10.
Pelko
Hyvää
iltapäivää, ystäväni. Rakkaani, mikä ihana
päivä! Olettepa onnekkaita, kun pääsitte tulemaan
tänään. Ymmärrän, että maanne on siirtynyt
kesäaikaan, ja se häiritsee monen rytmiä. Myöskin
päivä on niin kaunis, ettei ehkä henno lähteä
luonnosta sisätiloihin.
Tänä
aikana moni Maan päällä kohtaa erittäin vaikeita
ja vakavia ongelmia. Ihmiskunta kamppailee muutoksen kourissa. Maakin
tuntuu järkkyvän siellä täällä tavallista
enemmän. On muutoksen aika. Ihmiskunnan on aika kohdata itsestä
aiheutuneet ongelmat. Sillä on ollut aikakausi toisensa jälkeen
aikaa oppia ja lukuisia tilaisuuksia nähdä ja ymmärtää
oma olemuksensa. Usein mietimme, kuinka kauan kestää, ennenkuin
ihminen voi katsoa itseään ja ymmärtää olevansa
yksilöllisesti vastuussa. Monet nojaavat ja takertuvat toisiin
haluten muiden elävän elämän heidän puolestaan,
tekevän kaiken. Jokaisella sielulla on kykyjä ja voimavaroja,
jokainen voi nostaa päänsä ja sallia sielunsa ja henkensä
auttaa.
Viha
syövyttää maailmaanne tällä hetkellä,
viha veljeä ja sisarta kohtaan. Viha, joka kumpuaa erilaisesta
uskonnosta. Mutta kaiken tämän eriuskoisuuden taustalla on
myös poliittinen mullistus. Ette voi nähdä hengen silmin.
Ette voi nähdä, missä ihminen on ihmistä vastaan
ja missä vallanhaluiset työntyvät ja tönivät
muita toimimaan saadakseen himoitsemansa vallan. Ihminen on hyväuskoinen,
hän kuuntelee äänekkäitä vaatimuksia eikä
sisintä itseään.
Sisimmässä
itsessä, sisäisessä rauhassa, voit löytää
vastaukset maailman vaikeuksiin. Kuuntelet myös ääniä,
jotka huutavat ja vaativat, Tappakaa! Ottakaa!, välittämättä
yksilöstä, näkemättä yksilöä rakkaana
sieluna, vaan keinona saavuttaa päämäärä. Ihmiskunnan
osalta se päämäärä olisi orjuus tai vankeus
ilman mahdollisuutta ajatella omilla aivoillaan. Te olette nyt täällä
ja voitte kuunnella. Voitte itse päättää, omaksutteko
vai hylkäättekö tämän. En sano teille, että
sanani on otettava vastaan ja omaksuttava tai muuten
! Ei, minä
sanon, Ajatelkaa, ajatelkaa itse, käyttäkää
aina järkeänne ja harkitkaa! Ihmiskunnalla on kyky käyttää
järkeään ja ajatella luovasti. Sinulla on se kyky, se
on aina ollut. Mutta ihmiskunta seuraa niitä, jotka huutavat kovimmin,
joiden ääni kaikuu ylinnä ja joiden huuto on ihmisyyden
vastainen. Ymmärrän, että teidän on vaikea nähdä,
kuka on hyvä ja kuka teeskentelee. Mutta jos kuuntelet tarkasti
ja käytät silmiä, aivoja ja järkeä, pystyt
erottamaan jyvät akanoista.
Ihmiskunta
on hyötynyt ajattelukyvystään, mutta kovin usein ihminen
sallii jonkun muun ajatella puolestaan. Me teemme kaikkemme auttaaksemme
teitä, mutta emme kykene tavoittamaan hurjistuneita massoja, koska
emme voi mennä heidän lähelleen. Yritämme saada
heihin yhteyden yläpuolelta ja joskus tavoitamme yhden tai kaksi,
ja joskus yksi tai kaksi voi auttaa. Sana siellä, toinen täällä
voi joskus saada aikaan muutoksen ajattelussa.
Koska
rakastamme teitä, toivomme teidän auttavan itse itseänne
ja käsittävän, että olette yksilöllisesti vastuussa.
Toivon, että voisin sanoa tämän koko maailmalle, koska
monet nojaavat toisiin. Oli uskosi ja uskontosi mikä tahansa, sinulla
itselläsi on silti vastuu. Kuka opettajasi onkaan, ketä seuraatkin,
et voi tehdä sitä ajattelematta itse, käyttämättä
järkeäsi. Tiedän, että monet yrittävät
kohottaa aluettaan ja auttaa ympärillä olevia. Ja kuten sanottu,
on ällistyttävää, mitä yksi ihminen voi saada
aikaan. Hän koskettaa muita, jotka tekevät samoin ja niin
edelleen. Mutta milloin tahansa maailma on nykyisenkaltaisessa tilassa,
et voi saada niitä näkemään, jotka ovat sokeita.
Sokeat kuulevat huutavan äänen ja seuraavat sitä. Mutta
onko tuo ääni pelastajan vai viekö se seuraajansa pimeyteen?
Kysymys
on vaikea, ja siihen voi vastata vain kukin yksilö itsekseen henkilökohtaisesti.
Monta kertaa katson ihmiskuntaa ja sanon, Tämä henkilö,
tämä olento, on luonamme aivan kohta. Ja sitten hän
kokee yllätyksen, kun on edelleen vastuussa, vaikka tuli luoksemme.
Ei olekaan yhtäkkistä taivasta, jossa ongelmat on ratkaistu
ja sovitettu ja kaikki pyyhkäisty pois. Oman itsen kanssa on edelleen
kaikki auki. Siksi on arvokasta aloittaa jo täällä, missä
voi nopeammin päästä eroon aistien aikaansaamista vaikeuksistaan.
