Takaisin

Alkuun

3. Rukouksen voima

Viime aikoina olen viettänyt aikaani ystävieni parissa keskustellen erilaisista tehtävistämme maan päällä. Kokemuksemme tietenkin auttavat toisiakin. Ajan mittaan sitten käsittelimme sitä, kuinka monet ihmiset maan päällä tuntuvat ajattelevan, että itse rukous riittää. Monet sanovat rukoilevansa, meditoivansa, käyvänsä kirkossa ja siinä kaikki! Monet sanovat: "Rukoilen puolestasi." He sanovat näin meediollemme ja hän vastaa: "Kiitos!" On oikein hyvä ajatella hyviä ajatuksia. Rukous on hyvä, jos se ei ole toisteleva "Anna minulle, anna, anna" ja "Voi Isä, miksi, miksi?" Tiedätte nämä tavalliset valitukset. Mutta jos tarvitsette apua, anokaa tunteella syvältä sydämestänne. Hokemisella ei ole voimaa. Olen puhunut tästä ennenkin. Rukous itsessään ei auta teitä nousemaan, ei sen minkäänlaiset ilmentymät. Ne vain kerääntyvät samaan paikkaan samanlaisten ajatusten seuraan. Kaikki samanlainen kerääntyy yhteen värähtelyjensä mukaan.

Usein on rukouspäiviä esimerkiksi sadetta tai nälänhätää varten tai mitä tahansa tarvitaankin. Silti ei tapahdu mitään. Miksi? Se askarruttaa monia. Syy on se, että rukouksessa itsessään ei ole tarvittavan suurta voimaa, kun monet ihmiset sanovat: "Lopeta nälänhätä" tai "Anna sataa". Mutta jos he voisivat tuntea voimakkaasti, keskittyä syvästi sateen mahdollisuuteen, silloin heillä saattaisi olla vähän voimaa. Tarvitaan keskittymistä, ei pelkkiä sanoja, vaan voimakas tunne, jotta rukous tunnettaisiin ja löydettäisiin.

Jokaisella teistä on opas, joka on hyvin perillä olosuhteistanne. He tietävät, jos on nälänhätää tai kuivuutta. Saatatte sanoa: "Miksi vaivautua?" Mutta kuten sanoin, kannattaa tuntea voimakkaasti, että sade tulee. Itse sanoilla ei ole niin paljon voimaa kuin voimakkaalla tunteella ja kyseisen asian tapahtuvaksi näkemisellä. Niinkuin aiemmin sanoin: "Nähkää valo vaikeuksissa olevien ympärillä, Isän valo. Nähkää valo maapallon ympärillä, ongelma-alueilla." Se, että todella näette sen, auttaa tuomaan valon. Jos näette sateen tai mitä tahansa tarvitsettekin tulevaksi, on parasta olla voimakas tunne ja halu. Olkaa tarkkana, usein pyydätte väärää asiaa. Haluatte väärää asiaa hyvin voimakkaasti ja myös saatte sen. Teidän on sitten kestettävä seuraukset. Sanon vielä kerran: itse rukouksessa on hyvin vähän voimaa. Olen varma, että tämä masentaa joitakin teistä, koska niin monet rukoilevat. Mutta jos rukoilette tunteella, sanoilla ei ole niin suurta merkitystä, toistan sen vielä, kuin halullanne ja näkemällä tuloksen, mitä haluatte tapahtuvan henkilölle tai asialle.

Halutessanne voitte harjoitella tätä ja katsoa, saatteko tuloksia. Haluaisin, että yrittäisitte. Tiedän, että eri uskontokunnissa on muitakin, jotka ajattelevat ja opettavat näin, ajatus ei ole uusi, mutta ajattelin sanoa sen kuitenkin, koska keskustelimme siitä. Toinen asia, josta keskustelimme, on ongelmat, joita ihmiset hankkivat itselleen. Näemme sen varsinkin sairaiden parantamistyössä. Usein ihmiset ovat hankkineet itse sairautensa. Monestikaan tauti ei ole heidän karmavelastaan, vaan heidän murehtimisestaan, omista tunteistaan johtuvaa. Jotkut ihmiset huolehtivat turhaan, tekevät sitä lakkaamatta. He huolehtivat ja huolehtivat - ja ovat sairaita. Tunnemme erään rouvan, joka on kokenut menetyksen ja on hyvin sairas, koska tuntee syyllisyyttä. Hän halusi sanoa jotakin henkilölle, jota rakasti, muttei tehnyt sitä ennen tämän kuolemaa. Nyt hän haluaa varmistuksen rakkaaltaan anoen aina uudelleen, että tämä ilmestyy meediomme kautta ja antaa vahvistuksen. Olemme lähestyneet tätä henkilöä henkimaailmassa, ja hän huokaisee, kun taas tulemme: "Voi, eikö hän ymmärrä, että rakastan häntä eikä minulla ole mitään häntä vastaan?" Mutta maan päällä oleva rouva ei halua uskoa sitä ja on todella sairas. Hän kutsui pappinsa luokseen ja kysyi, uskoiko tämä laajempaan tietoisuuteen. Hän myönsi uskovansa. Tämä auttoi hiukan, koska rouva on katolinen. Itse hän sanoo uskovansa, mutta ei todellisuudessa tee niin, koska käy rakkaansa haudalla viemässä kukkia. Meediomme sanoi, että siinä ei ole järkeä. Kukat voisi paremminkin asettaa esimerkiksi valokuvan eteen. "Lähetä hänelle ajatuksesi, rakkautesi, ja hän tietää. Haudassa ei ole kuin hänen luunsa. Luut eivät ole äitisi, sillä hän on henki, joka on jatkanut matkaansa. Hän on elossa toisessa paikassa!" "Tiedän kyllä, mutta en voi uskoa sitä." Yhtenä hetkenä hän siis uskoo ja toisena ei! Hän on todella sairas ja sanoo, ettei elä kovin kauan. Kaikilla ihmisillä maan päällä on tietty määrä syyllisyyttä, kun joku kuolee, koska kukaan ei ole täydellinen. Loukkaamme toisiamme useinkaan haluamatta olla töykeitä. Mutta joka tapauksessa, kun rakas ihminen kuolee, meillä on nämä tunteet. Useat masentuvat niiden vuoksi syvästi ja miettivät, antaako kyseinen henkilö anteeksi tai ymmärtääkö koskaan. Totta kai he ymmärtävät ja antavat anteeksi. Kun he saapuvat henkimaailmaan, he keskittyvät enemmän omiin ongelmiinsa. Juuri saapuessaan heillä ei ole aikaa ajatella maanpäällisiä asioita. On tietysti joitakin, jotka syöksyvät heti takaisin. Hekin ovat enemmän kiinnostuneita kertomaan maan päällä oleville, että he elävät. He eivät kuitenkaan pääse rakkaansa lähelle, jos tämän mieli myllertää. Jos jollakin on syyllisyyden tunteita, hänen olisi viisasta karkottaa ne mielestään, koska jos pidätte niistä kiinni, ne ottavat vallan ja tekevät sairaaksi ja surulliseksi.

