~Prinsessa Ruton päiväkirja~

Päiväni alkoi ihan normaalisti, eli tylsästi, koska tuleva siippani Link ei ollut käynyt kylässä koko aamuna! Linkhän rakastaa minua ja minä häntä. Vaikka tietty minua harmittaa kun Link vehtaa koko ajan sen typerän Zeldan kanssa! Ja esittää aina, että inhoaa minua. Sen hän näyttelee vielä niin hyvin, että joskus itsekkin uskon, ettei hän rakasta minua, vaan sitä nirppanokka Zeldaa! Pah! Kaikkihan tietävät, että minä olen PALJON kauniimpi, kuin se haiseva pikku prinsessa! Mutta koska olen fiksu, päätin itse lhteä tapaamaan Linkkiä, mutta harmikseni hän ei ollutkaan kotona. Arvasin kyllä missä se kullanmuru (HUOM! minun kullanmuruni) tuhlaamassa minulle pyhitettyä aikaansa. Menin siis Zeldan linnalle. Ja mitä näinkään! Link ojensi kauniita punaisia ruusuja. Silloin suutuin ja otin ison kovan kiven, jonka viskasin sen keikistelevän Zeldan päähän. Zelda kaatui maahan ja varmaan kuoli, tai ainakin niin minä toivon. Sen jälkeen en enää koko pitkänä päivänä nähnyt kultaani (Linkkiä) ja sitä lehmää (Zeldaa). Suruissani alennuin siihen, että menin tapaamaan Midoa. Mido on onneksi muuttanut siitä hirveästä metsästä ja perustanut oman kaupungin (Mido town), jossa sittemmin kasvoikin mieheksi. Mielestäni Midokin on oikein suloinen, mutta ei voita ikinä Linkkiä. Siinä sitten istuin melkein koko päivän katsomassa, kun Mido juo teetään ja mölisee jotain epämääräistä. Itse en sitä teetä ottanut, sillä eihän noista Midon litkuista koskaan tiedä... Pian lähdinkin kotiin ottamaan kauneusunia, ettei silkkinen ihoni näytä harmaalta, tai kauniitten silmieni aluset näyttäisi tummilta. Olen onneksi niin täydellinen, että tarvitsen vain yhdet kauneusunet päivässä. Olen kuullut, ettei se typerä idiootti Zelda edes nuku kauneusunia! Ilmankos onkin niin ruma. Valitettavasti en enää herännyt ja tämä lyhyt päiväni päättyi tähän.