Takaisin

Alkuun

7. Mielikuva ja sen välittäminen toisille

Hyvää päivää ystäväni. Haluaisin puhua tänään mielikuvasta ja sen välittämisestä muille. Yritätte usein kertoa toisillenne tunteistanne, oppimisistanne, toiveistanne ja jostakin voimakkaasti tuntemastanne asiasta. Yritätte kertoa sen omin sanoin, mutta usein sanat pettävät teidät. Jos teillä olisi sanat selittämään kaikki, se olisi hienoa, mutta ei ole sellaista sanaa koko universumissa, jolla voisi ilmaista, mitä kauneus on. Monet ovat yrittäneet. Runoilijoista moni on onnistunut aika hyvin. Moni yrittää ilmaista kauneutta laulun ja musiikin avulla. Kaikilla kyvyillään ihminen yrittää ilmaista kauneutta tai sisällään olevaa tunnetta toisille sellaisena, kuin sen itse näkee. Kuvitelkaa, jos voitte, näkymää, jonka me usein näemme taivaissa, kun tulokkaat ohjataan heidän tasonsa musiikkikeskukseen. Aluksi he ovat ujoja, koska kaikki on niin uutta. He pelkäävät tekevänsä vääriä liikkeitä. Tavallisesti johtajat ovat hyvin ystävällisiä ja lähestyvät tulokkaita toivottaen heidät tervetulleiksi. He näkevät tietysti heidän ajatuksensa ja tietävät heidän toiveensa.

Meillä on tämä kyky. Ylemmät voivat nähdä alemmalla tasolla olevien ajatukset. Voimme lukea heidän ajatuksiaan ja haaveitaan. Teemme sen lempeästi. Emme koskaan arvostele. Jos luulette, että olemme uteliaita, sitä emme ole koskaan. Tämä taito on hyvin hyödyllinen, koska voimme heti nähdä ihmisen kyvyt. Hän saa heti oikean opettajan, jos hänen toiveensa on opiskella musiikkia. Henkimaailmassa on niin, että mitä lähempänä olet maata, sitä samanlaisempaa on musiikki. Kun kasvat henkisesti, musiikki muuttuu. Kaikki tiedätte, kuinka monenlaista musiikkimaku voi olla. Samalla tavalla jakaantuu musiikkimaku myöskin taivaissa. Mutta kaikille on omanlaistaan musiikkia tarjolla. Henkiruumiimme ovat samanlaiset kuin maanpäälliset ruumiinne, mutta eroamme siinä, että emme tarvitse sisäelimiä. Meillä on selkäranka pitämässä meitä pystyssä. Meillä on luut, kynnet, hiukset. Kaikki on kiinteää, kuten teillä. Mutta me emme tarvitse keuhkoja. Siispä meillä ei ole instrumentteja, joihin puhalletaan. Monen vastatulleen mielestä tämä on iso puute. Mutta on keino, jota voidaan käyttää puhaltimien kanssa, kun ihmiset edistyvät. Luodaan ilmapussi ja asetetaan se soittimeen. Sillä tavalla niitä voidaan käyttää. Se ei ole vaikeaa, kun oma ajattelu ja elementit ovat hallinnassa. Mutta voitte käsittää maanläheisten ihmisten vaikeuden, kun he eivät voi puhaltaa soittimeensa. Se tekee heidät aika onnettomiksi. Mutta aina on niitä, jotka osaavat luoda äänet ja musiikin ja he auttavat heidät pälkähästä. Tavallisesti kaikki ovat lopulta onnellisia. Kuten tiedätte, maan päällä on ollut useita säveltäjiä. He näkevät soinnut väreissä ja kuulevat ne mielessään.

