Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!
     Zareth        Opetukset I



Takaisin


Alkuun



8. Ihmiskunnan polut

Hyvää iltapäivää, ystävät. Me kaikki toivomme, että teillä on ollut ihana juhla-aika. Olimme vähän aikaa henkimaailmassa lyhyellä lomalla. On ihana käydä siellä, tavata ystäviä ja jutella eri hankkeista, jakaa kokemuksia toisten kanssa. Olen varma, että teillä oli suurinpiirtein samanlaista. Tapasitte vanhoja ystäviä ja sukulaisia herkutellen hiukan. Meillä ei ole sellaisia houkutuksia, mutta toisenlaisia kyllä. Emme paljasta niitä vielä. Jonakin päivänä raotan verhoa hiukan. Saatte tietää joistakin teitä odottavista iloista. Ne täytyy tietysti ensin ansaita. Heh heh. Ikävä kyllä ne on ansaittava. Tänään olemme hienossa vedossa. Toivon, että tekin olette. Olen onnellinen, kun saan olla taas teidän kaikkien seurassa. Tuntuu hyvältä. Toivon, että tunnette tämän onnellisuuden säteilevän minusta.

Monta kertaa olemme puhuneet ihmiskunnan poluista, millä tavalla se on kulkenut ajasta aikaan, muinaisuudesta tähän päivään. Te opiskelijat huomaatte tietyn kaavan. Usein kehitys noudattaa samaa sabluunaa. Näyttää kuin ihminen kulkisi samaa tietä aina uudelleen. Hänen kykynsä eivät ole aina samat, koska kehittymisen ja maailmaa koettelevien sotien vuoksi hänet singotaan ylemmälle ajattelun tasolle. Se on niissä oloissa välttämätöntä. Ihminen kohtaa suuremman tietämyksen. Nykyajan tekniikka on niin edistynyttä, että joillakin teistä on vaikeuksia ymmärtää sitä. Kautta aikakausien ihmiskunnan on ollut kohdattava tekninen kehitys, koska taivaissa on aina ollut suurin mieli, täydellinen mieli, jolla on kaikki tieto. Kaikkina aikoina tämä tieto on suodattunut teille, kenelle vain kuka on osannut sitä käyttää. Kaikkina aikoina teillä on ollut keksijöitä, joilla on tarve löytää uutta tietoa. Jos he ovat hyviä tai edes keskinkertaisia, annamme heille hallussamme olevat salaisuudet. Siten edistytte.

Tiedätte nyt, että meillä on kaikki tieto. Mitä teille on aika? Meidän maailmassamme ei ole aikaa. Voimme katsoa taaksepäin ja nähdä maailman levittyvän kuin tapetti seinälle. Näemme ihmiskunnan kaikissa vaikeuksissaan ja kuinka se on käsitellyt sille annettua tietoa. Monet ovat käyttäneet sitä viisaasti ja planeettanne on siitä hyötynyt. Mutta monet käyttävät sitä omaksi hyödykseen, saadakseen enemmän valtaa ja valtaavat naapurinsa. Näemme asioiden tapahtuvan siten ja silloin tietenkin maailma ottaa askeleen taaksepäin.

Milloin tahansa kansakunta sotii toista vastaan planeetallanne, siinä planeetan osassa on viivyttelyä. On kuin aika seisahtuisi. Katsomme sitä ja sanomme: "On kuin he menisivät taaksepäin, ei eteenpäin". Ymmärtäkää, että planeettanne voi hyötyä yrityksistänne tai se voi halvaantua. Ette ole ajatelleet tätä. Ette ajattele, että missä tapetaan toisia, siellä on kasvu pysähtynyt. Se on täysin lamassa tai taantuu riippuen taistelun vakavuudesta.

Nykyään maailmassanne taistellaan monilla alueilla. Näette tai kuulette näistä televisiosta tai radiosta, otatte tiedon vastaan ja huudahdatte, kuinka kauheaa se on. Olette surullisia ja syytä onkin, sillä jos ihmiskunnan on määrä edetä ja saada nauttia harmonian hedelmistä, sen täytyy oppia rakastamaan veljiään. Miten se voisi toteutua, kun veli on veljeä vastaan? Miksi? Uskonnolla on paljon tekemistä tämän kanssa. Kirkon valta, kirkon taistelu poliittisia elimiä vastaan ja päinvastoin, taistelu sortajia vastaan. Planeetallanne on tällä hetkellä suuria luonnon katastrofeja. Euroopassa on erittäin pahoja myrskyjä. Teillä on paljon kovemmat pakkaset kuin tavallisesti. Miksi on tällaisia ongelmia? Miksi maailma kärsii? Moni teistä tietää, miksi, koska olemme puhuneet aikaisemmin. Planeettanne ja jokainen maa on karman lain alainen. Jokaisella maalla on omat vaikeutensa. Jos maa loukkaa toista, se loukkaa kollektiivisesti itseään. Sanotte, että ei ole reilua, kun hyvät ja eteenpäin ponnistelevat kärsivät muiden mukana. Se ei ole reilua, mutta heitä ei voi nostaa ylös ja panna syrjään jonnekin turvallisempaan paikkaan. Emme voi tehdä tällaista. Jokainen maa taistelee edelleen. Kukin sielu miettii, milloin tämä kaikki päättyy. Moni katsoo maailmaa ja sanoo, että se ei voi jatkua. Tiedätte, että sitä on jatkunut jo hyvin pitkän aikaa. Ihminen on yrittänyt tuhota maapallon kerran toisensa jälkeen. Hän ei tiedä, että on vastuussa maailmastaan, maastaan, veljilleen. Jokainen yksilö on niin keskittynyt itseensä. Itsekeskeisyys on maailmassa hyvin yleistä.