Tunteet tuottavat vaikeuksia. Kuinka usein tunteitamme loukataankaan!
Ansaitsemmeko saamamme asiat tai kohtelun? Usein olemme ne ansainneetkin,
mutta vihastumme, koska tiedämme sen. Tunteet eivät ole hyviä
oppaita kenellekään, emotionaaliset tunteet. Emootiot, tunne-elämän
ailahdukset, vievät alueille, mistä on vaikea päästä
pois omin avuin. Mutta ei ole mahdollista tehdä parannuksia luontoonsa
yhdessä yössä. Se kestää eliniän ja jatkuu
maailmassamme. Silti voit yrittää hankkiutua eroon vaikeimmista
itsesi osista. Voit aloittaa ja luopua niistä vähitellen kokonaan.
Pelko
on tunne, jota ihmiskunnan on vaikea käsitellä. Pelko pidättää
meitä monesta yrityksestä elää elämää
täydesti. Pelko voi syövyttää meitä niin paljon,
että sairastumme. Pelko on äärimmäisen paha tunne.
Kun voit irrottautua pelosta, olet päässyt jo pitkälle.
Montako kertaa olemme pelänneet ottaa ratkaisevaa askelta? Jopa
askelta kohti ihmistä, jota kohtaan tunnemme vetoa. Pelkäämme
tulevamme torjutuksi. Montako kertaa olemme pelänneet ottaa askelta,
joka auttaisi elämäämme? Samalla menetimme ihanan tilaisuuden
ja vain siksi, että pelko pidätteli meitä. Montako kertaa
olet pelännyt ja tuntenut, En voi tehdä tätä,
minä en kykene., ja vaipunut syvemmälle tähän
mitä tämä on? Onko se yllättävää
lamaantumista ja masennusta vai pelkkää heikkoutta? Vai pakenetko
pelkoon?
Jokainen
sielu haluaa tulla rakastetuksi, pidetyksi. Jokainen haluaa, että
hänestä huolehditaan ja häntä hoivataan, kun hän
sitä tarvitsee. Tiedän, että on ihmisiä, jotka ovat
kylmiä ja etäisiä, mutta kaiken kaikkiaan ihmiset ovat
aika mukavia. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit ojentaa kätesi
ja tarjota ystävyyttäsi, tee se. Jos sinut torjutaan, mitä
sitten? Vain tunteitasi on loukattu, ei sen kummempaa. Jos rohkaistut
yrittämään, huomaat, että monilla on sama asenne.
Kuka on niin rohkea, ettei vapise missään tilanteessa? Yritä
olla vahva ja peloton. Ojenna kätesi niille, jotka tarvitsevat
apuasi, yksinäisille ja puutteessa oleville. Ota kädestä
vanhoja ja epävarmoja. Ojenna auttava kätesi aina, kun sitä
tarvitaan. Voit sen jälkeen itsekin paremmin.
On
niin monia yksinäisiä ihmisiä, moni etsii vain ystävällistä
sanaa, moni tarvitsee vain jonkun toisen. Elämä on ihmeellinen
tilaisuus, ympärillämme on kovin paljon kaikenlaista. Ajattelemme
usein tarkkaillessamme teitä, kuinka vähän meillä
oli elämissämme. Oikeastaan meillä ei ollut kuin toisemme,
perheemme, kätemme, aivomme. Noina kaukaisina aikoina elämä
oli hyvin vaikeaa, mutta me selvisimme. Emme tienneet, kuinka suunnaton
maailma oli, emme tienneet paljoakaan. Mikä siis oli meidän
vastuumme? Vastuullamme oli alue, jossa asuimme ja sen muut asukkaat.
Emme olleet vastuussa kaikesta, koska emme tienneet muusta.
Ette
ole vastuussa kaikista kansoista, mutta teillä on myötätuntoa,
ystävällisyyttä. Kun näette ja kuulette maailman
ongelmista, reagoitte omien kykyjenne mukaan ongelmiin. Teillä
on suuri vastuu, maailma on teidän, niin sanoakseni. Tiedätte,
mitä tapahtuu Intiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Englannissa,
Saksassa, Ranskassa. Tiedätte, mitä tapahtuu. Saatte käsityksen
tapahtumista, sillä teillä on uutiset. Ovatko vastaanottamanne
uutiset tosia vai epätosia? Eivätkö ne ole värittyneet
sen henkilön ajatuksista, joka uutisoi kaukaisesta maasta? Missä
kohtaa ne muuttuvat? Olen varma, että niin käy, koska tarinat
muuttavat muotoaan, kun yksilö kertoo ne toiselle.
Sydämesi
ja sielusi voi itkeä halusta auttaa jotakuta Afrikassa. Annat avustuksen,
mutta mieltäsi kalvaa epäilys, menikö raha tarkoitettuun
paikkaan. Näinä aikoina, kun pahuutta on paljon, ihmiset täällä
ja muualla todella miettivät, menevätko rahat ja ruoka perille
niitä tarvitseville. Te ja minä tiedämme, ettei niin
aina käy. Sitten on ratkaistava, lähettääkö
apuaan enää vai ei. Se on ongelma. Päätät omasta
puolestasi ja toimit ymmärryksesi mukaan. Ymmärrätkö,
mitä tarkoitan? Mikään ei ole suoraviivaista. Nämä
ovat ongelmiasi. Halusi voi olla voimakas, halusi auttaa voi lyödä
ylitsesi siinä määrin, että loukkaannut. Sinua loukkaa
kovin, kun käsität, että apusi oli yhtä tyhjän
kanssa.
Voin
lohduttaa sanomalla, Laki toimii tässä hyväksesi.
