Terva ja hiili albumi ja tekstiä

Vacation Pictures

Kansalaisopisto

S Paasio

Tervaprojekti

Viitaten Kansalaisopistoten tiedotustilaisuuteen

Hallapuro teki katselmuksen ja totesi paikan sopåiuvaksi ja myoskin kurssin

esittelyvaiheen valmiiksi yms alkutiedot.

Homma jatkuisi keväällä ,jolloin siinä olisi neljä eri osuutta:

1.Pohjatyö

2.Kuivumaan asettelu

3 jäähdytys

4. Pussitus

Hän olisi tällöin ohjaamassa ja valvomassa asiaa. Eli kurssi on hyvin käytäntöpainotteinen.

Keväällä täytyy olla heti roudan sulettua liikkeellä mielummin ennen vappua.

Seppo Pulli oli hänen mukana tiiviisti ja tietää asian tarkemmin.

Tarkenpaa koulutus jarjestelyä on on tehty mm. Kontiolahdella Lauri Okman Kansalaisopisto?

Puh. 03/731240 tai 9400 5459527,jolta voinet kysyä järjestelyistä .

Palataan asiaan

tv

Ahti H

Kysymyksiä

Luovankylän tervanpoltto projekti

Katso päivitys ahti13.html

Aloitus

Projektin tarkkaa syntyhetkeä on vaikea sanoa, mutta se lienee ollut yksi keskustelun aihe keväällä 1995 tai aikaisemmin . Joku muukin on saattanut aihetta ajatella ,kuin Jukka T ja Aimo H.

Kuitenkin käytännön toimet lähtivät liikkeelle siitä, että tiedettiin Isojokisten tehneen 70-luvulla oman tervakokeilunsa Vanhassa kylässä.

Keskusteltiin mistä voitaisiin puut tervahautaan . Muuta vaihtoehtoa emme silloin vielä ajatelleetkaan ,kuin puiden kuorimismenettelyllä saatavia tervaksia. Siispä ajatuksiimme tuli ,että sopiva alue olisi Pajunevassa taimikko, joka on istutettu 1970 peltoon . Sen tuotot näyttävät muuten olemattomilta ,koska se olisi kelvollista ainoastaan kuitupuuksi. Ajattelimme myös ,että alue otettaisiin takaisin maatalouskäyttöön ,joten puut voidaan otta jo käyttöön.

Seuraava vaihe oli ,että Jukka T keräsi päätösvaltaisen ,joukon kokoon heinäkuun alkupäivinä, taisi olla 2.7.95. Samana iltana olimme me toinen osapuoli jo kuorimassa osan puista. J a kokouksenkin päätökseksi tuli ,että tupatoimikunta tulee mukaan . Ja sen ensisijainen tarkoitus oli ja on ,että saatava tulos menee talotoimikinnan ja kylätuvan hyväksi.. Tästä oli olemassa sitten aiesopimus suullisesti ennen kokousta ja sama vahvistettiin sitten kirjallisestimyöhemmin, miten puut toimitetaan.

Yhteisesti olimme koloamassa puita sitten 4,7,1995 sateisessa säässä . Tämä koloaminen oli Hernesnimen mukaan tehtävä mahdollisimman pian ,koska alkoi olla viimeisiä aikoja tehdä koloaminen, luonnon kannalta ts. pihkan juoksu pysähtyy.

Pihka kuitenkin juoksi vielä kohtuu hyvin .Puut kolottiin niin korkealta, kuin mies ylettyi ja elämän lanka l. kuorimaton osa n 5 -8 cm jätettiin pohjoispuolelle . Tältä nila osuudelta ei saa kuorta vahingoittaa, ettei puun nesteeiden kulkun estyisi latvaosaan. Kuorimistyökaluina käytettiin parkkarautaa ja itse työ sateessa oli erittäin raskasta ja märkää ,pihka tarttui vaatteisiin ja käsiin , samoin roiskuivat puun makeat nesteet kasvoille ja silmälaseille. Kuitenkin voimakkaat aromit oli aistittavissa ja tunsi tekevänsä aitoa luonnonmukaista työtä.

