Soma, juovuttava juoma jota Intiassa Vedojen aikana k{ytettiin uhriaineena; my|s jumaluuden nimitys. (Tietosanakirja-Osakeyhti|n Sivistyssanakirja 1924) Soma 4 esipuhe 6 soma 7 siperian underground 8 punak{rp{ssieni 9 myrkyt 11 jumalten liha 14 ergotismin mysteeriot 15 LSD 16 el{m{nlanka 17 peyote 19 ayahuasca 20 noitien koisot 24 oopiumi 26 hamppu 30 lemmenyrtit 32 stimulantit 34 uudella mantereella 36 muualla maailmalla 37 mietoja kasveja 40 alkaloideista 42 huumausainelaki 43 kirjallisuutta 46 latinalainen indeksi Kirjassa mainittuja kasveja ei suositella k{ytett{viksi huumaaviin tarkoituksiin. Varsinkaan lapset, raskaana olevat naiset sek{ psyykkisesti ep{tasapainoiset henkil|t eiv{t saa nauttia kyseisi{ kasveja. Niit{ ei pid{ koskaan terjota toiselle henkil|lle t{m{n tiet{m{tt{ tai tahtomatta. Alkoholia ja neurofarmakologisia tuotteita tulee kasvien yhteydess{ v{ltt{{. Johdatus Psykoaktiivisten Kasvien Historiaan ja Ominaisuuksiin Ja Maa cannoi rohot ia yrtit iotca siemen sigitteuet sisiunsa per{ste, ia hedhelmeliset puudh, ioinenga siemen oli itze heisse, cullaki sisuns per{sti. Ia Jumala n{ki ette se oli hyue. (I Mooseksen kirja, Mikaelin Agricolun suomennos 1549) Esipuhe T{m{ kirja k{sittelee psykoaktiivisia aineita sis{lt{vi{ kasveja sek{ niiden historiaa. Samalla sivutaan niit{ perinteit{ joissa shamanismiin, noituuteen ja parantamiseen kuuluu kasvien k{ytt| ekstaasin tai transsin aikaansaamiseksi. Kaksi piirrett{ on noissa perinteiss{ silm{{n pist{v{{: ensinn{kin, noiden perinteiden piiriss{ on pidetty kasveja ja luontoa pyhin{ ja eletty sen mukaisesti; ja toiseksi, nuo perinteet ovat t{ll{ hetkell{ joko kadonneet tai katoamassa, tai kokemassa perinpohjaista muodonmuutosta. Kiinalainen hallitsija Shen Nung kutsui vuonna 2737 eKr hamppua t{rke{ksi l{{kkeeksi; hinduille se oli muutamia vuosisatoja my|hemmin "taivaallinen opas"; meill{ hamppua nimitet{{n "sosiaaliseksi vitsaukseksi"! T{ss{ samassa mieless{ lasketaan suurin osa "luonnon huumeista" meill{ kategoriaan "myrkyt", ja latinanper{inen vastine noidalle, fenefica, tarkoittaakin "myrkytt{j{t{rt{". En usko t{m{n johtuvan siit{ ett{ nyky{{n tiet{isimme noista kasveista enemm{n, pikemminkin p{invastoin: tietomme on useimmiten hyvin pinnallista ja kirjallista ja yll{tt{v{n usein my|s v{{r{{. Mit{ syvemmin ja kokonaisemmin koemme yhteytt{ luontoon, kasveihin, vuodenaikoihin ja aurinkoon, niin sit{ syvemmin kykenemme ymm{rt{m{{n todellisuutta jossa shamaanit, noidat ja kansanparantajat (curanderot) ovat el{neet. Me l{nsimaiset ihmiset etsimme hyv{{ ilman pahaa, nautintoa ilman tuskaa, Jumalaa ilman Paholaista, ja rakkautta ilman vihaa. Mutta shamaani muistuttaa meit{ t{llaisen tilan mahdottomuudesta, koska h{nen teht{v{n{{n on liikkua noiden vastakkaisten voimien v{lill{ ja v{litt{{ nuo kokemukset heimoveljilleen. Shamaanit ovat kansansa filosofeja, runoilijoita, taiteilijoita, muusikkoja, intellektuelleja, tiedemiehi{, l{{k{reit{ ja psykoterapeutteja. N{in suppeassa kirjassa ei ole valitettavasti mahdollista paneutua niihin ongelmiin jotka syntyv{t kun kasvi siirret{{n sakramentaalista, ritualistisesta ymp{rist|st{{n suurkaupungin katukauppaan. T{rkeint{ olisi oppia kunnioittamaan kasveja el{vin{ olentoina. Satoa ei saa korjata sateessa eik{ sumussa, mieluiten aurinkoisena aamup{iv{n{ kasteen kuivuttua. Yrtit ker{t{{n laskevan kuun, juuret nousevan kuun aikaan. Yrttej{ ei saa pest{, juuret kyll{. Kokonaiset yrtit ker{t{{n kukkimisen alettua, hedelm{t kypsin{. Juuret kaivetaan maasta kasvien ollessa t{ysikasvuisia; on varottava kaivamasta maasta harvi- naisia kasveja. Kaarna kuoritaan nuorilta puilta ja mielui- ten kes{ll{. Yrtit kuivataan riiputtaen niit{ ilmastoidussa huoneessa, ei auringossa (uunikin kelpaa alle 35 C:n l{mm|ss{). Kuivatut yrtit hienonnetaan ja s{il|t{{n paperipusseihin tai lasipurkkeihin; s{ilyv{t kolmatta vuotta. Juuret kuivataan halkaisemalla pitkitt{in. Sienet kuivataan mieluiten nopeasti; uunissa n. 35 C l{mm|ss{. Voiteet valmistetaan joko keitt{m{ll{ yrtit sianrasvassa ja lis{{m{ll{ viile{{n seokseen mehil{isvahaa, tai sekoittamalla yrtit kylm{{n, mietoon kermaan. Yrttiuute valmistetaan kolmessa viikossa s{il|m{ll{ yrtit l{{kepirtuun ja ilmatiiviiseen purkkiin ja l{mpim{{n sek{ ravistamalla purkkia joka toinen p{iv{. Eteeriset |ljyt ja yrttihauteet ovat aavistuksen verran monimutkaisempia. Kunnon kasvi- ja sienikuvasto on t{m{n kirjan ohella v{ltt{m{t|n. Mahdolliset puutteet suomenkielisess{ nimist|ss{ voi lukija itse korjata. Olen karkeasti