Takaisin

6. Elämän haasteet ja vaikeudet

Suuri Rakkauden Voima, lähestymme Sinua tänä päivänä nöyrästi tarjoten itsemme Sinulle. Etsimme. Haluamme tietoa. Käännymme puoleesi saadaksemme rauhaa ja turvallisuutta. Satakoon se päällemme kaikessa kauneudessaan. Kohotkoon mielemme ja täyttäköön tietosi sielumme jotta voimme tuntea olevamme todellisella polulla tietäen etteivät kaikki lapsesi ole tietoisia, vaikka kaikki olemme osia Sinusta. Hartaasti toivomme että kaikki kansat voisivat tuntea Sinut, niinkuin me sinut tunnemme, rakkauden ja täydellisyyden henkenä. Tarjoan nöyrästi itseni Sinulle ja tulen tekemään kaikkeni palvellakseni Sinua kaikkina päivinäni.

Elämä ympäröi meitä kaikin siihen kuuluvin variaatioin. Tässä luomistyön tuloksessa näemme Isän moninaisen ilmennyksen. Monesti henkemme ylentyy. Monesti olemme rakkautta ja valoa täynnä, kun katsomme maailmankaikkeuden kauneutta. Monesti taas masennumme ja ajattelemme kuinka julma luonto onkaan. Kuinka julma on myrsky. Kuinka julma on laki. Myrskyn myllerryksessä unohdamme että tämä mahtava voima näkyy myös muissa muodoissa. Kun olemme pimeydessä, unohdamme valon.

Monta kertaa olemme katselleet ihmismassoja erityisesti Intiassa, kun myrsky paisuttaa jokia ja monet menehtyvät. Maailma kuulee uutiset nopeasti ja kaikki masentuvat. Ne ainakin joilla on tunteita. Monet ajattelevat, "Miksi on tällaista? Miksi Isä löi taas?" Mutta kuten tiedätte, Isä ei lyö lapsiaan. Se on ajatusten aikaansaannosta. Aikaisemmilla kerroilla tietoa jakaessamme olemme kertoneet että ajatuksenne ovat voimallisia emmekä tarkoita vain teitä jotka kuuntelette vaan koko ihmiskuntaa. Elämän voimat ovat vaikeita erityisesti Intian takamailla ja Kiinassa, noiden rotujen parissa jotka ovat lisääntymistään lisääntyneet. Siellä ihmisillä on järkähtämätön elämänasenne. He tietävät mitä on tulossa, mutta yrittävät olla ajattelematta sitä. Tuo järkkymätön tunne on joskus pelon kyllästämä ja pelon ajatus lähtee ja yhtyy muihin pelokkaisiin ajatuksiin ja synnyttää ja rakentaa muotoa yhdessä köyhyyden, heikkouden, surun, vihan ja kaikkien maan päällä esiintyvien ajatusten kanssa. Ne luovat ja rakentavat. Rakkauden ja elämän ajatukset taistelevat vastaan. Se on loputon köydenveto, ikiaikainen taistelu loputtoman pimeyden ja loputtoman valon välillä, valo ja pimeys, valo ja varjo.

Jos omaisit näkökykymme ja voisit nähdä tämän näyn omin silmin, ällistyisit varmasti. Olisit sen jälkeen varovaisempi ajatustesi suhteen. Voisit nähdä ajatusmassojen aaltoilevan ja muotoutuvan ilmassa. Niinkuin pakkaspäivänä hengitys näkyy edessäsi, samanlaisia ovat ajatusmuodot, kuin sumua. Joka tapauksessa ne ovat todellisia. Niitä on kaikkien yksilöiden ympärillä. Kun kuljet kadulla, olet kotona, missä tahansa, ajatusmuodot ovat kaikkialla mukana. On kuin kulkisi sumuisen meren läpi. Kun ihmiset tulevat luoksemme, meidän täytyy puhdistaa heidän auransa masennuksesta. Aura on puhdistettava ennenkuin voimme tehdä muuta. Täytyy lisätä valoa heidän olemuksiinsa. Jos voit, ymmärrä maailman jokainen tuuma näiden ajatusten peitossa, ja niiden voima kiertää. Myöskin valon voimat ovat ympärilläsi, riippuen olemuksestasi lähtevistä ajatuksista. Se on kuin vetoa, vetämistä ja keikuttamista. Kun suuria onnettomuuksia tapahtuu, ne ovat usein seurausta näistä ajatuksista. Jos olisit Intian ja sen köyhyyden yläpuolella ja tuntisit ajatukset, jotka sieltä nousevat, olisit kiitollinen että asut täällä. Varmasti olet kiitollinen siitä ajatusvoimia ajattelemattakin, koska useimmat ihmiset tietävät Intian kansan vaikeuksista. Äärimmäinen köyhyys ja kastijärjestelmä heittävät Intian ylle suuren varjon, joka tuo mukanaan onnettomuuksia.

Aiemmin olemme puhuneet että tämä maailma voisi olla taivas. Maailma voisi olla kuin Kesämaa taivaissa, jos ihmiset eivät olisi niin masentuneita. Tiedän kyllä että on sairautta, onnettomuutta, pelkoa, mutta silti sanon: jospa jokainen yrittäisi elää lain mukaan, kylvön ja sadonkorjuun lain, syyn ja seurauksen lain mukaan. Olette kuulleet sen usein, mutta kuinka vaikea sitä on elää. Taivaissakin elämme saman lain alaisuudessa. Sitä on toteltava, jos haluamme elää kasvaen ja sopusoinnussa. Jos jokainen olemassa oleva sielu tietäisi itse olevansa vastuussa jokaisesta teostaan, hän pitäisi parempaa huolta olemuksestaan ja veljistään. Ihmiset tajuaisivat vaikuttavansa tämän maailman rakennelmaan ja siten ihmisveljiinsä, lapsiinsa, perheisiinsä. Jos jokainen sielu yrittäisi kohottaa ajatuksiaan ja välittäisi veljistään, ihmiskunnasta kokonaisuutena, tämä maailma olisi sopusointuinen. Tuholaiset, tulvat, myrskyt katoaisivat. Tämä olisi ihana maailma.