Pitkän päälle henkilöt, jotka olivat ahneita ja
ottivat rahasi sellaisille, joilla sitä jo on, laki hoitaa ja korjaa
tilanteen oikeudenmukaiseksi. Mutta sinä sanot, Ei minulla
ole aikaa odottaa sitä. Silti tiedät, että oikeus
tapahtuu aikanaan. Tiedän ongelmanne, ja se on vakava. En vain
näe, miten siihen voisi vaikuttaa, koska maassanne ja maailmassa
on vapaa tahto emmekä voi muuttaa teitä. Meidän on elettävä
lain puitteissa, joka sallii teidän jokaisen yksilöllisesti
olla vapaita ja tehdä ja toimia, mitä ikinä mielitte.
Miten siis me, jotka rakastamme teitä, voimme auttaa?
Autamme
teitä näyttämällä, osoittamalla, mihin suuntaan
kulkea, antaen pienen vinkin siellä täällä sisäisenä
näkemyksenä toivoen, että se pysyy mielessänne ja
poimitte sen sieltä pahimman hädän hetkellä. En
voi elää elämää puolestanne. Oppaannekaan eivät
voi sitä tehdä, mutta he voivat ponnistella auttaakseen teitä
ja sen he tekevät. Mielessäsi kuulet ajatukset, joita olet
saanut työstettäväksi - ja sinä heität ne menemään.
Ajatukset, jotka olivat siellä ja jotka olisivat voineet auttaa
sinua. Näet siis, kuinka vaikeaa oppaan on tulla ehdottomaksi avuksesi,
sillä usein torjut hänen lähettämänsä
ajatukset ominasi. Mutta ne jäävät sinulle, ja jos toimit
niiden mukaan, autat itseäsi, koska oppaan ohjaus on sinulle hyväksi.
Tällä
maailmalla oli vaikea tehtävä, sen tiedän, mutta kaiken
kaikkiaan ihmiskunta ei yritä parastaan. Monet palvovat Nasaretilaista
ja pitävät häntä kauniina sieluna, jolla oli rakkautta.
Useimmat kristityt palvovat häntä. Heillä on hänen
esimerkkinsä johtotähtenään, mutta silti tuolle
sielulle ei annettu suuria mahdollisuuksia, koska palvelijan elämä
ei ole helppo. Sitä se ei ole ollut koskaan eikä tule olemaankaan.
Kun otat palvelun taakan kantaaksesi, olkapäidesi on oltava vahvat.
Oliko Nasaretilaisella aina lumoutunut yleisö? Kuuntelivatko kaikki
hänen ääntään, kun hän oli Maan päällä?
Ei, ei. Aika moni teki niin, mutta eivät suinkaan kaikki, kuten
tiedät. Maailman opettajien äänet ovat kuin huutavan
ääni korvessa. On ollut harvoja, todella harvoja, joiden opetus
oli puhdasta, jotka näyttivät tietä, palvelijan tietä
ja ihmiskunnan tietä, osoittaen tien, mitä ihmisen on kuljettava
ansaitakseen henkisyytensä alun loputonta kasvua varten.
Monet
odottavat ja kaipaavat Nasaretilaisen uutta tulemista Maan päälle.
Entäpä jos hän tulisi, seuraisiko maailma häntä
jälleen? Jos hän sanoisi, Rakastakaa toisianne.
ja Tehkää muille, mitä haluaisitte heidän
tekevän teille. Seuraisiko jokainen häntä kaipaava
sielu häntä ehdottomasti? Miksi ihmiset haluavat hänen
tulevan uudelleen? Ajattelevatko he, että hän puhdistaisi
maailman, että ihminen kumartuisi polvilleen ja palvoisi häntä
kaikissa maailman kolkissa? Jos hän tulisi, miten voisitte olla
varmoja, että se on hän? Sillä hän tulisi taas miehenä
tai jopa naisena! Miksei? Meidän maailmassamme naisilla on auktoriteettia
aivan yhtä paljon kuin miehillä, eikä se haittaa miehiä.
Valaistuneet, valistuneet miehet eivät pane sitä pahakseen.
Meillä on ihastuttavia, kauniita sieluja naisen kehossa, suurenmoisia
säteileviä olentoja, joilla on uskomatonta voimaa. He ovat
äärettömän kaukana teistä, mutta omaavat sellaista
voimaa. Miehet ja naiset ovat asuttaneet Maata miljoonia vuosia ja missä
he nyt ovat? Ovatko he kaikki Maan päällä? Eivät
ole. Monet sielut ovat ansainneet oikeuden palata ja jäädä
aikoja sitten, koska heidän elämänsä oli vaikeaa
ja he olivat vahvoja ja kestivät paljon.
Palvelijan
tie on vaikea, koska muut näkevät palvelijan keinona auttaa
heitä, millä tavalla apua halunnevatkin. Mutta jos palvelija
ei voi olla sellainen, kuin he tarvitsevat ja haluavat, he poistuvat
paikalta pettyneinä. Kukaan palvelija ei voi olla Jumala, Nasaretilainen
tai kukaan muukaan, vaan pelkkä palvelija, joka on oma itsensä
tasolla, jolla on henkisyytensä ansainnut. Jokainen yksilö,
joka tulee palvelijan luo, tulee myös omalla tasollaan. Onko taso
valmis? Onko ansainnut parannetuksi tulemisen tai valaistumisen? Oletko
valmis tasolla, jonka olet saavuttanut? Kysy itseltäsi tätä,
äläkä vaadi. Mitä et ole ansainnut, sitä et
voi saada. Kun olet ansainnut tulla ehjäksi ja jonkin verran puhtaammaksi,
parantuminen tapahtuu. Joskus paranet osittain, ja se tarkoittaa, että
tuo osa on parantumisen ansainnut. Tutki itseäsi ja kasvuasi. Kuinka
pitkälle olet päässyt henkisyyden tiellä? Oletko
saanut poistetuksi kateuden, ahneuden, mustasukkaisuuden, kostonhalun,
vihan, pelon? Oletko poistanut kaikki negatiiviset, kielteiset osat
itsestäsi? Kun olet hävittänyt kaiken kielteisyyden olemuksestasi,
voit tulla parannetuksi. Älä syytä voimaa tai parantajaa
tai opettajaa. Jokainen on yksilöllisesti vastuussa. Katso itseäsi
ja motiivejasi. Käytä järkeäsi ja pohdi ongelmiasi,
ota lusikka kauniiseen käteen. Katso peiliin totisesti ja rehellisesti.