Jospa jokainen mies ja nainen voisi pitää maailmaa omana kotimaanaan. Olemmehan pyytäneet teitä näkemään planeetan kylpevän valossa. Kuinkahan moni tekee niin? Tiedän, että jotkut todella yrittävät auttaa sitä. Mutta ihmiset, jotka tällä hetkellä ovat syvissä vaikeuksissa ja taistelevat sortoa vastaan, ovatko he yksin? Ei, mahtavat voimat tarkkailevat heitä. He katsovat ja miettivät, onko tämä oikea hetki puuttua peliin. Pitäisikö meidän vielä odottaa? Ymmärtäkää, että tiedämme kaiken maailmastanne ja olemme siitä hyvin huolissamme. Olemme keskustelleet paljon maailmastanne jo useiden vuosien ajan. Näemme teidät ja toivomme, että ymmärtäisitte olevanne vastuussa. Kun nyt puhun teille tätä, älkää ajatelko, että moitin teitä henkilökohtaisesti. Tiedänhän teidän tietävän, koska se on teille paljastettu, mutta tunnette muita ihmisiä ja voitte levittää tätä sanomaa. Tieto voi tulla keneltä tahansa.

Me olemme hyvin vanhoja. Maan päällä olimme tuhansia vuosia sitten. Taistelimme myös aikoinaan, mutta meillä ei ollut teidän näköalojanne. Emme voineet nähdä teidän laillanne maapallon muita osia. Meidän oli matkustettava kamelein, karavaanien mukana, jalan, aasin selässä tai mitä oli saatavilla siihen aikaan. Voitte ymmärtää tietomme ja näkemyksemme rajallisuuden ja kuinka vanhoina aikoina karavaani, joka kulki monien maiden halki, oli tervetullut talsittuaan tuntemattomien maiden läpi. Saimme kuulla eri maiden ihmisistä, nähdä heidän silkkejään tai mitä toivatkaan muista maista, ruokaa, orjia, jalkavaimoja. Huomaatte, että sekään maailma ei ollut puhdas. Tänä päivänäkin siellä on vaikeuksia. Te ette ole riippuvaisia karavaanien tuomasta tiedosta, näette asiat heti tapahtumahetkellä. Nykyinen medianne on niin uskomaton, että teillä on välitön tieto. Voitte matkustaa kauas. Se antaa teille aavistuksen siitä, kuinka me voimme matkustaa ajatuksen voimalla suunnattomia etäisyyksiä.

Kun näette näitä maita taisteluissaan, keskityttekö alueeseen, näettekö sen kylpevän valossa? Yritättekö saattaa sen pois pimeydestä? Jospa muu maailma yrittäisi sitä sen sijaan, että tulee surulliseksi tai ajattelee negatiivisesti, että mikään ei koskaan muutu. Kuinka voitte auttaa, jos olette surullisia? Teidän tulisi ottaa positiivinen asenne. Pakottakaa ajatuksenne alueelle, jonka tunnette tarvitsevan eniten apua tällä hetkellä, ja rakentakaa, rakentakaa ja luokaa valoa ja puhtautta. Jonkin verran siitä suodattuu läpi. Vaikka sitä olisi vain hiukan, se ei mene hukkaan. Jokainen valohiukkanen on tarpeen näinä aikoina, jokainen yksittäinen säde on tärkeä. Sanon tämän vilpittömästi. Se on ehdottoman tärkeää. Olemme pohtineet, pitäisikö meidän paljastaa? Olemme puhuneet siitä uudelleen ja uudelleen. Emme halua pelotella teitä. Mutta jos ihmiskunta ei ota onkeensa, sillä on tänä päivänä valta käsissään tuhota veljensä, enkä nyt puhu pommeista tai vetypommeista, puhun biologisesta sodankäynnistä, bakteeri- ja virussodasta. Teillä on tuulta, sadetta ja lunta ja mikä on yhdessä maassa, on teillä seuraava päivänä tai riippuen siitä, kuinka kova tuuli tai ilmavirtaus on vallitsevana. Mikä on Etelä-Afrikassa, voi kantautua teille asti.

