Paring: Draco/Harry

Genre: Slash

Summary: Harry järjestää synttäribileet Dursleyden luona, kun hänen tätinsä ja setänsä ovat ulkomailla. Bileistä kehkeytyy aivan erilaiset kuin hän on odottanut. …

Aurinko oli laskemassa, kun Harry valmisteli vieraiden tuloa. Hän oli ollut innoissaan siitä lähtien, kun hänen tätinsä ja setänsä olivat ilmoittaneet lähtevänsä kauan ansaitulle lomalle poikansa Dudleyn kanssa. Harry ei ollut päässyt mukaan, mutta mitäpä se oli haitannut? Hän oli päättänyt pitää bileet synttäreidensä kunniaksi, jotka olivat tänään. Täti ja setä eivät saisi tietää siitä mitään. He olivat hanakasti jättäneet hänet tänne yksin, sillä vaihtoehtona olisi ollut mukaantulo. Rouva Figg oli valitettavasti myös matkoilla, joten sinnekään häntä ei voinut laittaa. Siitä Harry oli ollut erittäin innoissaan.

Harry täyttäisi tänään huimat 16 vuotta. Hän jäi hetkeksi tuijottamaan ulos ikkunasta hämärtyvään iltaan. Se ei tuntunut miltään, sillä hän ei ollut paljonkaan muuttunut. Hän oli yhä pienenkokoinen, mutta oli saanut hiukan lihaksia, käytyään Pikku -Whingingin kuntosalilla treenaamassa. Häntä oli alkanut ärsyttää ainainen alakynteen jääminen, kun Dudleyn jengi oli kiusannut häntä. Edes taikavoimat eivät olleet auttaneet häntä, sillä hän ei saanut taikoa koulun ulkopuolella.

Harry huokaisi ja haroi tummia hiuksiaan, jotka olivat yhtä sotkuiset kuin aina ennenkin. Hän oli laittanut parhaimmat vaatteensa ylleen, tummat, tiukat farkut ja tumman puseron. Farkut myötäilivät hänen hoikkaa olemustaan. Harry toivoi, että vieraat saapuisivat pian. Hän oli kutsunut parhaan ystävänsä Ronin, Hermionen, Ginnyn, Fredin, Georgen, Angelinan ja Oliverin. Bileistä tulisi toivottavasti onnistuneet.

Samassa ovikello soi ja Harry ryntäsi eteiseen. Hän vilkaisi peilistä tukkaansa, nykäisi silmälasiaan ylös nenältään ja aukaisi oven. Hermione seisoi oven takana iloisesti hymyillen.

- Hyvää syntymäpäivää, Harry, Hermione hihkaisi ja rutisti Harrya lujasti. Harry nauroi ja syleili toiseksi parasta ystäväänsä. Hermione oli muuttunut melko paljon vuosien varrella. Tytön ruskeat hiukset putoilivat selkään asti, ruskeat silmät säihkyivät ja vartalo oli selvästi naisellistunut. He olivat melkein samanpituisia, Hermione oli hurahtanut hiukan ohitse.

- Kiitos, Hermione, Harry hymyili ja päästi hänet sisään. Hermione oli lykännyt Harryn käteen pienen paketin. Harry ei yleensä koskaan saanut lahjoja, ei ainakaan Dursleylta.

-Olenko minä ensimmäinen? Sepä kivaa, Hermione naurahti, kun Harry oli nyökännyt. He menivät olohuoneeseen ja Hermione istahti sohvalle.

-Tietävätkö tätisi ja setäsi näistä bileistä? Hermione kysyi. Harry virnisti ja laski paketin pöydälle.

-Eivät. He eivät olisi antaneet minun pitää näitä, Harry tokaisi. Hermione naurahti ja heidän ylleen laskeutui vaivautunut hiljaisuus, jonka rikkoi ovikellon pirahdus. Harry riensi eteiseen ja aukaisi oven. Fred, George, Ron ja Ginny seisoivat oven takana ja toivottivat kuorossa hyvää syntymäpäivää. Harry sai heiltä yhteisen ison paketin ja päästi heidät halailujen jälkeen sisään. Ginny katsoi uteliaana ympärilleen, sillä hän ei ollut koskaan käynyt täällä.

-Missä serkkusi on, Harry? Fred kysyi kiinnostuneena. Harry virnisti.

-Kaipaatko sinä häntä? Hän on Espanjassa tätini ja setäni kanssa, Harry tokaisi. Fred huokaisi.