Puheenaihe olikin ,että tämä työ ei ole sokeripoikien tehtävissä vaan vaatii tavallisen sitkeitä työtekijöitä. ja homman päätteeksi tietysti saunan. Tässä ensimmaisessä vaiheessa olivat mukana

Jorma O T ,Jukka T, Aimo H ,Ahti H ,Sppo P. Lisäki tarjoilua ,joka oli tarpeeseen järjestivät Helene T ja Hilkka T. Hurtti huumori ei päässyt loppumaan vaan työ vietiin päätökseen illan hämärtyessä.

Terva projekti

Osa 2.

Lähtö oli nopea projektille ja lähes pakon sanelema ,jos aiottiin olla ensimmäisten joukossa Suupohjassa, jotka tekevät tervaa kolotuista puista perinteisellä menetelmällä l. hautatervaa.

Pieni episodi ilmaantui koloamista seuraavana päivänä ,kun metsäalan ammattilaiset tiesivät jo soitella perään mitä taimikolle on tehty? Liekö sattumaa. Vaikka asiaa ei oltu mietenkään julkistettu vielä meidän osallistujien taholta.

Pojektissa seurasi mietintä vaihe ja tiedon keruuvaihe ,miten terva ja tervahauta yleensä tehdään lisäki oli muodostettava skeema tai mielikuva siita toteuttamis tavasta, jolla projekti viedään loppuun.

Soittoja uudelleen mm. Isojoen suuntaan ja sieltä saimme selville , että löytyy jo valmiiksim kolottuja pystyssä olevia puita ,jotka kenties olisi ostettavissa. Myöhemmin kävi Aimo,Jukka Ja Seppo P vielä katsomassa millainen alue oli kolottu ja mitä ne mahdollisesti maksaisivat. Sen selvittyä olemme sopineet niiden ostosta varalle tervahautaamme, jos omamme jotenkin epäonnistuisivat.

Lisäksi olemme käyneet puhelinkeskusteluja miten heidän tervanpolttonsa onnistui 70-luvulla. Heidän kommenttinsa oli ,että tulos olisi voinut olla parempikin, siinä oli selvästi ollut liian kiire itse polttovaiheessa.

Talvi meni mietiskellessä kirjallisuutta tutkiessa , sekä lehtien palstoilla käytyjen tervakeskustelujen seuraamisessa. Kirjoittelut selvästi osoittavat tervanpolton elpymistä. Niinpä tervahautoja on poltettu viime aikoina mm. Vaasan seudulla ruotsinkielisellä alueella. Himangalla on omat tervapäivänsä . Kälviällä on tehty muutama tervahauta. Sillä kävin tutustumassa henkilökohtaisesti ja pyrin piirtämään mittatarkasti ja selostuksen perusteella haudan muodot ja mitat. Sain arvokkaita vinkkejä ja tietoja itse "mestarilta" eli omakohtaisia kokemuksia tervan poltosta. Heillä oli tervakset hankittu yhteistyössä urakoijien kanssa eli koropuut siirretään kuljetusvaiheessa sivuun ja tervan tekijät keräävät koro puut käyttöönsä. Kälviällä oli Heikkilä tervamestarin nimi ja hän kertoi mm ,että hiilen jäähdyttäminen saattaa olla ongelmallista. Vaikka tehdään vesi jäähdytys niin ,että hauta on täynnä vettä saattaa hiilet syttyä . Heidän yhden haudan hiilet oli menneet sillä tavalla, että ne olivat lemahtaneet liekkeihin kaksi vuorokautta myöhenmmin ,kun oli jo luultu,että ne ovat sammuneet. Palo oli ollut niin kuuma ja nopea, että ei ollut mitään tehtävissä.

