme aggressiiviseen työskentelyyn ja oman olemuksemme kautta toivomme samaisen aggression/energian virtaavan keikan aikana myös yleisöön... Ikävä kyllä tänään aamulla basistimme soitti minulle ja ilmoitti kaatuneensa fillarilla, jonka seurauksena solisluu rusahti poikki. Näiltä näkymin soittanemme huomisen keikan siis vajaa miehistöllä.

Nyt kun kerrankin on tekstien kirjoittaja haastateltavana, niin valaisetko hieman, mitä haluat kertoa sanoillasi? Oletko tarkoittanut ne vain viihteeksi, vai onko niissä jokin syvällisempi tarkoitus? Uskonnollinen kaksinaamaisuus ja misantropia ovat ainakin sanoitusten aiheina, joten mistään goreilusta ei taida olla kyse?

Aki: No nämä sanoitukset vaan kertovat sen mitä on sillä hetkellä sattunut pyörimään päässä... Ja harvemmin nupissa mitään iloisia gore fantasioita on liikkunut kun oon noita biisejä vääntänyt, kyllä siellä se inho kohdistuu lähinnä ihan tähän todelliseen maailmaan missä nämä teko-jeesukset ja moralistit pyörii.

Millainen bändi olikaan Shadows Of Sunset, joka julkaisi yhden demon vuonna -99 nimeltään "Mirror Of Bestiality" ja josta sitten muuntui myöhemmin Torn? Kuuntelin bändin toteuttaman Metallica coverin, sekä yhden oman biisin, jotka edustivat myös death metallia. Oliko nimenvaihto pakollinen? Miksi SoS muutettiin Torniksi? Riidat/ hajoaminen kokoonpanon kanssa vai mitä tapahtui?

Aki: Itse asiassa Shadows of Sunset ehti tehdä kaksi demoa, yhden '96 ja toisen '99 + mcd:n "Reflection from afar" '97 (Fadeless recs.). Torn nyt vaan sopi paremmin näiden uusien brutaalien biisien yhteisnimittäjäksi. Alunperin tuo SoS (jossa soitin entisen rumpalimme Aten kanssa aikoinaan) oli enemmän sellaista ruotsalais vaikutteista death/black metallia ja niin pois päin. Riidoista tai hajoamisista ei nyt nimenvaihdossa ollut kyse, jos oltaisiin jatkettu melo-deathin soittoa niin ei ois nimeä tarvinnut vaihtaa.

Mainitsette sivuillanne vaikuttajiksenne Morbid Angelin, Suffocationin ja Meshuggahin, joista ainakin kaksi ensimmäistä kuuluu myös musiikissa vahvasti. Onko joitain muita mielestäsi mainitsemisen arvoisia bändejä, jotka ovat kovassa kuuntelussa? Kuunteletteko bändin ulkopuolellakin pelkkää paahtoa täydellä teholla, vai saattaako stereoista kuulua muutakin?

Tuomas: Tokihan stereoista kuuluu helvetisti muutakin kuin pelkkää grindausta, tai yleensäkään metallia. Oman cd/vinyyllisoittimen vakiokulutus tavaraa ovat mm. Dead can dance, Tangerine Dream, Puissance, Death in June ym. ym. ja metallisemmalta puolelta mm. Angelcorpse, Slayer, Incantation, King/Fate, Destruction, Sadus, Kreator ym. ym. ym.
Tuomo: Viime kuukausina Devin Townsend on täysin riivannut meikäläisen tuotoksillaan. Mainitsemiesi Suffocationin, M.A:n ja Meshuggahin kaltaisten lisäksi musiikkimakuni seilaa Bathorystä Dream Theaterin kautta Elendiin.

Tulevaisuudelta on siis odotettavissa paljon keikkaa ja uusi levy? Joko uutta materiaalia on paljonkin koossa ja onko suunnitteilla jo uuden studiovierailun ja levyn julkaisun aika?

Tuomo: Seuraava studiolevy tuntuu hyvin pitkälti riippuvan meikäläisestä ja uskoisin kolmen vuoden sisällä kehittyväni riittävän hyvään kuntoon uskaltaakseni studioon uusia kikkailuhirviöitä purkittamaan.

Näkisittekö mahdolliseksi, että Torn olisi olemassa vielä 10 vuoden kuluttua?

Tuomas: Onhan tuokin mahdollista, mutta soitanko itse siinä vielä silloin... Aika näyttää.
Tuomo: On hankalaa ajatella itseään sitoutuvan kymmeneksi vuodeksi yhtään mihinkään, koskaan kun ei tiedä mitä yllätyksiä huominen tuo tullessaan. Heh, siksi en myöskään kannata avioliittoa.

Kiitokset haastattelusta! Tähän väliin sopisi sitten pukata ne viimeiset korinat.

Tuomas: Kiitokset myös sinne suuntaan. Oluen nosto myös frendeille akselilla Tku-Raisio-Rauma-Helsinki-Tku. Tsekatkaahan myös nettisivumme www.torngrave.cjb.net
Tuomo: Mainittakoon vielä, että Torn jää puolen vuoden tauolle keikkailusta Tammikuusta lähtien. Joulukuussa vielä meitä saakin nähdä kyllästymiseen saakka.