-Olisi ollut ihanaa kokeilla häneen kepposia, Fred tokaisi.

-Oletteko te taas keksineet jotain uutta? Harry kysyi huvittuneena. Kaksoset nyökyttelivät kiivaasti, mutteivat suostuneet paljastamaan keksintöjään. He menivät olohuoneeseen ja Ron ilahtui nähdessään Hermionen. He halasivat innoissaan.

-Ihanaa nähdä sinua, Hermione henkäisi. Ron virnisti ja istahti tytön viereen.

-Niin sinuakin, Ron tokaisi, katsellen Hermionea. Hyvin pian ovikello soi jälleen ja Oliver ja Angelina ilmestyivät olohuoneeseen Harryn perässä. He kättelivät toisiaan virallisesti ja istuutuivat.

-Joko kaikki ovat tulleet? Ron kysyi ja Harry nyökkäsi.

-Hienoa! Avaat varmaan lahjat? Ron ehdotti ja Harry päätti tehdä niin. Hän kävi lahjojen kimppuun ja sai paljon karamelleja. Suklaasammakoita, Bertie Bottin joka maun rakeita, paukkukaramelleja sekä pienen papukaijan. Harry tuijotti sitä hämmentyneenä.

-Mitä? Papukaija? Harry hämmentyi. Se ei tietenkään ollut oikea. Fred neuvoi häntä painamaan sitä mahasta. Harry totteli ja sen peräpäästä sinkosi lattialle kasa pieniä kikkareita. Harry tuijotti niitä hölmistyneenä. Fred hohotti.

-Eikös ole metka lintu, Harry? Nuo eivät ole oikeita pipanoita, vaan karamelleja. Kokeile vaikka, Fred kehotti. Harry katsoi häntä epäilevästi, mutta otti yhden käteensä. Sitten hän söi sen. Todella. Ne maistuivat suklaalta.

-Eikös olekin hyvää? Keksimme tuon itse, Fred ja George loistivat tyytyväisinä ja saivat kehuja muilta. Sitten Harry laittoi cd:n soimaan. Kolme Kohtalotarta. Hänen kummisetänsä Sirius oli ostanut sen hänelle synttärilahjaksi ja luvannut poiketa hänen luonaan ennen Dursleyden paluuta.

***

Kaikkien tanssittua tunnin verran, he siirtyivät pöydän antimiin. Harry oli tilannut noitamaailmasta pöllöllään Hedwigilla kaikenlaisia herkkuja, joita he sitten söivät hyvällä ruokahalulla. Yhtäkkiä ovikello kuitenkin soi. Kaikki katsoivat toisiaan kummissaan.

-Oletko sinä kutsunut muistamattasi joitain muitakin? Ron ihmetteli. Harry pudisti pääätn ja meni ovelle. Hän aukaisi sen ja loksautti suunsa auki. Draco Malfoy ja hänen henkivartijansa Crabbe ja Goyle seisoivat ovella reput selässään.

-Hei, päätimme tulla bileisiin, kun kuulimme, että täällä pidetään sellaiset, Draco tokaisi ja työntyi sisään, hölmistyneen Harryn ohi. Dracoa Harry viimeksi oli odottanut. Miten poika oli saanut tietää bileistä.

-Kuule, Malfoy. Nämä bileet eivät ole teitä varten, joten häipykää, Harry sihahti. Draco tuhahti.

-Älä nyt viitsi, Potter. Voimme kai tulla edes hetkeksi aikaa. Toimme vähän eväitäkin mukaan, Draco sanoi ja otti kaljaa ja siideriä kassistaan. Harry toljotti.

-Jästijuomaa? Mistä sinä noita sait? Harry kummasteli. Draco virnisti.

-Tunnen pari jästiä, Draco kohautti olkiaan. Harry antoi heidän tulla, ja niin pojat talsivat hänen perässään tyrmistyneiden vieraiden luo keittiöön. Ron ponkaisi seisomaan tuoliltaan.

-Malfoy? Crabbe? Goyle? Ron kauhisteli. Draco irvisti.

-Koko roskasakki täällä –

-Malfoy, jos et osaa käyttäytyä, saat luvan häipyä, Harry kivahti. Draco huoahti.

-Voi, tottakai osaan käyttäytyä. Ei sinun tarvitse hävetä puolestani, Draco virnisti iloisesti. Hän alkoi laittaa siidereitä ja kaljaa pöytään ja kaikki tuijottivat.

-Kuule, Malfoy. Tiedätkö mitä tuossa kasassa oikein on? Hermione kysyi kauhuissaan.