ottaen noudattanut l{hinn{ saksalaisen toksikologin Louis Lewinin vakiintunutta k{sitteist|{. Euphorica eli euforisoiva aine tuottaa hyv{n olon tunteen, esteettinen silm{ kasvaa, aistit ja mieli etsiv{t uusia alueita, el{m{ naurattaa. Phantastica eli hallusinogeeni tuottaa aistiv{{ristymi{ ja tajunnan laajentumia, egon sulautumista ymp{rist||n, v{rillisi{ visioita ja optisia hallusinaatioita. Excitentia eli stimulantti on toimintoja kiihdytt{v{ aine joka usein vie n{l{ntunteen ja unentarpeen, saattaa kehitt{{ psykooseja. Hypnotica eli sedatiivi on puolestaan rauhoittava, toimintoja hidastava, narkoottinen aine joka soveltuu mm. unil{{kkeeksi. Joidenkin aineiden kohdalla saattaa esiinty{ voimakas placebo mik{ tarkoittaa ett{ odotukset aineen suhteen saattavat itsess{{n tuottaa euforisen tilan. Miksi ihmisille sitten pit{isi antaa uusia huumeita kun ihmiset eiv{t ole viel{ oppineet k{ytt{m{{n entisi{k{{n? Vitsi on siin{ etteiv{t huumeet ole uusia. Globaalisessa kyl{ss{mme on kadonnut enemm{n tietoa kasveista ja niiden psykoaktiivisista ominaisuuksista kuin meid{n nykyaikainen l{{ketieteemme on koskaan kyennyt j{ljitt{m{{n. T{m{ kirja on tehty siin{ vakaassa uskossa etteiv{t huumeet itsess{{n aja ihmist{ tuhoon: ihminen tuhoaa itse itsens{. Ja tunnettuahan on ett{ t{m{n p{iv{n Suomessa pahimmat, tuhoisimmat huumeet ovat alkoholi ja synteettiset l{{keaineet. Laittomien huumausaineiden kaupan arvioidaan k{sitt{v{n noin 8-9% maailmankaupasta. Huumausaineiden k{ytt| maailmassa lis{{ntyy kaiken aikaa sek{ m{{r{llisesti ett{ geograafisesti. K{yt{nn|ss{ t{m{ merkitsee sit{ ett{ "keskiluokkaiset huumeet" kuten psyyken l{{kkeet ja alkoholi, sek{ amfetamiinit ja heroiini ovat tunkeutumassa voimalla kolmanteen maailmaan. Puhtaasti synteettisten huumausaineiden maailmankauppa on arviolta kaksi kertaa suurempi kuin heroiinin maailmankauppa. "Tarpeiden viljeleminen ja kasvattaminen on petollista viisautta," kirjoittaa Jeremy Rifkin teoksessaan Entropy (NY 1980). "Se on my|s petollista vapautta ja rauhaa. Jokainen tarpeen lis{ys kasvattaa riippuvuutta niihin voimiin jotka eiv{t ole hallittavissa; jokainen tarve lis{{ eksistentiaalista pelkoa. Vain tarpeita supistamalla voidaan v{hent{{ niit{ j{nnitteit{ jotka ovat riiston ja sotimisen perimm{isi{ syit{." Riippuvaiseksi voi tulla mist{ tahansa: kahvista, kirjoista, televisiosta, seksist{, deodoranteista tai rahasta. Ilmeist{ on ett{ muutoksen on tapahduttava purkamalla luonnottomat yhteydet, etenkin yhteydet rahaan, ja j{lleensynnytt{m{ll{ luonnolliset yhteydet kosmokseen, aurinkoon ja maahan, yhteydet ihmissukuun, kansaan ja perheeseen. Olen omavaltaisesti muuttanut kaksi suomen kieleen vakiintunutta sanaa muotoihin joissa ne mielest{ni kuulostavat paremmilta: sanasta samaani on tullut shamaani, ja sanasta hagsis on tullut hashis. Lopuksi toivon ettei t{t{ kirjaa levitett{isi asiaankuulumattomien, harkintakyvytt|mien henkil|iden - kuten lasten ja viranomaisten - k{siin. Eli kuten William Burroughs sen sanoo: "Valitettavasti meid{n kulttuurissamme tarkoittaa Seikkailu l{hes samaa kuin Rikos." Ruber Roseus Soma 3000 vuotta vanha it{mainen teos Rigveda sis{lt{{ 1028 hymni{, joista 120 on omistettu Soma-jumalalle, joka oli p{{jumala Indran veli. Soma tarkoitti aurinkoa, tulta ja auringons{teit{. Soma oli my|s kasvi ja kasvisuute, jota indoeurooppalaiset k{yttiv{t uskonnollisissa menoissaan. Rigveda kertoo soman kasvavan vuorilla, ja mainitsee ettei kasvilla ole siemeni{, lehti{, kukintoa eik{ juurta. Sit{ ei koskaan mainita viljellyn. Yleisin metafora somalle oli h{rk{. V{rilt{{n soma oli punainen ja hari (hiranya, keltainen). "P{ivisin se n{ytt{ytyy liekkien v{reiss{, |isin hopean valkoisena." Rgveda IX 97 Vuosisatojen ajan on soma ollut arvoitus tutkijoille: on ehdotettu oopiumia, hashista, useita Datura-lajeja sek{ mm. kasveja Sarcostemma brevistigma ja Ephedra intermedia. Rigvedan kuvaukset eiv{t kuitenkaan tunnu sopivan yhteenk{{n edell{ mainituista. Rigveda nimitt{{ somaa ambrosiaksi (amrta), kuolemattomuuden juomaksi, ja sit{ sanotaan nautitun tuoreena, uutteena, veden tai maidon kera, sek{ somaa nauttineen henkil|n virtsan kautta. Klassisessa Mahabharata-eepoksessa juo Uttanka Krsnan virtsaa. Zoroaster-raamattu Avesta (600 eKr) mainitsee huumeen nimelt{ Haoma, Hom Yast, "ikuisen el{m{n kasvi", mik{ saattaa olla viittaus somaan. Punak{rp{ssieni, Amanita muscaria, on v{rilt{{n punainen, valkoinen "kirjokansi" koristaa sit{, y|ll{ se on valkoinen. Sen uute on kellert{v{{, l{hes