Nanowrimo 2009

 

 

Jess. Enää vajaa 5000 sanaa.

 

Still only 5000 words to go. 

Nanowrimo 2009

<a href="http://writeordie.drwicked.com/"><img src="http://drwicked.com/wod.php?words=3025&minutes=60" /></a>

 

Jess. Enää vajaa 5000 sanaa.

 

Still only 5000 words to go. 

Blogikateutta
Mood:  chillin'
Now Playing: Natalie Natiembé - Cilaos
Olen kateellinen blogien kirjoittajille. Niille, joilla on oikeasti jotain sanottavaa. Itse vaan kirjottelen nettipäiväkirjaa ja toivon, että ehkä joku päivä minäkin opin blogaamaan...

 Ehkei mulla vaan ole mitään sanottavaa. Olen mitäänkyseenalaistamaton, virran mukana kulkeva ujo humanistihörhö, joka koettaa erottautua massasta diskordianistiseen viittaan pukeutuen ja nenäjäljellisiä kirjeitä presidentille lähetellen (kyllä, jos olet siellä presidentin kansliassa ihmetellyt, että mistä näitä kirjeitä tulee, se olemme minä ja ystäväni, jotka kapioimme itsemme eristisen legioonan jäseniksi. Tunnustan. Mutta minkäs teet, onhan Suomessa sentään uskonnon vapaus ;)).

 Toisaalta voi olla hyvä, ettei minulla ole mitään blogisanottavaa. Jos minulla oikeasti olisi ajatuksia, olisin kohta jossain politiikassa ja blogiani syynäävät reportterit haastaisivat minut oikeuteen ties mistä (no ei me nyt ihan NIIN montaa kirjettä lähetetty...).

 Vaikka jos todella haluan ruveta kirjailijaksi, ehkä mulla pitäisi sittenkin olla ajatuksia, joita haluan kirjotella tyhjään bittiavaruuteen ei-kenenkään luettavaksi. Tai siis. Eihän tätäkään kukaan lue. Ja jos lukeekin, en tiedä, haluanko tietää siitä. Käännän tekstit yleensä myös englanniksi mahdollisen lukijakunnan laajentamiseksi. Ja miksi? Koska olen itsekäs pikku kakkiainen, joka luulee, että tottakai KAIKKI maailman ihmiset haluavat MINUN blogiani lukea? Vaiko kenties siksi, että jos joku tuttavani kuulisi tästä, ei tarvitse miettiä, osaako se nyt suomea vai ei? Kielitaidon vuoksi?

Melkein aina, kun olen lukenut toisen blogaajan merkinnän tulen innoissani tänne ajatellen, että nyt, NYT kirjoitan jotain todella iskevää ja ajankohtaista...

...ja sitten siitä tulee tällaista soopaa.

Ehkä pitäydyn vain romaanikäsikirjoituksissa ja sattumanvaraisissa novelleissa. Ei kaikki tykkää runojakaan kirjottaa!

 

--

 

I'm jealous to people who write blogs. Jealous to those who really have something to say. I just write my internet diary (of sorts) and wish that maybe someday I will learnto write blogs too...

Maybe I just don't have anything to say. I'm unquestioning, going with the flow, shy little humanistbrat who tries to separate herself from the masses with a discordian cloak and by sending noseprinted letters to the president (yes, if you there at the presidental office have been wondering where the letters come from, it's me and my friends who made ourselves chaplins in the eristic legion. I confess. But what can you do, atleast there's freedom of religion in Finland ;)).

Thinking about it, maybe it's good I don't have anything to say in my blogs. If I really had thoughts (I mean REALLY), I'd probably be in the politics in no time and the reporters going through my blog would be sueing me for this and that (ok, we didn't send THAT many letters...). 

Although if I really want to be a writer maybe I should have thoughts after all. Thoughts I want to write into the empty bitspace for the no-ones to read. I mean. No one really reads this stuff. And if they do, I'm not sure if I want to know about it. I also usually translate the text into English too to increase the possible audience. And why? Because I'm a selfish little poop who thinks that of course EVERYONE in the world want to read MY blog? Or maybe because if a friend of mine should happen to come across this, I wouldn't have to wonder if they can read Finnish or not? To keep my English skills at some level?

Almost always after reading someone else's blog I come here excited and think that this time, THIS TIME I'll write something really catchy and topical...

...and then it ends up like this crap.

Maybe I'll just stick with the novel scripts and occasional short stories. Not everyone likes to write poems either! 

Perjantai-combo
Mood:  a-ok
Now Playing: Darren Hayes - Who would have thought?

Kissa löytyi eilen illalla ^-^ \o/ huzzah! Se oli elellyt pupujen kanssa ja voi läskisti <3 Helpotus!

