Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!
     Zareth        Opetukset I



Takaisin


Alkuun



4. Pyrkivätkö henkiolennot aina eteenpäin tiellään vai viivyttelevätkö he?

Hyvää päivää, ystävät! Ihana nähdä teitä taas. Tämän iltapäivän aihe on: "Pyrimmekö me, jotka olemme tietoisia, aina eteenpäin tiedossa, vai viivyttelemmekö matkalla?"
Kaikki olennot halajavat totuutta. Se ei ehkä näy. Se voi olla kätkössä synkän, happaman, onnellisen tai millaisen tahansa ulkokuoren alla. Tarvitsemme tietoa, edes hiukan. Tietoa ja tunnetta siitä, että meitä ympäröi välittävä voima, millainen tahansa. Harva ymmärtää suurta tietoisuutta. Annamme sille nimen Isä, Jumala Kaikkivaltias, Rakkaus. Ei väliä minkä nimen valitsee. Itse totuuden löytäminen on tärkeintä. Minkä suunnan löytääkin, sillä ei alussa ole väliä, koska jos olette ajattelevia olentoja, löydätte lopulta polkunne. Mutta valitettavasti täytyy sanoa, että tiedämme monen jääneen kiinni siihen, mitä alussa löysi. Monia heidän vanhempansa ovat ohjanneet lapsina, eivätkä he ole koskaan päässeet uomastaan. Jotkut halveksivat kaikkea, mitä heidän vanhempansa heille opettavat, ja etsivät mitä tahansa muuta mieluummin, kuin noudattavat heidän esimerkkiään, kuten te kaikki, jotka olette vanhempia, hyvin tiedätte. Mutta tietysti on joitakin, jotka menevät mukaan kaikkeen, minkä kohtaavat. Aikanaan he kuulevat jotakin, lukevat jostakin ja heidän ajatuksensa kiinnittyvät johonkin ja he sanovat: "Mahtaakohan tämä olla minun juttuni?"

Kun olette tehneet valintanne, siitä tulee elämäntapa. Se voi johtaa teidät suohon, tai se voi johtaa teidät vapauteen. On monia, jotka pettäisivät teitä ajatellen vain taloudellista voittoa. Mutta kun todella etsitte, oppaanne ohjaavat teidät valoon, kuinka kauan se kestäneekin. Opas yrittää aina uudelleen. Jos alueellanne on joku, teidät ohjataan tämän henkilön luo, joka voi auttaa teitä. On monia polkuja. Innoittuneita on paljon. Löytäessänne tunnistatte tällaiset. Innoittuneet ja järkkymättömät ovat tavallisesti täynnä halua auttaa veljiään, maksoi se heille itselleen mitä tahansa.

Henkimaailmassa meillä on monia opettajia. Kaikki eivät ole samalla henkisellä tasolla, mutta he pystyvät kuitenkin opettamaan. Maan päällä on samoin. Kaikilla ei ole samaa innoitusta eivätkä kaikki ole samalla henkisellä tasolla. Ne, jotka tarvitsevat innoitusta eteenpäinmenoonsa, ovat ikuisia etsijöitä. He kokeilevat tätä ja tuota opettajaa siirtyen aina uuden luo tiedonjanossaan. Ehkä he löytävät totuuden helmen joltakulta, mutta jokin muu taas ei innosta. Joten etsintä jatkuu. Tietysti kun etsitte, teitä vaivaa vielä se, mitä lapsena on opetettu, ja kuinka innoittuneiksi tulettekin, jotkin asiat yhä kalvavat taka-alalla. Joskus olette pelokkaitakin. Ymmärrämme nämä pelot, koska jos ei voi ymmärtää, täytyy uskoa, ja sitä joutuu pohtimaan. Joskus ajattelette: "Voiko se olla?" Pitäydytte johonkin, joka ehkä auttaa teitä... "Ehkä tämä on totta! Ehkä tämä on minua varten!" Ymmärrämme tämän emmekä tuomitse. Meillä on valtaisa omakohtainen opetuskokemus henkimaailmoissa tietämättömien tulijoiden kanssa ja kauheasta tunteestamme: "Emmekö koskaan saa kontaktia heidän ajatuksiinsa?" Toisinaan nämä tunteet vyöryvät ylitsemme. Emme mekään ole erehtymättömiä. Jotkut ihmiset vain ovat kiven kovia eivätkä halua muuttua, vaikka mikä olisi. Meidät nähdessään heidän on vaikea luopua siitä, mitä varten ovat eläneet niin kauan. Tekee kipeää katsoa heidän taistelujaan. Siispä pyydän teitä: kun yritätte auttaa jotakuta, älkää olko liian hätäisiä älkääkä masentuko, jos ette keksi, miten heidät voi tavoittaa. Olkaa kärsivällisiä. Jonain päivänä teiltä lipsahtaa sana tai lause, joka murtaa heidän epäuskonsa. Näemme usein käyvän näin.