kultaista. Sient{ on eritt{in vaikea viljell{, mutta sen voi kuivata, ja sen kanssa voi siis k{yd{ kauppaa. Punak{rp{ssient{ esiintyy Hindu Kush-vuorilla sek{ Himalajalla. Punak{rp{ssient{ tiedet{{n nautitun toisen henkil|n virtsan kautta. Kiinassa mainitaan soma ensimm{isen kerran Shih-huangin (221-207 eKr) aikana. Shih-huang oli innokas pyh{n soman mets{st{j{, mutta l{hteist{ k{sin vaikuttaa silt{ ettei h{n tiennyt mit{ etsi{. Vuonna 109 eKr tiedet{{n hallitsija Wu'n kasvattaneen ling chih-sieni{ hallituspalatsinsa pihalla. Ling chih tarkoittaa hyv{{ onnea, pitk{{ el{m{{ ja pyh{{ sient{, ja se koostuu kirjoitettuna kolmesta sanasta: "sade, kolme suuta, shamaani". Ling chih esiintyy taolaisessa taiteessa aina Yuan-dynastiasta (1280-) l{htien. Japanissa se tunnetaan nimill{ "reishi" tai "mannentake", "kymmentuhatvuotinen sieni". Laji on tiett{v{sti Ganoderma lucidum. Edell{ mainittu sieni esiintyy Noin Ulasta Mongoliasta vuonna 1924 l|ydetyiss{ ikivanhoissa tekstiileiss{. Sienikivi{ on lis{ksi l|ydetty Tiibetist{ ja Nepalista. Manikkealaisten tiedet{{n k{ytt{neen punak{rp{ssient{. Manikkealaiset toivat sienen Kiinaan 694-719. Vuonna 1166 kirjoitti Lu Yu heist{: "He nauttivat aina punaista sient{, hung hsun'a, ja pit{v{t virtsaa rituaaliveten{{n." John Allegro on kielitieteellisess{ tutkielmassaan The Sacred Mushroom and the Cross (NY 1970) esitt{nyt teorian ett{ kristinuskon opit ovat j{{nteit{ muinaisesta sumerilaisesta sienikultista, ja ett{ alkukristityt k{yttiv{t sieni{. Tuossa sienikultissa n{ytteli Amanita muscaria h{nen mukaansa keskeist{ osaa. H{n mainitsee mm. Plaincouraltin autiokirkon freskon jossa Aatami ja Eeva seisovat suuren k{rp{ssienim{isen puun alla k{{rmeen kiemurrellessa pitkin puun runkoa. John Allegron teos ei ole tieteellisest{ vakuuttavuudestaan huolimatta saanut kirkonisi{ puolelleen. Siperian underground Siperian underground oli pakoitettu siirtym{{n sienten salakauppaan ven{l{isten vallatessa Siperian 16. vuosisadan lopulla. Siperiassa k{rp{ssieni{ k{yttiv{t ainakin syrj{{nit, tseremissit, mordvalaiset, ostjakit, vogulit, jura-samojedit, ostjak-samojedit ja jenisei-ostjakit tundralla ja taigalla; sek{ jukagirit, kamtsadaalit, korjakit ja tsuksit tsukotkalla. Inarin saamelaisilla on ainakin mainintoja sienien k{yt|st{, samoin unkarilaisilla. Ensimm{inen l{nsimainen silminn{kij{ sienien nauttimiselle oli oppimaton puolalainen Adam Kamienski vuonna 1658. Merkitt{vin dokumentti k{rp{ssienist{ ovat ns. sienilaulut, Fliegenpilzlieder jotka Antal Reguly ja Bernat Munkacsi ker{siv{t voguleilta 1800-luvulla. "Korjakit pit{v{t sienist{ enemm{n kuin ven{l{isest{ vodkasta ja v{itt{v{t ettei niiden nauttimisesta tule p{{ns{rky{ tai muita sivuoireita," mainitsee von Langsdorf. Sienien vaikutus oli rauhoittava, "skromno", ja n{kyj{ tuottava. Sienien henget olivat sienien kaltaisia, ja usein sienien nauttijalla oli taipumus tulla sienim{iseksi; mansin (vogulien) kieless{ onkin verbi "pinka", sienetty{. K{rp{ssienen kielellinen juuri on monien l{hteiden mukaan "pon". Selkupeilla "p|nev" tarkoitti rumpua; tseremisseill{ "pongo" sient{; komin kieless{ "pagal" tajuttomuutta, transsia; tsakovin kieless{ "pagar" myrkytyst{, itsens{ tappamista. Holger Pedersenin (1910) mukaan pon-sanasta johtavat my|s kirkkoslaavin "goba", vanhan saksan "swamp", kreikan "sphongo" ja latinan "fungus". Suomen kieless{ sana sampa tarkoitti sient{ ja meren vaahtoa, ja "taikominen" liittyi (sieni-)istunnoissa koettuun hurmioon. Karjalainen kertoo irtsostjekkien nielleen kolme tai seitsem{n kuivattua tai tuoretta sient{ kokonaisina. Kaikki muut l{hteet puhuvat vain kuivatuista sienist{. Suurin osa mainitsee sieni{ nautitun my|s niit{ nauttineen henkil|n virtsan kautta. Von Maydell kertoo korjakkien polttaneen kuivattuja sieni{. Ainakin ketit ja selkupit uskoivat ett{ vain shamaanit kykenev{t sy|m{{n sieni{ vaaratta; toisaalta ei tunneta yht{k{{n kuolemantapausta. Siperiassa sienet olivat kallisarvoisaa l{{kett{: tiedet{{n sienest{ maksetun jopa kaksi poroa. Unkarilaiset nimittiv{t k{rp{ssient{ "hullusieneksi", bolond gomba. Sienet her{tt{v{t usein n{kyj{ ja hallusinaatioita, joita seuraa intoutuminen lauluun, tanssiin, huutoon ja rummutukseen. Euroopassa ei tiett{v{sti arvostettu k{rp{ssient{ huumeena. Samuel Odman mainitsee viikinkien k{ytt{neen sient{, mutta h{nen v{itteens{ perustuu luultavimmin huhupuheisiin (h{n mainitsee my|s mahdollisina hampun, oopiumin, lemmonmarjan ja hulluruohon). Punak{rp{ssieni Amanita muscaria Amanita-lajeja on kaikkiaan 