On hyvin surullista, kun ihmiskunta voi suunnitella tuhoaan. Nämä ihmiset ovat kovin typeriä, koska suunnitellessaan istuttavansa sairauden johonkin kansaan he eivät ajattele, että tauti voi iskeä myös heihin. Jotkut ihmiset ovat mieleltään niin pahoja, niin täynnä vallanhalua, että käyttävät mitä keinoja tahansa tuhotakseen. En voi ymmärtää, ei myöskään hierarkia voi ymmärtää, miksi he eivät voi käyttää aivojaan ja ymmärtää, että jos he ottavat nämä keinot käyttöönsä, he tuhoavat itsensä. Keitä he hallitsevat, jos koko ihmiskunta tuhoutuu ja maailma palaa miljoonia vuosia taaksepäin? Eivät he voi tuhota elämää. He voivat tuhota ruumiinne, mutta eivät henkeänne. Ajalla ei ole merkitystä. Meillä ei ole sitä maailmassamme. Vaikka planeettanne sortuisi, se ei merkitsisi mitään, koska me voimme odottaa. Sivilisaatio voi alkaa alusta, mutta mitä tuhlausta se olisikaan! Tämä maailma, tämä planeetta on täällä haasteena, kouluna ihmisyyttä varten. Kun se on täällä, teillä on mahdollisuus oppia, korjata erehdyksenne, tulla voimakkaammiksi. Sama voidaan tehdä taivaissa, mutta siellä se kestää paljon kauemmin. Henkimaailmassa on lukemattomia tasoja, kuten tiedätte, ja monet tyytyvät vetelehtimään alemmilla, lähellä maata olevilla alueilla eivätkä välitä mennä eteenpäin. Nämä ihmiset joutuvat palaamaan takaisin, lähelle maata, tavallaan sisemmäs ja alemmas.

Vaikka maailma sortuisi, teillä olisi silti mahdollisuutenne. Teillä olisi yhä vapaa tahtonne, voisitte jatkaa aikanne tuhlaamista. Voisitte silti vain huvitella suomatta ajatustakaan ihmiskunnalle yleensä eläen tyytyväisinä omassa pikku sopessanne.

Ihminen ei ymmärrä, että jos hän laajentaisi näkökulmaansa, näkemyksiään, katsoisi ympärilleen ja käyttäisi aikaansa ajattelemalla toisia, hänellä olisi vähemmän aikaa ajatella itseään. Monen ihmisen olisi tarpeen tietää tämä. Niin monella on huolia, niin moni on sairas, koska märehtii ongelmiaan. Jos he voisivat nostaa katseensa, nähdä maailma ympärillään, nähdä mitä tarvitaan, he ryhtyisivät toimeen. Jos he tekisivät sen vakavasti nähden ongelmat sellaisina, kuin ne todella ovat, he unohtaisivat itsensä.

Samanlaista on silloin, kun autatte jotakuta. Olette niin keskittyneitä toisen ongelmiin, kun joku on sairas tai tarvitsee teitä jollakin tavalla, että unohdatte itsenne, ja huolenne ovat poispyyhkäistyt siksi aikaa. Tuhlaatte aikaanne toisen hyväksi.

Kun tulette maailmaamme, katsotte taaksenne ja sanotte: "Mitä tuhlausta!" Te näette todella, missä kohdin olette taantuneet, tuhlanneet lahjojanne, tuhlanneet päivänne. Jokaisella sielulla maan päällä on jotakin annettavaa toisille. Monet ajattelevat: "Mitä minä voin tehdä? En ole mitään. En osaa, en voi tehdä mitään." Se ei ole totta. Voitte pitää toista kädestä. Voitte hymyillä, kuunnella. Kuunteleminen on hyvin hyödyllistä. Se voi ikävystyttää teidät kyyneliin. Teistä voi tuntua, että voisitte olla paremminkin työllistettyjä. Mutta tiedättekö, että kuuntelu on upea taito. Sen avulla voi luoda, olla rakentava. Ajatelkaa sairaita. He tarvitsevat lohtua. He tuntevat olevansa kulloisenkin ongelmansa syövereissä. He puhuvat teille vuolaasti, ja jos yritätte puhua, kukaan ei kuuntele. Mutta keskitätte voimanne, koska olette ystävällinen sille ihmiselle. Se parantaa. Se on parantavaa palsamia ihmiselle, joka tarvitsee olkapäätänne sillä hetkellä. Ajattelette ehkä, että ette ole lahjakas, mutta te olette. Voitte tehdä monia, monia asioita. Tarvitaan vain ajatusta. Kun ajattelette asiaa, näette, että ympärillänne on yksinäisiä ihmisiä. Kyllä vain! Jospa tietäisitte ihmiset, jotka tulevat takaisin meediomme luo. Hän on tuntenut heidät menneinä vuosina eri paikoissa, joissa on asunut. He tulevat takaisin tervehtimään ja kiittämään häntä. Hän sanoo: "Mutta enhän minä tehnyt mitään." "Voi, kyllä sinä teit. Olit aina ystävällinen. Sinulla oli aina aikaa sanoa päivää."

