|
Mega-pummini |
|
Tässä tulee tarinaa lupaamastani legendaarisesta am-viestistä,joka käytiin 17.8.03 päivä on lämmin,aurinko paistaa,kaikki baunssaa..tänään tullaan.suuntoilen D21 sarjassa ja joukkueita on peräti viisi.huima taistelu tulossa.kopran anu lähtee ensimmäiselle osuudelle.sama mimmi on tunnettu hyvistä venlojen alotuksista.ja kärjessä tulee nytkin (myöhemmin kuulin että eroa seuraavan oli kertynyt jo 6 minuuttia).lähden matkaan.edessä 16 rastia ja viisi kilsaa.eka vilkaisu karttaan paljastaa kurjan totuuden maastosta...kartta on melkeimpä täysin vihreä.ei kivaa.kolme ensimmäistä rastia nappiin.neloselle pikku koukku,samoin vitoselle ja kutoselle.ei oikeen suju. edessä pitkä väli,suoraa tietä 1.1km.katsellessani hetken väliä päätän valita suoran reitin- muita vaihtoehtoja ei ole.lähden painelemaan suoraan pusikkoon...rikkinäinen kompassini näyttää outoon suuntaan mutta luotan siihen.liikutaan vaarallisella alueella- sadan metrin päässä kartan reunasta.jatkan etenemistä.tulee ojia...ei hemmetti..eihän tässä kohtaan pitäis olla ojia.no..mä oon varmaan tuolla,eikun eteenpäi vaa.hakkuu...hetkonen joo-o.voi pahus,taidan olla tuolla...seuraavaksi pitäis tulla linja.yhtäkkiä pamahdan tielle.NOUUU!ei tässä kartassa ees oo yhtään tietä.missä ihmeessä mä oon.paniikki alkaa iskeä.okei,take it easy.suunnastan kartan.kaiken järjen mukaan mun pitäisi lähteä tietä vasempaan.sinne siis.juoksen aivan täysillä n.300m.mutka...voi passi ja hammasharja...tie vaan jatkuu...jatkan juoksemista n.500m...mutka...tie vaan jatkuu.no panic matu,no panic.jatkan juoksua n.200m.tie päättyy ja tulee uusi poikittainen tie.se on jo aika suuri.missä ihmeessä mä oon...en ainkaan vieläkään kartalla.hetkonen..AUTON ääni?!joo..katson oikealle ja näen pyöräilijän tulevan mua kohti ja sen perässä auton.ne on vielä 100m päässä joten jään odottamaan.naispyöräilijä tulee kohdalleni.pysäytän sen (nyt on kaikki keinot sallittu!) -moi...oisko sulla aikaa kertoo mulle missä me ollaan ku mulla on suunnistus-kisa menossa ja mä en tiä yhtään missä ollaan...ei ainakaan vissii kartalla...tiekkö mikä tää tie on? nainen pysäyttää auton missä on sen mies.semmonen vanha karvakasa.hyi.se mies alkaa sitten katteleen sitä mun karttaa... -emmää kyllä yhtään tiiä että missä me ollaan...mitenkäs tää kartta nyt näin oudolta näyttää... se kattoo ja kattoo sitä karttaa.mulla alkaa jo mennä hermo.koitan muistuttaa että mulla on KILPAILU menoillaan ja vähän kiire.sitte se yhtäkkiin äkkää että eräs talo kartan reunalla,on jonkun palosen talo ja se on sitä tietä vasemmalle n.300m.kiitän avusta tuhannesti ja lähden juoksemaan niin lujaa kuin kintuistani pääsen.vuhuu...pian oon kartalla.ihana tunne.katson karttaa tarkemmin.voi itku sentään,tästähän on vielä 400m rastille.juoksen kasi rastin kautta,joka osuu matkalleni.vihdoin näen seiska-rastin lipun eräässä notkossa.äääääää...tää on tyhmää. joudun palaamaan samaa reittiä vielä leimaamaan kasi-rastin.jatkan matkaani.mietin kuinka kauan olen mahtanut jo metsää olla.toivottavasti kukaan ei ammu mua kun tulen maaliin:)seura-kamutsini olli tulee yhdellä loppu rastilla vastaan.huudan sille,että kävin jo ulos kartaltakin.samalla rastilla on ollut joku väliaika-rastimies,joka päätti kuuluttaa kisakeskukseen että matleena mannelin on pummannut pahasti ja juossut pari kilometriä kartan ohi.ei perskeles...koko kisa-keskus sai tietää tämän.nouuu...mä en enää ikinä puhu metsässä kenellekkään jos oon pummannu.tulen maaliin ja lähetän annin matkaan.mua naurattaa...pakko suhtautuu tähän pummiin vaan huumorilla.eihän tässä muutakaan voi.anni parantaa sijotusta ja tulee kolmantena maaliin. ei voi muuta todeta ku että mua HÄVETTI...oon mä kanssa yhensortin suunnistaja.pronssi-mitskut kuitenkin saatiin.mistä tulikin,kappas-kepponen,mieleeni etten oo vieläkään saanu sitä.mutta ystävät rakkaat- koittakaapa laittaa paremmaksi! matu 30.9.03 |
 |