Puhun aina mielenrauhasta, tyyneydestä, ja tiedän, että te kaikki toivotte sitä. Se on teillä, jos todella haluatte. Tämä on se rauha, joka tulee teihin, kun saatte parantavaa voimaa. Kaikki, jotka ovat olleet meediomme luona, tuntevat sen. Hengen voima on koskettanut teitä ja henkeänne, ja tunnette rauhaa. Jotkut itkevät, koska tunne on niin rakastava ja ihana ja saa tuntemaan arvottomuutta. Aika monet itkevät. Me ymmärrämme. Se vapauttaa ja auttaa. Kun päivittäisessä elämässänne joskus kaikki on teitä vastaan, käskekää tämän mennä pois. Poistakaa kaikki ajatukset. Istukaa ja juokaa teetä tai jotakin ja sanokaa itsellenne: "En anna tämän vaikuttaa minuun!" Yrittäkää tyynnyttää mielenne ja tutkikaa sitten ongelmianne rauhallisesti yksi kerrallaan tai pienissä erissä. Jos kuljet kotonasi tai työssäsi mieli kuohuksissa, väsytät itsesi tarpeettomasti. On parempi tehdä päivittäiset työt laulaen ääneen tai hyräillen ja niin kevyin mielin kuin mahdollista. Kaikki ihmiset ovat toisinaan jollakin tavoin taakaksi. Elämä on sellaista. Mutta teidän ei tarvitse antaa sen häiritä, vaan voitte ravistaa sen pois. Kuten tiedätte, ihmisillä on sanoja ja ne viiltävät syvältä. Jotkut ihmiset eivät ole ollenkaan kilttejä ja haluavat masentaa tai loukata teitä syystä tai toisesta, koska ovat itse onnettomia. Usein juuri se, että ihmiset ovat onnettomia, saa heidät käyttäytymään näin, ei se että he vihaavat teitä. Joten sanokaa: "Ihmisparka" ja toivokaa hänelle hyvää. Olen ollut maan päällä kyllin monta kertaa tietääkseni tämän.

Olen aloittanut kirjan kirjoittamisen ja kun katson ajassa taaksepäin, näen kuvia itsestäni. Hämärässä menneisyydessä kuvat eivät aina ole kovin selviä. Näen vain vähän noista ajoista. Kun tulen lähemmäksi, kuvat selkiytyvät ja näen enemmän yksityiskohtia. Kaikki elämäni ovat olleet hyvin erilaisia ja kaikissa oli omat vaikeutensa. Teillä on asiat samoin. Jokainen meistä yrittää selviytyä elämästä ja sen mukanaan tuomista haasteista. Elämämme haasteiden pitäisi näyttää meille, mitä olemme tulleet oppimaan. Me todella tunnemme itsemme, jos järjestämme aikaa olla hiljaa ja katsoa sisällemme. Tiedämme, mitä meidän täytyy oppia. Perheissämme jokaisen meistä on opittava eri asioita, koska jokaisella on eri asenne ja eri näkemys elämästä. Monta kertaa olette yrittäneet keskustella jonkun kanssa, koska näitte ongelman omalla tavallanne ja toinen omallaan. Se johti vain umpikujaan. Kuitenkin tunsitte, että myös te näitte asiat selvästi. Silti päädyitte umpikujaan ja vain siksi, että jokainen yksilö näkee elämän omalla tavallaan.