 

Ostin tänään Lewis Carrollin kaikki teokset kuvitettuina ja korjautin kenkäni. Annoin suutarille Paavikortin ja kärsin hirmuisen päänsäryn, joka läks Ibumaxilla ja piparminttuteellä. Pakanaverkon foorumilla tuli pohdittua kuolemaa ja sen jälkeistä. Ihanaa, kun on perjantai! Nyt on vaan niin väsy...

Huomenna kohtaan Finnconin ja kaikki Scifiin tai Animefaneihin kohdistamani ennakkoluulot \o/

--

 

The cat was found last night ^-^ \o/ Huzzah! She'd been living with the rabbits and was all well and fatter than usual <3 Relief!

 

Today I bought The Complete Illustrated Works of Lewis Carroll and got my sneakers fixed. I gave the shoemaker a Pope-card and suffered an awful head ache which went away with an Ibumax and peppermint tea. I also spend some time on Pakanaverkko's webforum pondering about death and things after. Oh how wonderful it is when it's Friday! Now I'm just sooo tired...

 

Tomorrow I'll face Finncon and all the prejudices I have against Sci-fi and Animelovers \o/

 

Väsymysahdinkohätä
Mood:  accident prone
Now Playing: Darren Hayes - Step Into the Light

Viikonloppuna loppui viikon mittainen diskordianistileiri. Ja huh, mikä leiri se olikaan! Sen piti siis kestää vaan kaksi ja risat päivää, mutta venyikin sitten viikoksi. Tyypillisen erististä? En edes jaksa listat kaikkea, mitä tehtiin, mutta paavikortit ovat nyt virallisessa jaossa ja sen voimalla on saatu mm. alennus museon sisäänpääsystä (tai siis olisi tod.näk. saatu, jos asiakkaat, joille niitä tarjottiin eivät jo olisi näppäilleet korttinsa tunnuslukua ja näinollen menettäneet täydellistä mahdollisuutta paavi-aleen), kuppi kahvia ja paavin henkilökohtainen siunaus.

 

Toki oli viikko stressaava ja uuvuttava, kun piti töihin herätä puoli kuusi ja nukkumaan ei malttanut millään mennä. Puhumattakaan, minkälaisiin fiaskoihin leiri loppui, kun Pakanaverkon seurue häädettiin Iguanasta (Mannerheimin Iguana= takinkääntäjiä koko porukka. Ei siellä saa enää edes olla lauantai-ilta-ihmisiksi!) ja yksi kissoista, joita olin vahtimassa, päätti hypätä ikkunasta ja karata...

 

Kissaa on nyt sitten haettu kissojen ja koiranomistajien kanssa. Laitettiin ilmotuksia joka paikkaan ja jätin ruokaa puskaan. Ruoka häviää puskasta aina, mutta voihan se olla puputkin mokomat, jotka sitä vetelee. Tänään sain kaksi (2!) soittoa, että kissa on eilen nähty siinä nurkilla ja omistaja (joka vime yönä pääsi kotiin) lähti heti kissajahtiin, mutta vielä sitä ei ole yhytetty (jos siis bongaat Länsi-Pasilassa mustavalkoisen pienen kisun, jolla on mm. leuan alla toisella puolella musta laikku ja joka on tosi ujo, käy ilmottamassa siitä www.karkurit.fi-sivustolla! Jos sen saat kiinni, olet palkkiosi ansainnut! :O) niin, että siitä joku olisi kiinni saanut....

 

Olen kuollut. Henkisesti täydessä hälytystilassa. Syy ei varsinaisesti ole minun, mutta se kissa karkasi mun vahtivuorolla (ja se on sentään kissa!!!), joten olen ollut vähintään yhtä paniikissa, kuin jos se olisi ollut mun kissa. No ainakaan en ole allerginen kissoille. Mutta tiedänpä, että vaikka omistaja sanoo, ei ikkunaa kannata jättää raolleen kun lähtee pois - ainakaan isolle raolle; ainakaan jos kissa pääsee ikkunalaudalle... No joo. Ei voi mittää. Ehkä pitää huomenna mennä kyttäämään sitä kaverin kanssa illalla, jos ei vielä tänään saada kiinni...

 

Töissä on aivokuollutta, kuten yleensä. Tänään oli onneksi lyhyt päivä, mutta kun siitä vietti 4 tuntia YHDEN kirjahyllyllisen kanssa (normaalisti siihen olisi mennyt 1h), kun tarrakone ruttaa ja on toimimatta (ja toimii heti, kun huolto tulee paikalle) ja repii ja raastaa hermoja, niin se on kyllä vatutuksen huippuja jo...krpele.

 

--

 

Short in English:

I lost a friend's cat. Well she ran away through a window which was supposed to be left a little ajar for the cats to breath. On a 3rd floor. *dies* I should've remembered the joke: When is a window not a window? -When it's ajar... 