Kun olette nyt täällä maan tasolla, teidän on elettävä jokapäiväistä elämäänne. Asiat on hoidettava perheiden ja työtovereiden kanssa. Siinä hullunmyllyssä huomaatte unohtaneenne kaiken, mitä päätitte olla, kunnes jokin panee teidät aloittamaan, ja sanotte: "Hyvänen aika! Taas sama juttu!" Jotkut tuntevat syvää masennusta siitä, etteivät tunnu koskaan oppivan. Mutta sanon teille: "Älkää vaipuko epätoivoon." Kaikissa yhteyksissä opitte. Kaikissa tilanteissa, vaikka kuinka pienissä, tapanne hoitaa asia on tärkeä. Saatatte ajatella, että jos henkilö on kovin hankala, voitte vain irrottautua ja jättää asia silleen. Niin voi tehdä toisinaan, mutta kuten olen kertonut, voitte visualisoida valon tämän ihmisen ympärille. Voitte nähdä valon, puhtaan valon säteilyn heidän ympärillään, toivoen, että se vaikuttaa aikanaan. Ainakin annatte mahdollisuuden. Olette panneet rakkauden liikkeelle. Kyllä! Rakastavaa huolenpitoa ärtyisyyden sijasta. On rakkauden teko panna valo heidän ympärilleen. Tietysti ei tarvitse ajatella siten, mutta on hyvä tietää, että asia on näin.

Kauniit tekomme pitäisi olla spontaaneja. Ei niin, että ajattelee olevansa ihmeellinen, kun tekee hyvää. Tekomme pitäisi lähteä sisältä, siksi että tahdomme. Kun tekoanne ohjaa todellinen rakkauden tunne, se on askel eteenpäin. Niin harvat ymmärtävät, että jokainen ajatus, jokainen teko merkitsee. Olen sanonut sen ennenkin ja sanon aina uudelleen. Sen täytyy mennä syvälle, selkäytimeen, että toimisitte tietonne mukaan. Moni ajattelee, että on hyvä, jos tekee teon silloin, toisen tällöin. Hyvä niin, jos sillä tavalla haluaa. Mutta kun on tieto ja myös lopputulos tiedossa, täytyisi olla innoittunut. Me, jotka tiedämme, että jokainen pieni teko on tärkeä, toivomme, että olisitte loistavia säteileviä olentoja, kun jätätte tämän planeetan, koska rakastamme teitä ja koska olemme täällä. Ei itsemme takia, vaan teidän, teidän takia. Tiedän, me tiedämme, olemme kaikki hyvin tietoisia, että on hyvin vaikeaa, kun on vastakkain vihaisen tai vihamielisen henkilön kanssa. Tiedän, että vastareaktionne on tahaton. Mutta kun tietää, ainakin yrittää. Se on hyvin vaikeaa. Kaikki Isän Lait eivät ole helppoja. Olemme siitä hyvin tietoisia vielä nytkin. Kun tulemme tälle planeetalle teitä palvelemaan, meidän on madallettava värähtelyämme suunnattomasti. Kun kasvamme ponnistelujemme seurauksena, on madallettava vielä lisää. Sitä mukaa kun meediomme kasvaa, hänen henkensä täytyy myös alentaa värähtelyään. Teidän henkenne, joka on sisällänne, odottaa kaipauksella, että toimitte niin, että se henki voi tulla loistavaksi kulkuneuvoksi. Henkenne on teistä riippuvainen. Teidän henkenne ei voi käyttää ajatustaan vaikuttaakseen teihin. Laki ei salli sitä, vaikka sillä on laaja tietämys. Millaista olisi, jos se voisi? Teillä olisi epäreilua etua siitä muihin verrattuna. Jotkut teistä sentään tietävät, että henki odottaa teidän tulevan aina vain loistavammiksi. Monella on vaikeuksia nähdä henki yksilönä. Henki on Sinä Itse. Tämä on päällystakki (osoittaa kehoaan), tämä on kone. Ihmeellinen kone, joka kuljettaa teidät elämän läpi. Kone, joka käy ihmeen hyvin, ellette käytä sitä väärin, tai jos sillä ei ole edellisen elämän vuoksi taakkaa kannettavanaan. Kuitenkin jos elää lain mukaan, voi heittää taakkansa pois, keventää sitä ja tulla täydellisemmäksi, ja kone käy pehmeämmin.