22, joista kahdeksan on varmuudella myrkyllist{, ja seitsem{n muuta mahdollisesti. Tappavan myrkyllisi{ ovat valkea k{rp{ssieni (lakki valkea) ja vihre{ k{rp{ssieni (lakki vihre{ tai hopeanharmaa). Sen sijaan punainen tai oranssinkeltainen pantterik{rp{ssieni, Amanita pantherina, sekoitetaan herk{sti punak{rp{ssieneen; se on noin kolme kertaa punaista voimakkaampi. Amanita muscaria on er{s yleisimpi{ sieni{mme, viihtyy kuusimetsiss{ ja koivikoissa. Jalka ja heltta ovat vaaleat, jalassa tunnusomainen rinki. Lakki punainen tai keltainen, usein valkeat{pl{inen. "Ainakin 1200-luvulta saakka on tiedetty ett{ t{st{ sienest{ saadaan k{rp{smyrkky{ liottamalla sit{ maidossa: siit{ nimi k{rp{ssieni. Punaisen k{rp{ssienen vaikuttavin myrkky on muskariini joka vaikuttaa aluksi samaan tapaan kuin alkoholi. Sitten voi seurata kouristuksia, oksennusta, ripulia, ja vihdoin tajuttomuus. Punaisen k{rp{ssienen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat harvinaisia." (Rautavaara / Persson) Aivan viimeaikaisimmat tutkimukset ovat selvitt{neet ett{ muskariini (jota sieness{ on 0,0002-0,0003%) ei olekaan sienen psykoaktiivisin aine, vaan aktiiveja aineita on useita: atropiini, bufoteniini, muskimoli, jne. Iboteenihappoa on tuoreessa sieness{ 0,03-0,1%; kuivattaessa se muuttuu muskimoliksi. 10-15 mg muskimolia tuottaa voimakkaita hallusinaatioita, ajan- ja paikantaju saattaa kadota. Aktiivit aineet s{ilyv{t kehossa vain lyhyen ajan ja poistuvat sitten virtsan kautta vaikka niiden vaikutus kest{{ useita tunteja - ilmi| on luonteenomainen l{hes kaikille hallusinogeeneille. Aktiivit aineet ovat p{{osin sienen v{rillisess{ lakissa, joten heltan voi leikata pois. Kuivatun sienen alkaloidipitoisuus on noin 0,1% (puna) ja 0,3% (pantteri). Oraalisesti nautittuna tuottavat tuoreet sienet koko joukon sivuoireita, joten sienet on paras kuivata; suositeltavinta on keitt{minen (jolloin my|s keitinvesi juodaan) tai polttaminen. Annostus poltettuna 1-2 g sient{. Keitettyn{ punak{rp{ssient{ 150 g (tuoretta), 5-15 g (kuivattua); pantterik{rp{ssient{ 30 g (tuoretta), 2g (kuivattua). Aiheuttaa aluksi unisuutta muutamiksi tunneiksi, ehk{ liev{{ halvaantumista. Sen j{lkeen tulee kevyempi, tanssittava olo. Hallusinaatioita saattaa esiinty{. Vaikutus kest{{ seitsemisen tuntia. Annoksia ei kannata ylitt{{, ja on my|s varottava sekoittamasta puna- ja pantterik{rp{ssient{ kesken{{n. Punak{rp{ssieni on englanniksi Fly agaric, saksaksi Fliegenpilz, ven{j{ksi mukhomor, ranskaksi tue-mouche, ja baskiksi amoroto. Myrkyt Venenum "Vain annoksen suuruus ratkaisee sen onko jokin aine myrkky{ vai ei." -Paracelsus Kotimaisten k{rp{sientemme pahin myrkky on amanitiini. Tappava annos kavalaa k{rp{ssient{ (Amanlta phalloldes) on 60 g tuoreena ja 4 g kuivattuna. Tappava annos valkok{rp{ssient{ (Amanita verna) on 80 g tuoreena ja 4,4 g kuivattuna. Suippomyrkkyseitikki, Cortlnarlus speciocissimus, on suipposilokkaa suurempi, kellanruskeahelttainen sieni josta myrkytysoireet tulevat 2-14 p{iv{n kuluessa. Samoin vaaleahelttaisia ovat malikat, Clitocybe, joista useat sis{lt{v{t muskariinia (Clitocybe galllnacea sis{lt{{ pilokarpinia; euforisoiva). Tehokas vastal{{ke atropiini. Tappavan myrkyllinen on kultalnen oksa, Colchicum autumnale, joka on saanut nimens{ Ovidiukselta egyptil{isten vanhimman asuinpaikan mukaan, Kasvi on ainoa tunnettu l{{ke lihasturvotukseen; 4 g siemeni{ tappaa. Kolsikiinin on todettu kykenev{n kehitt{m{{n kasvimutaatioita, kaksoiskromosomeja. Rohtosormustinkukka, Digitalis purpurea, on myrkyllinen: 20 g tuoreita lehti{ tai 2-3 g kuivattuja tappaa. My|s Galerina marginata on myrkyllinen: 17 g kuivattuja lehti{ tappaa. Syankaliumia l|ytyy sinihapon kalisuolasta, katkeromantelista sek{ persikoiden, aprikoosien, luumujen ja omenien siemenkodista. Laakeriseppele sis{lt{{ 0,1 % sinihappoa. Tappava annos syankaliumia on 60 g. Arsenikkia saadaan mineraaleista, ja on oikein annosteltuna hyv{ l{{ke. Myrkytt{j{t{r Anna Zwanziger k{ytti k{rp{senmyrkky{ (metallista arsenikkia) ja rotanmyrkky{ (arsenikkihappoa) hoitaessaan p{ivilt{ useita l{himm{isi{{n: h{net mestattiin vuonna 1811. Englantilainen piraatti Sir Walter Raleigh toi 1500-1uvun lopulla Pohjois-Amerikasta intiaanien nuolimyrkky{, curarea, jota valmistetaan Strychnos-liaaneista. My|s Siperian turkismets{st{j{t sek{ Afrikan krokotiilinmets{st{j{t ovat tunteneet t{m{n myrkyn vuosisatojen ajan. Kurare on oraalisesti harmitonta mutta veress{ tappavaa; krokotiilille riitt{{ yksi gramma puhdasta strykniini{. Amerikan