Toinen ongelma, josta olemme usein keskustelleet, on maailma itse. Me henkiolennot olimme tavallisesti maan päällä satoja tai tuhansia vuosia sitten. Elämä oli silloin täysin toisenlaista sisältäen kuitenkin omat ongelmansa. Ongelmia on jokaisella aikakaudella ja joskus menneisyydessä ongelmat ovat olleet todella äärimmäisen vaikeita. Esimerkiksi ravinto on ongelma vieläkin. Maailmassa on runsaasti ravintoa, mutta sitä ei ole opittu jakamaan tasaisesti. Ymmärrän myös maailmaa ja näen ongelmat. Näen, että vaikka omaisi ihanteita ja haluaisi korjata asiat, aina ei voi saada maailmaa tolalleen, koska vallassa on henkilöitä, jotka näkevät asiat toisin. Mutta näyttää, että lisääntyvässä määrin äänet yhtyvät ja ihmiset kokoavat voimansa ja kykenevät tekemään muutoksia siellä täällä ääntensä voimalla. "Kun kaksi tai kolme kokoontuu...", toden totta, jos he kokoontuvat yhteisen tavoitteen vuoksi vilpittömästi ja rakkaudella. Opimme paljon elämästänne, todella paljon. Maailma on niin erilainen. Kaikki vekottimenne, autot, lentokoneet, junat, koko sähkötekniikka. Kaikki on erilaista meidän elämiimme verrattuna. Henget, jotka ovat tekemisissä tieteen kanssa, tietävät vieläkin noista asioista, koska usein luovat teitä varten. Mutta puhun meistä, jotka olemme olleet kauan aikaa henkimaailmassa, ennen tuloamme taas tänne palvelemaan. Kun tulin ensimmäistä kertaa meediomme luo, olin aivan sekaisin. Piti tulla sumun läpi, sukeltaa siihen ensimmäistä kertaa. Se oli tuskallinen kokemus. Sitä se on aluksi kaikille tullessamme ensimmäisiä kertoja tänne palvelemaan. Mutta kuten kaikessa muussakin, joka kerta on aina vain helpompaa. Toinen asia, jota ette ehkä ole tienneet ystävistäni on se, että kun tulemme maan päälle oltuamme kauan henkimaailmassa ja kehityttyämme pitkälle, meidän on hyvin vaikea astua auroihin! Oletteko koskaan ajatelleet sitä? Enpä usko. Kun veljiäni on pyydetty parantamaan ja heidän täytyy mennä sisään auroihin auttaakseen teitä, on vaikea astua henkilön auraan, jonka värähtelyt eivät ole hyviä ja joka on masentunut. Joillekin se on aluksi erittäin vaikeaa. Heidän täytyy vetäytyä takaisin, hankkia lisää voimia ja yrittää uudestaan. Jos henkilö on erittäin masentunut, meidän täytyy joskus puhdistaa aura, ennenkuin voimme mennä lähelle. Ymmärtäkää, että olemme Isän palvelijoita, jotka haluavat auttaa teitä, mutta meillä on toisinaan vaikeuksia päästä luoksenne. Äskettäin maanpäällisen elämänsä jättäneet ovat aika yllättyneitä nähdessään sumuverhon, joka ympäröi maata. Meistä katsoen ympärillänne on kaikki harmaata ja sumuista. Teille se on kirkasta, mutta elämme eri ulottuvuudessa ja näemme siellä sumuverhon, johon on sukellettava. Jos olisitte toisella puolella, voisitte nähdä katkeamattoman tulevan ja menevän liikenteen. Nukkuvat ovat matkalla öisin. Juuri kuolleita menee saattajiensa seurassa. Joitakin kannetaan, koska ovat olleet hyvin sairaita, lepokotiin, jotta heidän sieluaan voidaan hoitaa. Lakkaamaton liikenne. On paljon opittavaa ja yksi on tämä: sukeltaa sumun läpi maahan. Jotkut eivät edes yritä. He näkevät sen ja kääntyvät takaisin! Ihmiset ihmettelevät, miksi heidän rakkaansa eivät tule heidän luokseen. He sanovat: "Veljeni/sisareni/äitini/isäni ei koskaan ole tullut katsomaan minua. He ovat olleet kuolleina monta vuotta eivätkä koskaan ole tulleet." Syy on: he eivät halua tulla. Emme voi pakottaa henkiolentoa tulemaan maan päälle, ellei hän itse tahdo. Jotkut eivät ole koskaan palanneet, kunnes piti syntyä uudelleen. Mutta ne, joiden ei tarvitse enää syntyä, eivät ehkä koskaan palaa maan päälle edes oppaiksi, koska jotkut työskentelevät aina henkimaailmassa. Oppaat on koulutettu. Heidät valitaan. Heidän täytyy olla vahvoja ja kykeneviä kestämään paljon. Ajatelkaa elämäänne, itseänne mielialoinenne pienestä vauvasta lähtien. Ymmärtäkää, mitä oppaanne on kestettävä. Kestämme kaiken kärsivällisesti emmekä arvostele teitä. Olemme eläneet itse ja tiedämme, millaisia olimme. Emme koskaan arvostele teitä. Olemme hyvin kärsivällisiä ja pitkämielisiä toisinaan. Ensi kerralla, kun olette vaikeuksissa ja vaikeroitte jotakin, ajatelkaa, kuinka voitte auttaa itseänne olemalla hiljaa ja lähettämällä hiljaisen avunpyynnön oppaallenne. Unohtakaa sitten ja antakaa hänen tehdä työ, jos ette itse voi sitä tehdä. Hän yrittää tuoda avuksi mitä tahansa te tarvitsettekin.