Myös kansan radiossa oli tervanpoltosta lähes puolen tunnin ohjelma tai siinä kerrottiin enemmäön sysin eli hiilen valmistuksesta . Todettiin mm ,että hukkaamme 1000 miljoonaa mk hiilen ostoon vaikka omasta maasta saataisiin ensiluokkaista hiiltä. Kertoja tässä oli Hallapuro Vimpelin Hallapurolta. Sellainen seikka jäi mieleen,että oikeat hiilet soivat ja hän mm soitti ukkonoan hiilenkappaleilla. Sain osittain ohjelman nauhoitettuakin.

Omassa kylässämme ei valitettavasti ole enään elossa tervamestareita. Joilla olisi omakohtaista annettavaa asiasta ja voisi neuvoa . On kylläkin henkilöita jotka ovat lapsena nähneet haudan tekoa ,mutta aivan täydellistä muistikuvaa ei heillä ole ,on vain satunnaisia osioita ja tapahtumia. Mutta löytyy mm valokuva ehkä viimeisimmästä tervahaudasta ,joka on tehty Karijoen Rönnlundissa Alangossa ,joka luetaan melkein Luovankylään. Ajankohta on ollut hieman sodan jälkeen , siinä haudassa oli tavoitteena saada enemmänkin sysiä ahjoa varten, koska pajoja oli kylässä useampia. Tästä saatua tervaa on vielä hieman jäljelläkin ja voimme sita käyttää eräänlaisena vertailutuotteena mahdolliselle omalle tervallemme.

Tervaprojekti

Osa 3.

Tervahaudan muodon pystyy kyllä selvittämään maastossa olevista vanhoista tervahaudoista, joita löytyy Teuvan seudulta useita kymmeniä (Päiviö Suksen keräämät muistetut haudat on kerätty ja merkitty karttaan) ja Luovankylästäkin toista kymmentä.

Hyvän teknisen avun olemme saaneet eräältä Luovankyläläiselta, joka asuu Vantaalla hän on tutkinut kirjallisuuden avulla muita tervanvalmistusvaihtoehtoja ja informoinut meitakin mm lähettämällä materiaalia .

Lisäksi hän on tehnyt kenttäkokeita itse valmistamallaan kehittimellä. Tämä tutkimus on osoittanut että näillä menetelmillä tervan saanto on huomattavasti suurempi kuin hautatervassa ja lisäksi menetelmä on helppo hoitoinen eikä vaadi niin suuria eriä eikä valvottuja öitä. Materiaalina on ollut kannot ja ne ovat osoittautuneet todella tervapitoisiksi.

Keväällä 13.4.96 jatkettiin sitten koloamista ylöspäin siitä mihin jäätiin viime kesänä heinäkuussa. Se on huomattvasti työläämpi operaatio. Niinpä tämä ensimmäinen päivä meni käytännössä oksastamiseen eli oli oksasahoilla sahattava ylemmät oksat pois puista ennen kuin voitiin kolota .

Tämän arviolta 12 m3 puuston oksimisessa oli tusinan verrran miehiä mukana ja siitä työvaiheesta otettiin myös videohauhalle kuvaa. Osallistujat : Videointi on tarkoitus tehdä ja tarpeellinen määrä kuvia myös myöhemmin jotta saadaan projektista lisäoppia ja helposti omaksuttavassa muodossa..

Kuorinta eli koloaminen ei yläosasta onnistu kovin hyvin petkeleen avulla vaan siihen tarvitaan erilaisia korotusratkaisuja. Ensimmainen keino on tikapuut ,mutta siinä on selvä kierähtämisvaara puun ympäri ja tikat ovat tiellä. Toine tapa on tehdä tikat ylätasanteella ,jolla voi seisoa ja sitten siirtää tikkoja kuorinnan edetessä. Kolmantena kolmijalka lavetti , jossa puu tulee lavetin keskeltä ja tällöin puun kuorinta onnistuu kokonaisuudessa samalta lavetilta. Neljäs tapa on lavetti traktoroi jossa traktorin päälle on rakennettu lankuista lavetin molempien lokasuojien varaan ja tuettu eri suunnista. Traktori lavetti onnistuu tällaisissa istutus männiköissä joissa on selvä rivijako n 2m. Sekametsässä tulle kyseeseen vain kolme edellistä.