intiaanit ovat k{ytt{neet orapihlajansukuisen Podophyllum peltatum-kasvin juurta mm. itsemurhiin. Kalamyrkkyj{ ovat olleet amollin (Sapindus saponarious) ja barbasco (Galega piscatorium). Afrikan lukuisat heimot tuntuvat olevan myrkkyjen asiantuntijoita: mainittakoon vain bushmannien nuolimyrkky joka on jauhettu maan alla el{v{n kovakuoriaisen Diamphidia simplex takaruumiista. Tappava annos morfiinia on sylivauvalle 0,0001 g, aikuiselle 0,1 g, ja lehm{lle 2 g. Heroiini on 5-10 kertaa morfiinia voimakkaampaa. Metyylialkoholi on myrkky{. Ven{l{isiss{ h{iss{ tiedet{{n kuolleen 30. Berliiniss{ siihen kuoli 20 koditonta alkoholistia jouluna 1911. Tappava taajuus on 7 Hz. Paras vastal{{ke myrkyille on intialaisten myyttien mukaan yksisarvisen sarvesta juotu juoma; "h{n on immuuni kaikille taudeille ja kivuille, h{n pystyy k{velem{{n l{pi tulen, eiv{tk{ voimakkaimmatkaan myrkyt h{nt{ vahingoita." (Jung, Vol 12, 447) Myrkkykatko Conium maculatum Antiikin Kreikassa kuun jumalatar Hekate suojeli noitia n{iden puuhatessa rohtojensa parissa; myrkkykatko oli omistettu Hekatelle. Luultavaa on ett{ Sokrates kuoli (399 eKr) t{st{ ja oopiumista tehtyyn juomaan. Plinius kertoo ett{ t{ll{ juomalla tapettiin kuolemaan tuomittuja (vain raskaan sarjan rikolliset tapettiin akonitiinilla). Luostareissa myrkkykatkoa k{ytettiin himojen hillitsemiseen hieromalla sit{ hienonnettuna sukupuolielimiin. Aina 1700-luvun loppuun sit{ k{ytettiin est{m{{n neitsyeiden rintoja kasvamasta liian suuriksi; sen j{lkeen tulivat suuret rinnat muotiin. Conium maculatum sis{lt{{ koniinia, ja sen sukulainen Cicuta virosa kaksi kertaa myrkyllisemp{{ sisutoksiinia. Keitettyn{ juuri ei paljonkaan eroa sellerist{. Yleens{ puolet myrkytyksist{ johtaa kuolemaan. Kasvi on harvinainen. Ukonhattu Aconitum napellus Kreikkalainen myytti kertoo ukonhatun saaneen alkunsa kolmip{isen Kerberoksen suunpielist{ valuneesta vaahdosta Herkuleksen nostaessa h{nt{ maan alta. Ukonhattu on kaikista maagisista yrteist{ ep{ilem{tt{ vaarallisin. Monet mets{styskulttuurit ymp{ri maailmaa ovat k{ytt{neet akonitiinia nuolimyrkkyn{, ja on ilmeist{ ett{ akonitiini tunnettiin myrkkyn{ jo kivikaudella. Plinius kertoo ett{ roomalainen Siniparta, Calpurnius Bestia, murhasi vaimon toisensa j{lkeen voitelemalla n{iden sukupuolielimiin akonitiinia. Akonitiini on edesauttanut p{ivilt{ mm. Klaudiuksen ja Paavi Adrian VI:n. Akonitiini ja lemmonmarja kuuluivat noitien lentosalvoihin. Suomessa ukonhatulla on useita kuvaavia nimi{ kuten myrskylakki, papinlakki, pukinsurma, pirunpippuri ja Venuksen vaunut. Akonitiinia k{ytet{{n syd{men stimulanttina homeopatiassa. Aconitum D-4 on erinomainen l{{ke tulehduksiin. Tappava annos tuoretta juurta 4 g, kuivattua juurta 1-3 g. Vastal{{kett{ ei ole. Jumalten lihaa Psilocybe, Stropharia, Panaeolus "Hay que ser muy limpio, es la sangre de Nuestro Senor Padre Eterno." "Sieni{ sy|d{ksesi sinun on oltava puhdas sill{ ne ovat meid{n Herramme Ikuisen Is{n verta." - Ricardo Garcia Gonzalez - Psilocybe- ja Stropharia-lajeja esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi napa-alueilla. Sieni{ ovat k{ytt{neet Etel{- ja Keski-Amerikan intiaanit ja curanderot tuhansia vuosia. Guatemalasta, El Salvadorista ja etel{isest{ Meksikosta on lydetty noin 200 sienikive{, pient{ hahmoa joka esitt{{ sient{ tai t{m{n henke{. Vanhin niist{ on vuodelta 1500 eKr. Guatemalan intiaanit kutsuivat sient{ nimell{ "Teonanacatl", Jumalan liha. Espanjalaiset valloittajat kielsiv{t sienien k{yt|n ja ristiv{t sienet Paholaisen lihaksi. Oaxacassa, Meksikossa, k{ytt{{ ainakin viisi heimoa sieni{ t{n{kin p{iv{n{. Menoja johtavat curanderot ja ne ovat sekoitus vanhoja rituaaleja ja katolista kirkkolitaniaa. Tilaisuutta nimitet{{n veladaksi. Veladan aikana on vallittava sopiva h{m{ryys sek{ sopiva hiljaisuus. Tilaisuuteen osallistujien on pid{tt{ydytt{v{ alkoholista nelj{n p{iv{n ajan, sek{ paastottava kyseinen p{iv{. Curanderot ovat kansanparantajia, ennustajia ja shamaaneja, v{litt{ji{ Jumalan ja ihmisten v{lill{; sieni{ popsittuaan he pystyv{t vastaamaan ihmisten heille esitt{miin kysymyksiin jotka koskevat sairauksia, unien merkityksi{ ja muita arkip{iv{isi{ ongelmia. Vuonna 1938 p{{si tri Blas Pablo Reko yhteyteen sieni{ k{ytt{vien intiaanien kanssa Oaxacassa. Mutta vasta vuonna 1955 vihkiytyiv{t entinen pankkiiri Robert G. Wasson ja h{nen vaimonsa Valentina Pavlovna sienikulttiin oaxacalaisen curanderon, Maria Sabinan, v{lityksell{. Heid{n artikkelinsa tapauksesta ilmestyi Life-lehdess{ vuonna 