Kun voit olla loistava valo, olet voima, jonka tämän maan
muut ihmiset tuntevat ja ihmettelevät, mitä sinulla on. Mikä
loiste tulee tämän ihmisen sisältä? Mikä on
tämä valo? Miksi hän on rauhallinen? Miksei maailma järkytä
häntä juuri lainkaan? Ymmärrätkö? Tämä
on mahdollisuutesi, se on sinun aivan kokonaan.
Kun
vauva syntyy, katsot sitä huokaisten, Kuinka kaunis, kuinka
raikas ja suloinen hän onkaan! Mutta näin ei ole aina,
koska pienokaisetkin kärsivät aikuisten tavoin. Moni sanoo,
ettei se ole reilua tai oikeuden-mukaista, että sellaista ei pitäisi
olla. Tiedän, että on kovin tuskallista katsoa pienen ihmisen
kärsivän, mutta siinä laki toimii käytännössä.
Sen takana ei ole Jumala, ei Jeesus, ei oppaanne tai kukaan muukaan.
Siinä toteutuu yksilöllisen sielun oma polku. Siksi on tärkeää,
että saavutat kasvua täällä etkä odota tulevaa
elämää.
Jos
pienokainen tulee takaisin taakka mukanaan, hän on tiennyt sen
ennen syntymäänsä. Hän tietää elämänsä
polun, millaisen elämän tulee elämään, mutta
armeliaasti unohtaa sen syntymän hetkellä. Yksilöt, joilla
on kärsivä pikkuinen kodissaan, ovat myös ottaneet haasteen,
koska kärsivät pienokaisensa kärsimyksen vuoksi. Huudat
Jumalalle, Miksi tällaista sallitaan? Mutta ei Jumala
sitä aiheuttanut. Laki luotiin aikojen alussa, ja ihmisen on elettävä
sen mukaan. Muussa tapauksessa vallitsee kaaos. Ajattele sitä,
täydellinen kaaos. Jos ei olisi tätä lakia noudatettavana,
jokainen eläisi pelkästään itseään varten
ja ihmiskunta olisi suuressa vaarassa. Tämän lain vuoksi te
kehitytte ja jotkut kehittyvät niin paljon, että pystyvät
auttamaan maailmaa. Jos näitä yksilöitä ei olisi,
näitä joilla on tietty määrä valoa auttaakseen
teitä, näitä jotka taistelevat valon puolesta maailmassa
ja jatkuvasti taistelevat pimeyttä vastaan, ilman heitä pimeys
olisi nielaissut teidät tähän mennessä. Teidän
pitäisi olla kiitollisia, että täällä on aina
sieluja, jotka kehittyvät ja että tällainen laki on olemassa.
Se on henkilökohtainen, syyn ja seurauksen laki. Ajatelkaapa sitä:
jos tällaista lakia ei olisi, tiedätte itsekin, että
kaaos vallitsisi, koska jokainen sielu voisi toimia täysin miten
mielii! Millainen maailmanne silloin olisikaan?
Olkaa
siis kiitollisia tästä laista. Se voi vaikuttaa tylyltä,
mutta ei ole sitä, koska se antaa jokaiselle yksilölliselle
sielulle mahdollisuuden hoitaa ja työstää omat ongelmansa.
Jos pieni lapsi hoitaa ongelmiaan varhaisvuosista lähtien, se tarkoittaa,
että ongelma on vaikea, mutta hän on yksilöllisesti tehnyt
valinnan käsitellä tuota ongelmaa, hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä.
Vanhemmat ovat suostuneet ottamaan vastuun tämän lapsen opettamisesta,
jotta lapsi ymmärtää eikä katkeroidu, vaan elää
elämänsä voimakkaasti ja kasvaa ja ehkä muutaman
vuoden päästä joko paranee tai palaa henkimaailmaan.
Voin
vakuuttaa teille, että aina on olemassa syy - ja sen seuraus on
oikeudenmukainen. Kukaan ei tule Maan päälle vääryyttä
kärsimään. Ajatelkaa sitä, älkääkä
yrittäkö järkeillä henkilön vaikeuksia, miksi
hän on täällä, miksi hänellä on sellainen
ongelma vaivanaan, vaan sen sijaan auttakaa häntä parhaan
kykynne mukaan ja antakaa hänelle rakkautta, jotta hän löytää
rakkauden elämässä ja voi tulla itsekin rakastavaksi.
Monet ihmiset tulevat vain katkeriksi vaikeuksissaan, vetäytyvät
syrjään ja joutuvat sitten palaamaan uudelleen ja uudelleen.
Siksi
sanon, Pitäkää kiinni uskoistanne. Olkaa
rakastavia, ystävällisiä ja myötätuntoisia
yksilöitä. Yrittäkää tehdä elämänalueestanne
kaunis, jotta olette esimerkkinä ihmiskunnalle. Sinulla on valitsemasi
osa. Kukaan muu ei voi elää sitä puolestasi, ei kukaan.