Jos voisitte nähdä musiikin, näkisitte värin nousevan siitä ja sama väri on aurassanne. Teidän maailmassanne on paljon värejä, muun muassa kukkien ja puiden ympärillä. Se on niiden auran väritystä. Musiikin aurakin on värikäs. Kun se nousee loistossaan meidän valtakunnissamme, se saa suurenmoisemmat muodot, korkeuden ja värin. Sitten se sataa kuuntelevan yleisön päälle pieninä hiukkasina, jolloin yleisö vastaanottaa musiikin värähtelyn kuuntelun ohella. Kuten olemme kertoneet teille, mikään ei mene hukkaan. Kaikki on siten organisoitu, myös musiikki. Se nousee ylös kauniina ja värikkäänä, saa ihania muotoja sävelistä ja sataa pieninä valotimantteina pudoten kuuntelijoiden päälle. Se on ihana tunne. Musiikki on satanut sydämeen. Voisiko teidän maailmassanne olla myös sellaista? Kuulette musiikin, soinnut tavoittavat teidät, värit nousevat, mutta ne eivät tule ympärillenne yhtä ihanasti.

Nämä ovat iloja, jotka odottavat jokaista teitä erikseen. En voi näyttää teille niitä enkä kertoa niistä kunnolla, värien loistokkuutta ja kuinka ne säteilevät ympäristöönsä. Voitte kuvitella mielessänne, sinisen, vaaleanpunaisen, vihreän, kullanvärisen, keltaisen, purppuranvärisen, violetin, kaikki värit. Voitte kuvitella musiikin, kuinka se voi nousta ja laskeutua. Joillakin nuoteilla on suurempi voima nostaa värejä korkealle ilmaan. Toiset nuotit saavat aikaan saman vaikutuksen. Ne leviävät ja nousevat, leviävät ja nousevat värien sekoittuessa keskenään. Kuten tiedätte, auranne on värikäs, mutta ei kaikilla. Joskus se on tympeän värinen, harmaa ja ruskea, riippuen henkilön sisäisestä olemuksesta. Kun ihmisellä on kaunis sielu ja hänellä on hyvä olla, aura värähtelee eri väreissä. Kun kuolette, otatte mukaan auranne, koska se on henkiolemuksenne osa. Henkimaailmassa henki on jälleen auransa kanssa. Tavallisesti sitä ei nähdä maan päällä selvästi, paitsi ne joilla on näkemisen lahja. Tämän lahjan he säilyttävät taivaissa. He voivat nähdä sinut ja lukea aurastasi ajatuksesi ja toiveesi.

Mitä tahansa tavoittelet taivaissa, mitä tahansa toivot oppivasi, tarjolla on lukemattomia kiinnostuksen kohteita. Koskaan et voi olla ikävystynyt, et koskaan. Jos olet maan päällä kiinnostunut jostakin, mikä voidaan soveltaa meidän maailmaamme, se on siellä. Jotkut ajattelevat: "Mitä teen mielelläni, kun saavun sinne? Kaikki tuo kelluminen autuudessa." Mielenne täällä on turta verrattuna sen kykyyn meidän maailmassamme. Voitte saada mielellänne aikaan suunnattomasti enemmän ja selkeämmin. Jos haluatte jotakin, se tulee nopeasti. Teillä on näkemisen selkeys, mielen selkeys. Visionne ovat paljon kirkkaampia kuin parhaimmillaankin maan päällä. Samoin on näkemienne värien laita. Silmänne erottavat myös enemmän värejä. Nyt ne eivät voi nähdä kaikkia spektrin värejä tai valoja. Meillä on maailmassamme paljon enemmän värejä. Ne tulevat ihastuttamaan teitä. Näette ne sitten jälleen, niitä ei voi kuvailla.