Siksi me tulemme. Toivomme että jokainen sielu voisi elää kuin henkimaailmassa, Kesämaassa, jossa taivas on huikaisevan kirkas, lehvistö kaunis ja ihmiset keskenään sopusoinnussa. Eivät he vielä ole täydellisiä, kaukana siitä, mutta he ponnistelevat sitä kohti ja ponnisteluillaan ovat ansainneet kauniin paikkansa. Kaikista yrityksistämme läpi vuosisatojen, Raamatustanne, olette lukeneet profeettoja ja heidän kirjoituksiaan, joissa sanotaan että olette vastuussa. Tiedätte että jokaisella ihmisellä on tilaisuutensa ja mahdollisuutensa. Nasaretilainen tuli. Hänen tarkoituksensa oli, että rakkaus voittaisi ja hallitsisi. Hänen piti kertoa että Isästä ei lähde yhtäkään vihaista ajatusta, vain rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa, täydellisyyttä. Jos unohtaisitte uskontunnustukset ja opinkappaleet ja yrittäisitte elää rakkautta, mielenne tyyntyisi ja saisitte rauhan. Uskontunnustukset ja dogmit pidättelevät teitä ja estävät kasvuanne, tukahduttavat teidät. Elätte pelossa. Tie täydellisyyteen on teissä itsessänne. Sitä ei löydy kirjoista. Mikään uskonto ei tarjoa sitä teille. Se tulee sisältäpäin omasta itsestä. Luitpa mitä tahansa, unohdat sen, kun joudut polullesi tai kun kohtaat hävitystä, pelkoa, epätoivoa tai rakkautta ja riemua. Mielessäsi eivät ole lukemasi ajatukset, kun olet tunnetilojen vallassa. Tunteet valtaavat sinut, eivät kirjojen ajatukset. Aina tunteet. Jos voisit olla tyyni ja rauhallinen, tunteet eivät hyökkäisi kimppuusi ja kalvaisi sinua. Mielenrauha kaikissa elämäntilanteissa, jopa sairaudessa tai pelossa! Jos voi saattaa itsensä tyyneyden tilaan vaikka väkisin, tietäen että se auttaa, on saavuttanut paljon. Itsekkyys käy yli kaikkien muiden mielentilojen. Jokainen rakastaa omaa itseä. Kun unohtaa itsensä ja ajattelee ihmisveljiä ja ympärillä olevia, itse ei hallitse ylinnä koko elämää.

Itse on hirviö. Se voi tulla itseään niin täyteen että se tuhoaa sinut. Itse on itsekäs! Ihmisveljesi, rakkaasi, pitäisi täyttää näköalasi, mielesi horisontin. Silloin et loukkaa itseäsi etkä ole peloissasi. Pelko kuluttaa, pelko syö sinua ja menehdyt. Missä on itse silloin? Pelko on sen nielaissut. Tunteet ovat alemmasta itsestä ja ne pitäisi hiljentää. Kun onnistut tässä, olet voimakas. Pystyt olemaan hiljaa. Voit rauhassa katsoa ympärillesi ja selviät mistä tahansa. Kukaan ei voi loukata sinua, koska sallit loukkauksen mennä ohitsesi. Annat sen liukua yli tai ohi. Et anna sen asettua mieleesi tai tarttua olemukseesi.

Tämä aihe on ollut esillä monta kertaa näinä vuosina, mutta se on itse elämän kysymys. Siksi käsittelen sitä tänään mitä vakavimmin, koska en näe teitä muutamaan kuukauteen. Kun taas tapaamme, toivon että jokainen täällä oleva loistaa kirkkaammin, ympärillänne ei ole häivääkään pimeydestä. Tarkoitan vilpittömästi mitä sanon.

Kun katson taaksepäin, näen tuntemiemme ja tiedossamme olevien polkuja ja erotan ne jotka ovat edistyneet. Se näkyy ulkoisessa olemuksessasi. Näemme ne jotka ovat ottaneet tiedon sydämeensä ja ponnistelevat eteenpäin. Nähdessämme sinut tiedämme kuinka paljon kasvua sielusi on saavuttanut. Jos se on saavuttanut vaikka vain pienimmän mahdollisen määrän lisävaloa, olemme onnellisia, sillä pieninkin kipinä on tärkeä sinulle yksilönä. Yksilöllisyytensä tiedostaminen on ponnistuksen takana. Sen tietäminen että on itse vastuussa aina. Tämä on ollut ja tulee aina olemaan kasvun edellytys aikojen alusta hamaan tulevaisuuteen. Kuinka monta elämää olet elänytkin, sinun on pitänyt elää ne melkein eristyksissä. Ihmettelet kenties sanontaa "eristyksissä". Kuinka usein tunnetkaan olevasi yksin, vaikka ympärilläsi olisi paljonkin ihmisiä. Kaikki tiedätte tämän tunteen, yksinäisyyden. Se voi yllättää suurkaupungissa. Se voi tulla missä tahansa. Mutta kun mielenrauha ja tyyneys on saavutettu, tämä tunnetila ei nielaise sinua. Olitpa missä tahansa, yksin tai seurassa, ihmisjoukossa tai pienessä piirissä, olet tyyni ja rauhallinen ja teet tehtäviäsi kaikessa rauhassa. Voit suorittaa velvollisuutesi tyynesti kiirehtimättä, tietäen että saavutat enemmän sillä tavalla. Jos on raskas ja kiireinen päivä, hätiköivässä mielentilassa ei saa kunnollista aikaan. Mutta nopeuteen tähtäävä toiminta tasaiseen tahtiin tuottaa tulosta. Kun olet saavuttanut tyyneyden, se on siunaukseksi, se sisältää rauhan, ja silloin maailma ei kykene pelottamaan sinua vaan auttaa. Maailmassa toimiva Jumalan laki auttaa ihmistä, joka on saavuttanut mielenrauhan. Lait tuovat hyvityksen. Niinkuin palvelijat kylvävät, niin he myös niittävät.

Jokaisella ponnistuksella on ehdottomasti tällaisia seurauksia. Et ehkä näe niitä fyysisin silmin, mutta sielusi loistaa kirkkaammin. Tämä on ongelma, et voi nähdä ympärillä olevien kasvoista, kuka on loistava olento, et ainakaan aina. Joskus sisältään pimeät voivat loistaa kirkkaasti ja vietellä mukaansa. Me tiedämme nuo ihmiset. Joskus loistavimmat olennot yrittävät kätkeä valonsa, koska ovat usein ujoja tai hiljaisia eivätkä työnnä itseään parrasvaloihin.