Teistä voi tuntua, että se ei ole mitään, mutta tiedättekö, että yksinäiselle ihmiselle se on ihanaa. Että muistaa sen henkimaailmassa ja tulee takaisin kiittämään siitä, osoittaa, että se oli hyvin tarpeellinen tervehdys, sanottiinpa se miten tahansa. Näettekö, ette kasva ainoastaan suurin ponnistuksin. Jokainen pieni teko on hyvin tärkeä. Jokainen päivä sisältää haasteita, joka päivä tapaatte ihmisiä tavalla tai toisella. Jos ette kotona, niin ulkosalla. Tiedän, että ihmiset ovat tylyjä teille, eivät ole huomaavinaan tai katsovat kuin olisitte maan matosia. Älkää surko! Se on vain ihminen, jolla on huono päivä ja on onneton. Miten voisitte tietää, että myöhemmin hän ehkä muistaa teidät ja on pahoillaan töykeän käytöksensä vuoksi? Monet ovat niin yksin. Jos tietäisitte, kuinka monet ottavat yhteyttä meedioomme ja sanovat kärsivänsä yksinäisyydestä. Se on niin surullista. Mutta tiedän, että jotkut näistä ihmisistä voisivat saada ystäviä, jos haluaisivat nähdä vaivaa. Se alkaa ympäriltänne, jokapäiväisestä elämästänne, laajenee ja kasvaa, kunnes olette täysin valmiita antamaan itseänne ja itsestänne muille. Monet teistä ovat ujoja ja pelokkaita, mutta niin ovat monet muutkin. Avain on jokapäiväisessä elämässänne, jokaisessa hetkessänne. Kun annatte ulospäin, alueenne laajenee ja näette toiset. Tämä ei tapahdu kahdessa minuutissa. Kun olet arvokas olento, näet koko maailman takapihanasi. Näet maailman pienenä paikkana, jonka asukkaita ovat miehet, naiset ja lapset, sinun kaltaisesi, ja heillä on samat vaikeudet kuin sinulla.

Aina ette ole asuneet tässä maassa. Muissa elämissä olette asuneet maapallon eri osissa. Älkää siis pitäkö muun värisiä ihmisiä vihollisinanne. Muistakaa olleenne värillisiä joskus ja pitäneenne itseänne parempina kuin toiset. Olitte silloin aidan toisella puolen. Älkää koskaan, koskaan halventako toista ihmistä. Ette tiedä, keitä itse olette olleet.

Me näemme nyt maailman pienenä alueena kaikkine kansakuntineen, ja afrikkalaiset veljet perheineen ovat vaikeuksissa. Monet teistä ymmärtävät heidän vaikeuksiaan. Vaikeudet jatkuvat ja jatkuvat, kunnes heillä on länsimaiden kaltaista opetusta. Monet teistä sanovat: "Miksi tarvitsemme tätä?" Monien mielet kääntyvät poispäin nykyään kaivaten enemmän maaseudulle. He ovat kyllästyneet kiireeseen ja hyörinään. Syy on se, että ihmisellä on järki ja aivot, ja aivoissa monia monia osastoja. Joillakin ihmisillä on suurempi äly ja järki kuin toisilla. Heidän aivolokeronsa ovat täynnä suuren suuria suunnitelmia, joita he panevat täytäntöön ja edistyvät. Mutta veljenne Afrikassa, Intiassa ja muissa jälkeenjääneissä maissa ihmettelevät, miksei heillä myös voi olla näitä suunnitelmia. He haluavat niitä, mutta eivät voi saada, koska eivät vielä ole valmiita. Samanlaista on vastasyntyneellä. Ensin täytyy oppia, opiskella ja kasvaa, sitten voi ottaa vastaan laajempaa tietoa.

Miksi on eriarvoisuutta? Siksi, että ihminen palaa aina takaisin maan päälle oppimaan, jos ei ole onnistunut kasvamaan mittaan, jolloin voi jäädä taivaisiin. Hänet palautetaan paikkaan, mikä sopii parhaiten hänen tarpeisiinsa, kullekin yksilölle tarkoituksenmukaisinpaan paikkaan maapallolla. Siksi kaikki eivät ole samanlaisia ja samanarvoisia. Siksi joillakin on ja joillakin ei ole. Maailma on aina ollut sellainen. Täällä on aina ollut eriarvoisuutta. Kuten tiedätte, mahtavia valtakuntia on noussut ja tuhoutunut. Sitä tapahtuu aina uudelleen, jos maapallo itse säästyy tuholta. En yritä huolestuttaa teitä. En todellakaan. Haluan vain, että huomaatte elämän tosiasiat. Moni pelkää pommeja, mutta teidän pitäisi pelätä biologisia aseita. Miten silloin käy veljienne Afrikassa tai Intiassa? Miten käy heidän haasteidensa? Entä teidän? Pitääkö kaiken mennä hukkaan? Taistelujen, ponnistusten, ilojen, edistysaskelien, suurten saavutusten, uusien keksintöjen?