 

Me die.

Hyvi?? asioita viimeajoilta
Mood:  spacey
Now Playing: mind-jukebox

Viimeaikoina minut on saaneet hyvälle tuulelle mm. seuraavat asiat:

 -Antti toi suklaapupun tullessaan ^-^

 -Bongaamani lainaus:

I used to be an atheist, until I realized I had nothing to shout 
during blowjobs. "Oh Random Chance! Oh Random Chance!" just doesn't 
cut it….

        - Robert Anton Wilson

-Eiliset ihanat kaverit laskiaispullaherkutteluillassa ^-^

-Pakanaverkon jäsenlehdessä kiitettiin mua Helsingin miittien piristämisestä! <3 Olin niin otettu, että liikutuin kyyneliin 8)

 -Sain eilen postissa levyn Kalev-suklaata kiitokseksi Viro-kirjasta, jonka lähetin kesätyökaverille :)

-joku poika Discworld MUDissa, jonka kanssa juttelin hetken:en oo siellä saanut paljoa uusia kavereita vielä (uudelleen pelaamisen alottamisen jälkeen)

 

--

 Lately things like these have made me feel good:

-Antti brought me a chocolate bunny ^-^

-A quote I saw:

I used to be an atheist, until I realized I had nothing to shout 
during blowjobs. "Oh Random Chance! Oh Random Chance!" just doesn't 
cut it….

        - Robert Anton Wilson

-My beloved friends eating seasonal buns at my place yesterday ^-^

-They thanked me on Pagannetwork's paper for making the meetings in Helsinki so much more varied! <3 I was so touched it made me cry a little 8)

 -I received a bar of Kalev-chocolate in the mail yesterday as thanks for the Estonia-book which I sent to a co-worker :)

 -some dude on Discworld MUD with whom I chatted for a moment: I haven't gotten any new friends there lately (after starting to play it again)

tah-tah-tah
Mood:  celebratory
Now Playing: We Are The Winners

Taas hemmetinmoinen kuukausi takana, mutta mä tein sen!

 --

 Another crazymotherbuggering month behind me but I made it!

Kilpikonnat

Kilpikonnat on tullu mun uniin ja ajatuksiin viimeaikoina. Haluun kilpparitatskan :O

 

--

 

Turtles have come into my dreams and thoughts a lot of late. I want a turtle tattoo :O

 

On elokuu ja min?? olen karjaa....
Mood:  d'oh
Now Playing: Radio Rock

UUAARGHHYyHÄÄÄHHNNNNGH!

 Enää neljä päivää töitä jäljellä! Jes! JesjesjesjesjesjesjesJES! Jalat on taas niin väsy ja olin niin unessa siellä liukuhihnan vieressä, etten kyllä haluaisi olla siellä YHTÄÄN pidempään. En edes ton verta jos totta puhutaan O.o Kesätyöblues ja sitä rataa.

 Tilannetta ei myöskään paranna se, että huomasin eilen etuhampaiden reunojen olevan melkein läpinäkyvät :((((( Hammaseroosio on sitten ahdistava asia. Mä hoidan kuitenkin suutani aika hyvin, vaikka vähän namia syönkin, niin on todella masentavaa, ettei mun alkujaankin minit hampit halua elää enää -___- No päätin sitten, että sokerimehujen ja energiajuomien juonti loppu tähän plus sokeriherkkujen mässäily. Yksi sokeriherkkupäivä viikossa ja fluoritabletit ahkerassa käytössä. Toteutin suunnitelmaa käytännössä sokeriherkkujen ja fluoritablettien (ja energiajuomien) osalta. Mehuni aion juoda loppuun, mutta kävin ostaan lightia tilalle. Myös sokerimuromyslit saa vaihtua vähempisokerisiin. Tiukka sokerikuuri siis ja mielellään loppuelämän kestävä kuuri, kiitoos. Surettaa vaan, kun tykkään mehuista...ja niistä muromysleistä...No voin tykkäillä vaikka All Braneista tästä lähin ja eiköhän sitä mehuttomuuteenkin totu. Vettä vaan. *sniff*

 Noh. Kyllä se tästä. Kunhan työt loppuu ja saan nukkua aamuni kunnolla, niin ehkä piristyn taas. 5.20 ei selvästikään ole hyvä aika herätä, koska oon ihan mahdottoman uupunut. Toisaalta yksitoikkonen työympäristö ja osittain tylyt työntekijät ja Antti lähestulkoon ainoana sosiaalisena kontaktina (joka sekin lähinnä lukee lehtiä vaan ;)), saattaa olla omiaa aktivoimaan säästöliekin, eli puoliuniEssin.