On todella vaikeaa kuvailla henkiolentojen pukuja, koska joskus ne ovat oikea värien kirjo. Miten kuvailette kukan, joka ehkä myös on monivärinen, mutta sopusointuinen yhdistelmä eri värejä? Miten selitätte, että kukat antavat teille koko olemuksensa ja musiikkinsa? Miten voin kuvailla sen teille? Voitte kuulla musiikin, nähdä värit, voitte tuntea rakkauden. Ajatelkaa rakkaitanne ja miltä tuntuu, kun syleilette heitä, hellyyden ja kauneuden tunnetta. Kukka antaa teille sellaisen tunteen ja soi kauniisti. Tunnette paljon voimakkaammin ollessanne siellä kukkien keskellä. Valtakunnissamme kaikella on ydinolemuksensa, voimansa, kaikella. Ja kaikki antavat sen meille. Emme hengitä teidän laillanne. Ilma, ydinolemus ympärillämme, Isän rakkaus, joka on siellä, se on aineemme, se antaa meille elämän. Puut, ruoho, vesi, kaikella on energiansa ja värähtelynsä ja ne luovuttavat sitä rajattomasti.

Kun käytte kauniissa paikoissa, otatte valokuvia niistä. Sitten myöhemmin katsotte kaunista maisemaa ja ilahdutte. Mutta jos teillä ei olisi valokuvaa, ette voisi kuvailla sitä tyydyttävästi ystävillenne ja perheellenne. On mahdotonta kuvailla sanoilla kaikkea, mitä haluaisi. Monilla on sanat sisällään, mutta he eivät saa niitä ulos. Monta kertaa meillä on ollut ihmisiä, jotka ovat yrittäneet kertoa tunteistaan, mutta ovat luovuttaneet. Koska pystymme näkemään, lukemaan heitä, tiedämme mitä he tuntevat ja yrittävät sanoa. Sitä mukaa kun tulette henkisesti herkemmiksi, tulette tietoisemmiksi muiden tunteista ja voitte aistia ne, pystytte paremmin virittäytymään samalle aaltopituudelle ja voitte tehdä parhaanne heidän hyväkseen, kun tunnistatte heidän tarpeensa.

Tähän aikaan vuodesta lähettävät monet ihmiset rakastavia ajatuksia niille, joita eivät ole nähneet pitkiin aikoihin, merten taa, vuorten taa, autiomaiden yli. Hyvät ajatukset sinkoilevat ristiin rastiin maailmassa. Jos rakastaa jotakuta, tämä ei tietenkään ole ainoa ajankohta ajatella heitä. Mutta jouluna haluatte, että kaikki tietävät teidän rakastavan heitä. Se on hyvä. Tämä osa joulunviettoa on oikein hyvä, rakkaudenosoitusten vaihtaminen. Mutta joulunvietossanne on puolia, joita kammoksun. Se on häpeäksi planeetallenne, sillä missä kristittyjä asuu, siellä on tähän aikaan vuodesta paljon sikailua eikä ole käsitystä tai ajatustakaan siitä, että tämä on rakkauden ja jakamisen aikaa. He saavat vain tilaisuuden tyydyttää himojaan. Tämä viestittää planeetaltanne lyijyn raskasta tunnetta. Emme halua katsoa sitä. Siksi tarvitsemme teistä jokaisen luovuttamaan oman värähtelynsä, antamaan valonsa loistaa. Kun näette ihmiset ja tiedätte, mitä on meneillään, ette ajattele sen nousevan ylös ilmakehään. Kun viimeksi tapasimme, kerroin teille, että ajatuksenne ovat hyvin voimallisia. Samoin on heidän ajatustensa laita, jotka ovat vajonneet juopotteluun ja alhaisiin nautintoihin. Toivomme ihmisten olevan onnellisia, mutta ihminen voi olla onnellinen tavalla, joka ei loukkaa toisia tai itseään.