Joka kerta kun uusi tulokas astuu henkimaailmaan, hänet tunnetaan ja tunnistetaan, ja toivomuksemme on, ettei tarvitsisi istuutua taistelemaan (opettamaan). Se on ajatustaistelua. Joskus tulee joku, joka tietää - oi, ihanaa, yksi vähemmän! Joku tulee maan henkimaailmaan valmistautuneena. Älkää olko huolissanne - silti on vielä paljon asioita opittavana esimerkiksi siitä, kuinka siellä eletään ja toimitaan. Mutta tämä ei ole mitään verrattuna tietoon, jonka tulette saamaan. Se tulee helposti. Epätoivo valtaa sielun, joka ei ole valmistautunut, jos he ovat vaikeassa tilassa. Epätoivo siitä "Miksi en yrittänyt? Tiesin mitä tein. Miksi olin niin laiska? Miksi en tehnyt sitä tai tätä?" Toden totta, se tapahtuu aina uudelleen. Jos näkisitte sen epätoivon. Kuten aiemmin kerroin, jokainen sielu, joka tulee meille, näkee hiljaa itsekseen elämänsä pyörivän edessään kuin valkokankaalla lapsuudesta lähtien. Näette jokaisen tekonne uudelleen, ja käsitätte ilman epäilyksen häivää, millaisia olette olleet. Koska ihmiset ovat mitä ovat, he ovat taipuvaisia takertumaan virheisiin mieluummin kuin hyviin tekoihin. Jokainen tekee hyvää. Jopa ihmiset, jotka eivät ole kovin hyviä, tekevät hyvää silloin tällöin. Ja hyvä niin.

Katselemme ihmisiä, kun he käyvät läpi tätä. Emme mene liian lähelle, vain näköetäisyydelle. Henkiopas katselee myös kauempana tietäen tarkasti, mitä he joutuvat kestämään, sillä onhan hän ollut heidän kanssaan koko heidän elämänsä ajan. Eikö opas ole yrittänyt panna auttavia ajatuksia mieleen yhä uudelleen ja uudelleen? Sillä oppaat on valtuutettu tähän tehtävään. Joskus lähdemme epätoivoisina. Joskus olemme hyvin onnellisia. On vaikea tehtävä valvoa ja ohjata ihmistä maan päällä ja altistua vastuullaan olevan henkilön värähtelylle, kun he ovat epätoivoisia, masentuneita, onnellisia... Kun he ovat onnellisia, hyvä. Kun he ovat tyytyväisiä, hyvä. Tai kun he ovat rauhassa. Kun he yrittävät olla hiljaa ja avautua täydellisyyden suurelle voimalle, ihmeellistä! Silloin oppaanne, jos hän on paikalla ja siitä tietoinen, on hyvin onnellinen, koska hän pystyy saamaan ajatuksia mieleenne. He tulevat hyvin lähelle teitä silloin ja istuttavat ajatukset toivoen, että ne itävät ja juurtuvat.