Totuus on yksinkertainen ja laki on yksinkertainen. Vaikeus on elää
ja toteuttaa se. Kun kompastut, nouse ylös ja vakuuta yrittäväsi
uudelleen, koska vaikka olet maassa, sinua ei siellä pidätellä.
Omin voimin ja ponnistuksin voit nousta ylös. Mikä vaikeutesi
onkaan, yritä nähdä se järkesi valossa ja yritä
ymmärtää, miksi se on sinulla. Miksi henkilö tai
ongelma on, mikä on?
Tässä
ongelmiin syventymisessä sinulle paljastuu monia alueita, joita
et tiennyt olevan olemassakaan, alueita, joihin et ollut törmännyt
aiemmin. Kun näin tapahtuu, saatat järkyttyä, koska ymmärrät,
että ehkä olitkin itse epäoikeudenmukainen. Sitä
sattuu jokaiselle. Se, että olemme yksilöitä ja erilaisia
kaikki tyynni, riittää valaisemaan, että näemme
asiat eri tavalla. Mutta näemme myös mielellään
toisissa samanlaisuutta itsemme kanssa ja olemme muuttamassa heitä
omaan suuntaamme. Nauti mieluummin eroavaisuuksista. Me emme voi olla
samanlaisia. Usko tämä ja pidä sitä tosiasiana,
faktana. Ymmärrä, että muut ovat erilaisia, koska he
ovat sitä. Pidä tämä mielessäsi aina. Kumppanisi,
sisaresi, veljesi, isäsi, äitisi, lapsesi, joka ikinen yksilö,
jokainen teistä, on erilainen. Miten siis voisitte ajatella ja
toimia kaikki samalla tavalla?
Aloita
tällä tavalla: muista, että olemme erilaisia ja suuntaa
katseesi henkilöön, joka kulloinkin on lähinnä.
Siitä voit aloittaa. Voit nähdä muutokset ja eroavaisuudet,
kuinka henkilö on kehittynyt ja muuttunut ja kuinka itse olet muuttunut
vuosien varrella. Niin käy, sinä tiedät sen. Katso ja
tarkastele kaikkea rauhallisesti, ei arvostellen. Se auttaa suunnattomasti.
Se vaatii vain pientä ponnistelua, hiukan yritystä katsoa,
kuunnella ja oppia, mutta tekee varmasti elämästäsi paljon
yksin-kertaisempaa. Jokainen haluaa sitä elämältä,
jokainen haluaa vähemmän monimutkaisuutta. Kukaan ei halua
taakkaa kannettavakseen, mutta niitä teillä on, ja ne te olette
tavallisesti luoneet itse. Tai joku muu.
Opit
tämän päivän maailmassa, että ahneus ja saituus
on useimpien ihmisten mielissä. Mitä siitä seuraa? Tämä
ongelma tulee olemaan keskuudessanne kauan. Me emme voi muuttaa sitä,
mutta te voitte, poliittisesti tai henkilökohtaisesti. Se on vakava
ongelma, mutta sitä kohti maailma on menossa. Maailma jatkaa kulkuaan
kokeillen monia polkuja. On kovin outoa, kuinka ajatus voidaan lennättää
maailman ympäri. Samanaikaisesti jokainen maa päättää,
että kaikki kallistuu.
Tämä
on televiestintäänne, mitä lie. Meidän aikanamme
emme olisi tienneet kuin karavaanien, yksinäisten kulkijoiden tai
lähettien kertomista tarinoista tai uutisista, mikäli ne osuivat
kohdallemme. Kuuntelimme hämmästyneinä ja lumoutuneina
tarinoita kaukaisista maista. Teillä sitä vastoin on kaikki
hetkessä perillä, siksi kaikki muuttuu niin nopeasti. Te hyödytte
näistä ihmeellisistä kehityksen tuotteista, mutta samalla
niillä on varjopuolensa. Samoin kuin kaikella mitä on olemassa,
luonnossa, elämissänne, kaikessa ja kaikella on toinenkin
puoli. Olen puhunut siitä usein. Sade, aurinko, yö, päivä.
Voima, voimattomuus. Onni ja ilo, suru. Suuret edistysaskeleet, takapajuiset
maat. Aina tulee olemaan siten. Nyt kun olette saavuttaneet tämän
suurenmoisen kehitystason, kysymys on, minne menette tästä
eteenpäin? Se riippuu täysin ihmiskunnasta. Siinä emme
voi teitä auttaa ja pelkästään siksi, että
teillä on vapaa tahto. Te tulette tekemään, niinkuin
teille sopii tai ainakin niinkuin vallassa oleville sopii.
Ihmiset
tietävät, että vain harvoilla on valtaa, ja tuntevat
itsensä avuttomiksi. Silti nuo harvat eivät voi hallita teitä,
ellette salli sitä. He voivat pitää kiinni laeista, joiden
mukaan teidän on elettävä, niinkuin on elettävä
Suuren Luojankin lakien mukaan, mutta lain ulkopuolella olette vapaita.
Ette elä maassa, jossa ei voi itse ajatella, siitä teidän
tulisi olla kiitollisia. Voitte mennä ulos ja huutaa mitä
ikinä mielitte, mutta teillä on vastuunne. Jokainen on vastuussa,
kenet valitsee, kenet valitaan hallitukseen ja kenet valitaan suuriin
yrityksiin. Millaisia miehiä valitaan, kuinka ja mitä huipulla
olevat tuntevat, onko heidän mielessään vain valta vai
hallitseeko henkisyys heidän ajatusmaailmaansa? Siitä on kysymys.