-Kuule, Granger, tottakai minä tiedän. En ole idiootti, Draco tuhahti. Hermione mulkaisi häneen, ollen selvästi eri mieltä asiasta. Hiljainen musiikki kantautui olohuoneesta, Harry oli jättänyt levyn soimaan.

-Juhlitaanko me vai ei? Draco kysäisi, aukaisi yhden kaljapullon ja ojensi sitä Oliverille. Poika katsoi häntä epäilevänä, mutta tarttui sitten siihen ja maistoi. Hän irvisti, mutta ei laittanut sitä poiskaan, jottei olisi saanut nynnyn mainetta. Angelina kieltäytyi kohteliaasti ja Draco huoahti, muttei voinut pakottaa ketään. Harry päätti maistaa siideriä ja pian kaikilla oli kalja tai siideri käsissään.

***

Meni vaivaiset pari tuntia, kun porukka alkoi olla jo melkoisessa humalassa. Harry tunsi olonsa mainioksi, hän nauroi enemmän kuin koskaan ja Fred ja George olivat hullumpia kuin ikinä ennen. He tanssivat miten sattui ja kaikilla oli hauskaa. Yhtäkkiä Draco ilmestyi Harryn luokse.

-Tule, minulla on sinulle asiaa, Draco sanoi, vilkaisten Oliverin ja Angelinan suuntaan, jotka olivat vaipuneet kiihkeään suudelmaan keskenään. Hermione ja Ron näyttivät löytäneen toisensa ja Harry näki, kuinka Crabbe ja Goyle turvautuivat toistensa seuraan ja suutelivat. Harry irvisti, mutta seurasi Dracoa pää täynnä ajatuksia.

He siirtyivät hiukan syrjemmälle ja Draco katsoi häntä.

-Olen tässä pohtinut, poika tokaisi. Harryn ajatukset olivat hiukan sumeita, hän ei pystynyt kunnolla keskittymään Dracon sanoihin, puolet sujahti ohi korvien.

-Niin minäkin, Harry kuuli sanovansa. Siinä samassa hän hölmistyneenä tunsi Dracon huulet huulillaan. Harryn silmät pyörähtivät ympäri. Hän ei hetkeen osannut tehdä mitään, mutta ajatteli sitten, että miksikäs ei. Tästä voisi kehkeytyä jotain jännittävää.

Harry vastasi Dracon kiihkeään suudelmaan, joka tuntui vain jatkuvan. Poika kietoi käsivartensa hänen kaulansa ympärille ja suudelma jatkui. Missä ihmeessä Draco oli oppinut suutelemaan niin hyvin? Harry ihmetteli. Sitten Draco irrottautui, he olivat molemmat hyvin hengästyneitä.

-Vau, Harry huohotti. Draco virnisti tyytyväisenä ja siveli Harryn käden selkämystä.

-Minä olen pitänyt pojista jo vähän pidempäänkin, mutta kukaan ei tiedä sitä, Draco tunnusti. Harry oli pyörällä päästään. Draco Malfoy homo? Mutta oliko hän homo? Suuteleminen Malfoyn kanssa oli ollut huikea kokemus ja hän janosi lisää. Mutta oliko se sittenkään oikein?

-Kuulostaa hyvältä, Harry kuuli sanovansa. Draco hymyili tyytyväisenä ja veti Harryn lähemmäs itseään. He tanssivat musiikin tahdissa. Ginny istuskeli harmistuneena sohvalla, mulkoillen heihin päin. Tyttö olisi selvästi halunnut olla jomman kumman heidän kanssa, mutta Harry ja Draco tuntuivat löytäneen toisensa. Fred ja George kinastelivat jostakin ja Ron ja Hermione olivat kadonneet. Harry ei edes halunnut etsiä heitä. Hän oli keskittynyt tanssimiseen. Draco tuoksui hyvältä. Pojan vahva vartalo painautui häntä vasten ja hän siveli Harryn tummia hiuksia.

-Voisimme mennä vaikka huoneeseesi, Draco ehdotti. Harry nyökkäsi typertyneenä. Hän seurasi Dracoa yläkertaan, huoneeseensa. Aukaistessaan oven he kuitenkin huomasivat sängyn varatuksi. Ron ja Hermione olivat vaipuneet kiihkeään suudelmaan ja repivät vaatteita pois toistensa yltä. Oliko viina sekoittanut heidän päänsä? Harry ja Draco toljottivat, mutta sulkivat sitten oven hiljaa perässään.

