|
|
VIIKKO 17
Maanantai 21.4. : jepjep
Pitkä tauko ollu tässä.. Johtuu musikaaliprojektista, jossa oon ollu mukana. Ja projekti jatkuu edelleen, tällä viikolla on esitykset. Tän blogin tosin vois muutenkin kuitata ja kuolleeksi, kun siirryn piakkoin Spoglogiin kirjoittamaan.
Ajokorttikin on alkanut jo stressaamaan. Tai lähinnä sen puute. Oon käynyt autokoulua nyt jo lokakuusta asti, mutta saamattomuuteni vuoksi se kestää edelleen. No, tosin "helpotus" on jo edessä: heti musikaalin esitysten jälkeen meen kirjalliseen. Eli viikon päästä! OMG!
Ja mikä sää hengata sisätiloissa musikaalia treenaamassa! Käsittämätöntä, kun aurinko paistaa lämpöennätyksiä rikkoen ja me tehdään kaikkemme ettei ainutkaan valonsäde tuu liikuntasalin ikkunoista pilaamaan meiän valaistuksia. Noo, toisaalta, muu perhe antaa anteeks pihalla loikoilun iltapäiväsin, kun olen sentään aikasin aamulla herännyt ja koko päivän viettäny koululla. Tää huikee lämpö on myös saanu tajuumaan, että pian pitäis jäätelökioskikin avata. Kyllä, oon yksityisyrittäjä ;)
VIIKKO 15
Lauantai 12.4. : mitä nuoruus on?
”--- että on ikään kuin sellainen maljenki lelu, joita näkee myytävän kaduilla, ikään kuin pieni pellistä tehty tselovek, jolla on jousi sisällä ja väännettävä avain ulkopuolella ja sä väännät sitä avainta surrr surrr surrr ja eteenpäin se kulkee, ikään kuin kävellen, oi veljeni. Mutta se kulkee suoraa linjaa ja pamauttaa päin esineisiin pam pam, eikä mahda mitään sille, mitä se tekee”.
(Anthony Burgess, Kellopeli appelsiini)
Tiistai 8.4. : Voi siilejä
Ajattelin käyttää aamun vapaatunnin uutisten lukemiseen, ja heti ensimmäinen otsikko sai mielialan maahan: Skotlanti karkottaa siilejä! Siilit ovat uhka linnuille, vaikka ne on saarelle tuotu hävittämään etanoita. Lintufobiasta kärsivänä olen täysin siilien puolella. Siilivaltainen ja linnuton saari kuulostaa paljon paremmalta kuin etana- ja lintuvaltainen saari. Todellakin!
Juuso ja Peltsi on jo pitkään olleet mun valinta aamuisin. KissFM ja muut ei houkuta. Mutta näissä pojissa ärsyttää se, että ne puhuu todella epäselvästi. Radiota on pakko huudattaa, jotta saisi jutuista selvää. Ja sehän johtaa tietty siihen, että kun joku biisi alkaa soimaan, niin siinä on tärykalvot kovilla. Noh, mikäs siinä, mutta loppupäivän ajan korvat soikin sitten aika kauniisti.
Maanantai 7.4. : Ajokortti melkein kädessä
Se on sitten talvi taas. Melkein jo ehdin onnitella itteäni ajokortin saamisen viivyttämisestä, että nythän mä pääsen ajamaan inssin kuivilla teillä. Se siitä sitten. Ihan käsillä meinaan alkaa olla nää kaks suurta, teoriakoe ja inssi. Ei pahemmin jaksa kumpikaan jännittää, menevät läpi jos menevät. Ei välttämättä ekoilla yrittämillä, mutta tokalla viimeistään. Ei ressiä.
Ei riittänyt kärppien ponnistukset kultaan asti. Ja hopeahan on lätkässä tunnetusti suuri häviö.. Mutta, kattellaanpa vaan ens vuonna!
Peruskouluissa on alettu tiukoiksi. Viimeisin tapaushan oli se, että jollain yläasteella kiellettiin oppilailta kasvolävistykset. Kieltoa perusteltiin sillä, että ne vaarantavat terveyttä ja altistavat tapaturmille. Eikös kuitenkin ole niin, että useimmat lävistyksistä pystyy irrottamaan 45 minuutin ajaksi ainakin? Ettei niitä pakko ole liikuntatunneilla pitää. Ja sitten taas, jos on kylliksi aikuinen ottamaan lävistyksen jota ei voi irrottaa noin vaan, täytyy olla kylliksi aikuinen kestämään se kipu ja tuska mikä syntyy, kun joku repäsee korun irti ja iho on rikki. Oon samaa mieltä tuon haastatellun opetusneuvos Apajalahden kanssa: tää menee jo liikaa persoonaan puuttumiseks.