Puun kolonta jatkui edellisen kuorinnan yläosasta eteenpäin ja edelleen jätettiin elämänlanka ehjäksi pohjoisen puolelta eli nilakerros toimii puussa. Kuorinta ultui nyt n 4m saakka. Joitakin kokeilupuita teimme ja kuorimme puut ympäriinsä saa nähdä kuoleeko puut. Kuorimispäivät olivat 1.5.95 ja 4.5.96 kohtuudella oli vakeä mukana tässäkin vaihessa nimettyinä:

.

Tervaprojekti

osa 4.

Uusi kokous pidettiin kesällä jossa pyrittiin kartoittamaan tavoitetta ja luomaan visiota miten tavoitteeseen päästään. H-hetkeä pyrittiin määrittämään ja ajankohta tulisi olemaan heinäkuun 1997 lopulla. Tärkeää olisi saada kylä kokonaisuudessa mukaan ideoimaan tapahtumaa. Sen pitäisi sisältää liitännäistoimintoja tervanpolöton lisäksi. Tällöin saataisiin kylän osaamista markkinoitua ja luotua yhteishenkeä. Niinpä toimikunta toivoo kyläisten miettivän mita tarjoamme vieraillemme ,joita toivomme tulevan koko Suupohjan alueelta ja tietysti kaikki kyläiset.

Kesäkuussa valittiin tervahaudan paikka joka sijaitsee Pihlajaharjussa ja on kylän laidalla hyvien yhteyksien varrella. Haudan pohjan Sauli N kävi Misikaanilla nostamassa ,jotta se jo vuoden aikana hieman laskeutuisi ja tiivistyisi. Samalla avattiin kulkuväylä haudalle.

Tervahauta on ketunmultaharjussa ja paloturvallisesti otollisella paikalla. Ympäristön maanomistajia muitakin toivomme yhteistyössä sovittelevan maankäytön sellaiseksi ,että yleisöpalvelut ja parkkialueet voidaan kohtuudella järjestää kuntoon. Alustavia kyselyitä maanomistajilta on jo tehty.

Tietysti kylätupamme niiltäosin kuin se on mahdollista on käytössa projektin toimintoihin.

Elokuun lopulla 1996 tehoryhmämme kävi Vimpelin Hallapurolla tutkailemassa miten siellä on saatu homma hanskaan ja järjestelyt pelaamaan. Mukana siellä olivat:Yrjö,Jukka Seppo,Reino,Helena. Hallapurosta olemme tietysti lukeneet lehdistä, joten ei siitä sen enempää.

Mutta vinkki käynnistä oli se että kantojen keräystä kannattaa harrastaa ja muitakin koropuita niin tällä varmistamme raaka-aineen riittävyyden ja paremman tervan saannon. Materiaalimme on tietysti männyn tervaskannot ja korot.

Lisäksi olemme saaneet kopioida kaksi videota tervahaudan poltosta Kevon metsäoppilaitokselta.

Kantokökässä

5.10.96 olleet:

O Simelius

A Kiili

V Tarkka

R Vähämäki

H Pollari + Traktori

J Pollari

Y Niemi

S Pulli+ traktori +kierukka

E Ojala + Traktori

J Tarkka

A Hietikko + traktori

A Hietikko

Kaivinkone J O Tarkalta Traktori Nevalasta

Makkarat J Tarkka Kahvit Hietikko

0sa 5

12.10.96

Kaadettiin Viitalasta kolotut puut ja pienennettin ne klavuiksi kaikkia kolotut puut. Muutamaa lukuun ottamatta. Käytössä oli kaksi klapikonetta toinen oli yhdistyksen kone ja toinen yksityinen Antti Luovan omistama.