1957, jolloin asiasta kiinnostui kemisti Albert Hofmann. Jo seuraavana vuonna pystyi Hofmann toimittamaan Maria Sabinalle sienipillereit{. Eisenhowerin hammasl{{k{rin poika, tri Timothy Leary kiinnostui sienist{ ollessaan lomailemassa Meksikossa vuonna 1960. Pian h{n j{rjesti sienikokeilujaan yliopistossa (Harvard Psilocybin Research Project), ja niihin osallistui satoja vankeja, muusikoita, taiteilijoita ja opiskelijoita. Psilocybe-sienet sis{lt{v{t vaikuttavia alkaloideja psilosiini ja psilosybiini. Psilosybiini (4-fosforioksi-N, N-dimetyylitryptamiini) muistuttaa rakenteeltaan l{heisesti aivojen serotoniinia (joka s{{telee keskushermostoa) sek{ bofoteniinia. Psilosiinin, psilosybiinin ja LSD:n patentit kuuluvat Sandoz Pharmaceuticals-yhti|lle. Psilocybe-sienet ovat hygrofaaneja, vett{ rakastavia. Ne el{v{t hajoittamalla orgaanista ainetta. Yleens{ sienen heltat ovat tummat, ja kuivattaessa sienest{ kullankellert{v{. Kuoleman tapauksia tunnetaan vain lajin Psilocybe baeocystis kohdalla Sienet voi sy|d{ suoraan maasta, tai ne voi kuivata hitaassa l{mm|ss{. Sienten ollessa kuivia ja kovia ne voi k{{ri{ ilmatiiviiseen muoviin ja pakastaa, tai vaikkapa sekoittaa notkeaan hunajaan jonka voi joulun tienoilla nauttia lettujen kera. Tuoreet sienet mustuvat pakasteessa. Sienist{ voi my|s keitt{{ teet{, niit{ voi polttaa, ja ne s{ilyv{t kuivas{il|ss{kin noin vuoden. Keskim{{r{inen annos noin 10-50 mg psilosybiini{, eli 10-50 sient{. Sienet tuottavat hallusinaatioita, v{rej{ ja v{rin{{, arkkityyppisi{ n{kyj{. Sienet ovat parhaita mahdollisia hallusinogeeneja. Yleens{ sienimatka soveltuu mainiosti luontoon. Siit{ ei tule kankkusta. Suuret annokset saattavat rasittaa munuaisia. Monet suosittelevat whisky{ kyytipojaksi. Sienet ovat pyhi{: monien mielest{ niit{ ei pit{isi myyd{. Suipposilokka Psilocybe semilanceata Yleisin silokka Suomessa lantamadonlakin ohella. Lakki noin sentin, siin{ tunnusomainen, n{nnim{inen nuppi. Jalka ohut, noin 5-12 cm. Tuoreena sieni on harmaanvioletti, ehk{ ruskeans{vyinen, lakissa raitalippa; kuivuttuaan lakki kellertyy kullan prismaan. Heltta tummanpunainen tai ruosteenruskea. Paleltunut sieni tummankeltainen. Sient{ esiintyy loppukes{st{ kosteilla ilmoilla ruohottuneilla niityill{, laidunmailla polkujen varsilla ja mieluiten happamassa maassa. Sieni viihtyy hyvin r|yhyvihvil{n (Juncu effusus) keskell{. Ker{{minen vie aikaa ja vaatii tietynlaista intuitiota, tai kuten John Cage sanoo: "Hurja kohtaaminen avaruusajassa, sin{ ja sienet. Se on ennalta arvaamaton tapaaminen, eik{ sit{ voi kiirehti{." Suipposilokka (amer. Liberty Cap) on varsin voimakas hallusinogeeni: tuoreita sieni{ 2-10 g (5-25 kpl), vastakuivatuja 0,3-2 g (5-50 kpl) ja vuoden ajan s{il|ttyj{ 0,5-3 g (10-50 kpl). Tunnettua yl{raiaa ei ole, mutta suuret annokset rasittavat munuaisia. Sieness{ on arviolta 0,25% psilosybiini{. Sinertyv{ suipposilokka, Psilocybe cookei, sinertyy kosketettaessa; on yht{ voimkas kuin yll{mainittu. Magic Mushroom Psilocybe cubensis Punaisten norsujen salaisuus. Herkkusienentapainen l{mpimien ilmastojen sieni. Lakki ruskea, suurehko, heltta harmahtavan violetti, jalka 4-9 cm. Maailman yleisin silokka koska sit{ on suhteellisen helppo viljell{; tunnetaan mm Kuubassa, Meksikossa, Guatemalassa, Nepalissa, Balissa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Irlannissa. Sadonkorjuu helmikuusta jouluun. Villeill{ lajeilla psilosybiini{ noin 0,3%. Vaikutus suipposilokkaa puhtaampi. Soveltuu erinomaisesti sienimunakkaisiin ja pizzoihin. Lantamadonlakki Psilocybe coprophila Coprophila tarkoittaa lantaa rakastava. Lantamadonlakki on yleinen lehmien, lampaiden ja h{rkien laidunmailla. Lakki 1-3 cm ja puolikuulanmuotoinen, ruskeans{vyinen, jalka 2-5 cm. Annostus 15-100 g (50-200 kpl) tuoreita sieni{ (ei kest{ s{il|mist{). Punaruskeasilokka Psilocybe montana Lakki 0,5-1,5 cm, punaruskea ja varsin litte{; kuivuessaan vaaleanruskea. Heltta leve{ ja roikkuva, jalka 2-4 cm. Viihtyy hiekkapitoisessa maassa. Sen l{hisukulaiset P. muscorum ja P. bullacea tunnetaan my|s Suomessa. Annostus 5-30 g (pienen koon takia 40-200 kpl). Kirjoheltta Panaeolus subbelteatus Esiintyy ryhmiss{ lantamaassa, ulkon{k| vaihtelee. "Klassinen"kirjoheltta: lakki 2-5 cm, ensin puolipallo ja sitten litte{, tupakanruskea, reunalla tumma vy|. Jalka 5-10 cm, heltta leve{. Toinen muoto on punakuorentapainen; kasvaa tertuissa, heltta "marmorinen". Kolmas muoto kasva rykelmiss{, lakki kuopikas. Kirjoheltta sis{lt{{ psilosybiini{, annos 30-100 g tuoreina (kest{{ s{il|{). Harmaakirjoheltta Panaeolus sphinctrinus Lakki 1,5-4 cm leve{ ja l{himain yht{ korkea, tummanharmaa; heltta harmaanmustaraitainen jalka 2-5 mm paksu. Viihtyy lannassa ja lannoitetussa maassa. Annos noin 200 sient{. Sienen sfinksinkaltaisempi serkku P. campanulatus on voimakkaampi: annos 40-50 sient{. Valkea mustesieni Coprinus niveus Lakki 0,2-4 cm, korkeahko; jalka lyhyt, hutero ja karvaisa. Viihtyy tuoreessa lannassa. Annostus noin 50 g tuoreina. Muut mustesienet, kuten C. patouillardii ja C. narcoticus ovat samantapaisia. Karvaslakki Gymnopilus Gymnos tarkoittaa palasta ja pilus karvaa. Karvaslakit ovat punaisia, keltaisia, leve{lakkisia ja kitkeri{. 