Happoradion uusin sinkku Pois kalliosta on iskeny muhun. Pakko päästä pian kaupunkiin ostamaan sinkku tai levy tai jotain, koska tuo ei tuu läheskään tarpeeks usein radiosta. :)
VIIKKO 14
Tiistai 1.4. : !!!
Minähän päivänä ulkomaan uutiset -osastoilta löytyy uutisia muualtakin kuin irakista? No, onneksi noita uutisosastoja on muitakin.
Kärpät finaaliin! Käsittämätöntä!! En juurikaan urheilua seuraa, mutta lätkää tasan sen verran, että kannatan pohjoisen pippurista tiimiä. On siinä varmasti kovat paineet, ainut joukkue jyväskylää pohjoisemmasta suomesta (eikös?). Toivon, että pojat saa viedä 'pojan' Ouluun tänä keväänä! :)
YleX:n x-ryhmän viimeviikkoinen tehobiisi oli karsea. Mutta ei hätää, sillä tän viikon tehobiisi on biisiä sen edellisenkin edestä. Ruby Amanfun Sugah svengaa jeh! Tänä aamuna kuulin ekaa kertaa, ja johan se nyt sitten löytyy md:ltäkin. Ja jatkuvassa soitossa.. Mulla on paha tapa jäädä riippuvaiseksi biiseihin. Sitten kulutan ne loppuun, enkä kestä muutamaan vuoteen taas kuunnella. Mutta minkäs sille voi. Nyt nautin keväästä (noh, viileni taas, mutta kevätfiilis ehti silti jo jumittua mun päähän...), ja kuuntelen Sugahia. jeh.
Maanantai 31.3. : nettiholismia
Aamulla lueskelin Hämeen Sanomista nettiholismista. Se on siis ihan virallinen tauti nykyään, samaan tapaan kuin esim. alkoholismi. Saksassa n. puoli miljoonaa tapausta, mikähän mahtaa olla Suomen tilanne? Pitäiskö meillekin äkkiä hankkia nettiholismiklinikoita? Perustaa Anonyymit Klikkaajat?
Aika uskomatonta, että tällasia nettiholistejakin on olemassa, jotka oikeesti voidaan luokitella sairaaks. Ja mua kun on välillä huolestuttanu, ku oon jämähtäny kolmeks tunniks tähän nettailemaan.. Toisilla menee sujuvasti puol vuorokautta! Onhan houkutus kyllä varmasti suuri. Netin kautta on niin paljon helpompi olla tekemisissä muitten ihmisten kanssa, ja ennen kaikkea on helpompi löytää ihmisiä, jotka on kiinnostunu samanlaisista asioista kun ite. Ja ihmisten lisäks tietoa on saatavilla järjettömästi, oli se nyt sitten luotettavaa tai ei. Niin, ja eiköhän suuri osa näistä nettiholeista oo pelihimosta kärsiviä myös? Peleihinhän tunnetusti saa uppoamaan aikaa. Sääliksi käy joka tapauksessa. Mutta mitäpä se sääliminen ois ennenkään auttanu. Ehkä lähenkin tästä samantien perustamaan nettiholisteille auttavan palstan. Jeh!
VIIKKO 13
Sunnuntai 30.3. : Harvinaisen kurkoa...!
Aiiiivan loistavia noi Kurko-lonkun mainokset!! Television katselu lisääntyny taas, kun yrittää noita mainoksia bongailla. Ja sit toosa täysille ja hyssyttelyä muille huoneessa oleville, jotta kuulee varmasti. :)
Kesäaikaan siirtyminen suju suht kivuttomasti. Oli muutenkin jo valmiiks rytmi sekasin, niin ei yks tunti sinne tänne voinu enää pahemmin väsymystä aiheuttaa. Nyt ainut elämää vaikeuttava tekijä on, ettei muista mitkä näistä tän talon monista kelloista on jo siirretty, ja mitkä elää vielä talvea. Jokohan olis muuten aika kaivaa fillari esiin? Täällä maalla osa teistä on vielä jäässä, kun nuo puut estävät auringon sulatustyötä pahasti.. Pysäkiltä kun iltapäivällä kävelee kotiin, on kohtia joissa on täys kesä, hiekkatie ja jotain melkein vihreetä tien reunoilla, ja välillä taas pitää tosissaan varoa ettei kaadu jäälle.