 Oon muuten pohtinut blogeja viime aikoina. Blogit ei oo ihan sama, kun julkinen päiväkirja, koska niihin pitäs kai kirjottaa jotain tosi iskevää ja ajatusta sisällään pitävää. Eikä turhan henkilökohtasta siltä varalta, että joku sen lukee. Mä tuppaan kirjottamaan kuitenkin aika pitkälti päivistyyliin kaikesta välillä aika henkilökohtasestakin. Tosin tietty sen verta oppinut netissä asioimaan, että sensuuri iskee tietyssä pisteessä. Varsinkin siltä varalta, että tietyt henkilöt saattaisi lukea niitä juttuja. Ei sillä, että tätä kukaan lukisi, vaikka täälläkin on joskus joku "tietty henkilö" käynyt ja vasta jälkeenpäin tajusin, että se tosiaan oli mahdollista ja että tekstissä tosiaan luki jotain vähän turhan "henkilökohtaista" siitä "tietystä henkilöstä". Tosin tässä tapauksessa kävi ihan hyvin, vaikka lopulta homma lässähtikin... Mutta ideana tässä oli kai se, että pitäskö mun ruveta oikeesti kirjottamaan joStakin sen sijaan, että kirjottasin vaan jotakin...? :D

Sitä jään hautomaan tässä, kun pohdin blogien kirjotustiheyttäni, joka tuntuu olevan suoraan verrannollinen päiviksen kirjotustiheyteen. Eli, kun kirjotan päivistä, en päivitä blogeja ja päinvastoin. Päivistä kirjotan melkein päivittäin. Viimeaikoina oon tosin alkanu taas vähän kyllästyä, mutta toisaalta oon innostunu taas vähän blogittamaan (pari päivää sitten päivitin Livejournalia). Go figure. 

 

--

Too tired to write in English, sorries ;O 

Essi ja esseeriesa
Mood:  chillin'
Now Playing: The Ark - All I Want Is You

Essi leikkii filosofia: "God is the silence in the word silence before spoken out loud."

Kyseessä varmaan ensimmäinen järjellinen ajatus, jonka sain irtoamaan Georges Bataillen Inner Experienceä lukiessani. Tutkijan esittelyluennosta päätellen pirun fiksu ja mielenkiintonen mies, mutta jumantsuidi, jos sen lauseet vois olla vaikka puolet lyhyempiä ja jotenkin edes käsitettävissä. O.o 

 Ja ei, Essi ei usko kristittyjen jumalaan ;]

 

Lallalaa. Puoltoista esseetä tekemäti, ennen kun kevät on pulkassa. Varasin viikonloppuna Amsterdamiin matkan ja huomasin tänään, että kesken matkan mun pitäs olla tulppaaniketojen sijaan Helsingin yliopistolla esittelemässä elokuva-analyysiä Wicker manista (siitä 1973-versiosta, ei siitä Nicholas Cage-härpäkkeestä). Lallalaa. Ryhmä varmaan kiittää, kun huomenna tulee meille sitä leffaa analysoimaan *blush*.

 Jebulis. Käytiin Antin kanssa salilla ja nyt pitäs vielä yksi sivu esseillä, ennen kuin olen täyttänyt päivän työkiintiön. Aamulla kävin italian tunnilla toteamassa, että ens viikon koe saattaapi olla aika tiukkaa taistoa hyväksytyn ja hylätyn välillä. Vois kans kirjottaa übernovelli-ideaa, jonka sain viime viikolla, kun en vaihteeksi päässyt luovuttamaan verta. Essillä on alhainen hemoglobiini. Essi on pikkuväsyinen. Essi syyttää omaa saamattomuuttaan, kun ei kykene irtoamaan Antin seurasta tarpeeksi 8) <3

 

--

 

Essi pretends to be a philosopher: "God is the silence in the word silence before spoken out loud."

 We're talking about pretty much the first thought that makes sense that I've gotten while reading Georges Bataille's Inner Experience. According to the researcher's introductory lecture he must've been  very wise and interesting man but gods damn if the sentences could just be half their length and atleast somehow understandable O.o

And no, Essi doesn't believe in the god of the christians ;] 

 

 Lallalaa. One and a half essays to go before the spring's pretty much done with. I got meself a trip to Amsterdam on the weekend but today I noticed that instead of treading through the fields filled with tulips, I ought to be at the Helsinki University presenting a movie analysis of The Wicker man (the 1973-version, not the Nicholas Cage-thing). Lallalaa. My group'll love me tomorrow when they come to analyse the movie *blush*.

 

Yeb. Went to the gym with Antti and now I should write one more page for this essay to have worked enough today. In the morning I went to my Italian lesson only to note that the exam next week might be quite a battle between accepted and failed. I could also write my übernovel-idea which I got last week when for a change I didn't get to donate blood. Essi has a low hemoglobine. Essi is a littletired. Essi blames her own inactiveness when she can't rip herself from the presence of Antti for long enough times 8) <3