Kalle Jokipii

KOITETAHAN MURTEHELLA SAMA

21.3.2002   Hietikko

Kalle Jokipii oli merkittävä mies  Luovankylän kannalta , se  tuli hyvin toimehen kyläläästen kans  Kalle oli tiemmään ensimmäänen isäntä Luovankyläs, joka hoiti itte karijaa. Yleensä siihen aikahan navetas hommaali  pelekästään hamesväki, satunnaasia poikkeuksia lukuhun ottamata.

Kallella oli trenkejä palakkolaasena vähintään yks ja sijaasapuna hyppöötrenkejä useetakin henkilöötä työhuippuuna. Samoon piikoja oli vähintään yks palakallisena ja satunnaasavus muita piikoja.

Kallen lehemät olivat kesääsin mettäs , kuten Luovankyläästen sanonta kuuluu, Saunamäen puolella koska Luovan talon mettät sijaatti sillä puolen kylää. Kerrotahan tarinaa, että erään taloon tyttäret, tai flikat kuika ny vain, oli käsketty kattelemahan karaannehia lampahia Saunamäestä ja flikat teki työtä käskettyä ,käskyä ku ei kyseenaalaastettu siihen aikahan, ja lähtivät mettähän kattelemahan, jonku aijan perästä ne totes, flikat meinaan, olevansa eksyksis, eikä tietuakaan mihinkäpäin pitää mennä.

Mutta johoratustako lienöö, ku tunsivat Kallen kellokaslehemän moikahrukset ja tunnisti  sen äänen.  Kallen lehemät kun teki joskus sen, ettei ne tullukkaan ittestänsä pois mettästä vaan noli haettava mettästä. Tälläki kertaa niin oli käyty. Ja Röönluntin takamettistä olivat Kallen paimenet Toivo Ojala ja Koskenrannan Reino hakemas lehemiä  ja noli ihimeessään, mitä ne flikat  sielä mettäs kyyhötti. Flikat  oli kumminki, hoksannu lähtiä seuraamahan kellon ääntä.

Kotia tultuaan ne tietysti sai toruut ”mihinä ootta luuhannu” ja kohta kylälluuraksi epäältihin, flikkojen  seliityksehen "Tehän käskittä lampahia kattelemahan ”,silloon teititeltihin omia vanhempia. Tämä riitti seliitykseksi ja voi olla ,että  siinä äireellä  tuli mielehen miten olis voinut käyrä harkittemattoman käskyn seurauksena. No lampahatkin sitte joskus löytyyvät, olivat juuri päinvastaases suunnas kylää nimittään Tarkanpääs olevis mettis.

Kalle Jokipiillä oli 14- lypsävää ja tietenki pientäkarijaa. Kolome hevoosta sillä oli , jokka tunnettihin nimillä, Rautikko , Pruuni ja Pyrry  jokaoli pekka nimeltä aluunperin.

Kallen omistukses oli Alajokipiin taloo ja Luovan taloo (= Luopa 3) ja maat, seosti ne, kun ne jäi tyhyjilleen vanhojen kuoltua. Luovan taloo (maat) oli saman kokoonen kun nykyäänki. Kalle osti tilan Alajokipiistä, (Vai saiko Vanhalta Juhalta ei tie) tultuaan vaimonsa kans Amerikasta. Taloon (rakennukset) Kalle rakensi vaimonsa Amalian (OS Luopa) kotitaloosta , [se oli Luovankylän ensimmäänen rakennus (Luopa1), (toinen Luovan taloo(Luopa2) tunnetahan paremmin Hakola nimellä, mutta joka siirretthiin Luovasta 1910 Hakolan mäelle ,ja on ny  sitte  jo hävitetty),]  saarusta hirsikehikosta nykyyselle paikalle ja täyrensi sitä sitte  lisähuonehilla.

Kalle vuokras Luovan taloon ensi  Jaakko ja Maija (Os. Koivukorpi) Raittilan perheelle,  kun ne rakensi omaa taluansa Raittilahan, sitä vanhaa raittilan tupaa, jota ei ny enää oo. Raittilan ostamalle maalle. Aika lienöö ollu  Vapaussoran seutuvilla.

Seuraavaksi Kalle vuokras  sitte  Luovan taloon Viljami ja Elina (Os. Alanko) Rintahaalle, aika on vissihin ollu tuos 1920-luvun tienoolla.. Tarkkaa tietua ei oo oliko taloo tyhyjillään täss välis. Kumminki nuon 1930 tuli Kulukukauppias Pekka Levanen kirkolta kylähän ja vuokras taloon Kallelta ja alakoo pitää kauppaa taloos. Sen hirsiporstuan puoleeses  pääs. Samanaikaasesti Pekka kuluki kulukukaupoolla kans.

Luovan taloo on meleko tyypillinen Luovankylän taloo ainakin seuraavat taloot on  pohojapiirustukseltansa  samallaasia rakentehia tai rakennuksia. Råkoli, Alanko , Hakola= Luopa2, Lohikoski, Havula ja tietenkin Luopa3 (nykyynen Ketomäki). Eroja saattaa olla sisälletulos ja huonesmääris. Mutta yleensä on isoohko tupa keskellä ja molemmis päis kamari tai kaksi, toisessapäässä on yleensä  hirsieteenen ja toinen osa yleensä ns. kylymäkamari. Taloos voi olla toinen kerros vinnttikamariina, mutta voi olla ns. 1,5 kerroksisia, johona on vain kylymätilaa elikkä kokki.

Samalla ku  Levanen oli vuokralla se rakenti ja ensi siirti hirsikehikon paikalle, mistä kehikko oli  ei tarkkahan tieretä. Muutti sitten asumahan siihen, samalla se piti kauppaa siinä . Rakennus on luomaa lähinnä oleva taloo johona nykyään asuu Nevala. Levasen perhe kasvoo ja hän joutuu totiamahan taloonsa pieneksi, niinpä se muutti Vuokralle Havulahan perheenensä ja tietysti sillä oli kauppa sieläki ja teki vaatturin (=miespuolisten vaatteiden tekoa) töitä sekä hariootti vielä kulukukauppaa.

Levanen rakensi sitte toisen lautarakenteesen (saattoo olla ensimmäänen Luovankyläs lautarakennettu omakotitaloo eli tupa) taloon soran aikana, johona se piti sekatavarakauppaa. Rakennukses oli nelijä huonetta, joista yksi oli kokonaan kauppana ja samas huonees oli kylän postinjakopaikka aina 1960-luvun alakupuolelle asti. Kauppahan tultihin koulunpuolelta, eli omalla sisäänkäynnillä, jota muis Levasen kaupoos  ei ollu.

Levanen lopetti kaupan piron 1963 ja siirtyy sitte pois Luovankylästä tyttärensä luo Keravalle. Rakennus myitihin osuuskauplle henkilökunnan asunnooksi. Nyttemmin rakennus on puraattu ja poltettu pääsiääsvalakias  ja  on tänäpäivänä  vaan haikiana meirän muistoos.

Luovan taloos  asuu siihen aikahan sitte Jussi Luopa, joka oli Alman  (Os. Luovan) Ketomäki velii, ku Levanen oli Havulas, , josta se Jussi  sitte muutti kirkolle Jussi Luovan jäläkehen siinon sitte asunu Ketomäen perhe.

Kirjas

Ahti