Jos
kaikilla vallassa olevilla henkisyys leimaisi ajatustoimintaa, Maa olisi
paljon rauhallisempi paikka. Se on heidän ongelmansa ja se on Maan
ja ihmiskunnan ongelma. Kuten sanoin alussa, se on henkilökohtaisesti
teidän ongelmanne. Se on kaikkien ongelma siihen asti kunnes se
tiedostetaan, kunnes ihminen ymmärtää olevansa henkilökohtaisesti
vastuussa teoistaan joka päivä ja joka hetki, jokaisena elämänsä
päivänä. Vaikka olisit paennut nunna- tai munkkiluostariin,
erakkoluolaan tai kaupungin ihmisvilinään, sulkeutunut kotisi
hiljaisuuteen tai toimiston kiireeseen, mihin tahansa paikkaan Maan
päällä, asuitpa missä tai millä alueella tahansa,
kuinka lahjakas lienetkään, miten ongelmasi ratkaisetkin,
mikä tai missä oletkin, tällä nimenomaisella hetkellä
ja kaikkina aikoina ihminen ponnistelee kohti jotakin, hänellä
on jokin päämäärä. Kaukaisimman Afrikan kolkan
asukkaat ovat hengen valtakunnissa, jos nukkuvat, ja valveilla he ponnistelevat
jotakin päämäärää kohti, vaikka vain ilta-aterian
tarvikkeiden saamiseksi tai mennäkseen ulos pellolle maatöihinsä
tai kuhisevaan kaupunkiin liikenneruuhkien sekaan. Mikä tai kuka
lienetkin, elämäsi on haasteesi, josta yrität selvitä.
Se on sinun ja se on ihanaa, koska se on mitä ihastuttavin mahdollisuus
ja tilaisuus.
Valtakunnissamme
katsomme miehiä ja naisia alapuolellamme olevilla alueilla. Katsomme
heidän mieliinsä yrittäessämme auttaa heitä.
Näemme, kuinka he ajattelevat ja tiedämme, mitä heille
on annettava. Näemme nuo, jotka jäävät keskuuteemme
ja riemuitsemme heistä, sillä kaikkein suurin toiveemme on,
että koko ihmiskunta tulee ja jää luoksemme. Se on todellinen
kotinne. Maa on haasteenne, tämä on teidän koulunne.
Tiedän
kyllä sanoneeni tämän monta kertaa, mutta mielestäni
en voi toistaa sitä tarpeeksi: hartain toiveemme on, että
jokaisesta teistä tulee niin loistava, että voi jäädä
luoksemme ja että te vuorostanne voitte auttaa monia maailmamme
ihmisiä, jottei heidänkään tarvitsisi enää
palata. Yhteisvoimin teemme monia ihmisiä tyytyväisiksi ja
onnellisiksi. Niin yksinkertaista se on. Mutta yksinkertaisuus juuri
on vaikeutemme. Monet teistä toivovat minun laillani, vaikka jotkut
haluaisivatkin palata kamppailemaan vaikeuksissa, koska nauttivat haasteista.
He eivät ymmärrä, että meidän maailmoissammekin
on haasteita riittämiin, koska siellä on ihmisiä. Kaikki
nämä ihmiset tarvitsevat apua niinkuin täälläkin.
Ja paljon on opittavaa, omaksuttavaa ja tehtävää eikä
koskaan voi olla ikävystynyt, kuten usein Maan päällä.
Et voi ikävystyä, jos haluat tehdä jotakin. Mutta monet
ovat laiskoja, he jaksavat laiskotella todella kauan - ja he ovat sitä
tyyppiä, joka palaa Maahan. Mutta suuri joukko ponnistelee yrittäen
auttaa näitä ihmisiä, vaikkeivät he aina kuuntele,
niinkuin täälläkään moni ei kuuntele. Ihmisluonto
pysyy samanlaisena. Siksi kysymme, Ettekö koskaan, ikinä
muutu?
Valtakunnissamme
ei tarvitse, jos jäät sinne, ponnistella päivittäisen
ruoan, asunnon, vaatetuksen tai koulutuksen hankinnassa. Siellä
on paljon, mitä voi opiskella, ja se kaikki on ilmaista. Edessä
on suurenmoinen tie, joka jatkuu loputtomiin. Kiinnität mielesi
siihen ja haluat jatkaa, koska huomaat, mitä olet ansainnut ja
iloitset siitä. Haluat jatkaa, koska tiedät, että edessä
on vielä suurenmoisempaa onnea ja iloa.
Jatkohan on samanlaista, suuria haasteita, mutta myös suurenmoisen
palkitsevaa etenemistä. Haaste on kyvyissäsi, minkä valitsetkin
toisten auttamiseen. Elämä on sellaista, että voi auttaa
ja levätä ja nauttia elämästä samalla kun oppii
paljon. Oppiminen ja opiskelu ei ole vaikeaa, koska mieli on totisesti
erilainen. Se voi omaksua tietoa paljon helpommin ja muistaa yksinkertaisemmin.
Eikä ole kiirettä. Ei tarvitse kuudessa kuukaudessa opiskella
ja tenttiä aihetta valmiiksi. Aikaa saa käyttää
niin paljon kuin haluaa eikä kukaan arvostele. Usein olen kuullut
sanottavan, että jos he vain olisivat tienneet. Me hymyilemme,
koska harvoin kritisoimme heitä. Niinpä tavallisesti olemme
vain hiljaa, koska tiedämme, että jos he olisivat tienneet,
heidän olisi silti pitänyt yrittää voittaa vaikeutensa.
Tietäminen
ei automaattisesti tee teistä hyviä. Jonkin tietäminen
henkisellä tavalla ei tee ihmisestä automaattisesti hyvää.
Tietäminen lisää vastuuta, ette voi myöhemmin sanoa,
Emme me tienneet., johon me vastaamme, Kyllä
te tiesitte. ja poistumme. Emme mene kovin kauas. Sanomme, Kyllä
te tiesitte. ja Tapaamme vielä. ja annamme teidän
miettiä asiaa. Olisin julma, jos tähdentäisin enemmän,
koska sen voi jokainen tehdä itsekin, jos haluaa.