Kaikkea kohtuudella on terveellinen tapa. Mutta tiedätte, että on sellaisia, jotka vahingoittavat teitä ja tätä planeettaa, koska eivät pysty hillitsemään kohtuuttomuuksiaan. Ajatelkaa poistuvia värähtelyjä. Lähettäkää valonne ja voimanne. Tarvitsemme teitä tällaisena vuodenaikana. Jos voisitte nähdä, ymmärtäisitte, mitä sanon. Kun on hengen silmät nähdä ajatuksenne, planeetan ajatukset nousemassa, planeetasta peräisin olevat ajatukset, nähdä mustat kohdat, valoläikät. Joulu ei ole hyvä aika valitettavasti, mutta te jotka tiedätte ja kaikki rakastavat sielut, te voitte auttaa. Olemme aina kiitollisia niille, jotka ovat ystävällisiä ja ymmärtäväisiä ja jotka auttavat maailmaanne tähän aikaan.

Nämä asiat esitän teille. Ne ovat tärkeitä teille ja maailmallenne, joka aina ponnistelee onnellisuutta, harmoniaa kohti kaikkien toivoessa rauhaa ja sopusointua. Jatkuisivatpa nämä rauhaisat jouluntunnelmat ikuisesti.

Ei vain antaminen, vaan tunne, halu antaa, "mitä voisin tehdä toisen puolesta?"-tunne.
Tiedän, että moni on huolissaan, koska on niin paljon annettavaa, mutta ei tarpeeksi rahaa. Olkaa huoleti. Antakaa varojenne mukaan, älkää velkaantuko. Kun antaa rakkaudella, mikä voisi olla parempaa? Vaikka lahja olisi pieni, kun se on kääritty rakkaudella, se on kaunis lahja. Älä arvostele koon tai kalleuden mukaan. Jos henkilö ajatteli sinua, erityisesti sinua, mikä olisi sinulle hyvä, sinua miellyttävä ja antaisi sinulle iloa. Kaikilla ei ole samoja ajatuksia, kaikki eivät näe asioita samalla tavalla. Joskus todella saamme lahjoja, joista emme välitä, mutta onko sillä väliä? Ajatus on tärkein, lahja on rakkaus, joka on ilmaistu. Monet ovat ujoja ja pelkäävät ilmaista tunteitaan. He sanovat: "Tämä on sinulle. Vain jotain pientä." He pelkäävät antaa sitä. Olen nähnyt sen monta kertaa. Todellisuudessa he toivovat, että pidät siitä, mutta ovat ujoja, pelkäävät. Useimmat teistä ovat. Monet pitävät naamaria, persoonallisuutta. Tässä maailmassa pelkäätte olla omia itsejänne. Olemme keskustelleet tästä aikaisemmin. Kuinka kehittyessänne taivaissa luovutte persoonallisuudestanne ja paljastatte yksilöllisyytenne. Todellinen itse on piilossa naamion takana, todellinen itse, jota pelkäätte näyttää maailmalle.

Kuinka moni teistä on matkustanut maanosissa, joissa on vielä tavoiltaan yksinkertaisia alkuasukkaita? Olen varma, että jotkut ovat. Olette nähneet suloisen yksinkertaisuuden heidän antimissaan, kuinka he lähestyvät teitä, lapsenkaltaisen hymyn ilman teeskentelyä. He eivät elä pelon maailmassa, he eivät pelkää toista ihmistä. Pelko on väkevä voima maailmassanne, ei ainoastaan muita maita kohtaan, vaan ylempiänne, vallassa olevia kohtaan. Pelkäätte perhettänne, ystäviänne. Pelko on kaikkialla.

Pelko on toinen tunne, joka nousee maailmastanne voimakkaasti. Sen näkee joka paikassa, kaikkialla missä oleskelette. Näette sen lapsissanne, itsessänne, toisissa. Pelko valtaa mielen usein. Pelkäätte olla omia itsejänne. Se alkaa jo lapsena. Jokainen haluaa olla samassa muotissa, samassa pienessä laatikossa. Ei se ole mahdollista. Olette jokainen yksilöitä. Mikset sitten olisi sinä?