Emme halua teidän olevan onnettomia, vaan onnellisia ja tyytyväisiä, ja toivomme, että teillä on huvituksia, jotka tuottavat onnellisuutta - kauniilla tavalla tietysti. Meidän asuinsijoillamme on kauniita huvituksia. En voi kertoa kaikesta, mutta niitä on. Aika ei tuota meille haittaa, kuten teillä. Meidän ei tarvitse syödä ruokaa eikä valmistaa sitä. Voimme viipyä hyvässä seurassa niin kauan kuin haluamme, kuunnella kaunista musiikkia, matkustaa tapaamaan ystäviä, käydä kaukaisissa paikoissa, palvella, oppia, saada hämmästyttävää uutta tietoa sitä mukaa, kun edistymme kasvussamme. Sillä kun kasvamme, meille annetaan tietoa luomisesta. Tietoa, jota emme saa antaa teille. Kun sen paljastamisen aika tulee, ymmärrätte elämäänne paremmin. Ymmärrätte, miksi olitte täällä, miksi Isän oli sijoitettava teidät tänne, ja miksi se oli tehtävä niin monta kertaa. Ymmärrätte ihanan suunnitelman ja että nämä olivat rakkauden, ymmärtämisen, myötätunnon, todellisen myötäelämisen tekoja. Suuri Jumaluus toivoo, että lopulta palaatte alkulähteeseenne. Voi, kuinka kaipaammekaan päästä sinne! Mutta tietystikään emme ole siellä, eivätkä tietääksemme ole hekään, jotka ovat kaukana edellämme. Olemme kyselleet ja tiedustelleet ja vastaus on: ei vielä, ei vielä! Joten ymmärtäkää, että vaikka tulette täydellisemmiksi olennoiksi palvelemalla ja ponnistelemalla, se ei ole vielä loppu. Mutta älkää pitäkö elämäänne taakkana, vaan haasteena. Jos pidätte sitä haasteena, yritätte kovemmin, totisemmin ja ymmärtäen. Kun edistytte, tulette sisäisesti onnellisemmiksi. Kun henki edistyy, siitä tulee säteilevämpi olento ja on siten onnellisempi. Joten tunnette itsenne onnellisemmiksi ja tyytyväisemmiksi. Teillä on sisäinen rauha, ja kun etenette jokaisen taistelun tullen mielenrauhanne auttaa pysymään tyynenä ja kohtaamaan vaikeuden ymmärtäen ja ryhtyen sitten toimiin tietoonne nojautuen.

Kun olette tyyniä, pystytte paremmin näkemään selvästi - kun mieli on pilvetön. Kun vaikeus ympäröi teidät ja mieli harhailee sinne tänne, ei kannata yrittää ratkaista ongelmaa. Yrittäkää istua alas, olla hiljaa, kuunnella jotain hiljaista musiikkia. Yrittäkää olla tyyni. Tehkää mitä tahansa, mikä saa teidät tyyneyden tilaan. Pyytäkää sitten apua. Sanokaa: "Olen osa Sinua, Suuri Rakkauden Henki. Tarvitsen apua. Olen yrittänyt, mutta olen vaikeuksissa." Olkaa sitten rauhassa ja sallikaa rauhan tuoda tietoa, koska oppaanne - vaikkei olisi sillä hetkellä paikalla - näkee myöhemmin. Ongelma näytetään hänelle selvästi. Sitten hän ryhtyy vallassaan oleviin toimenpiteisiin. Joskus taakka on niin kauhea, etteivät he voi tehdä paljoa. He tuovat henkiparannusta ja pyytävät parantavia voimia tulemaan luoksenne antamaan voimaa kohdata vaikeudet. Tiedätte, että aikanaan ongelma ratkeaa. Jos ei täydellisesti, ainakin valoa lankeaa sen ylle. Monet saavat kestää paljon elämässään, mutta lopulta ymmärrätte, että vaikeutenne antoivat teille mahdollisuuden tulla voimakkaiksi inhimillisiksi olennoiksi, koska jokaisen haasteen pitäisi tehdä teistä voimakkaampia, kykenevämpiä kohtaamaan, mitä tahansa eteenne tuleekin. Jotkut täällä ymmärtävät tämän, sillä he tietävät, että jokaisen ponnistuksen jälkeen heistä on tullut voimakkaampia. Kun uusi taistelu alkoi, he olivat entistä paremmin varustautuneita kohtaamaan sen, koska ymmärsivät enemmän. Se on laki ja se toimii.