19 lajista on kuudesta l|ydetty psilosybiini{. Ainakin kullankeltainen Gymnopilus spectabilis on hallusinogeeni; kitker{n maun takia siit{ on syyt{ valmistaa pillereit{. Boletus erythropus Lakki 5-20 cm, tummanruskea; jalka paksu. Viihtyy lehtimetsiss{. Tuoreeltaan suurina annoksina (yli 100 g) nautittuna hallusinogeeni. Etel{-Eurooppalainen Boletus satanas on myrkyllinen. (Tri Harold Nelson asui kaimbi-heimon keskuudessa Uudella Guinealla vuosina 1967-68 ja oli todistamassa vuosittaisia sienifestivaaleja joissa ihmiset nonda-sieni{ sy|ty{{n n{kiv{t n{kyj{ ja hallusinaatioita, "olivat sienihulluuden vallassa". Mykologi tunnisti nonda-sienet lajeiksi Boletus migroviolaceus, B. niggerimus, B. kumaeus ja Boletus reayi. My|hemmin Wasson tunnisti my|s Boletus manicus-sienen hallusinogeeniksi.) Suomesta saattaa l|yt{{ my|s muita psilosybiinipitoisia sieni{ kuten Panaeolina foenisecii, Psathyrella gracilis ja Psilocybe atrobrunnea. Richard Norland'n mukaan (What's in a Mushroom, USA 1976) sis{lt{{ p|rh|suomuhelokka, Pholiota squarrosa, vastaavia aineita kuin punak{rp{ssieni. Psilosybiinipitoisia sieni{ Laji (Psilocybe) Kasvupaikka argentipes Japani atrobrunnea Pohjola aztecoram Meksiko baeocystis Lounais-USA bonetii Meksiko caerulescens Alabama, Meksiko caerulipes It{-USA candidipes Meksiko coprinifacies Algeria, Tsekosl. coprophila kosmopoliitti cordispora Meksiko cropula Eurooppa cubensis tropiikki cyanescens Eurooppa, USA cyanofibrillosa Luoteis-USA fagicola Meksiko, Jamaika fimetaria Skotlanti, Hollanti galindii Meksiko hoogshageni Meksiko kumaenorum Uusi Guinea liniformans Hollanti, USA mexicana Meksiko, Guatemala montana tropiikki pelliculosa USA quebecensis Kanada semilanceata tropiikki, Pohjola serbica Eurooppa strictipes USA, Meksiko sturtzii USA subaeruginosa Australia subfimetaria Kanada tampanensis Florida wassonii Meksiko yungensis Meksiko zapotecorum Meksiko Conocybe cyanopus USA Conocybe smithii USA Coprinus niveus kosmopoliitti Panaeolus ater Eurooppa P. cambodginiensis tropiikki P. chlorocystis Florida P. cyanescenc Florida, Meksiko P. tropicalis Hawaiji, Meksiko Psathyrella sepulchralis Meksiko Psathyrella gracilis Eurooppa (Lis{ksi G.Guzman ja P. Vergeer luettelivat 36 psilocybe-sient{ hallusinogeeneina; Mycotaxon 1978, bd 6, s 464-476). Ergotismin mysteeriot Eleusian kaksituhatvuotisen perinteen h{vittiv{t kristityt 4. vuosisadalla. Vuosittain saapui 3000 pyhiinvaeltajaa kokemaan vihkiytymisen Eleusian mysteerioihin. Vihkiytyneist{ tuli "mystes", h{n-joka-sulkee-silm{ns{, jonka j{lkeen he olivat "epoptes", h{n-joka-on-n{hnyt; vihkiytyneiden v{lill{ vallitsi "cifradia", veljeys. Ateenan lakien mukaan mysteerioista oli vaiettava; onneksi meille on j{{nyt mysteerioista mainintoja Sofokleen, Euripideen ja muiden klassikkojen kirjoituksiin; sek{ "Homeerinen hymni Demeterille". Salattu tie johti telesterioniin, halliin jossa pyhiinvaeltajista tuli n{kij|it{. Halli ei ollut tavallinen teatteri vaan tila haamujen, "phasmata", ilmesty{; Euripides puhuu "kaikkeuden tanssista" sielun paetessa ruumiista (ekstasis). Fyysisi{ sivuoireita olivat vapina, pahoinvointi ja pelko. Aristoteles sanoo ettei Eleusian mysteerioista oikeastaan opi mit{{n. Kerrotaan Demeterin Eleusiin tullessaan kielt{ytyneen viinist{ ja nauttineen sen sijaan torajyv{uutetta johon oli sekoitettu minttua. Useat l{hteet mainitsevat vihkiytyneiden nauttineen ohraa, minttua ja vett{ astuessaan telesterioniin. Ohra, alphi, oli mit{ ilmeisimmin ohran torajyv{{, Claviceps purpurea; minttu taas Mentha pulegium. Plinius mainitsee airaleiv{n, torajyv{isen ohraleiv{n. Torajyv{{ esiintyi my|s villiss{ myrkkyraihein{ss{, Lolium temulentum (Samuel Odman v{itt{{ viikinkien tunteneen ruohon hallusinogeenina). Vergilius kertoo ett{ Glausus rakensi Argon, "ensimm{isen laivan" joka vei Sankarit maagisen Medea-noidan puutarhaan vangitsemaan Kultaisen Oksan Jasonille joka oli l{{k{ri. Keskiajalla rukiin torajyvist{ tiedet{{n aiheutuneen taudin "Pyh{ Tuli", johon haettiin apua Pyh{lt{ Antoniukselta Egyptist{. 