Kuristaja-Asser näki päivänvalon
vuonna 1998 ja tuolloinen kokoonpano oli Verryttelyasu-Leskinen
kitarassa, Reijo Mälsiö rummuissa ja Donkey Benson bassossa. Tällä
sinänsä varsin toimivalla mutta ikävästi puutteellisella
miehityksellä orkesteri vuoden 1999 maaliskuussa yhtyeen mukaan
nimetyn demon joka sisälsi 9 vallan mainiota rallia.
Lauluosuudet hoitivat Reiska ja Donkey miten nyt suinkin taisivat.
Kappaleet olivat pääasiassa Donkeyn säveltämiä ja Reijon
sanoittamia joskin poikkeuksiakin löytyi ja runsaasti. Levy-yhtiöiden
kanssa neuvotellessa huomasi yhtye tulevansa parhaiten juttuun
ILF-Recordsin kanssa ja tuntui puolin ja toisin luontevalta
ratkaisulta aloittaa yhteistyö.
Sopimus ILF:n kanssa oli siksi edullinen että yhteistyötä päätettiin
jatkaa vielä ensituotoksen jälkeenkin,vaikka demon myyntiluvut
olivatkin odotettua vaisummat eikä palautteen mukaan tasokaan päätä
huimannut. Yhtyeen musiikkityyliksi oli jo tuolloin vakiintunut
Dima-Rock, jota he omien sanojensa mukaan esittävät
yksinoikeudella. Nimensä yhtye otti Donkeyn ystävältä,
lihavalta ja puunhakkaajan takissa viihtyvältä Asser-nimiseltä
metsurilta joka rähinöi jatkuvasti öisin Lasol-päissään
puukko heiluen. Ensimmäisen demon jälkeen yhtye piti pitkähkön
tauon akkuja lataillen, ja muutamat sen jälkeen syntyneet
kappaleet olivat noin niinkuin korrektisti sanoen aika levottomia.
Lopulta yhtye päätti antaa tuottajille, Matthew ja Gunnar
Nelsonille kenkää, ja demon jälkeen syntyneet kappaleet päätettiin
hyllyttää. Pian tämän jälkeen, vuoden 1999 syksyllä remmiin
astui laulaja John Nurminen, ja yhtye saavutti hyvin toimivan
kokoonpanon. Näihin aikoihin Reijon säveltäjän ura alkoi
puhjeta kukkaan ja näin syntyi tukku sanoituksia ja sävellyksiä.
Donkeyn elämässä alkoivat ko. hommat jäädä enemmän taka-alalle,
ja hän jätti ne lähinnä Reijon kapeille harteille, sillä
miehen aikaa vei mm. rodeo. Kuitenkin tuore laulaja John onneksi
osoitti pätevyytensä näissä puuhissa, ja hän suolsikin
nivaskan laadukkaita sanoituksia. Näihin aikoihin Verryttelyasu-Leskisen
nimi jostain syystä muuttui Pawel Puplinskiksi. Yhtye marssi
vuoden 2000 alkupäivinä jälleen studioon (minne muuten aurinko
ei koskaan paista) nauhoittamaan toista demoaan Pork in the
Morning . Ensimmäisen demon kurjia soundeja ei haluttu kokea
uudelleen (terveisiä vaan Nelsoneille. Etenkin Matthewille)
joten tuottajaksi pestattiin ILF-Recordsin oma poika, kansainvälistäkin
mainetta nauttiva Spätke. Äänitykset sujuivat sen suuremmitta
tuskitta ja lopputulos oli loistava, rohkeilla kappalevalinnoilla
ja jytäävillä soundeilla varustettu kahdeksan biisin demo,
Ensimmäisen keikkansa yhtye oli soittanut jo aikaisemmin, ja
sittemmin niitä on maamme musiikkielämän riemuksi ollut vielä
kaksi. Kaikenkaikkiaan yhtye on menossa kohti suurta
tulevaisuutta