Himin uusia biisejä löytyy jo netistä. Laitonta, tiedän kyl, mut lohduttelen omaatuntoani sillä, että ostan sen levyn joka tapauksessa aitona. On muutama yhtye, joita "kunnioittaa" sen verran, ettei kehtaa laittomasti hankkia niiden levyä. Muitten bändien kohdalla asia sitten on vaan niin, että mä en niitten levyjä kuulis jos en niitä poltattais jossain. Levyjen lainailu on kyllä perseestä. En ees jaksa laskea, kuinka monen mun levyn kannet on risana, ja ite levyt naarmuilla, kun olen niitä lainaillut. Mutta aika nopeastihan sen oppii, keille kannattaa lainata ja keille ei. Nykyään kyllä tuskin kellekään lainaan... :) Niin kiintyny olen.
Seuraava hankinta mulla tulee kyllä olemaan sellanen pieni radiolaite. Mua on jo niin monena aamuna ottanu päähän, kun ehtii niin liian vähän aikaa kuuntelemaan YleX:n Juusoa ja Peltsiä. Edes sikakalliissa minidiscissä ei oo radiota. Joten pakko ostaa joku halpislaite, että saa itteänsä piristettyä aamusin poikien jutuilla. Kofeiini jää kakkoseks :)
Keskiviikko 16.3. : suck my kiss!!
wihiiii! Eilen oli Turussa menoa ja meininkiä, ainakin Elysée-areenalla. RHCP viihdytti kansaa ja tykkäsin aivan älyttömästi. Tosin, risujakin olis annettavana pojille. Oli aika tylsää, ettei ne mitenkään juontanu mitään.. Tuli vähän sellanen fiilis, ettei ne ees jaksanu välittää, missä sillä hetkellä olivat. Ja kaiken lisäksi, Anthony laulo epävireisesti aika useassakin biisissä. Suuri pettymys... Mutta ei kai suurten tähtien sitten tarvitse välittää, miten homma kulkee.
Lueskelin tuossa äsken pirkka-lehteä, kun en parempaa lukemista syödessäni löytänyt. (välihuomautus: pitäisikö huolestua, kun koeviikko alkaa huomenna, ja mulla ei vielä oo "parempaa lukemista", kun pirkka?) Ensinnäkin, sisällysluettelon mukaan sivulla 97 piti olla Maija Vilkkumaasta juttua (jonka uus levy on muuten uskomattoman hyvä!!), mutta ei, sivulla 97 oli k-raudan takkamainos.
Päädyin sitten lopulta lukemaan nuorten palstaa, joka käsitteli laihuusihanteita. Voi luoja, miten pinnalliseksi sitä ittensä tunteekaan, kun alkaa noi anoreksia/bulimiakertomukset niin tympimään. Se on jo lähes jokaisella 13-25 -vuotiaalla ollut, ja ei enää jaksais yhtään sellasta samanlaista tarinaa. Turhauttavaa, että vaikka siitä kuinka kirjoitetaan, niin kukaan ei tunnu ottavan opiksi! Sama toistuu aina vaan. Vakavia sairauksiahan nuo syömishäiriöt on, en mä sitä kiellä.
Sama pätee huumeiden kanssa. Vaikka niin kaikissa medioissa kuin ihan tuolla kaduillakin on niin paljon varottavia esimerkkejä kaikkien nähtävillä, niin silti uusia käyttäjiä tulee jatkuvasti. Miksi ihmiset on niin itsetuhosia ja välinpitämättömiä? Toki jokaisella on paheensa, mutta kai sitä pärjää pikkasen pienemmilläkin paheilla kun huumeet?
Nyt huokailen vielä muutaman kerran tosi syvään, ja alan sitten (ehkä) laskemaan matikkaa.