Oppaat eivät aina voi auttaa teitä. Olen jo kertonut, että kun kysymyksessä on testi, meidän on pysyttävä taka-alalla ja annettava henkilön käydä läpi koetusaikansa. Joskus myös oppaita pyydetään tekemään jotakin, jota ei voi tehdä, koska siitä seuraisi katastrofi. Näemme nimittäin hiukan pidemmälle kuin te ja usein näemme, mitä on tapahtumassa lähipiirissänne. Usein tämäkin muuttuu, siksi emme välitä ennustaa tulevia. Tiedättehän, kuinka usein muutatte mieltänne, samoin ympärillänne olevat ihmiset, ja mitä olette sopineet, ei toteudu. Jos teille oli ennustettu jotakin, sanotte: "Eipä se pitänytkään paikkaansa!" ajattelematta, että olosuhteet olivat muuttuneet. Olkaa aina varovaisia. Kun pyydätte apua, varmistukaa, että todella tiedätte, mitä haluatte. Monet sielut muuttavat mieltään jatkuvasti asiasta toiseen koskaan päättämättä, mitä haluavat, tuhlaten aikaa jollakin alueella ja taas siirtyen seuraavalle. Kuinka opas voisi opastaa sellaista henkilöä muuten kuin yrittämällä tehdä hänestä vakaamman ja pitkäjännitteisemmän? Meillä on todella vaikeaa tässä suhteessa. Joskus kulutamme koko illan yrittämällä istuttaa ajatuksen henkilön mieleen, ajatuksen, joka kantaisi hedelmää. Tunteja kuluu tällaisessa työssä. Henkilö kuulee ajatuksen. Kuulee, mutta ei pane ajatusta täytäntöön. Hän kieltää sen, ja silti apu on ollut paikalla! Apu on ollut paikalla tuntikausia, mutta henkilö kieltäytyy ottamasta apua vastaan. Kun kulutamme tunteja tällä tavalla, ajatukset ovat tarjolla, koska istutamme niitä koko ajan varmistaen, että ne juurtuvat. Kuitenkaan ette kuuntele. Monet sanovat: "Toivon hartaasti, että saisin yhteyden oppaaseeni." Niinköhän? Oppaat haluaisivat yhteyden teihin! Kuinka käytätte väärin tätä yhteyttä jatkuvasti? Jatkuvaa yhteyden rikkomista teidän taholtanne. Vai suostuisitteko hiljaisuuteen ja mietiskelyyn tiettynä aikana joka päivä, jolloin olisitte varma, että olette yhdessä? Yrittäisitte olla hiljaa ja sallia oppaanne kylvää mieleenne opetuksensa ja apunsa. Älkää pitäkö meitä kuitenkaan aina erehtymättöminä. Joka tapauksessa voimme tehdä paljon hyväksenne. Olosuhteet ovat monesti meitä vastaan, mutta jos emme pysty auttamaan teitä, kutsumme muita vierellemme, joilla on tietoa, tai käymme henkimaailmoissa juttelemassa jonkun kanssa, jolla on tarvitsemamme tieto. Kuten te, mekin olemme eri lahjoin varustettuja ja teidän laillanne mekin menemme sellaisen luokse, joka osaa auttaa. Maailmamme ovat samanlaisia monella alueella. Pitäkää meitä mieluummin henkilöinä, jotka on pantu teistä vastuuseen, yrittävät ohjata teitä menettelyissänne, yrittävät pitää teidät polulla, kun olette menossa harhaan, ja suojella teitä, kun olette vaarassa. Moni henkiolento on todella nykäissyt ihmisen pois vaarasta. Silloin alennamme hyvin paljon värähtelyämme. Se täytyy tehdä, että tulisimme kiinteämmiksi, jotta voisimme tehdä jotain melkein fyysistä. Pystymme sen tekemään. Tietenkään emme välittäisi tehdä niin, koska se tekee meistä hyvin maan ihmisten kaltaisia. Ymmärrättekö? Mutta joskus on pakko. Tavallisesti haluamme pysytellä jonkin verran rakkaamme värähtelyn yläpuolella, koska meidän on asuttava maan olosuhteissa, eikä se onnistu omassa värähtelyssämme. Siksi usein kun näette henkiolentoja, ette näe heitä loistavina, säteilevinä ja kauniina, vaan enemmän itsenne kaltaisina. Näissä oloissa on mahdotonta olla loistava ja säteilevä. Meidän on alennettava värähtelyämme voidaksemme elää kanssanne. Sielumme, henkemme valoa emme kuitenkaan voi emmekä haluakaan kätkeä. Selvänäkijät näkevät sen aina, sielun valon, henkiolentojen sielujen valon. Se on aina nähtävissä, jotta voidaan tietää edessä olevan todellinen värähtely.

Jotkin valot ovat hyvin pieniä ja aste-eroja on paljon. Jos ne ovat isoja ja valaisevia, ne ovat todella hyvin kirkkaita. Kun ne ovat pieniä, ne ovat lähellä maata ja joskus jopa harmaudessa. Kun näemme henkiolentojen valot, tiedämme keitä he ovat. Tietysti tunnistamme heidät myöskin heidän ulkomuodostaan. Alhaisella henkiolennolla ei ole kaunis ulkomuoto, koska hänen todellinen arvonsa näkyy hänen kasvoillaan. Missä on henki, sitä ei voi kätkeä. Teidät nähdään sellaisina kuin olette! Hyvin alhaiset henget eivät ole ollenkaan kauniita katsella, mieluimmin kääntyisitte heistä pois. Vastaavasti ylempien maailmojen henget ovat kauniita. Korkean olennon iho on ihmeellinen, niin kaunis, niin hieno ja pehmeä! Ne teistä, jotka näkevät hiukan, voivat ehkä ymmärtää, mitä tarkoitan. Teidän hengillännekin on omat kasvonsa. Kun henki lähtee kehostanne nukkuessanne ja menee henkimaailmoihin, kaikki näkevät sen todellisen arvon sen matkatessa omaan valtakuntaansa. Se näkyy vaatteessa, kehossa, kasvoissa, vaatteen värissä.