Jos katselisit henkenä taivaissa ympärilläsi olevia yhtä toisensa jälkeen, näkisit heissä halun poistaa itsestään kaikki itseä koskevat ajatukset, koska saavutettuaan tasomme he tietävät, että itsekkyys on estänyt heitä edistymästä. Itsekkyys pitää alemmilla tasoilla. Jospa voisit kuulla heidän tunteensa. Sanoin todella "kuulla". He eivät tiedä, että voimme kuulla tunteet joita he käyvät läpi. Useimmiten tunne on menetettyjen mahdollisuuksien katuminen. Olemme heidän kanssaan vain hiljaa ja valmiina auttamaan. Sanomme, "Sinulla on vielä aikakausien verran aikaa selviytyä voittajana." Kun he tulevat rajan yli, emme paljasta yleensä ettei aikaa ehkä olekaan aikakausia. Kaikkeen on kuitenkin melko paljon aikaa, mikä voi tuntua heistä aikakausilta, varsinkin jos ovat harmaudessa tai pimeydessä. Siinä kauheudessa aika kuluu todella hitaasti. Monta kertaa olemme joutuneet lohduttamaan ja kohottamaan mielialaa sanomalla, "Voit tehdä sen vaikka heti, tässä ja nyt." Yritämme pysäyttää pelon tulvan heidän mielissään. Monet ajattelevat että heidät on tuomittu väärin. Mutta kuten tiedätte, se ei ole mahdollista. Virhearviota ei voi olla, koska laki on täydellinen. Kun laki toteutuu täydellisesti, ei voi syntyä virheellistä tuomiota. Olemme kertoneet teille taivaisiin tulleista ihmisistä joita oli kohdeltu huonosti maan päällä. Heidät oli vangittu ja taivaissa he saivat hyvityksen, koska heillä ei ollut ollut muuta vaihtoehtoa, heidän elämänsä oli riistetty heiltä. Kun joku loukkaa sinua, tiedä että hän loukkaa itseään. Sinulla ei ole tarvetta kääntyä ja lyödä takaisin. Hän on loukannut itseään jo tarpeeksi. Monta kertaa erehdyt tässä tilanteessa, käännyt vihaisena loukkaajan puoleen ja annat takaisin samalla mitalla. Mitä tämä tekee sinulle? Se saattaa sinutkin tilaan josta huomaat olevan vaikea nousta ylös. Maan päällä ei ole helppoa. Tiedämme sen. Meillä kaikilla on ollut elämiä, monia elämiä.

Olemme eläneet oloissa jotka kauhistuttaisivat teitä, koska olemme hyvin vanhoja ja elimme kaukaisina aikoina, jolloin ihminen oli hyvin julma eikä voinut ymmärtää vaan eli pelossa. Ja kun elää peläten naapuriaan ja mahdollista päällekarkausta, kääntyy vihaisena puolustautumaan. Tämä viha saa ihmiset toimimaan sokeasti. Monta kertaa menneisyydessäni olen toiminut siten, iskien sokeasti ulkopuolista vihollista. Jos olisin ollut tyyni, en ehkä olisi menettänyt henkeäni, kuten tapahtui monta kertaa. Jos mieleni olisi ollut rauhainen ja vakaa, en olisi riehunut vihan sokaisemana. Tiedän mitä puhun, kun sanon että tyyni, hiljainen, rauhallinen mieli auttaa joka tilanteessa. Olen läpikäynyt noita tilanteita elämän eri alueilla. Kun olot ovat vaikeat, opimme niistä paljon. Pidämme niitä ehkä kauheina, mutta kun saavumme taivaisiin, huomaamme todella oppineemme jotakin. Olemme nähneet lukuisia elämän ilmentymiä jotka on eletty kauheasti tai ihanasti. Näemme ja koemme asiat joka puolelta, molemmilta puolilta, sekä valon että pimeän. Ilmennyksessä on aina molemmat. Niin on ollut läpi koko luomisen.

Tämänkertaisessa elämässä monet etsivät. Kaikilla ei ole mahdollisuutta löytää tätä totuutta. Sillä ei ole väliä, jos he vain löytävät rakkauden tien. Se on pääasiallinen tarkoituksemme, siksi lähestymme teitä. Me kaikki tarvitsemme rakkautta elämäämme. Ei ole väliä, mistä sen löytää ja mille tielle ohjautuu, sillä jos rakkaus valtaa ihmisen, silloin toimii sen mukaan. Jos ei ole mitään uskoa - ja monella ei ole - ei pidä luulla, että on poissuljettu. Moni ei usko Isään. He ajattelevat, että tämä elämä on vain elämistä varten. Kuitenkin monilla näistä ihmisistä on hienoja tunteita. He elävät itse itselleen muodostamiensa sääntöjen mukaan ja heillä on todellista rakkautta olemuksissaan. Kaikilla meillä on henki sisällämme ja sielu hengen sisällä. Uskommepa sen tai emme usko, syystä tai toisesta, sielu ja henki elävät meissä ja tuntevat tunteita. Voiko heittää pois sisällään olevat tunteet? Sielu on painanut leimansa niihin kaikella ilmenneellä elämällään, jokaisella polulla jonka se on kulkenut aikojen saatossa. Sielusi kudonnainen on kudottu, on tummia lankoja ja on kirkkaita lankoja. Kaikki on siinä tallessa, ja sielusi on peilikuvasi. Uskoitpa tai et, peili, ilmennys on läsnä. Olet olemassa, elät tätä elämää parhaan kykysi mukaan. Joskus saat ajatuksen ja ihmettelet, mistä se tuli. Se tuli sisimmästä. Ehkä sielullasi on ollut aavistus edellisestä elämästä ja ajattelet, "Hyvä tavaton, näenkö unta? Pujahtiko mieleni päiväunille?" Joskus ihmettelet, miksi rakastat joitakin paikkoja tai kansoja. Voi olla että elit siellä kerran eri elämää.