Olisin
julma, jos huomauttaisin, että olen kovin tietoinen, että
joukossanne on niitä, jotka haluaisivat tietoa meidän korkeampien
uskosta. Uskon, että on olemassa korkeampi äly, koska katsoessani
kaikkea ympärillä olevaa, täällä ja kaikissa
valtakunnissa omani mukaan lukien, näen ihailtavaa älyn ilmenemistä.
Tekin tulette sitä ihailemaan ja ihmettelemään. Uskoni
on, että on olemassa Suuri Äly ja tuo älykkyys on rakkautta,
koska sen voi tuntea. Se tuntuu kaikkialla ympärillämme valtakunnissamme,
ja sen voimakkuus kasvaa mennessämme eteenpäin. Elämme
siinä, kylvemme ja paistattelemme siinä. Se on elämistä
ihanassa rakkaudessa. En voi kuvailla sitä, se on sanoinkuvaamatonta.
Kun rakastatte jotakuta hyvin paljon, teillä on tietty tunne, eikö
niin? Moninkertaistakaa se ja kuvitelkaa, että se pysyy muuttumattomana
kaikkialla ympärillänne. Saitteko käsityksen? Ehkä
hiukan.
Seuraavan
kerran kun tunnet syvää rakkautta, pidätä sitä
ja käske se monin-moninkertaiseksi. Se on kanssani ikuisesti, kun
asun taas hengen valtakunnissani. Yritä kuvitella sen valuvan päällesi,
ympärillesi. Se on kuin ilmakehä siellä. Siinä elää
ja vaikkei tietoisesti ajattele sitä, se on olemassa. Teidän
on hengitettävä, meidän valtakunnissamme ei tarvitse,
vaan itse ilmakehä ja kaikki siellä antavat meille itseään,
omaa olemustaan: puut, vesi, kukat, vuoret, aivan kaikki. Mekin annamme
omaa olemustamme, samoin kuin kaikkein Suurin Äly, Rakkaus. Ilmakehä
on täynnä antamista, elämme siinä ja siitä.
Minun uskoni on, että on olemassa Suuri Äly, Suuri Antaja,
Suuri Rakkaus. Minulla ei ole käsitystä, mikä ja millainen
tuo äly on. Tiedän, että se on rakkautta, koska tunnen,
aistin sen. Tiedän, että se on rakkautta, koska minulla on
silmät nähdä ja kokea se. Kaikki mitä koen korkeammissa
valtakunnissa on niin kaunista, etten voi muuta kuin tuntea suurta kaikenkattavaa
nöyryyttä. Kun näen tämän Suuren Mielen ilmenneenä,
tunnen itseni kovin pieneksi ja samoin kokevat kaikki muutkin.
Siksi
me henkisten valtakuntien opettajat emme pidä yllä auktoriteetti-asemaa
tai vaadi muilta suurena pitämistä. Mitä ylemmäs
menemme sitä nöyremmiksi tulemme. Tunnemme pienuutemme, koska
näemme niin paljon ihmeitä. Joka kerta kun sanon teille rakkaani,
ystäväni, tarkoitan sitä todella, koska en aseta
itseäni yläpuolellenne. Miksi pitäisikään?
Te ja minä olemme Suuren Älyn luomuksia. Mikä minä
olen teitä tuomitsemaan ja arvostelemaan? Mikä minä olen
virheistä huomauttelemaan? Olen elänyt monia elämiä
ja tehnyt monia virheitä, epäonnistunut ja kompuroinut elämän
polulla. Olen myös onnistunut ja toiminut hyvin, niin hyvin, että
saatoin jäädä hengen valtakuntiin kauan kauan sitten.
Mutta minussa on muistot ja saavuttamani tieto, kykyni ja millainen
henkilö olen. Olen opettaja, henkilö, joka palvelee tällä
tavalla, henkilö joka antaa, jakaa omastaan tällä tavalla.
Opettajana voin tavoittaa monia. Opettajana voin mennä mihin tahansa.
Opettajana on suuri vastuu. Teitä kohtaan tuntemani rakkaus ei
sallisi minun vahingoittaa tai loukata teitä. Sitä en tekisi,
koska olen rakkaus. Olen rakkaus, mutta vain tietyssä määrin,
siinä määrin, kuin olen sitä saavuttanut. Kun palaan
tästä elämästä, joka oli teidän palveluanne,
olen saavuttanut paljon, koska laskeuduin pimeyteen.
Täällä
olen oppinut paljon. Maailmani on kovin erilainen, mutta paljon olen
oppinut myös henkimaailmoissa viettämieni vuosien aikana.
Olen oppinut yksilöiltä, kun he tulevat sinne. Mutta täytyy
asua ja elää täällä käsittääkseen
ja ymmärtääkseen täydellisesti ja realistisesti.
Ei ole lainkaan sama asia, kun joku kertoo Maan elämästä,
itse se on koettava. Nyt kun olen kokenut tätä elämää,
voin nähdä ja ymmärtää paljon selvemmin. Minulla
on myös suurempi vastuu yrittäessäni levittää
sanaa ylhäällä. Voin ilmaista mielessäni olevat
kuvat sellaisella tarkkuudella, että hekin saattavat ymmärtää
tämän maailman edistymistä. He näkevät teidät
ja ymmärtävät teitä paremmin. He näkevät,
millaisia ongelmia Maassa asuessa ilmenee. Ei ole samaa kuulla toisen
kertomia tarinoita, kuin elää itse kyseiset ongelmat. Vastaavasti
en kykene kuvailemaan teille oman elämäni kauneutta. Voin
vain sanoa, Katso kukkivaa kirsikkapuuta., ja ymmärrät,
millaista kauneutta tarkoitan. Se antaa jonkinlaisen käsityksen
maailmastamme. Näet narsissit ja tulppaanit. Keväiset lehdet
puhkeavat raikkaina, puhtaina, tuoreuttaan säteilevinä, silloin
katsot maailmaamme. Siellä on tarkalleen sellaista, mutta ne pysyvät,
ne eivät kuihdu ja kuole niinkuin täällä.