Moottorisahamiehet olivat tulleet jo aikaisemmin aamulla sahaamaan puita kumoon ja tämä olikin hyvä silloin oli jo valmiuksia aloittaa, kun muu ryhmä tuli kello 9 aikaan . Klapukuormat kuljetettiin traktoreilla tervahautapaikalle Havulan kohtaan ja kipattiin korkeaan läjään. Kahvi tauko ja makkaran paisto oli mukana kuvassa nuotion loisteessa.

Päivän päätyttyä osa puista jäi vielä pitkänään metsään.

Sahatuiksi ne kuitenkin tulivat. Osa puista löytyi vielä oksienkin seasta, mutta niin metsätyömailla aina jonkinverran on hävikkiä.

Mukana

U Pollari + Traktor

H Pollari

H Ojala + Traktori yhd pikkikone

E Ojala

J ussi Ojala

R Vähämäki + saha

V Tarkka + saha

A Kiili + saha

J Hietikko + saha

O Simelius

J Tarkka

K Tuomiranta

A Luopa +trakt+ klapikone

H Ketomäki

Ai Hietikko+ Traktori +saha

Ah Hietikko

Tutustivat myös

R Rantaniemi

Hilkka ja Maija Tarkkka

L Hitikko H Hitikko Kahvitti

Makkarat ja juomat Kylätuvalta

Tässä kuitenkin omistajat hoitivat perkausalueen puhtaaksi havuista koska siitä tulee uudismaa ja sitä on myös mahdollista käyttää asuntovaunujen parkkialueena h-hetkellä kesallä 1997.

Havut ja muu roska-aines poltettiin metsän alueeella . Kasaan ne saatiin takalevyllä puskemalla .Ts vk 42 aikana alue tuli raivatuksiksi. Lisäksi omistaja ajoi latvat ja pitkäksi jääneet tervakset polttopaikalle pinoon niitä larvoja on n10m3. Siivoustyöhon meni n 2 miestyöpivää ja ajoon n.1/2 mtp.

15.10.96

Tervamaja siirrettiin polttopaikalle . Nostettiin kaivinkoneella kärryille ja hitaasti hinattiin paikalleen. Nostettiin takaisin kun maasto oli tasattu ja oikaistu. Kaivettiin WC-paikat ja raivattiin tienkohta kaivurilla Jukka T , Ahti H asialla.

16.10.96

Kylätuvalla keskustelu tilaisuus terva projektista.

Kaikilla vapaa pääsy .Tervetuliaiskahvit oli

Ulkopuolisina mukana

Reht. Seppo Paasio kansalaisopisto

Helvi Tamminen kunnasta

Lyhyen tilanneeisttelyn jälkeen oli keskustelua ja Seppo Paasio selvitti aikatauluasiaa, jota on syytä seurata ja panna lukkoon tietty aikataulu. Saatiin kopiona kalenterit ,joihin merkinnät tehdään. Samoin puhuttiin vastuuhenkilöiden määrityksestä ne tulee määrittää muuten työ kaatuu yhden tai harvojen niskaan, kuten on jo huomattukin.

Kurssituksen trahoituksesta oli kyse jos pidetään kurssia , niin tulisi selvittä kurssiohjelma ja lähettää kansalaisopistoon. Kopiointiasiaa puitiin ja materiaalien kustannuksista ja se kustannus tulisi kansalaisopiston maksamaksi. Tiedettiin Seppo P: n esittämänä , että Hallapuro tulee esitelmöimään ja tarkistamaan tervahaudan paikan Tämä esitys olisi 24.10.96 klo 19.00 kylätuvalla.