VIIKKO 12
Lauantai 22.3. : lukiolukiolukiojee
Suomen lukiolaisten liitto on täysillä kannattamassa reaalikokeen muuttamista ainereaaliksi. Mäkin tohon liittoon kuulun, mutta en yhdy liiton mielipiteeseen. Se on kyllä totta, että nytkin useimmat lukiolaiset keskittyvät reaaliin lukiessa vaan yhteen tai kahteen aineeseen. Mutta eikös se ole vain plussaa, että on kuitenkin mahdollisuus vastata jonkun muunkin aineen kysymyksiin, jos oman aineen/aineiden kysymyksistä ei löydy tarpeeksi sellaisia, joista takuulla pisteitä saisi? Mitä mä nyt tuota tämän kevään paperia kattelin, lähes joka aineesta löyty kysymyksiä, joihin voi ihan järkeilemälläkin vastata muutaman pisteen kerätäkseen. Esim. vaikkei olis sivuakaan lukenu lukulomalla uskontoa, niin jokainen ev.lut. ussan kursseja käynyt olisi takuulla osannut jotain sanoa kymmenestä käskystä. Pointtini siis on, että entäpä jos olen lukenut hissaa pää sauhuten, mutta hissan ainereaalin kokeesta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi montaa sellaista kysymystä, joihin osaisin/pystyisin kunnolla vastaamaan? Nykyinen reaalikoe ei jättäisi siinä tilanteessa pulaan.
Joka jakson lopussa törmään samaan ongelmaan matikan kanssa: oon koko kurssin ajan osannu suurimman osan läksyistä ja asioista, mutta kun alotan kertaustehtävien laskemisen, oon ihan pihalla ja turhaudun. Esim. syy miksi nyt tulin blogaamaan, on etten osannut kertaustehtäviä. Nooh, ei hätää, vielä 6 päivää kokeeseen. Ja NELJÄ PÄIVÄÄ RHCP:N TURUN KONSERTTIIN!! :)
Perjantai 21.3. : ace!
oojee oojee! Neloselta tänään Ace Ventura :D Oon käyttäny kaikki tän viikon arki-illat pääasiassa kokeisiin päntäten, niin aattelinpa tänään pitää tuon leffan verran ”vapaata”. Just sopivaa kateltavaa tässä vaiheessa, kun melkein särkee päätä lukemisien takia.
Jotenkin väsyttävää, kun koulussa joka toinen ihminen tulee esittelemään omat näkemyksensä Irakin sodasta. En halua vähätellä sodan pelottavuutta, mutta silti liika on liikaa. Ja muutenkin, on päiviä jolloin ihmisten kannattais odottaa, että heidän mielipiteitään kysellään ennen kuin alkavat avautumaan mulle. :)
17.26
20.3.2003: Herkkää
Aamulla tuli jotenkin herkkä hetki, kun heräsin unesta, jossa mun serkkuni kuoli auto-onnettomuudessa, ja sitä sitten surin koulussa, kotona, kaduilla, ja keräsin säälipisteitä. Kun olin sitten heräilyn jälkeen noussut ylös sängystä ja pistänyt radion päälle, alkoi huoneessa kaikumaan pommituksen äänet. Mä en ees pidä itseäni kovin herkkänä ihmisenä, mutta tulihan nyt sitten itkettyä maaliskuun itkut.
Digiboxista jälleen pientä iloa: mtv3+ näyttää CNN:n lähetystä. Seurasin n. 10 minuuttia, kun usa:n armeijan joku iso kiho esitteli silmät kiiluen usa:n käyttämiä ohjuksia ja hävittäjiä pienoismalleina. Taitaa olla vähän niin, että ameriikan urheet nuoret soturit on sillä asenteella liikkeellä, että nyt me ollaan hei iha niinq leffoissa! Sankareita oikein. No, kuhan nyt pian löytäisivät Saddamin ruumiin, niin päästäisiin tästäkin. Hmm, tuleekohan ens vuonna reaalin tästä vielä kysymyksiä?
19.3.2003: Korkkaus
SARS-kuumetautia liikkeellä. Oon luultavasti nähny liikaa katastrofileffoja, kun aina kaikenmaailman tautiuutiset aiheuttaa mulle kylmiä väreitä. Muutaman sekunnin mielessä surruttaa ajatus siitä, että onko TÄÄ nyt se seuraava mustarutto. Ehkäpä kuitenkin mun pelkoni on turhaa. Mutta mistäs sitä koskaan tietää?
Oon pettyny neloseen. Tänään töin ja vaivoin jaksoin seitsemän tunnin koulupäivän ajatellen, että illalla pääsee kattomaan Harry Enfieldiä. Mutta eih, sehän tosiaan loppu jo pari viikkoa sitten. Ja mitä tuli tilalle?? Ressun juontama guinness world records! Ei hyvää päivää. Ehkä pitää sittenkin vaan tyytyä leikkimään ahkeraa opiskelijaa, ja laskea matikkaa.
|