Nämä keksintöjä tekevät sielut. Kuten olen aikaisemmin kertonut, ajalla ei ole merkitystä. Kaikki tiedetään. Tieto täytyy vain poimia ja antaa teille. Siksi ihmiskunnan täytyy edetä ylöspäin. Siksi sen täytyy siirtyä teknologian aikaan, koska edistyessänne taivaissa teille annetaan laajempaa tietoa aina, kun pystytte vastaanottamaan uutta. Suuria asioita paljastetaan. Ihania asioita annetaan niiden tiedoksi, jotka pystyvät ymmärtämään. Joskus sellaiset sielut ovat kehitysmaissa. Kun he tulevat henkimaailmaan, he huomaavat ymmärtävänsä näitä asioita. Heitä kehitetään ja kehitetään ja lähetetään takaisin maan päälle. Jonakin päivänä tällainen sielu sinkoaa maailman eteenpäin kehityksessään. Moni teistä ajattelee, että nämä asiat tapahtuvat sattumalta, mutta mitään ei todellakaan jätetä sattuman varaan. Kun olette valmiita, saatte tarvitsemanne.

Kun kuulette, että on löydetty öljyä, saatte käsityksen siitä, kuinka vanha maailma on. Tiedättehän, kuinka kauan kestää muodostua öljyä? Jos ette tiedä, opiskelkaa ja ottakaa selvää asioista. Öljy, jonka varassa maailma pyörii, ei tullut öljyksi viidessä minuutissa. Teistäkään ei tule enkeleitä viidessä minuutissa, viidessä vuodessa tai viidessä tuhannessa vuodessa. Teistä tulee enkeleitä, jos olette hyviä ja edistytte aikananne. Jos olette viisi tuhatta vuotta taivaissa, huomaatte, kuinka vaikeaa on tulla täydelliseksi, niinkuin Isä on. Miksi siis murehtia täydellisyydestä jokapäiväisessä elämässään? Unohtakaa päämääränne ja eläkää niin, että kasvatte. Unohtakaa itsenne. Monet ihmiset ajattelevat: "Oi, minä kasvan. Minä teen sitä ja tätä. Mietiskelen. Makaan naulojen päällä, olen vuoren huipulla, rukoilen ihmiskunnan puolesta." Olisi parempi, jos fakiirilavitsalla makaaja nousisi ja työskentelisi lähimmäisensä hyväksi. Vuoren huipulla olijallekin olisi parempi, jos hän lähtisi sieltä. Jos hän tuntee halua auttaa ihmiskuntaa, hän toimii paremmin, jos laskeutuu alas, seurustelee ihmisten kanssa ja samalla levittää sanomaansa.

Olisitte parempia, jos mietiskelisitte vähän ja vaihtaisitte ajatuksia enemmän. Mietiskely on hyvää harjoitusta. Se auttaa ymmärtämään, että ympärillänne on voimia. Se auttaa tuntemaan läheisyyttä voiman lähteeseen. Mutta mietiskeltyänne ja saatuanne rauhan, olkaa käytettävissä.

Kuinka moni teistä jokapäiväisen elämän keskellä kohtaa ihmisen, joka haluaa puhua, odottamatta lähestyy teitä? Joskus ette kohtaa ketään. Mutta on päiviä, jolloin näin käy. Joskus koko elämänne muuttuu. Tapaatte jonkun, ja katso! Muutos vyöryy ylitsenne. Tällä olennolla on jotain annettavaa teille. Te otatte vastaan, koska olette valmiita. Laajennatte elämänpiiriänne ja kasvatte.

Te voitte olla olento, joka tuo lämpöä ja tyydytystä. Muistakaa, että mielenne on yhteydessä universaaliin mieleen. Voitte vastaanottaa universaalia tietoa, kun olette hiljaa ja rauhassa. Aivonne voivat toimia vastaanottimina. Jos tietäisitte voiman, mikä kätkeytyy aivoihinne, hämmästyisitte suunnattomasti. Jonakin päivänä tiedätte ja olette onnellisia. Jonakin päivänä katsotte koko luomakuntaa ja sanotte: "Kuinka mitätön olenkaan." Tunnette itsenne pieneksi ja nöyräksi. Siksi me, jotka olemme taivaltaneet tietä vähän matkaa, tunnemme nöyryyttä. Meille on paljastettu niin paljon, että tiedämme, kuinka paljon on vielä opittavaa. Olemme niin pieniä, mutta kuinka ihanaa, että olemme osallisia, voimme olla osa, joka vaikuttaa suureen kokonaisuuteen. Älkää pitäkö itseänne sätkynukkena, vaan suuren pyörän osana, pyörän, joka pyörii, on aina liikkeessä, kasvaa loputtomasti, tutkii, oppii ja näkee. Pyörän keskus on tietoa levittävä universaali mieli. Universaali mieli levittyy kaiken ylle. Ei kukaan eikä mikään ole poissuljettu. Monet ihmiset huudahtavat sanoen: "Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Jumala ei ole hyljännyt ketään. Ei koskaan Jumala ole hyljännyt ketään. Jos olet hädässä ja vaikeuksissa, voit vastaanottaa tietoa maailmankaikkeudesta.