Helvi Tamminen selvitti käytännön asioita ,jota tulisi hoitaa ja mitä spelien kokemuksista oli opittu . Osa ongelmista oli tiedostettu jo, mutta saatiin vahvistusta hengestä miten toimitaan.

20.10.96

Kokous kylätuvalla klo 12.00

Aiheena vastuuhenkilöt

Kokous tervanpolton tiimoilta ts miten asiat tulisivat jatkossa etenemään. Eli perustettiin organisaatio hoitamaan tervprojektia edellisen opastuksen(Paasio) pohjalta. ts. Miten käytännön toimet tulee hoitaa.

Kokouksessa määriteltiin ja kirjattiin osa-alueet jota kukin hoitaa.

Talous: Urmas P ja varalle Harri O

Ruokailu: Hilkka T ja varalleHelena T

Kuljetukset: ? auki järjestyy kylässä myöhemmin

Tiedotus: Annina H, varalle Helena T

Kokonaisvastuu: Seppo P , Yrjö N ,Ahti H

Tervahauta : Aimo H ja Ahti H

Valvontaan :Yrjö N, Harri ,Aimo H, Ahti H ,Juhani V, Tapio H, Ilmari H, Reino V, Jorma H,Seppo P, Väinö T, Urmas P

pyritään saamaan ulkopuolisia maksua vastaan yövalvontaan.

Haalarivarauksesta työasuksi toimitsijoille keskusteltiin ja hankinta sovittiin.

Lisäkokoukset päätettiin pitää

17.11.96 ja 27.12.96 muut kokoukset päätetään 27.12.96 kokouksessa.

24.10.96

Hallapuro oli käynyt kylässä tarkistanut hautapaikan ja todennut hyväksi vähän tuulensuojasta oli ollut puhetta .ettöä vallia kohotettaisiin paikka oli määritelty ja myöhemmin selvisi ,että pohja tulisi saveta eikä saa olla kiviä alla.

maininnut kylän aktiiviseksi ja vireäksi vaikka olikin pieni.

Piti esitelmää yleisesti hiilen markkinoinnista ja kauppapoliittisista jutuista.

Esitti videot hiilimiilun teosta ja rakentamisesta ja samalla kertoi tarinoita, jotka liittyivät asiaan.

Mallikappaleet hiilestä mukana ja sen laatukäsitteestä puhunut.

Tervan näytteet myös mukana.

Hiiltä oli myös poltettu ja sitä voidaan käyttää myös sisätiloissa?

Tällä tavalla vahvistui ajatus,että myös hiilimiilu tehdään samalla kertaa.

Materiaaleiksi käytetään saatuja mannyn latvuksia n 10m3 ja lisäksi aiotaan kerätä kylästä mahdollisesti lehti puuta. muutta mikä tahansa käy kuitenkin kasvaneesta puusta ei jätetpuuta.

29.10 96

Soitin Hallapurolle kysyäkseni millainen ohjelman tulisi olla koska Paasiolle sellainen olisi pitänuyt lähettää. Tällöin hän kertoi myäs minulle kyläntilanteesta ja sain joitakin vinkkejä. Tilasin samalla materiaalin videon ja muistiinpano materiaalin. Hän lupasi lähettää hintaan 170 mk . Keskustelumme kesti n20 min .

ohessa ohjelma, jonka sitten illalla tein paasiota varten.

Kansalaisopisto

S Paasio

Tervaprojekti

Viitaten Kansalaisopistoten tiedotustilaisuuteen

Hallapuro teki katselmuksen ja totesi paikan sopåiuvaksi ja myoskin kurssin

esittelyvaiheen valmiiksi yms alkutiedot.

Homma jatkuisi keväällä ,jolloin siinä olisi neljä eri osuutta:

1.Pohjatyö

2.Kuivumaan asettelu

3 jäähdytys

4. Pussitus

Hän olisi tällöin ohjaamassa ja valvomassa asiaa. Eli kurssi on hyvin käytäntöpainotteinen.