Syyt, miksi et muista käyntejä luonamme unen aikana, ovat moninaiset. Ensinnäkin, jos muistaisit et ehkä haluaisi palata takaisin maan päälle. Toiseksi, et ehkä pidä siitä mitä siellä on tapahtunut sinulle. Jospa siellä on opetettu ja näytetty kuinka paljon on vielä opittavaa, ja olet täynnä vastalauseita. Ehkä tapaat sukulaisen joka sanoo, "Toivoisin olevani jälleen Maan päällä. En pidä ollenkaan tästä paikasta. En tunnu pääsevän puusta pitkään enkä näytä muuttuvan. Tuntuu kuin olisin täällä ikuisesti." He itkevät sinulle ja toivot että he menisivät pois, mutta he takertuvat sinuun. Siksi tulet joskus takaisin surullisena. Kaikki sukulaiset eivät halua jäädä sinne. Jos tunnet sukulaisiasi, jotkut heistä eivät ole eläneet elämäänsä hyvin ja jotkut haluavat palata kiireesti takaisin. Monet tulevatkin, koska heidän täytyy. Toisaalta on sieluja jotka rakastavat elämäänsä siellä ja siksi sanovat, "Kunpa voisit olla täällä. Täällä on ihanaa!" Palaat takaisin täynnä tyytymättömyyttä, koska itsekin toivoisit sitä. Joskus taas pelkäät olla siellä, pelkäät kuolemaakin ja ajattelet, "Mitä on kuolema? Onko se loppu? Mitä sitten tapahtuu? Millainen paikka se on? Miten minun käy? Häviänkö tyhjyyteen?" Tällaisia ajattelevat ne, jotka pelkäävät kuoleman jälkeistä tilaa.

Voin kertoa sen verran, että jos yrität tehdä elämästäsi kirkkaampaa, silloin ei tarvitse pelätä. Oppaasi on toivottamassa sinut tervetulleeksi. Hän sanoo, "Hyvin toimittu!" Ja onnellisuus valtaa mielesi. "Hyvin toimittu" on kaunista kuultavaa. Ne jotka kuulevat nuo sanat ovat hyvillään, mutta kuinka säälittävä onkaan niiden tila jotka haluavat juosta pois ja piiloutua. Siispä jos näet jonkun ystävän tai sukulaisen loukkaavan itseään, yritä panna valoa hänen ympärilleen, ajatusten ja mielen valoa. Yritä auttaa häntä tällä tavalla. Nuo ajatukset kohottavat sinut. Aina kun panet ajatuksen liikkeelle kenelle tahansa, se auttaa sinua itseäsi. Ei tarvitse tehdä suuria tekoja ollakseen loistava olento.

Monet pelkäävät etteivät tee mitään. Monet sanovat minulle että pelkäävät elävänsä turhaan, hukkaavat vain aikaansa. Älkää nähkö elämää sillä tavalla. Elämän rönsyillessä sinne tänne monet ajatukset saartavat teitä. Ne ovat muiden ihmisten ajatuksia. Seuloessasi näitä ajatuksia mietit, "Miten meidän tulee rakastaa? Miten voimme kasvaa?" Kaikkea tietämääsi, tätä tietoa ja kaikkia ajatussuuntia puntaroidessasi saatat tulla johtopäätökseen, että tämä tai tuo henkilö on sekaisin. Tai että itse olet sekaisin. On niin monia, jotka antavat tietoa elämän eri aloilta ja neuvovat, kuinka tulee elää tätä elämää. He antavat omaa tietoaan tai alemmilta hengiltä saamaansa tietoa. Muistakaa, että kaikki meistä eivät asu ylemmissä valtakunnissa. Joillakin on vain vähän tietoa. Eivät he ole pahoja. He antavat tietoa mitä heillä on omalla tasollaan. Jos asuu kolmostasolla, Kesämaassa, ei omaa seuraavan tason tietoa tai sitä seuraavan jne. Miten voisikaan? Voi antaa vain sitä tietoa minkä itse tietää. Samoin on Maan päällä. Siispä seulo ja puntaroi tieto jota saat tai luet. Käytä järkeäsi. Onko rakkautta, pyydetäänkö loukkaamaan toisia, pyydetäänkö tekemään järjettömiä tekoja? Heitä menemään tieto joka saa sinut pelkäämään tai ahdistumaan. Opetus joka saa huolestumaan ja ahdistumaan on väärää. En pelottele teitä, yritän täyttää teidät luottamuksella käyttää omia aivojanne.

Kun puhumme perheistä, tarkoitamme yksikköä. Viime kerralla puhuimme perhe-elämän eri puolista. Voitko nähdä maailman suurena perheenä ja jokaisen kulkevan täällä muilta saamiensa ajatusten vaikutusten alaisena? Kuinka monet ihmiset ovat pelon vallassa, koska heille on kerrottu että he ovat julmia, pahoja ja synnintekijöitä? Kuinka monet ihmiset ovat masentuneita ja tukahduttavat elämäänsä, koska heille on kerrottu että heissä asuu pahuus? Että he ovat syntyneet synnistä ja ovat perisynnin vallassa? Kaikkialla maailmassa ihmisille syötetään näitä typeriä ajatuksia. Tätä tarkoitan, kun sanon että olette täynnä pelkoa. Teille annetaan ajatuksia jotka uskotte, koska ne antaa joku oppimäärältään teitä suurempi. Hän on teologi, hänellä on uskontonsa, ja te uskotte että hän tietää kaiken. Uskot, koska on kysymyksessä Jumalan mies tai nainen ja hänen pitäisi tietää. Heidät on koulutettu ja he tekevät Jumalan työtä. Sinä uskot ja pelkäät.