Maailmasi
näyttäytyy silmiesi edessä: kevät on täällä,
ja jo nyt puut varistavat kukkiaan, samoin pienokainen syntyy tuoreena
ja raikkaana, kasvaa ja saa sitten tuhkarokon, vesirokon tai hinkuyskän.
(Naurua.) Nuo asiat, joita pienille tapahtuu, turmelevat heidän
tuoreuttaan väliaikaisesti. Puut menettävät kukkansa,
mutta niistä tulee kokonaan vihreitä ja raikkaan reheviä,
kesällä ne sitten ovat pölyn peitossa. Kun sinä
olet saavuttanut elämäsi kesän, painosi on noussut, on
siis kertynyt pölyä. (Naurua.) Tulee syksy. Alat vanheta ja
mietit, Elämäni on eletty, mitä minä nyt teen?
Mutta elämä ei ole vielä lopussa. On jatkettava elämän
talveen, vanhuuteen. Kykenet vielä moneen. Vanhuuden ei tarvitse
kaataa tai masentaa teitä, monta kertaa olette vanhuudessa jopa
kykenevämpiä, koska teillä on muistonne ja tietonne ja
kokemuksien tuomaa varmuutta. Ette ole enää täynnä
nuoruuden elinvoimaa ja intoa, eteenpäin puskemista ja nuorekasta
halua tietää. Ja kun saa tietää, perääntyy
kiireesti. (Naurua.) Mmm. Tiedän, että se on vaikeaa. Perääntyminen
ei ole kuitenkaan totaalista, sillä vähän päästä
jatkaa taas eteenpäin. Lopulta pysähtyy sanoen, Hyvä
on, olen valmis katsomaan maailmaa silmästä silmään.
Olenhan itsekin kokenut tuon. Mutta kuten sanottu, silloin kaikki oli
kovin erilaista.
Tämä
on hetkittäistä elämää, hetki sitä ja
hetki tätä. Mutta se suo teille totisesti laajemmat näköalat.
Kierrättäkää siis ajatuksianne. Suokaa itsellenne
mahdollisuus levittää valoanne, ja yhdessä onnistumme.
Älkää pelätkö, te selviätte, elämä
jatkuu. Eikö Maa ole selvinnyt suurista tulipaloista, katastrofeista,
kaikenlaisista kauheuksista? Eikö Maa ole selvinnyt aikakausien
ajan kaikista mahdollisista onnettomuuksista? Mutta ajattelet, että
nykyään on pahempaa kuin koskaan ennen, koska olette kehittäneet
atomin. Atomivoima oli kuitenkin aina olemassa, ihminen ei vain ollut
sitä vielä keksinyt. Ei ollut tekoa, koska ei ollut sen ymmärtäjää.
Näetkö mihin tähtään? Älä pelkää.
Ponnistelemme kovasti suojellaksemme teitä tältä. Emme
voi tehdä kaikkea, mutta yritämme. Teemme kaikkemme tällä
alueella. Todella.
Tiedon,
voiman, rakkauden ja päättäväisyyden, sekä
teidän että meidän, varassa menemme yhdessä eteenpäin
askel askeleelta, yksi askel kerrallaan. Lopulta saat suurenmoisen palkan,
joka on toden totta sinun, koska selvitit tiesi, sinä itse. Monet
rakastavat sinua, maailmassamme sinua rakastetaan syvästi sinun
itsesi vuoksi. Tulet kokemaan sellaista, mikä saa sinut liikuttumaan
syvimpiä sopukoitasi myöten. Rakkauden voima on äärettömän
voimakasta edetessäsi. Ajattelet, ettei maan-päällinen
rakkaus ole mitään siihen verrattuna. Rakkaus ravistelee sinua
pohjia myöten, mutta se on kaunista, hyvää tekevää
ravistelua. Ajattele sitä. Ajattele aarteita, joita voit koota
itseäsi varten. Ajattele kaikkea kauneutta, joka tulee olemaan
sinun. Älä pelkää. Tee parhaasi, sillä se on
kaikki, mitä sinulta toivomme: voimallista yritystä auttaa
itse itseäsi.
Rakkauteni
välittää kaikkein Suurimman Rakkauden, Suuren Älyn,
Suuren Maailmankaikkeuden Rakkauden tunteen teitä kohtaan. Tätä
rakkautta vuodattavat teille myös monet muut ympärilläni
tällä hetkellä. Oppaanne ja monet oman alueeni asukkaat,
jotka rakastavat minua ja tulevat kuuntelemaan yrittäen samalla
kannustaa minua. Me kaikki rakastamme teitä, koska olemme kaikki
osia tuosta Suuren Suuresta Rakkaudesta, joka on teidän jokaisen
sisällä, koska olemme joka ikinen osa tuota Rakkautta ja siten
yhteenliitettyjä. Miten siis voimme epä-onnistua, jos olemme
yhtä Rakkauden Suurimman Voiman kanssa?
Tämän
Rakkauden paljouden me annamme teille. Se leviää kaikkialle
ympärillenne ja yrittää kohottaa teitä. Tällä
tavalla jätän teidät. Me kaikki poistumme rakkauden siivin.
Hyvää päivän jatkoa teille, rakkaani.