Se on ujoutta. Mutta kuinka paljon onnellisuutta voisittekaan antaa, jos pystyisitte tekemään itsenne näkyväksi toisillenne? Meidän valtakunnissamme emme pelkää. Jokainen näkee meidät sellaisina kuin olemme. On ihanaa olla huolehtimatta, sanooko tai tekeekö oikein. Kukaan ei arvostele sinua. Jokainen voi olla oma itsensä.

Tähän aikaan vuodesta, kun olette anteliaita ja rakastavia, antakaa esiripun pudota ajoittain nähdäksenne, miltä se tuntuu. Antakaa esiripun pudota rakkaittenne parissa. Jopa rakastavaisten kesken on ujoutta. Jokainen tietää olevansa keidas. Itse kukin teistä tietää, että yksilöllisesti olette saari, keidas erämaassa. Olette tuntematon suuruus toisille. Kuinka moni teistä on paljastanut itsensä täydellisesti? Ei kukaan! Jokaisella yksilöllä on salattuja ajatuksia, jotka eivät koskaan pääse pinnalle, salattuja mielipiteitä. Monta kertaa olette olleet sanomaisillanne jotakin, mutta vetäneet takaisin sanomatta kuitenkaan. Joskus on viisasta pitäytyä rauhassaan. Joskus myöhemmin mietitte, että olisi ehkä pitänyt sanoa kuitenkin. Pelkäätte ilmaista itseänne. Olemme kiitollisia, kun aikanaan lakkaatte pelkäämästä ja olette todellisia omia itsejänne. Useimmat teistä olette tulleet tänne jo jonkin aikaa, olette nähneet toisianne ja tiedätte, että se ja se tulee säännöllisesti. Tänään ehkä puhuttelette toisianne ensimmäistä kertaa. Teillä on nyt yhteinen tieto, olette yhtä tässä tiedossa, olette yhtä ajatuksessa, ette täysin samaa mieltä joka sanasta tai ette näe ihan samoin kuin kaikki toiset sen näkevät, mutta pääosin tieto on yhteinen. Olette henkeä. Olette yhtä, osa kokonaisuudesta. Kaikki mikä on yhteistä, saattaa teidät yhteen. Se on väkevä ajatus, se on voima. Nähkää itsenne tänä voimana ja huomatkaa kuinka voitte valaista maailmaa. Se voi olla nouseva valoläikkä, joka antaa meille henkimaailmoissa oleville toivoa. Olemme onnellisia yhdestäkin tuikusta. Ajattelemme: "Taas yksi." Niin monet tulevat luoksemme ihan pimeinä. Kun näemme valojen tuikahtavan siellä, missä oli pimeyttä, iloitsemme yhdestäkin! Yksi sytyttää toisen ja taas toisen.

Älkää pelätkö antaa näkemyksiänne ja tietoanne, kun henkilö on tietoinen ja valmis vastaanottamaan. Hänestä tulee taas yksi ja hänen kauttaan tulee lisää. Silloin olette auttaneet uuden sielun tiedon piiriin, vapauttaneet hänet ja antaneet hänelle mahdollisuuden ymmärtää itseään. Vapaus tulee tiedon kautta. Rajoittavat ajatukset, jotka pidättivät lapsena ja kasvaessa pitivät pelossa ja torjunnassa, voidaan heittää pois, kun tietää, että on yksilö ja on itse vastuussa itsestään eikä kukaan mies tai nainen voi puolestanne teitä nostaa ylös. Sinä, vain sinä itse voit sen tehdä. Me voimme antaa teille sanat, tiedon. Teidän täytyy toimia. Kun olette vapaita, mikä riemu! Teologian dogmien ja uskontojen kahleet voidaan heittää pois ja elämä voidaan nähdä haasteena, jonka on hyväksynyt ennen syntymäänsä. Elämä on haaste, joka voi tuoda eteen monia monia asioita. Iloa, onnellisuutta, katastrofeja, kyyneliä, mitä tahansa. Ihminen tietää, ennen kuin tulee, mutta unohtaa. On parempi niin. Mutta aina on iloa. Olipa elämä kuinka rankkaa tahansa, aina on jossain kohtaa iloa ja onnea. Ei ole koskaan niin pimeää, ettei jossain näy valon pilkahdusta. Se voi olla ystävän, kumppanin, lapsen tai tuntemattoman osoittama rakkaus. Pimeydessäsi sinua voidaan koskettaa ja yhtäkkiä tiedät, että apu on lähellä. Joskus yksi sana voi kylvää siemenen, joka murtaa muurin.