Kun lähetämme sielun maan päälle, emme lähetä tuota lasta, pienokaista, siksi että hän on syntinen. Emme sano hänelle, "Mene, sinä synnintekijä, ota elämän ies jälleen päällesi." Sanomme, "Veli/sisko, mene, ole vahva. Anna rakkauden ilmetä elämässäsi, jos vain voit. Tee kaikkesi." Minkä Isä on luonut, se on Hänen ilmentymänsä, ei ihmisen aikaan saamaa. Jos kukka tai puu on sairas, sanotko että se on synnintekijä, väärintekijä? Ajattelet että jotakin on tarttunut juuriin ja olet ehkä oikeassa. Miksi sitten pieni lapsi tai sinä itse olet syntinen, niinkuin uskontonne mukaan sanotaan? Paremminkin tulisi sanoa että henkilö on tehnyt virheitä, elämä on kalvanut sielua, niinkuin tuholaiset hyökkäävät kasvien ja puiden juurien kimppuun. Seuraavalla kerralla muista ettet kutsu itseäsi, naapuriasi tai toista rotua syntiseksi. Eivät he tee syntiä, he erehtyvät. Pidä aina huolta ajatustesi laadusta. Luontoa katsomalla mielesi maalaa monia kuvia. Kauniin paikan nähdessäsi mieli ylentyy. Katselet autiomaata ja sen omaperäistä kauneutta - kaikki eivät pidä autiomaista. Katsot myrskyävää merta väristen ja ajattelet, "Mikä kauhea myrsky!" Eikö tämä ole elämän kuva? Eivätkö nämä näkymät opeta teitä? Isä on asettanut luonnon käyttöönne näyttämään teille elämän suunnitelman, mutta kuinka moni teistä katselee ympärilleen? Ette tarvitse muita kertomaan teille, kuinka tulee elää. Ette tarvitse minuakaan oikeastaan. Se on totuus. Annan teille sanoja ajateltavaksi, mutta parempi olisi, jos minun ei tarvitsisi tulla ja te eläisitte sen mukaan mitä näette. Aurinko ja sade, pimeys ja valo, ja katso, siinä on elämä, yksinkertaisena silmiesi edessä. Mutta kuinka moni katsoo ja tietää että siinä on opetus? Siinä on elämä itse, elämän koko kuva.

Kun sinulla on vaikea aika kestettävänä, kun olet uupunut haasteiden alla tai kun vaikeat ajat monine hankaluuksineen ovat lähestymässä, kun ajat vakiintuvat ja polkusi on tasainen ilman pikkukiviä tai suuria lohkareita, ja aina kun polkusi niitä sisältää, kaikissa näissä oloissa on luonto mukana. Kaikkialla ympärillänne on opettavaisia näkymiä, mutta te olette sokeita. Kuinka moni ihminen kulkee tietään näkemättä mitään, hautautuneena omaan surkeuteensa? Kun näemme onnettomasti sairaan ihmisen ollessamme itse hyvällä mielellä, tunnemme todellista surua tuon ihmisen tilan vuoksi. Mutta jos itse emme voi hyvin, myötätuntomme häntä kohtaan on lähes olematon tai puuttuu kokonaan. Olemme niin täynnä omaa pahoinvointiamme tai masennustamme, ettemme näe emmekä välitä.

Kun kysyt, "Millä tavalla kasvan? Edistynkö minä? Millä tavalla kasvan henkisesti?" ei ole muuta tapaa vastata kuin sanoa, "Tee parhaasi." Kun sanon, "Tee parhaasi" tarkoitan, ajattele. Ovatko ajatuksesi aurinkoisia vai ovatko ne sadetta? Ovatko ajatuksesi päivää vai yötä? Ovatko ajatuksesi hiljaisuutta vai ovatko ne myrskyä?

Maa itse, koko luonto, on opettajasi. Samoin on taivaissa. Minun pitäisi sanoa henkimaailmassa, sillä koko henkimaailma ei ole taivaallista. Ovatko harmaudessa olevat iloisia kuin taivaassa? Eivät ole. Miksi? Koska he elivät elämän joka toi heidät tuohon tilaan ja paikkaan. Ovatko Kesämaan asukkaat iloisia? Kyllä vain. Heidän elämänsä toi heidät noille asuinsijoille: kauniin, ihanan sinitaivaan alle, vihreille niityille joilla kasvaa ennennäkemättömän kauniita ja värikkäitä kukkia. Isän rakkauden vuodatus ympäröi siellä olevat kaikkialla, sen voi tuntea ja aistia. Veljet ja sisaret ovat sopusoinnussa keskenään. Naapuristasi virtaa sinulle rakkautta. Ei tarvitse kysyä, "Voitko hyvin?" Näet ilman muuta että naapurisi, veljesi, sisaresi voivat todella hyvin.

Harmaudessakaan ei tarvitse kysellä, asia on ilmiselvä. Kaikilla tasoilla taivaissamme tai harmauden eri alueilla ei tarvitse kysyä vointia, koska se näkyy liiankin selvästi. Maan koko kuva on esillä luonnossa, samoin meillä, mutta vielä selvempänä, koska henkimaailmassa se eletään. Selvästi ja paljaasti. Täällä ei nähdä selvästi ajatusten eri vivahteita, silti ne ovat ympärillänne. Kun olet masentunut, miksi tilanne aina pahenee? Koska ajatukset rakentavat ja luovat muotoa ympärilläsi koko ajan. Harmauden ihmiset elävät tuossa paikassa, koska se on heidän itsensä ajattelema maailma. Ymmärrättekö? Se on heidän jokaisen ajatuksensa ja tekonsa ilmentymä. Emme halua heidän asuvan siellä, haluamme heidät ylös. Inhoamme pelkkää ajatustakin että sinne mennään. Se saa meidät surun valtaan. Siksi tulemme. Tulemme tänne jättäen kirkkaat asuinsijamme. Laskeudumme hyvin hitaasti eri aluiden läpi maailmaanne jossa elätte sumuverhon peittämää elämää. Itse ette sitä näe. Me näemme sen, mutta teitä emme näe kovin selvästi. Älkää pelätkö että tarkkailemme teitä koko ajan. Sitä emme tee. Meille tämä Maa on sumu, harmaa sumu. Meillä on valo ja kirkkaus, josta tulemme sumuiseen maailmaanne.