Kun joku tulee luoksenne ensimmäistä kertaa, tai meidän luoksemme, he tulevat sellaisina kuin olivat, esitelläkseen itsensä. Se ei kuitenkaan ole enää heidän todellinen muotonsa, vaan vain tunnistamista varten. Ette tuntisi nuorta henkilöä isoäidiksenne, joka kuoli vanhana naisena. Siispä he tulevat sellaisina, kuin olivat ennen kuolemaansa, ja ihmiset luulevat, että he ovat sellaisia henkimaailmassa, mutta erehtyvät! Meillä on voima tehdä itsestämme halutun kaltaisia. Teilläkin on aikanaan sellaiset voimat. Tiedättekö, kun olin Ruskean Saukon, yksinkertaisen intiaanin ja Isän palvelijan muodossa, en halunnut tulla itsenäni, persialaisena Zarethina, koska tahdoin olla nöyrä ihminen edessänne osoittaakseni, että Isä rakastaa teitä kaikkia. Ymmärrättekö? Hän rakastaa jokaista kansakuntaa, kaikkia ihmisiä. Siksi halusin olla intiaani. Siksi moni muukin valitsee intiaanin hahmon. Muinaiset intiaanit ymmärsivät Isän. He näkivät Hänet luonnossa, eläimissä, kaikessa, mikä eli ja liikkui. He pitivät Häntä Suurena Valkoisena Henkenä. Siksi heillä oli monia meedioita joukossaan. Tavallisesti poppamies toi henget heidän ulottuvilleen. He kokoontuivat yhteen ja saivat opetusta. Siksi monet tulevat takaisin intiaaneina, vaikka heidän viimeinen elämänsä olisi ollut eri kansallisuutena. Minäkin olin intiaani hyvin hyvin kauan sitten. Saatte lukea siitä kirjassani. Nyt kun olen Zareth Persialainen, joka oli varakas mies, ette näe edessänne kovin nöyrää henkilöä. Mutta silti tulen nöyränä. Maallinen omaisuuteni ei ollut mitään verrattuna henkiseen kasvuuni. Yksinomaan henkinen kasvuni mahdollisti minulle jäädä henkimaailmaan, kun vihdoin kuolin enkä enää palannut. Sama koskee teitä kaikkia, ei varakkuus vaan henkinen kasvu. Maan päällä on monia varakkaita miehiä, jotka käyttävät valtaansa häikäilemättä haluten koko ajan lisää valtaa. Se ei auta heitä lainkaan. Koska olin tunneherkkä olento enkä välittänyt loukata ketään, minun ei tarvinnut enää palata, vaikka minulla olikin valtaa. Valtaa käytin myös elämässä, josta parhaillaan kirjoitan kirjassani, mutta se oli hyvin, hyvin erilaista hämärässä muinaisuudessa. Joka tapauksessa olin vastuussa siitä ja olisin voinut käyttää sitä väärin, mutta onnekseni en suoriutunut kovinkaan huonosti, vaikka teinkin monia monia virheitä. En ollut liian julma, vain hiukan joissain suhteissa, joten minulla oli vielä opittavaa.

Se siitä. Olen palannut kuitenkin luoksenne. En ajatellut palaavani, oikeastaan en ajatellut koskaan palaavani maan päälle enää. Työskentelin henkimaailmassa opettajana laskeutuen alueille, jotka eivät olleet liian ongelmaisia ja ihmiset melko onnellisia. Työskentelin siis Itsensä Toteuttamisen tasolla. Täälläkin on paljon opittavaa, koska ihmisille opetetut dogmit ovat johtaneet heidät harhaan. Minulla oli tapana laskeutua sinne usein valistamaan ihmisiä. Tavallisesti se ei ollut kovinkaan vaikeaa tai ikävää, mutta kylläkin jatkuvasti samanlaista. Vaihtelua oli siinä, että joka kerta oli erilaisia ihmisiä, jotka näkivät asiat eri tavalla.

Laskeutuminen eri alueille on melko rasittavaa. Olemme usein hyvin onnellisia päästessämme omiemme luo. Huomatkaa, että aina emme tee työtä. Paljon voimme tehdä myös omaksi huviksemme. Mutta asialleen omistautuneet sielut tekevät mieluummin työtä, eivätkä kuluta aikaansa huvituksiin. Sellaisia on paljon. Voi nähdä heidän kiiruhtavan uppoutuneina töihinsä. Heitä ei tapaa kovin usein. Joskus sanomme: "Veli, mikset ole kanssamme jonkin aikaa ja ilahduta meitä seurallasi?" Tunnette tällaisia ihmisiä myöskin maan päällä. Luontomme ei muutu. Jos olet ihminen, jonka täytyy aina vain tehdä työtä, olet sitä jatkossakin. Voit oppia hiukan olemaan hiljaa ja nauttimaan enemmän, mutta hyvänä ihmisenä teet mieluummin ahkerasti työtä. Monet teistä uskovat muuttuvansa nopeasti saavuttuaan henkimaailmaan, mutta niin ei tapahdu. Kestää suhteellisen kauan ennen kuin muuttuu. Hitaasti saavutetaan mielenrauha, opitaan elämään tietyllä tavalla, luovutaan kaikista itseä vaivaavista henkilökohtaisista asioista, annetaan maan hoitaa omat asiansa ja ihmisensä myös, sillä heidän on opittava läksynsä. Voitte auttaa hiukan, mutta ette voi elää muiden elämää heidän puolestaan, joten teidän on opittava jättämään heidät rauhaan ja antamaan apuanne, kun voitte, eli kun näette, että se on mahdollista. Teidän on opittava luopumaan valheellisista luonteenpiirteistänne, kuten olen jo kertonut. En tarkoita valehtelemisen kaltaisia asioita, tarkoitan niitä pieniä asioita, joita salaatte näyttämättä todellista itseänne muille. Tämän kaiken täytyy muuttua. Ymmärtänette, että se voi olla vaikeaa. Vielä pitää oppia auttamaan muita, uskaltaa liittyä ryhmään, joka jo tekee sitä, tai hankkia rohkeutta tehdä työtä yksin, tai aloittaa jotakin uutta, sillä on paljon, mitä voi opiskella.