Viime aikoina meille on monta kertaa tehty kysymyksiä. Niistä näemme, että monet haluavat laajempaa tietoa, mutta kuten sanoin: kun teillä on tieto, olette vastuussa toimia sen mukaan. Koska tiedämme tästä vastuustanne, voimme edetä vain tietyn verran. Raotan hiukan tiedon verhoa. Se on vain tiedon murunen, mutta se on riittävä täksi päiväksi.

Planeettanne on nyt paikka, missä kaikki tiedetään. Tiedätte veljistänne ja sisaristanne Intiassa, Kiinassa tai missä tahansa maapallolla uutistenne välityksellä. Niin ei aina ole ollut. Kun kansat olivat tietämättömiä veljistään maailman muissa osissa, heidän vastuunsa ei ollut niin suuri.

Ymmärrättekö, mihin tähtään? Nyt kun olette tietoisia veljistänne, ette voi istua rauhassa ja olla välittämättä heistä. Toivon, että teillä on myötätuntoa kaikkien maiden kansoja kohtaan, ymmärrystä ja myötätuntoa. Ei ole vaikeaa sanoa: "Voi noita ihmisparkoja!" On hyvä, jos todella ymmärrätte heidän ongelmiaan, opiskelette maiden oloja ja tiedätte tarkasti, mitä he joutuvat kestämään. Järkyttyisitte, jos voisitte nähdä henkiolennon silmin aliravitsemuksen, lasten kuolevan nälkään ja vanhukset jätettyinä nälkäkuoleman armoille. En sano, että tämä on teidän vastuullanne. Ei, se on kaikkien niiden vastuulla, jotka jakavat elintarvikkeita. En tarkoita vain tässä maassa niitä, jotka lähettävät tarvikkeita ihmisille. Tarkoitan vastaanottavien maiden johtajia. Jos te lähetätte, ette voi olla aivan varmoja, saavatko köyhät lähetyksenne. Joka maassa on omat loisensa, jotka rikastuvat köyhien kustannuksella, imevät heistä kaiken ja ovat äärimmäisen itsekkäitä. Maailmassa on tarpeeksi kaikille, mutta hallitusten, ahneuden ja rikastumisen vuoksi jotkut vievät leipäpalan veljensä suusta. Tiedän, että on teitä, jotka itkevät sisimmässään, koska teillä on ymmärrystä, mutta teillä on velvollisuus tehdä oma osuutenne. Teidän täytyy omassa mielessänne kuvitella nuo maat, lukea niistä ja yrittää saada selville kaikki tieto köyhistä ja puutteessa olevista ja poliittisesta tilanteesta ymmärtääksenne, miten ihmisiä kohdellaan. Kun teillä on tämä tieto, nähkää mielessänne näiden taakkojen poistuvan, todella näette puhdistumisen tapahtuvan, taakan nousevan ylös. Ympäröikää maa Isän valolla. Nähkää sen tulevan auringon säteinä maan ylle. Voitte valita mitkä sanat tahansa. Se on henkilökohtainen toivomuksenne, mutta nähkää Isän valon laskeutuvan koko tämän planeetan ylle. Jos se on Isän valo, jos pyydätte sitä ja se on harras toivomuksenne, silloin ponnistuksemme moninkertaistuvat. Kun pyydätte henkiparannusta, se alkaa toimia. Kosketatte lakia. Panette sen toimintaan. Me henkimaailmassa yritämme yrittämästä päästyämme auttaa maitanne, kaikkia tarvitsevia. Teemme kaikkemme, vaikkemme aina onnistu, mutta ainakin todella yritämme. Sillä tavalla palvelemme Isää. Kaikki ottavat haasteen vastaan, mutta jokainen omalla tavallaan. Minä opettajana, jotkut parantajina, jotkut opettaen tiedonjakamista, jotkut sota-alueilla, jotkut poliittisilla näyttämöillä, jotkut auttaen maita kaikilla osaamillaan keinoilla. Joka paikassa olemme taistelemassa, koska rakastamme teitä ja haluamme palvella Isää. Te teette tätä kaikkea jonakin päivänä. Kun panette nämä ajatukset täytäntöön, meidänkin antamamme apu moninkertaistuu halunne voimakkuuden suhteessa.