Nyt ymmärrätte, kuinka vaikeaa meillä on täällä, kun tulemme kauneuden valtakunnista. Jos maailma olisi sopusointuinen ja harmonia vallitsisi, sumu haihtuisi ja Jumalan, Suuren Voiman rakkaus olisi yllänne, kuten meillä on valtakunnissamme. Sen tuntee. Ei tarvitse elää toivossa, ihmettelyssä, arvailussa, odotuksessa, kaipauksessa. Rakkauden aistii ja tuntee ja se on ihanaa. Kun etenee polullaan, tämä voima tulee aina vain ihmeellisemmäksi ja ihanammaksi. Kylvet Jumalan Rakkaudessa, Tietoisuuden Suuren Voiman, Valon Mahtavan Hengen, Voimallisen Mielen, Suuren Luojan rakkaudessa. Tunnet voiman virtaavan jatkuvasti ympärilläsi, elät siinä. Paistattelet sen loisteessa. Kuinka ihanaa, kuinka yltäkylläistä. Eivätkö kaikki tavoittele ja toivo onnellisuuden tilaa ja lämmintä, ihanaa ilmaa? Elämistä siinä aina, tietäen että se voi tulla vielä paremmaksi, loistavammaksi, ihanammaksi, voimakkaammaksi. Aina eteenpäin lisääntyvässä voimassa ja rakkaudessa. Eikö se ole loistava tila tavoiteltavaksi? Kuinka toivoisinkaan, että voisitte tuntea sen. Voin käyttää vain sanoja, mutta sieluni kaipaa viedä teidät sinne. Mutta en voi. Voin vain yrittää kuvailla sitä. Kuinka vaikeaa se onkaan sanojen avulla. Valtakunnissamme voimme näyttää kuvia ja näkymiä toisille suoraan mieleen. Jos laskeudun ja sanon alemmalla tasolla olevalle veljelle, "Katso!" hän voi nähdä omassa mielessään yläpuolella olevien taivaiden näkymät. Se täyttää hänet halulla päästä sinne. Voimme heijastaa ylemmän tason näkymän ilmaan hänen nähtäväkseen. Jos on paljon ihmisiä koolla, teemme näin. Heidän katsoessaan sanomme, "Veljet, tämä voi olla asuinpaikkanne, teidän tasonne, jos ponnistelette ja yritätte enemmän edistyäksenne." Monet pelkäävät, niinkuin Maan päälläkin, lähestyä toista yksilöä. Se on opittava taivaissa. Aluksi ihmiset ovat ujoja ja pelkäävät. Jonkin ajan kuluttua he rohkaistuvat ja alkavat lähestyä herkemmin. Silloin he huomaavatkin, että siellä on erilaista, se ei olekaan Maa. Yhä uudelleen he huomaavat erilaisuuden: ihmiset eivät torju heitä, vaan ovat ystävällisiä.

On kuin tapaisi rakkaitaan pitkän poissaolon jälkeen. Ihmisiä joita todella rakastaa. Jonkin ajan kuluttua tervehtii sitten kaikkia. Rakkaasti, koska todella rakastaa heitä. Ei elä pelossa. Kun näkee muita, tietää että he ovat samanlaisia kuin itse on, koska he ovat samassa valtakunnassa. He eivät torju sinua, vaan sanovat, "Veli/sisko!" ja halaavat. Jospa voisitte nähdä taivaiset näkymät. Ihmiset kävelemässä käsi kädessä tai kädet toistensa olkapäillä jokapäiväisen elämän pyörteissä. Ei enää rajoituksia ja estoja, pelkoja siitä että nimitellään, jos teet niin tai näin. Maan päällä se on enemmän kuin tavallista. Ihmiset nimittelevät heti, jos joku yrittää tavalla tai toisella enemmän kuin muut. Joskus perheistäkin, joissa rakastetaan toisiaan ja kaulaillaan, muut saattavat saada sanomisen aihetta.

Taivaallisissa asuinsijoissa voi kävellä käsi kädessä, myös miehet voivat, ja naiset, miehet ja naiset, mies miehen kanssa, nainen naisen kanssa, mies naisen kanssa. Voi kävellä käsi kädessä tai kädet toistensa ympärillä, olalla, aivan vapaasti. Tällaiseen liittyvät estot häipyvät vähitellen. Persoonallisuus on poissa, vain yksilöllisyys on ilmenneenä. Olemme opettaneet teille, että täytyy irrottautua persoonallisuudesta, valheellisesta itsestä, joka pitää otteessaan Maan päällä. Se on naamio, kulissi, jonka takana piilottelee peläten että muut näkevät. Pelkää näyttää rakkautta, jos se vaikka väärinymmärretään. Meidän valtakunnissamme et elä tässä pelossa. Elät, kuten haluat.

Kun sanon, “kuten haluat”, tarkoitan sitä. Saatat ajatella, "Hyvänen aika! Halujeni mukaan?" Mutta totta se on. Meillä ei ole samoja lakeja kuin Maan päällä. Vaikka on meilläkin sääntömme ja johtajamme. He eivät kuitenkaan johda ja hallitse Maan tavalla, vaan voimalla ja täyttäen hallitsemansa alueen valolla. He säteilevät voimaansa oman alueensa ihmisten päälle. Luotamme, että elätte oikein, opetamme ja olemme esimerkkeinä. Käyskentelemme keskellänne, kohtelemme teitä vertaisinamme ettekä useinkaan tiedä meidän olevan korkeammilta alueilta, koska olemme ystävällisiä ja kohtelemme teitä sisarellisella/veljellisellä rakkaudella. Emme yritä vaikuttaa teihin voimallamme. Emme ole ylpeitä omasta itsestämme tai voimistamme. Joskus kun ihmiset huomaavat että voivat tehdä mitä haluavat, he tekevät tyhmyyksiä, varsinkin alussa. Olemme hyvin sallivia ja suvaitsevia näitä ihmisiä kohtaan, koska tiedämme että se menee ohi ja he tulevat pian järkiinsä. Tiedämme että he asettuvat, kun huomaavat että on loputtomasti asioita joita voi tehdä - itse asiassa niin paljon, että mikään aika ei riitä kaiken tekemiseen.

Tämä voi olla teille yllätys, mutta se on totta. Siellä on niin paljon tekemistä, että voi olla ikuisesti työllistettynä. Mutta ei saa palkkaa, ainoastaan kasvua. Siellä ei tehdä mitään mistä ei itse välitä. Teet ainoastaan sellaista mistä pidät. Ohjaamme sinua. Näemme millä alueella olet lahjakas. Monista tuntuu etteivät ole lahjakkaita missään. Me voimme lukea teitä ja näemme usein lahjakkuuden hautautuneena sisimpäänne. Sitä ei ole kasteltu ja ravittu ja siksi se ei ole puhjennut kukkaan. Kerromme tästä lahjakkuudesta. Ihmiset ovat siitä iloisia ja alkavat opiskella ja vahvistavat piilossa ollutta kykyään. Kuinka onnellisia he ovatkaan, koska nyt he elävät ja voivat toteuttaa itseään elämällään. Heillä on sellaista tekemistä mistä voivat nauttia.