Monet teistä eivät pidä itseään kovin älykkäinä ja ajattelevat, etteivät voi tehdä juuri mitään. On suuri virhe ajatella näin, koska syvällä sisimmässänne on monia lahjakkuuden muotoja. Olette vanhoja sieluja ja menneissä elämissänne olette tehneet erinäisiä asioita. Aikanaan huomaatte, että teillä todella on lahjoja. Joskus tunnette sisällänne halun tehdä jotakin, mutta ette tiedä, miten aloittaisitte, tai teillä ei ole rahaa siihen. Tunnette kuitenkin, että pystyisitte siihen, panette asian syrjään ja sanotte: "No olkoon". Jos teillä on voimakas halu, ja se on henkimaailman tiedossa, pystytte tekemään sen. Henkimaailmassa on suunnattomia kirjastoja niille, jotka haluavat lukea. Tulette yllättymään. Jos pidätte musiikista, sitä on runsaasti. Vettä on, jos pidätte purjehtimisesta, mutta eri menetelmällä: ajatuksen voimalla. Jotkut ihmiset tässä elämässä haluavat elää yksin. He valitsevat yksinäisyyden henkimaailmassakin. He asuvat metsässä, vuorella tai kaukaisella rannalla. Sellainen elämä on itse asiassa tavallisesti maata lähimmillä tasoilla. Henkisesti kasvavat eivät halua yksinäisyyttä. He haluavat olla Isän työssä käyden taistoon ja ottaen palvelun haasteen vastaan. Yksin eläminen ei ole valaistuneen olennon elämäntapa. Sellaiset ihmiset alkavat aikanaan tuntea itsensä yksinäisiksi ja etsivät seuraa. Kun me henkiopettajat tiedämme tämän, tulemme käymään. Tulemme ensimmäisellä kerralla vain lyhyeksi ajaksi ja sen jälkeen useammin. Sitten tulemme joukolla. Tällä tavalla autamme heitä tottumaan ihmisiin. Tiedämme, miten jokaista pitää kohdella. Ajan mittaan he rentoutuvat. Samanlaista on pimeiden tasojen asukkaiden kanssa, jotka asuvat harmaudessa, tummanharmaassa tms, matalissa majoissaan hautoen murheitaan. Käymme heidän asumuksissaan silloin tällöin. Yritämme auttaa heitä niin hyvin kuin pystymme. Näemme, keitä he ovat, mitä he ovat tehneet ja mitä he tarvitsevat. Saattaa olla, että joudumme palaamaan kymmeniä tai ehkä satoja kertoja. Riippuu yksilöstä. Mutta meillä on aikaa rajattomasti ja olemme kärsivällisiä. Emme käy aina samojen luona, vaihdamme henkilöitä. Joskus joku toinen saa heidät pois vanhoista ajatustottumuksista. Naisilla on enemmän onnea miesten kanssa ja miehillä naisten kanssa. Miksiköhän? Se on se sama vanha tarina!

Maata lähellä olevilla tasoilla ja läpi koko taivaan valtakuntien on miehiä ja naisia. Myös työskennellessämme on jokaisessa ryhmässä miehiä ja naisia. Joskus vierailemme ryhminä, joissa on samoin molempia. Taivaan valtakunnissa ihmiset asuvat yhdessä taloissaan ja joskus kokonainen ryhmä asuu yhdessä. Avioliittoja ei ole taivaissa. Henkisesti samankaltaiset ihmiset vain vetävät toisiaan puoleensa ja elävät yhdessä. Tietysti kun ryhmä työskentelee yhdessä, se saattaa haluta myös asua yhdessä. Kuten kerroin, Robertin äiti on nyt päässyt eteenpäin ja asuu sisarensa kanssa, jota hän kovin rakasti. Hän on hyvin onnellinen. Emme näe häntä nykyisin, hänellä on niin paljon kiireitä uusissa oloissaan. Tapaamme hänet sitten, kun hänellä on enemmän aikaa, kun hän on nauttinut kyllikseen ja tottunut enemmän oloihinsa.

Onhan meillä tietysti miehiä ja naisia, jotka asuvat yhdessä, koska ovat parisieluja ja muistuttavat toisiaan. Kun he ovat henkimaailmassa ja sattuvat olemaan samalla tai lähimain samalla tasolla, he tulevat yhteen, pysyvät yhdessä ja asuvat yhdessä. Mutta vain jos valitsevat näin. Joskus ei tapaa parisieluaan tuhansiin vuosiin. Jotkut taas tapaavat aika pian. Hyvin harvoilla on parisielunsa maan päällä, hyvin harvoilla. Siksi teidän avioliittonne ovat harvoin täydellisiä, koska on monia rakkauden asteita. Te saatatte rakastaa syvästi jotakuta, mutta se ei ole täydellistä sielun rakkautta. Tämä auttaa teitä ymmärtämään, miksi ihmiset eivät sovi toisilleen. Väärät syyt vetävät toisinaan ihmisiä yhteen, esimerkiksi fyysinen veto, ei sielun viehätys. Mutta tärkeintä on sielu, ja kun asuu yhdessä, vaikka samaa sukupuolta olevan kanssa, tekee niin siksi, että rakastaa toista syvästi ja valitsee asuvansa yhdessä.

Näin tapahtuu läpi koko henkimaailman tasojen. Kun ihmiset ovat hyvin läheisiä ja kiintyneitä toisiinsa, he valitsevat yhdessäasumisen. On hyvin outoa, kuinka äkkiä tapaat henkilön, jonka tunnet heti läheiseksi ja jota rakastat hellimmin jo sillä hetkellä. Te tiedätte olevanne samanlaisia, koska välillänne on vahva sopusointu. Haluat olla lähellä häntä, elää yhdessä, tehdä työtä yhdessä.