Monta kertaa ajattelemme edessämme olevia ongelmia. Näemme, kuinka monet työskentelevät apua tarvitsevien puolesta. Näemme suuret apujoukot planeettanne yllä ja henkimaailmoissa, ja sanomme: "Jos ihmiskunta vain käsittäisi, kuinka paljon sitä rakastetaan." Jos voisitte nähdä voimakkaat ponnistukset avuksenne levittäytymässä koko planeetan ylle, jokaisella pienellä alueella. En syvenny pahoihin ihmisiin, todella ilkeisiin, millainen henki voisi heidän luonaan pysyä? Mutta jos he huutavat apua ja haluavat muutosta, apu tulee tietysti. Puhumme keskitason ihmisestä, tavallisesta ihmisestä, joka on hyvä, tekee virheitä, kokoaa itsensä ja alkaa alusta.

Joskus törmäätte katastrofiin, ongelmiin tai mihin tahansa, ja olette vihaisia. Mutta kun katsotte taaksepäin elämän jälkeisestä tilasta, huomaatte sen olleen teille erittäin tarpeellista kestää siinä elämän vaiheessa. Miksi on sellaista eriarvoisuutta? Miksi sitä on? Joku sanoo: "Niin hyvä vaimo/mies/lapsi ja kuinka hän kärsii." Mutta ette näe ongelmien taakse. Jotkut henget pyytävät palata. Jotkut ovat innokkaita kasvamaan ja sanovat: "Olkaa niin kilttejä, pyydän hartaasti, antakaa minun palata. Haluan ottaa raskaan taakan kannettavakseni." Vastustamme sanoen: "Et tiedä, mitä puhut. Palatessasi unohdat tämän elämän ja taakkasi osoittautuu ylivoimaiseksi." "Voi, ei! Ei varmasti." Monelle silti käy niin. Kuitenkin moni selviytyy voittajana. Se riippuu monista tekijöistä.

Emme lähetä henkilöä kärsimään sanoen: "Mene ja kärsi." Keskustelemme. Vietämme paljon aikaa neuvotellen asiasta. Otamme esille jokaisen vaihtoehtoisen polun, kunnes he käsittävät ja ymmärtävät, ja sitten he valitsevat. Kenellekään ei anneta koskaan sellaista, mitä hän ei voi kestää. Monet teistä tietävät tämän ja silti ajattelette: "En voi. En kykene." Te voitte ja kykenette. Saatte huomata, että teillä on sisällänne voima, jota ette tunnistaneet. Voitte käydä minkä tahansa teitä vaivaavan ongelman kimppuun, voittaa sen ja olla entistä voimakkaampia. Teitä ei oltu hylätty. Ketään ei ole hylätty. Apu tuli. Näe itsesi kutojana. Kudot seinävaatetta ja kuteesi ovat päivittäiset ponnistelusi. Haluaisitko, että kudonnaisesi olisi kaunis ja täynnä värejä, vai haluatko sen olevan harmaa tai ruskea? Pieniä väriläikkiä siellä täällä? Kauniin sininen ja kullanvärinen? Olisiko se purppuran punainen, vihreä, sininen? Kaikki riippuu sinusta. Huomatkaa yhteytenne universaaliin mieleen, olette Jumalan lapsia, tai universaalin Rakkauden, ei väliä millaisena näette Suuren Tietoisuuden. Mutta toivon, että ette pidä Suurta Voimaa persoonallisena jumaluutena pidättäen Isän vain itsellenne. Suuri Elämänvoima on kaikkialla. Siksi me, jotka olemme tietoisia ja näemme maailmanne ja missä ahdingossa se on tällä hetkellä, haluamme, että käytätte mieltänne, joka on myös kykenevä muuttamaan maailmankaikkeutta. Haluamme teidän yrittävän keskittää mielenne niihin tiedemiehiin, jotka heittäisivät maailmanne pimeyteen. Nähkää mielissänne, että he käsittävät heillä olevan valta tuhota, ja nähkää heidän keskittävän ajatuksensa luomistarkoituksessa heittäen pois pimeyden ja antaen valon tulla esiin.