Olen asettanut teille oppimistehtävän, vai mitä? Mutta se antaa teille ymmärrystä. Meillä on pinnalliset tiedot eri maista. Saatamme lukea lehteä ja huomata, että esimerkiksi Kiinassa, Pakistanissa, Intiassa, Venäjällä on ongelmia, ja sanomme: "Voi kauhistus!" Mutta se ei riitä. Teistä pitäisi tulla maailman kansalaisia, jotka rakastavat kaikkia, koska he ovat veljiänne. Isä rakastaa kaikkia, jokaista sielua, loistavia sieluja, himmeitä sieluja ja pimeitä sieluja. He ovat Hänen rakkaitaan. Miksi sitten asettuisitte toista vastaan vain, koska he ovat erilaisia? Jokainen sielu on omalla kehityksen polullaan. Emme saavu kaikki samaan pisteeseen yhtä aikaa. Tiedätte tämän omista perheistänne, omista lapsistanne. Kaikki eivät ole samanlaisia, jokaisella on oma henkinen kapasiteettinsa, jokainen on henkisesti eri tasolla. Tiedätte sen. Joidenkin kanssa täytyy kamppailla enemmän. Mietitte, miksi he ovat niin erilaisia kuin toiset. Mutta se on siksi, että tuon sielun täytyy oppia jotakin, johon olet osallistumassa. Olet osa sitä. Emme ole yksin. Olemme veljiä keskenämme. Jokaiselle on suotu syntymän mahdollisuus tietylle alueelle hänen tarpeidensa mukaan. Miksi silloin halveksia henkilöä, koska hänen ihonsa on musta, ruskea tai keltainen? Olette todennäköisesti itse olleet samanvärisiä joskus jossain toisessa elämässä. Muistakaa aina tämä.

Meidän maailmassamme on kaikenvärisiä ihmisiä. Värilliset ovat enemmistönä. Mutta kun etenemme yhä ylemmäs henkisessä kasvussa, kuinka kauniiksi tulemmekaan! Kun edistyy, tulee hienommaksi ja kauniimmaksi, jopa sisällä oleva henki kaunistuu. Te tiedätte, koska olen kertonut teille. Kun tulee henkimaailmaan, on nuorempi ja pysyy noin 35-vuotiaan näköisenä, olipa kuinka vanha tai kuinka kauan tahansa ollut siellä! Syy on se, että sisällä olevalla hengellä on jo mahdollisuus tulla kauniimmaksi. Voitte kuolla hyvin vanhana rouvana tai herrana ja tulla esiin kauniina neitona tai nuorukaisena. Eikö olekin ihanaa tietää se?

Kun edistymme, tulemme vielä hienommiksi, mutta silti voitte nähdä meidät. Jokaisella alueella voimme nähdä toinen toisemme helposti. Olemme kuin te, näemme toisemme, mutta kauniimpina ja värikkäämpinä. Värien kirjo, eri sävyt, ovat todella mielenkiintoisia. Se on kuin värien runsaus luonnossa. Kuinka ne sopivat toisiinsa! Harmoniassa keskenään! Samoin te. Kaikki soinnumme yhteen. Se on todella ihana näky, jonka soisin teidän näkevän! Yrittäkää nähdä se mielikuvituksessanne. Kukaan ei pidä toista erilaisena. Ymmärtäkää, että täytyy hyväksyä toinen toisensa. Olette valkoisia. Minä en ole. Olen hiukan ruskeaihoisempi. Kun edistymme, ihostamme tulee hyvin hienostuneesti värillinen.