Tällaista teillä tulee olemaan. Kun olette lopullisesti henkimaailmassa, kanssanne ovat ne, joihin olette ihastuneet, joiden kanssa haluaisitte olla ja asua aina, ei välttämättä miehenne tai vaimonne joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, jotka rakastavat todella hellästi toisiaan ja valitsevat etenemisen yhdessä. Mutta voi tulla päivä, jolloin hekin huomaavat, etteivät he ole todellisia parisieluja ja he löytävät jonkun toisen. Mutta koskaan he eivät kadota tuota rakkautta ja voivat aina tavata ja olla yhdessä eri tilanteissa. Jos teillä on täällä maan päällä syvä rakkaus ja syvä kiintymys, voin vakuuttaa teille, että rakkauden side ei koskaan katoa. Missä on syvä rakkaus, yhteys on vahvistettu ikuisiksi ajoiksi eikä koskaan kuole. Vaikka palaisitte maan päälle, tuntisitte toisenne tavatessanne taas henkimaailmassa, koska välillänne on rakkauden side. Siispä, älkää koskaan pelätkö. Sielun rakkaus on kaunis tunne ja Isä, joka rakastaa meitä kaikkia mitä hellimmin, on antanut meille rakkauden ja istuttanut sen olemukseemme. Luuletteko, että Hän kytkisi sen irti ja ottaisi pois, koska olemme kuolleet? Ei todellakaan. Päinvastoin sitä annetaan vielä suurempina annoksina. Kun rakkaus on todellista henkimaailmassa, se on sielun ekstaasia. Tulette yhdeksi sielun puhtaudessa. Se on todellinen tunne, joka ylittää maallisen rakkauden! Se ylittää sen niin rajusti, että hämmästytte. Teillä on tunteita. Jos itkette, teillä on edelleen kyyneleitä. Voitte itkeä. Teillä on tuntemuksenne, syvät tunteet. Ne eivät jätä teitä. Älkää ajatelko, että olette hukassa tai ilman rakkautta. Kaikkia sieluja rakastetaan. On aina olemassa joku, joka rakastaa toista, aina. Jos tunnette olevanne täällä yksin ja eksyksissä ja kaipaatte jotakuta, tietäkää, että kun aikanne tulee, teitä rakastetaan. Todella rakastetaan itsenne takia, ei fyysisen olemuksenne vuoksi, vaan todellisen itsenne vuoksi. Jokaisella on sisällään rakkauden kaipuu, se on jokaisen sisimmässä. Jotkut eivät ymmärrä sitä, vaan pitävät sitä puhtaasti fyysisenä tarpeena. Mutta herkät ihmiset ymmärtävät sen henkisenä rakkautena, yhteytenä kahden ihmisen välillä. He ovat viisaita ihmisiä, jotka ovat oppineet läksynsä. Pitäkää hengen valtakuntaa paikkana, jossa olette vielä elossa, olette henkilö, yksilö. Ajatelkaa sitä paikkana, jossa teillä on vielä omia ongelmia. Kuten viime kerralla sanoin lopuksi, älkää ajatelko, ettei teillä olisi ongelmia. Niitä on, koska on paljon, paljon opittavaa. Jopa minä, joka tulen hyvin kauniilta alueelta, opiskelen edelleen. Opin meediomme asenteista, Robertista, kaikista, jotka tulevat piiriimme, kun näen, miten he ajattelevat, ja kuinka minä ajattelisin vastaavassa tilanteessa. Huomaan olevani eri mieltä usein, koska näen asiat omasta näkökulmastani, valon valtakunnasta käsin. Jotkut ongelmat näyttävät minusta kovin pieniltä ja ajattelen, että ei mitään hätää. Miksi he ovat niin suunniltaan? Ajattelen, että se tekee heille hyvää, koska tiedän, että kaikki koettelemukset auttavat meitä tulemaan vahvemmiksi. Ajattelen omalta tasoltani käsin, että se tekee heidät vahvemmiksi. Näen sen hetken taakse tulevaisuuteen, jolloin he ovat vahvempia, eikä minulla ole pelkoja heidän suhteensa. Voitte ajatella, että olen kylmä ja tunteeton, mutta ei se ole sitä. Minä ymmärrän. Tekin ymmärrätte jonakin päivänä. Kuten sanoin, maan ongelmia paljastuu minulle jatkuvasti, aina vain uusia ongelmia. Näen ne, pohdin niitä ja opin niistä. Totisesti. Se auttaa minua huomattavasti henkimaailman töissäni. Aikanaan se auttaa ymmärtämään henkilöä, johon yritämme saada yhteyttä. Jos aina olen siellä ylhäällä, en voi ymmärtää kaikkia maan ongelmia enkä tajuta jotain kovin alhaista henkilöä. Meediomme ymmärtää monta kertaa minua paremmin ihmisten ongelmia, koska hän elää täällä, kuulee paljon hankaluukista ja yrittää auttaa ihmisiä. Kun katson meediomme mielen työskentelyä ja kuinka hän käsittelee ongelmia, saan siitä apua ymmärtämään ja auttamaan toisia. Opiskelen jatkuvasti ja olen hämmentynyt maan ongelmista. Ihmettelen, miten ihmiset ratkaisevat ne yrittäen etsiä mielestäni, mikä olisi oikein. Joskus olen kyllin viisas, mutten aina. Ehkä sitten kun olen ollut täällä kauemmin, olen viisaampi tässä asiassa. Älkää siis luulko olevanne yksin, kun teillä on ongelmia. Tietäkää, että meillä kaikilla on niitä, myös taivaissa. Meidän täytyy opiskella ja sulattaa jatkuva tiedon virta, jonka saamme edistyessämme. Uutta tietoa annetaan joka tasolla. Sulattaminen ei tapahdu hetkessä, koska paljon paljastetaan, kun menemme eteenpäin. Lisäksi monen ihmisen on myös opittava, että heidän yläpuolellaan olevissa valtakunnissa on monia, jotka eivät ole heidän kaltaisiaan, vaan siellä on valo-olentoja, jotka ovat kaikkien kansallisuuksien värisiä. Jotkut eivät pidä siitä, että heitä tulee henkimaailmassa auttamaan eri kansallisuutta oleva henkilö. Ihan totta, mutta huomaamme tämän pian ja tuomme paikalle heidänlaisensa auttajan, kunnes he oppivat, että Jumala rakastaa kaikkia, ja kaikki nuo valo-olennot ovat heitä paljon ylempänä. Heistä tuntuu todella oudolta, koska jotkut ihmiset pitävät valkoista rotua ylimpänä. Sitä se ei ole Jumalalle, Isällemme, Suurelle Hengelle. Ei, Suurelle Hengelle kaikki lapset ovat Hänen, jokainen. En voi toistaa tätä liian usein.