Tarkoitan sitä kirjaimellisesti, koska joskus tieto on niin tyrmäävää, niin ihmeellistä, että se muuttaa koko elämän. Kun ihminen näkee elämänsä siinä valossa, että on vastaamassa haasteeseen, että pystyy siihen, koska mitään ei koskaan anneta sielulle ilman voimaa kantaa kyseinen taakka. Jokaisella sielulla on riittävästi voimaa mukanaan kohdata vaikeutensa ja voittaa ne tyynesti. Todella, olette nähneet esimerkkejä elävässä elämässä. Olette nähneet muiden suoriutuvan, tekin suoriudutte. Ei ole mitään, mistä ette pääsisi yli, ei pimeyttä, jonka takana ei olisi valoa. Kaikki riippuu teistä. Teillä on tieto. Teillä on keinot nostaa itsenne ylös. Vastuu on nyt teidän, koska tiedätte. Odotamme ja toivomme, että kaikki tietäisivät tämän totuuden. Olette henkiä. Ette koskaan, koskaan kuole, ette voi tuhota henkeä. Teillä on ollut monia kokemuksia useissa elämissä, joissa elitte elämää kuten nytkin, eri tavalla tietysti, mutta kokemuksia kartuttaen.

Ajatelkaa sitä. Toivon, ettei kenenkään läsnäolevan tarvitse palata tälle planeetalle. Toivon, että tämä on teidän viimeinen elämänne täällä ja voitte mennä eteenpäin valtakunnissamme suurempaan ja ihanampaan kauneuteen ja tietoon. Edetessänne teille paljastetaan aina vain lisää. Kun edistytte, silmänne avautuvat ja katsotte Täydellisyyden Voimaa, Suurta Rakkauden Voimaa. Lumoudutte. Monen olemme nähneet seisovan ja itkevän, itkevän ja itkevän. Ne ovat onnen kyyneliä. Kun yksilö kiipeää ja pääsee eteenpäin, voi sitä riemua, onnea, oivallusta, uusien tovereiden kohtaamista. Voitte saada samat opettajat. He ovat aina teitä korkeampia. Saatte uusia tovereita, uuden alueen, uutta kauneutta, uutta tietoa, hienompaa värähtelyä. Itse olette sädehtivämpi, kauniimpi. Tiedän, että teistä jokainen kaipaa sellaiseen maahan, valon valtakuntaan. Se on teidän elämänne. Te varmistatte sen. Mitä suurempi valo, sen parempi. Voitte saavuttaa sen maan päällä, teidän ei tarvitse odottaa. Tässä maailmassa, joka on raskaampi, voitte edetä nopeammin. Teillä on suurempi haaste täällä, siksi eteneminenkin on nopeampaa. Monet sielut valitsevat paluun sen vuoksi. He tietävät, että tietty läksy on opittava ja tulevat siksi takaisin. Joskus se on ihan pikku juttu, kuitenkin he valitsevat paluun tänne, koska tietävät, että voivat tehdä sen nopeammin. He sanovat tekevänsä sen nopeammin maassa. He unohtavat, että tavallisen elämän haasteet ovat vastassa jälleen eikä täällä ole aina kovin kaunista. Mutta yritämme aina antaa tällaisille sieluille sopivan kodin, jossa heitä rakastetaan ja ymmärretään ja jossa he varmimmin oppivat läksynsä ja voivat palata nopeasti takaisin.