Ymmärtäkää, että Isä, Suuri Tietoisuus, on säätänyt nämä lait ja totisesti Hänen hallussaan on Sana. Hänen sukupuoltaan emme vielä tiedä, mutta tiedämme, että Hän on Rakkaus... Rakkaus. Me kaikki eri luonneyhdistelminemme, kaikki niin erilaisia nähden elämän eri tavoin, mutta jokainen sointuen hyvin toinen toiseensa. Siten täytyy ihmisyyttä tarkastella. Jokainen meistä, olkoonpa missä tahansa, on polulla, joka on valittu häntä varten, koska se on hänelle välttämätön. Teillä on mahdollisuus tulla niin korkeaksi olennoksi kuin haluatte. Tai voitte mennä niin alas, kuin haluatte. Se on teidän vastuullanne, ei meidän eikä Isän vastuulla. Muistakaa, että Isä on Täydellisyys. Me olemme epätäydellisiä. Meidän on ponnisteltava saavuttaaksemme täydellisyyden.

Jos voitte nähdä mielikuvituksessanne nuo kaikki ihmiset Intiassa oppaineen, oppaiden yrittäessä saada maan jonkinlaiseen järjestykseen, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että Intia on ylikansoittunut, että tietämättömät ja taikauskoiset saataisiin huomaamaan, että on välttämätöntä rajoittaa perhekokoa. Ja kun tieto tarjotaan heille, miten pitäisi menetellä, että he ottaisivat sen vastaan ilman pelkoa. Ymmärrättekö? Kaikki veljenne ponnistelevat tietämyksensä mukaan. Jokainen on omalla polullaan. Muistakaa aina, että olette polulla, joka on kohtalonne. Se on valittu teitä varten. Tiesitte hyvin tullessanne tänne, että tämä polku on teidän ja teidän on sitä kuljettava. Joskus kapinoitte ettekä haluaisi ottaa sen haasteita vastaan. Mutta annamme mahdollisuuden odottaa vähän, kunnes olette saaneet kootuksi voimaa ja voitte nähdä sen selvästi. Emme ole epäystävällisiä. Siispä lennättäkäämme yhdessä ajatuksemme planeetan kaikkiin kolkkiin. Siten autatte meitä. Eikö ole ihmeellinen ajatus tietää, että yhdessä, te ja me, ponnistelemme auttaaksemme toisiamme. Ette ole koskaan yksin yrityksissänne.

Tänään on kaunis päivä maan päällä. Näette puut sopusointuisissa väreissään ja sydämenne ovat keveät. Näette, että luonto on menossa levolle. Puut ja kukat menevät nukkumaan, lepäämään, puhjetakseen esiin jälleen keväällä, uudistuneina ja täynnä ihmettä maan ihmisille. Nuppujen puhkeaminen. Kaikki on tuoretta ja kaunista. Tällaista on, kun jätätte tämän planeetan. Menette nukkumaan ja puhkeatte kukkaan tuoreena ja kauniina. Luonnossa on Isän laki. Maailmassanne on Isän laki. Isä on kaikkialla, ehdottomasti kaikkialla. Päivässä, yössä, auringon paisteessa ja sateessa. Teillä on vastakohtaisuudet. Veljeni, tämän ajatuksen myötä jätän teidät nyt, olette osa kaikkea. Isä on sisällänne, jumaluuden kipinä naapurinne sydämessä, eläimissä ja puissa, kaikessa mitä on. Ettekö ole yhtä? Ettekö ole yhtä kaukaisissa maissa asuvien veljienne ja sisartenne kanssa? Koska Isä on kokonaisuus, te olette kokonaisuuden osia.

Ääretön Rakkauden Ilmentymä, olemme edessäsi. Loistakoon valomme. Suo meille voimasi tarpeidemme mukaan.