Maassa on paljon vihaa. Ihminen vihaa veljeään. Missä näette sellaista, yrittäkää kylvää siemen ja nähkää nämä ihmiset valossa. Ympäröikää heidät kokonaan valolla, nähkää valon säteiden valuvan heidän ylleen saattaen heidät pois pimeydestä. Jos vihaa ihmisiä heidän erilaisuutensa vuoksi, se on todella hyvin surullista. Se osoittaa meille, että ihmiset eivät ajattele syvällisesti, koska on puhtaasti kysymys syntymäpaikasta, tarvitsemistasi oppitunneista ja todennäköisimmästä paikasta, missä opit läksysi. Te kaikki olette olleet värillisiä joskus ja monta kertaa. Olette olleet edellisissä elämissänne eri puolilla maailmaa. Meediomme luona kävi eräänä päivänä uusi henkiolento, joka oli juutalainen. Hän oli ollut henkimaailmassa tuhansia vuosia jo silloin, kun heidät hävitettiin. Hän sanoi meediollemme: "Näen, että sinussa ei ole vihaa. Olen juutalainen." Hän vastasi: "Mitä sitten?" Hän sanoi näin nähdäkseen meediomme reaktion, vaikka pystyi lukemaan tätä. On hyvä kuulla asia ääneen sanottuna yhä uudelleen.

Tiedän, että joskus teillä on syytä halveksia ja vihata jotakuta, joka on hyvin erilainen. Mutta ajatelkaa, että heidän olosuhteissaan on ehkä syy heidän käytökseensä. Tekin olisitte agressiivisia Intian kaltaisessa maassa, missä on tuhansittain ihmisiä ja jossa monet asuvat kaduilla ilman kotia. Jos teillä olisi jotakin, yrittäisitte suojella sitä. Tai jos teillä ei olisi mitään, yrittäisitte ottaa joltakin toiselta. Nähkää aina ihmiset olosuhteissaan, elämässä, ennenkuin tulivat teidän maahanne. Monilla on ollut suuria vaikeuksia ja heidän elämänsä on ankaraa taistelua. Mutta tiedättekö, että tämä taistelu tekee heistä usein loistavia olentoja. Kun he tulevat henkimaailmaan, he ovat jo valossa. Ei tietysti kirkkaimmassa, mutta kuitenkin valossa. Älkää siis koskaan tuomitko.

Tänään on joukossamme useita kansallisuuksia, ja silti olemme kaikki veljiä keskenämme. Monilla teistä on esi-isiä, jotka eivät ole kanadalaisia. He tulivat vanhasta maailmasta ja heillä oli erilaiset tavat kuin teillä. Ne tavat te olette unohtaneet. Jotkut yrittävät pitää vanhat perinteet elossa. Siellä täällä on pieniä ryhmiä, jotka siinä onnistuvat ja ovat siitä onnellisia. Tavallaan on hyvä, että olemme kaikki erilaisia. Olisi ikävää, jos olisimme koko ajan kaikki samanlaisia ja henkimaailma olisi kokonaan valkoinen. Ajatelkaa sen värikkyyttä sellaisena, kuin se on. Vaatetuksen ja ihonvärien moninaisuus on hyvin kaunista. Ettekö voi nähdä värien kaleidoskooppia edessänne, erilaisia vaatteita, useita loistavia jalokiviä? Joillakin loistavilla olennoilla on diadeemi otsallaan. Lehvistöjen kauneus on sanoinkuvaamaton, kaikki on äärettömän kaunista. Ymmärtäkää, että meitä kaikkia rakastetaan suunnattomasti. Todella monet vihaavat juutalaisia unohtaen, että Jeesus oli juutalainen. Ihmiset näyttävät olevan tästä tietämättömiä, mutta hän oli. Siihen aikaan juutalaiset olivat myös vihattuja ja häntä halveksittiin. Hän palvelee yhä Isää ja tulee alapuolellaan oleville tasoille, ei ihan alimmille, vaan sinne missä ihmiset tarvitsevat opetusta, kristityille. Hän auttaa heitä ymmärtämään, että hän työskentelee edelleen. Sillä tavalla hän on palannut luoksenne, ei maan päälle, vaan hengen maailmoissa hän on luonanne.

Te kaikki, jotka olette nyt läsnä, tuntekaa Isän rakkaus, joka laskeutuu yllenne. Tuntekaa tämä rakkauden värähtely.