Näillä ihmisillä on aivot ja mieli, kuten meillä kaikilla. He käyttävät niitä väärin. Myös teillä jokaisella on voima. Pankaa voimanne toimimaan. Liittykää kaikkiin muihin ajatuksiin, liittykää meihin, koska olemme ryhtyneet taisteluun auttaaksemme teitä. Taistelu on kova. Ne meistä, jotka ymmärtävät ja joilla on valtavat tiedot, tietävät tarkalleen, mihin pisteeseen nämä ihmiset ovat tulleet ajattelussaan. Nuo valoihmiset ponnistelevat muuttaakseen heidän ajatuksensa. Liittykää heihin ja lisätkää voimanne, joka on suurempi kuin käsitätte, heidän voimaansa. Ajatuksen voimalla on suuri teho. Te ette tunnista omia mahdollisuuksianne ja kykyjänne. Kokeilkaa. Siten autatte planeettaanne.

Nämä ajatukset auttavat teitä nousemaan ylöspäin, auttamisen ajatukset, kohottavat ja valoa tuovat ajatukset, eivät itseänne koskevat ajatukset. Unohtakaa itsenne. Laajentakaa näkemyksenne koskemaan koko ihmiskuntaa. Kaikki kuuluvat osana ihmisrotuun. Suuri Rakkauden Voima rakastaa kaikkia ihmisrotuun kuuluvia. Rakkaus on myös Intiassa. Sanoisin mitä suurimmassa määrin. Ajatelkaa, miten jotkut noista ihmisistä todella asuvat. Luuletteko, että heidät on unohdettu? Ei koskaan. Teistä voi näyttää, että ponnistelut kestävät ikuisuuden, ja niinhän ne tekevät. Mutta itse asiassa ne kiertävät paikasta toiseen. Maailman kartta on ikuisessa muutostilassa. Maat muuttavat rajojaan ja kansat valloittavat toisiaan. Ihmisen taisteluissa sorron iestä vastaan ei näytä olevan loppua, mutta ne loppuvat. Elämänne tällä planeetalla on lyhyt. Saatatte nuorena ajatella, että se jatkuu ja jatkuu. Mutta nuorenakin käsitätte, että elämä kuluu nopeasti. Päivät ovat lentäen ohi. Olette täällä parantamassa elämäänne, nostamassa itseänne ylemmäs, jotta tullessanne meidän maailmaamme voitte iloita kuullessanne oppaanne sanovan: "Hyvin tehty." Kuinka surullista olisikaan, jos täytyisi olla pää painuksissa ja nähdä itsensä puolustelemassa heikkouksiaan. Ette ole heikkoja. Monet ihmiset pitävät itseään hyödyttöminä ja vajavaisina. Jos ihmisellä on äly ja ajatusvoima, on hänellä keinot auttaa itseään, oli hän kuka tahansa. Kenenkään ei pitäisi vahingoittaa itseään. Ajatelkaa sitä. Teillä on keho ja sen sisällä henki ja sielu. Ajattelette itseänne ja kehoanne. Se huolettaa teitä eniten, sen ruokkiminen, ravitseminen haluamallanne tavalla. Mutta teillä on myös sielu. Kaikissa elämissänne on myös sielunne jättämä jälki. Minkä jäljen se jättää tähän elämään? Huolehditte vaatteista ja ruoasta. Mutta sielullanne on tärkeimmät tarpeet. Joka päivä tarjotkaa itsenne uudelleen Suurelle Elämän Voimalle, Suurelle Rakkaudelle, Suurelle Täydellisyydelle. "Olen osa Sinua, olen Sinun. Tapahtukoon Sinun tahtosi." Se on vanha sanonta. Se on kuultu monta kertaa. Mutta kuinka moni ihminen voi tarjota itsensä koko sydämestään sitä tarkoittaen. Jos sanotte: "Tapahtukoon Sinun tahtosi", ajatelkaa sitä. Saatatte tavata sinä päivänä jonkun, joka tarvitsee teitä hyvin paljon. Voitte huomata, että päivänne muuttuu, että Isän tahto on toiminnassa. Huomaatte, että se ei ole helppoa. Toivotte, että ette olisi lausunut noita sanoja, koska toiveisiimme vastataan hyvin usein. Aina emme todellakaan ole iloisia tuloksesta. Siispä kun tarjoatte itseänne, muistakaa, että jos toivotte Isän tahdon toteutuvan, se voi hyvinkin tapahtua. Mutta kokeilkaa sitä, sitten näette.