-Missä serkkusi huone on? Draco kysyi. Harry vei Dracon sinne, pitäen poikaa kädestä. Hänen vatsassaan lepatteli perhosia. Mihin hän oli ryhtymässä? Seksileikkiin Draco Malfoyn, pahimman vihollisensa kanssa? Hän ei ollut edes homo, vaan teki tämän pelkästä uteliaisuudesta. Eikä hän halunnut tuottaa pettymystä Dracolle.

Dudleyn huone oli isompi kuin Harryn ja sänky oli petaamaton ja leveä. Eihän Dudley muuten olisi mahtunut siihen. He istahtivat sängylle, kun Draco oli lukinnut huoneen. Hiljaisuus heidän välillään venyi venymistään, kunnes Draco veti Harryn itseään vasten, otti lasit hänen päästään pois ja siirsi ne yöpöydälle sängyn viereen. He katsoivat toisiaan.

-Tästä tulee hauskaa, Potter, Draco naurahti ja alkoi suudella Harrya kiihkeästi. Harryn sydän jyskytti ja korvissa humisi. Hän vastasi Dracon suudelmaan, upotti sormensa pojan hiuksiin. Heidän kielensä löysivät toisensa. Draco hyväili hänen vartaloaan ja Harry tunsi alkavansa kiihottua. Voisivatko miehet yhdessä tyydyttää toistensa tarpeet? Harry ei tiennyt, mutta pian hän olisi viisaampi.

***

Pitkän ajan kuluttua Harry makasi Dracon vierellä. Poika nukkui, hänen jalkansa olivat kietoutuneet Harryn jalkojen ympärille. Harrysta oli mukavaa maata jonkun vierellä. Hän ei tiennyt olivatko muut lähteneet vai olivatko he vielä täällä. Oli jo keskiyö, tuhannet tähdet olivat levittäytyneet taivaalle. Harry katseli niitä ikkunasta ja kuunteli Dracon hengitystä. Draco ja Harry. Ajatus ei kuulostanut pahalta, mutta Harry uskoi, ettei halunnut elää näin. Hän kaipasi vierelleen naista, pehmeää ja lämmintä. Draco olisi loistava sänkykumppani, mutta muuhun Harry ei häntä kaivannut.

Harry oli varma, että jonakin päivänä Draco löytäisi jonkun, joka rakastaisi häntä. Se joku ei kuitenkaan olisi hän. Malfoyt ja Potterit olivat vihollisia keskenään eivät toistensa rakastavaisia. Alkoholi oli sumentanut heidän ajatuksensa hetkeksi, joten Harry päätti unohtaa tämän mitä pikemmin. Draco katuisi tätä aamulla. Siitä Harry oli varma.

***

Seuraavana aamuna Harry heräsi varhain. Draco oli yhä hänen sängyssään, hereillä ja katseli häntä koleanharmailla silmillään, sivellen hänen poskeaan.

-Miltä tuntuu? Draco kysyi hiljaa. Harry rykäisi.

-Melko oudolta. Mutta sinä olit tosi hyvä viime yönä, Harry tunnusti. Dracon silmät loistivat.

-Tiesin sen, poika tokaisi. Harry hymähti. Draco ei muuttuisi. Ei koskaan.

-Sinäkään et ollut hassumpi. Olihan tämä ensimmäinen kertasi, Draco tokaisi ja nousi istumaan. Harry katseli hänen lihaksikasta vartaloaan. Dracokaan ei ollut makoillut koko kesää. Hän alkoi kehittyä hyvään suuntaan. Pojan vaaleat hiukset olivat sekaisin yön jäljiltä. Harry oli upottanut sormensa niihin liian monta kertaa. Se oli tuntunut hyvältä.

-Mistä tiedät, että tämä oli ensimmäinen kertani? Harry ihmetteli, tuntien miten puna levisi poskille. Draco nauroi ja nousi seisomaan. Hän veti vaatteita ylleen.

-Otteistasi, Potter, otteistasi. Minun on nyt mentävä. Pidetään yhteyttä, Draco sanoi, suikkasi suukon Harryn huulille ja lähti. Harry pani päänsä takaisin tyynylleen ja sulki silmänsä. Hän ei raaskinut sanoa, että Draco ei kiinnostanut häntä enää. Mutta sen ehtisi sanoa myöhemminkin.

Siihen ajatukseen hän nukahti. Tietämättä lainkaan, että Ron ja Hermione nukkuivat hänen huoneessaan.

The end