Eläminen päivästä päivään tekemättä mitään ei olisi taivas. Joutilaisuudessa päivänsä viettäminen olisi ikävystyttävää. Joten paljon on tekemistä ja voi mennä oppimaan yhdessä muiden kanssa. Voi käydä paikoissa missä opetetaan taiteita. Mitä tahansa taiteita, todella kaikenlaisia. Voi kulkea paikasta toiseen tervehtimässä ja aina on tervetullut. Voi kuunnella ihanaa musiikkia, sopusointuisia säveliä, kaikenlaista musiikkia mistä vain pitää. Kaikki ihmiset jatkavat jonkin aikaa samalla tavalla kuin Maan päällä. Muistakaa tämä. Löydät varmasti monia tuttuja asioita. Älä luule että olet taivaassa heti. Kaikki ihmiset eivät ole kypsiä siihen. Ajattele tuonpuoleista paikkana jossa jokainen menee oikealle paikalleen. Oikeus vallitsee ehdottomasti jokaisen sijoittumisen suhteen. Kukaan ei voi kieltää sitä, sillä sielu on tietoinen oman sisäisen itsensä tilasta ja paikasta ja näkee sisäisen itsensä kirkkaasti. Kun sanon, "Tunne itsesi", tiedä että voit lukea omaa olemustasi. Jos olet ehdottoman rehellinen itsellesi, voit katsella sisimpääsi kiihkottomasti ja hämmästyt sitä, mitä sieltä löydät.

Tämä on helpompi tehdä taivaissa, koska luemme itseämme automaattisesti. Meillä on silmänräpäyksellinen tietäminen. Aluksi se on kauheaa. Ihmiset pelkäävät tätä alussa koettavaa tietoa omasta itsestä, ehdotonta tietoa siitä, mikä ja kuka on, kun näkee itsensä pienestä lapsesta kuolinhetkeen asti ja jokaisen elämänsä tilanteen siltä väliltä, missä teki oikein ja missä erehtyi. Tämä kauhea tietäminen puistattaa joitakin. He huomaavat ettei Jumala tai joku meistä ole tuomitsemassa, vaan itse tuomitsee itsensä. Ei Pyhä Pietari, ei Jumala, ei enkeli, vaan oma itse. Emme me tuomitse. Jumala on rakkaus. Ei Hän lähetä kirkasta olentoa tuomitsemaan ja pelottelemaan sormi pystyssä. Ei. Jumala on rakkaus. Niinpä teet sen itse. Olet Hänen lapsensa, Hänen pikkuisensa. Olet ollut sitä aikakausien ajan. Olet Hänelle rakas, todella Hänen rakkaansa. Hän rakastaa sinua sellaisella rakkaudella johon kukaan muu ei kykene. Olet oma tuomarisi. Se on rakkautta. Teet sen yksin. Yhdetkään nöyryyttävät silmät eivät katso sinua kauhein, tuomitsevin ajatuksin sanoen, "Siinä nyt olet, näetkö kuinka tuhma olet ollut?" Ei mitään tällaista. Vain sinä itse tiedät mitä olet tehnyt. Se on rakkautta.

Kun huudat Isän puoleen, "Miksi sallit tämän tapahtua minulle? Miksi nöyryytät minua?", muista että olet Hänelle hyvin rakas, sinua rakastetaan. Rakkaus ei nöyryytä. Rakkaus toivoo onnea ja iloa. Rakkaus toivoo että ymmärrät sen. Rakkaus toivoo sinun tietävän että itse saattaa sinut pelon, surun ja kärsimyksen pimeyteen, itse ja toiset itset ympärilläsi jotka panettelevat sinua. Usein juuri toiset itset ympärilläsi masentavat sinut, mutta ei koskaan, koskaan, ei ikinä Rakkauden Isä.

Muinainen juutalainen rotu on vastuussa siitä että tällaista tietoa tuotiin maailmaan: ajatuksen Jumalasta ihmisen kuvana, miehenä jolla on ihmisen viat, vihastumisen ja nöyryyttämisen viat, hylkäämiset, tautien lähettämiset, kaikenlaisten pelkojen aiheuttamiset. Jumala on rakkaus. Jospa juutalaiset olisivat kuunnelleet Nasaretilaista ja huomanneet että hänellä oli kirkas valo sisällään osoittamassa että hän on rakkaus. Koko hänen olemuksensa näytti ettei ihmisen pidä pelätä. Hänen sanomansa oli yksinkertainen, sama sanoma kuin minulla, Jumalan Itsensä sanoma: "Rakastakaa toinen toisianne jotta voitte palata Alkulähteeseen."

Ettekö ymmärräkin tämän? Alkulähde on Jumala Itse, kuten Häntä nimitätte. On vaikeaa olla personoimatta Jumalaa. Ihmisrodulle se on erittäin vaikeaa, siksi käytämme tuota sanaa. Mutta te tiedätte että Voima, Rakkaus, jota sanomme Jumalaksi, Rakkauden Voima on kaikkialla eikä sitä voida personoida. Kuinka voidaan personoida rakkaus joka tavoittaa tämän planeetan joka kolkan, jokaisen luodun olennon ja asian? Voitko personoida oman rakkautesi, kun rakastat koko perhekuntaasi tai kaikkia ympärilläsi olevia? Se ei ole persoonallista yhden olennon tapaan, vaan käsittää ja syleilee koko ihmiskuntaa. Kun säteilet rakkautta ympärillesi, se ei personoidu. Näe siis Jumala Suurena Voimana joka rakastaa jokaista tällä planeetalla olevaa, on kärsivällinen ja voi odottaa kunnes löydät omat jälkesi. Kun omia jalanjälkiäsi seuraten palaat alkulähteeseen, onnesi on ylitsevuotava. Kuinka iloisesti sfäärien musiikki silloin soikaan! Huumaavat aplodit tervehtivät sinua suloisen harmonisesti! Pääset luoksemme, tervehdimme sinua taivaallisella soitolla ja laululla, koko taivas soi. Kuulet sanat, "Tervetuloa! Tervetuloa! Rakkaani, olet todella tehnyt hyvää työtä!" Kuinka ihanaa on kuulla nuo sanat!