Moni teistä pitää maataan kaukana muusta maailmasta olevana, mutta niin ei ole. Ajatus kulkee nopeasti. Ajatus voi ympäröidä tämän huoneen, ajatus voi mennä seinien läpi, kauas rajojen taa. Ajattelette ja luulette sen olevan omaanne, mutta jos olisitte hyvin herkkiä, huomaisitte poimivanne muiden ihmisten ajatuksia. Jos olisitte vielä herkempiä, huomaisitte, milloin ihmiset ajattelevat teitä. Näkisitte heidän kehonsa, kasvonsa, päänsä mielessänne. Tämä antaisi teille käsityksen ajatuksen voimasta. Seuraavan kerran, kun olette masentuneita ja alakuloisia, muistakaa, että ajatuksenne menevät ulos maailmaan. Kun taas olette onnellisia ja iloisia, ajatelkaa kuinka paljon levitätte onnellisuutta ympärillenne. Teidän voimanne ylittää käsityskykynne. Tämän haluan teidän ymmärtävän tänään ja toivon, että pidätte mieltänne suurena voimana, sykkivänä, elävänä, voimakkaana. Nähkää se kuin radioasemana, josta sinkoilee säteitä ulospäin. Aivonne ovat valoa tai pimeyttä, mitä vain haluatte niiden lähettävän ulos maailmankaikkeuteen. Muistakaa, että olette voimakkaita olentoja. Voitte pitää itseänne mitättömänä, mutta todellisuudessa olette voimakas. Voima on hallussanne. Teillä on voima tuhota itsenne. Teillä on voima auttaa itseänne. Ajatelkaa niitä kertoja, jolloin olitte masentuneita. Kuinka väsyneitä olitte, lopen uupuneita. Halusitte mennä levolle, haudata pään tyynyyn, halusitte vain mennä pois. Ne ajatukset lähtivät teistä ja vaikuttivat toisiin. Toivuttuanne noista tunteista, kauhistuitte ajatuksianne, käsittämättä kuitenkaan niiden vaikutusta maailmankaikkeuteen, ilmakehäänne. Olkaa siis varovaisia seuraavalla kerralla toimissanne ja tarkkailkaa ajatuksianne. Ehkä se auttaa teitä auttamaan itseänne ja estää teitä sairastumasta. Mielellä on sellainen voima, että se voi tehdä teidät sairaiksi. Se voi nostaa teidät, se voi säteillä ulos ja levittäytyä kauas. Ajatuksenne voivat kulkea satoja kilometrejä riippuen tietysti yksilöstä. Mutta joillakin on kyky lähettää ajatuksensa uskomattomiin etäisyyksiin. He eivät tiedä sitä, mutta se johtuu heidän visioidensa kirkkaudesta.

Muistakaa jokaisena elämänne päivänä, että olette Jumala pienoiskoossa kulkemassa tämän planeetan päällä. Mielenne sykkii elämää ja voimaa, olette radioasema. Riippuu teistä itsestänne, millaisia ovat lähettämänne signaalit. Lapseni, veljeni, toivon, etten ole ikävystyttänyt teitä tänään. Joka tapauksessa tunnen, että teidän on mitä tärkeintä ymmärtää, mitä olen tänään puhunut.

Olemme aikaisemmin puhuneet monista asioista. Tänään kuitenkin olette mielestäni tulleet tietoisiksi siitä, että ette ole vain hiekanjyviä ajan erämaassa, vaan sieluja, joilla on vastuu. Tämä voisi olla viimeinen taistelunne maan päällä. Toivon niin. Toivon, että liitytte joukkoomme myöhemmin. Toivon, että teistä tulee rakkauden sotureita, jotka menevät taistelukentille auttamaan itsekkyyden sokaisemia Jumalan lapsia.

Tiedän, että jotkut teistä eivät enää palaa maan päälle. Tiedän myös, että jotkut jo auttavat taivaissa. Te ette muista. Se on tärkeää. Jos muistaisitte, ette haluaisi palata tänne joka päivä. Kun olette valossa, se on niin kaunista, että on vaikeaa tulla takaisin. Mutta voitte tasoittaa tietänne, jos teillä on taakka kannettavananne. Voitte helpottaa kulkuanne, voitte hajottaa tiellänne olevat esteet valon säteillä. Monet rakentavat itse omat esteensä, asettavat ne muuriksi, jonka yli eivät pääse. Mutta ne voisi ylittää. Ei ole muuria, joka ei sortuisi ajatuksenne voimasta. Muistakaa tämä. Ei ole muuria, jota ette voi murtaa. Ei koskaan.

Tämän ajatuksen myötä jätän teidät tarjoten teille rakkauteni ja kaikkien paikalla olevien rakkauden. Ajatuksemme tavoittavat jokaisen teistä. Ette ymmärrä, miten, mutta osaamme tulla luoksenne, siunata teitä ja valaa rohkeutta teihin. Isän rakkaus on meissä, koska valtakunnassamme se paistaa ja voimme tuntea sen.

Valtakunnissamme tunnemme voiman ympärillämme, minkä vuoksi meillä ei voi olla epäilystäkään ylemmistä voimista. Sen todellakin tuntee. Te voisitte tuntea sen myös maailmassanne omalla alueellanne. Te voisitte kylpeä valossa, Isän rakkaudessa. Siispä jokainen henkilökohtaisesti liittykää kokonaisuuteen kanssani. Tarjotkaa itsenne Suurelle Täydellisyydelle, Suurelle Rakkaudelle. Tarjoamme Sinulle ponnistelumme. Tarjoamme sen Sinulle rakkaudessa ja antautuen. Olemme Sinun palvelijoitasi.

Olette vastaanottaneet. Tällä pienellä alueella on rakkauden runsaus. Tunnette sen. Olette totisesti siunattuja.

Jääkää hyvästi, ystävät.