Keväällä täytyy olla heti roudan sulettua liikkeellä mielummin ennen vappua.

Seppo Pulli oli hänen mukana tiiviisti ja tietää asian tarkemmin.

Tarkenpaa koulutus jarjestelyä on on tehty mm. Kontiolahdella Lauri Okman Kansalaisopisto?

Puh. 03/731240 tai 9400 5459527, jolta voinet kysyä järjestelyistä .

Palataan asiaan

tv

Ahti H

2.11.96

Seppo P toi hiilen valmistuksesta kirjan, jonka hän oli tilannut hintaan 130 mk kuluineen.

Sitä on tarkoitus käyttää hyväksi ja valistaa valvojia ennen kurssia jotta perstieto jo olisi jokaidsella hieman käytössä.

Kirja : Puuhiilen valmistus

Jussi Ranta

Mikkeli 1994

Käsikirja

myös muu oppimateriaalin luontia tein.

Lisäksi 3 11 ja 7.11 ja 8.11.96 olin Halkomassa tervaksi apolttopaikalla .Kuorin latvuksia parkkaraudalla koska ne tulisi olla kohtuu kuivia hiilihautaan oksattomia myös. Kuoriminen kolmelta sivulta ja kasaus ristikarkkoon. Myös hirsikatoksen peruskivet tuotiin paikalle.

7.11.96

Selvisi Isojoelta tulevan tervaksen kohtalo .Ostimme tervakset hintaan 200 mk/m3 pinokuutio. lisäksi kuljetuskustannuksia 300 mk . Myyjä toimittaa tuotteen tervahaudalle .Sen jalkeen ne pitää ainakin peittää ,jos ei pilkota heti ovat ilmeisesti n. 2m pitkää pyöreää nyt ja hyvää tervasta toivon mukaan.

Terva haudalla tietoa

TERVALLA TERVEEKSI

Projektien alkoi siitä ,että pyrittiin saamaan kylälle sellainen imago, jolle voitaisiin rakentaa kylän tulevaa kehitystä. Lähtökohtana oli saada tempauksesta tuloja sen verran, että saataisiin kylätupamme viimeistelyyn vielä rahoitusta.

Kylätupamme rakentaminen on tehty täysin laman aikana eli 90-luvulla. Tämä tiedossa on pyritty olemaan hyvin kustannus tietoisia. Tässä on onnistuttukin 100% :sti, koska ei ole otettu velkaa. Kuitenkin talo on jo niin valmis, että tänä kesänä vietetään talon valmistumisjuhlaa. Taloa on tietysti käytetty jo perhejuhlien viettämiseen kuntojumppiin kerhotoimintaan ja niin edelleen.

Tervan - ja hiilen avulla on kuitenkin tarkoitus saada kylä henkisesti terveeksi, eli toimimaan yhteiseksi hyväksi, jotta kylämme olisi uudellakin vuosituhannella elinvoimainen ja hyvä paikka elää ja toimia. Terva tapahtumasta on tarkoitus tehdä kylän tavaramerkki toreineen työnäytöksineen , kulttuureineen sekä kyläisten kokoavana tervehdyttävänä voimana.

Juhla-alue toimisi myös muiden luonnon nähtävyyksien kinttupolkujen ja tapahtumien eräänä kiintopisteenä, jossa voisi tutustua vanhaan perinteiseen tervan valmistukseen ja ajan myötä lisätä tämän tärkeän luonnonraaka-aineen käyttöä ja tuntemusta.

Tervamme analyysit on jo aloitettu ja tarkoituksena on kehittää Luovankylän standardi terva joka toimisi käyttövoimana terveyteen ja luonnonmukaiseen elinympäristöön, johon kylällämme on erinomaiset edellytykset. Unohtaa ei myöskään voida, että kylämme on jo valtakunnallisessa tutkimusprojektissa mukana.

Ks. http://aspen.jyu.fi/ahtihie/ohjelma.html