Me täällä palvelevat kuulemme ne, kun palaamme takaisin omiin sfääreihimme. Usein olemme ne kuulleet ja itkeneet onnesta. Kyllä vain, me itkemme. Voimme itkeä vuoksenne ja taivaallisten veljiemme ja siskojemme vuoksi. Voimme itkeä surusta ja pelosta vuoksenne ja voimme itkeä ilosta. Kun kuulemme nuo sanat, "Hyvin toimittu, rakas veli/sisko!", kuinka riemullista. Tiedämme silloin, että työ kannatti. Kun katsomme ympärillemme omalla alueellamme ja näemme tutut kasvot joista loistaa rakkaus, tunnemme suunnatonta iloa. Jonkin aikaa olemme onnemme kukkuloilla, paistatellen alueemme suosiossa. Sitten on palattava samaa tietä takaisin luoksenne ja sanottava, "Rakastakaa toisianne", sillä tämä on sanomamme, sanoimmepa sen miten tahansa ja kuinka monta kertaa tahansa. Jokaisen ilmaisun takana on tämä, "Rakastakaa toisianne, sillä olette veljiäni, te olette rakkaitani."

Koko ajan marssimme yhdessä eteenpäin, eteenpäin vailla pelkoa. Te pystytte siihen. Voin nähdä teidät. Näen valonne. Näen aurojenne värit ja näen että moni ponnistelee ja voi tuntea iloa ja mielenylennystä ja rauhan asettuvan sisimpäänsä. Olette astuneet tielle joka vie takaisin alkulähteeseen, jatkuvan kasvun tielle. Jonakin päivänä kuulet sanat, "Hyvin toimittu, palvelijani. Teit hyvää työtä, rakkaani." Oppaasi kietoo sinut rakastavaan syleilyynsä. Hän itkee ilosta. Hän tietää että elämä kanssasi oli hyvin käytetty. Ajattele miltä tuntuu kuulla nuo sanat, "Hyvin toimittu!" Haluaisitko nähdä moitetta hänen silmissään? Et tietenkään. Joskus oppaiden on vaikea kätkeä ajatuksensa. Silmät ovat hyvin eloisat, ilmeikkäät ja paljastavat, varsinkin henkimaailmassa. Niistä voi nähdä ajatukset, tunteet, rakkauden.

Kaikissa elämän vaiheissa muista että Isä on sinussa, olemuksessasi, sielussasi. Isän kipinä asuu sinussa aina. Se kipinä voi olla voimasi. Se kipinä voi olla oppaasi. Ajattelet että omatunto puhuu sinulle. Se on tuo jumaluuden kipinä, yhteytesi Isään. Älä pelkää olevasi erossa Hänestä. Älä pelkää. Jokaisella lapsella on tämä yhteys. Joillakin se on hyvin heikko ja joillakin se on pimeyden peitossa. Joillakin se loistaa kirkkaasti. Se riippuu henkilöstä. Mutta tiedä ettet ole yksin. Älä koskaan, koskaan pelkää olevasi yksin. Ympärilläsi ovat ne jotka rakastavat sinua henkimaailmassa, oppaasi ja joskus sukulaisesi. Älä koskaan pelkää että olet yksin tässä maailmassa. Kun olet lyöty ja masentunut, älä silloinkaan pelkää olevasi yksin. Ympärilläsi on aina oppaasi valo. Hän rakastaa sinua kuin omaa lastaan, tuomitsematta. Hän ei arvostele sinua, vaan yrittää antaa ymmärrystä. Hän yrittää ymmärtää kaikkia tunteitasi ja tuntemuksiasi, kaikkea mitä sinä olet. Tiedä että sinua ei koskaan hylätä. Yksi opas, yksi henkilö, aina.

Tiedä siis että kaikkina aikoina, elämäsi jokaisena päivänä, kuinka ne sinulle lankeavatkin, kuljet Isän valossa. Pelko ei saisi sinua lannistaa. Tiedä että oppaasi valvoo sinua ja yrittää kaikin keinoin ja parhaan kykynsä mukaan istuttaa ajatuksia jotka auttavat sinua auttamaan itseäsi. Kyllä, auttamaan itse itseäsi. Sinun tulisi aina yrittää selvitä elämästä parhaan kykysi mukaan. Älä luota liikaa muiden apuun, älä ole muista riippuvainen. Voit kysyä tietysti neuvoa, ja sitä annetaan vaikkei aina viisaasti. Yritä elää oman voimasi varassa, koska toit sen mukanasi. Voimasi on vahvempi kuin voit käsittää. Tulipa eteesi mitä tahansa, sinulla on voima kestää ja työstää se läpi. Se saattaa olla kauheaa, mutta voimasi nousee tilanteen tasalle. Ketään ei pyydetä ottamaan isompaa taakkaa kuin voi kantaa, se on totuus. Moni ei usko tätä, mutta se on totta. Ennen tänne tuloaan monet sanovat, "Voi, mehän voimme tehdä paljon enemmänkin." Sanomme heille, "Älkää innostuko, ette te voi. Me tiedämme voimanne määrän." "No, antakaa meidän sitten kokea se ja se, koska haluamme selviytyä nopeasti." Vastaamme, "Ei, teillä ei ole tarvittavaa voimaa ja kestävyyttä." Sallimme vain sen verran voimaa kuin kukin voi kestää.

Älkää siis pelätkö vaan tietäkää että sisällänne on voima ja kestävyys joka kantaa teidät elämän läpi kaikkine vaiheineen ja vaihteluineen. Pyydän teitä ymmärtämään että luomakunnan jokaisella ihmisellä on tilaisuus ja mahdollisuus tuntea Isä, koska Isä on hänen sisällään. Ei ole väliä mitä uskotte tai ette usko, se on oppaanne joka tapauksessa. Älkää siis sanoko ettette tienneet. Tätä veruketta ette voi käyttää, koska sisällänne on tuo kipinä. Kuitenkin monet sanovat etteivät tienneet. Vastaamme heille, "Kyllä te tiesitte." Ja te tiedätte. Rakkaat veljeni, muistakaa sanani kaikkina päivinänne, koska niistä on teille suunnattomasti apua ja hyötyä.

Olemme olleet Kirkkaiden Olentojen seurassa ja heidän rakkautensa ympäröiminä. He ovat kulkeneet keskuudessanne. He ovat kuunnelleet sanojani. Tämän pienen ajan huone on kylpenyt valossa ja voimassa. Rakkaus on ilmennyt voimallisena. Rakkaus ympäröi teitä. On ihana tilaisuus olla tässä rakkauden keitaassa. Tuntea rauha, rakkaus ja hiljaisuus. Tämän pienen hetken ajan tietäkää että Isän rakkaus on lähellä.

Rakkauteni on luonanne.