900-luvulla kuoli ergotismiin kymmeni{ tuhansia Ranskassa ja Espanjassa. Kiinassa on torajyv{{ kuitenkin k{ytetty synnytysl{{kkeen{ jo noin 5000 vuotta. Torajyv{ on er{{n kotelosienen aiheuttama kasvitauti jota esiintyy erityisesti viljassa. Claviceps purpurea sis{lt{{ ergotamiinia ja ergotoksiinia sek{ ergonoviinia. Alkaloidit eristi A. Stoll Vuonna 1819. Torajyv{n ergotamiinista eristi Albert Hofmann vuonna 1938 LSD-25:n, d-lysergidihapon dietyyliamidin. Ergotamiinia k{ytet{{n l{{kkeeksi migreeniin ja hermotauteihin. Oraalinen annos lysergidihappoamiideja 1-2 mg; annos vaikuttaa kymmenisen tuntia. Ranskaksi torajyv{ on seigle ivre, juopunut jyv{; saksaksi Mutternkorn, Todtenkorn, Tollkorn, eli emojyv{, kuolonjyv{, hullujyv{; suomeksi h{r{njyv{. Torajyv{{ voi viljell{, prosessi muistuttaa paljon silokan viljely{ (ks: Gottlieb, The Book of Acid). LSD-25 LSD-25:n eristi tri Albert Hofmann vuonna 1938. Vuonna I943 (huhtikuun 16. klo 17.00) h{n koki maailman ensimm{isen LSD-matkan. Tuohon aikaan voimakkain tunnettu hallusinogeeni oli meskaliini, mutta LSD-25 on 2000-3000 kertaa meskaliinia voimakkaampi: 0,3 milligramman (300 mikrogramman) annos tuottaa voimakkaan matkan. Sandoz Pharmaceuticals markkinoi LSD:t{ vuoteen 1956 saakka psykoterapeuttisia kokeita varten, koska huume oli minimaalisina annoksina k{ytettyn{ taipuvainen tuottamaan "skitsofrenian mallitiloja". 50- ja 60-luvuilla LSD-terapiaa harjoitettiin menestyksekk{{sti sek{ Yhdysvalloissa ett{ Tsekkoslovakiassa. Jo 50-luvun alussa oli CIA hankkinut 10 kg LSD:t{ MKULTRA-(aivopesu-)ohjelmaansa varten (10 kg vastaa n 100 miljoonaa matkaa). 60-luvun alussa LSD:n k{ytt| levisi laajalti opiskelijoiden, taiteilijoiden ja muusikoiden piiriin, joten LSD julistettiin vuonna 1967 laittomaksi. T{m{n seurauksena markkinoille levisi valtava m{{r{ "ep{puhtaita trippej{". Myynnin helpottamiseksi "happo" myyd{{n pienin{ nappeina tai paperiin painettuina. LSD-matka vanhenee herk{sti, joten se on s{il|tt{v{ viile{ss{, kuivassa ja ilmatiiviiss{. Matka kest{{ noin 12 tuntia, ja matka saavuttaa huippunsa kahden-nelj{n tunnin kuluessa. El{imille ei LSD:t{ saa antaa. LSD:n ei ole todettu aiheuttavan kromosomivaurioita eik{ vaikuttavan vahingoittavasti aivoihin (vaikka niin aina v{itet{{n). "Huono matka" johtuu yleens{ siit{ ett{ henkil|ll{ on jo valmiiksi sosiaalisia ja psyykkisi{ paineita jotka laukeavat matkan aikana psykooseiksi (t{m{ p{tee my|s muihin hallusinogeeneihin, mink{ takia niit{ ei voi suositella psyykkisesti ep{tasapainoisille tai masentuneille henkil|ille). LSD-terapiassa onkin t{rkeint{ ett{ olosuhteet ovat miellytt{v{t ja ett{ matka tapahtuu terapeutin valvonnan alaisena. Holtittomasti ja vastuuttomasti k{ytettyn{ LSD on mit{ vaarallisin huume. Parker Tyler (Underground Film, NY 1369) vertaa elokuvaa lent{v{{n mattoon, noitien lentoon ja huumeisiin, koska elokuva pystyy toteuttamaan er{{n primitiivisimmist{ toiveistamme: muuntamaan todellisuuden fantastiseksi. Tyler jatkaa: "psykedeelisen{ aikanamme on valitettavaa ilmi| ett{ ihmiset yh{ enenev{ss{ m{{rin ovat riippuvaisia huumeiden aiheuttamista optisista r{j{hdyksist{ eiv{tk{ niink{n luovan intuition ja mielikuvituksen psykedeliasta." El{m{nlangat Convolvulaseae Espanjalaiset valloittaiat kertoivat atsteekkien k{ytt{neen kolmea "l{{keainetta" uskonnollisissa seremonioissaan: peyotea tlitliltzin-kasvia sek{ ololiuhqui-siemeni{. Ololiuhqui oli per{isin kasvista coaxihuitl eli k{{rmeenyrtti, Rivea corymbosa. Espanjalaiset kertoivat ett{ siementen k{ytt{j{t saivat yhteyden Paholaiseen, ja ett{ he uskoivat p|ll||n ja imiv{t toistensa verta. Atsteekkipappien uskottiin k{ytt{nen jauhettua ololiuhquita myrkkyhy|nteisten tuhkan ja tupakan seassa salvana ennen uhrimenoja. Convolvulaceae-perheeseen kuuluu yli 500 lajia, joista moni on nyttemmin todettu psykoaktiiviseksi - mutta tiett{v{sti vain V{li-Amerikassa niit{ on k{ytetty huumeena. Atsteekit k{yttiv{t ololiuhquita my|s l{{kkeen{ kihti{, kuumetta ja pahoinvointia vastaan. K{{rmeenyrtti kuului osana pyh{{n l{{kkeeseen toepatli joka sisalsi Intian kumia, ocotl-hartsia, tupakkaa ja pyh{{ vett{. Richard Schultes l|ysi zapotec-intiaanien viljelem{{ k{{rmeenyrtti{ Oaxacasta vuonna 1959 ja l{hetti n{ytteen Hofmannille. Seuraavana vuonna Hofmann ilmoitti Rivea corymbosan sis{lt{v{n samoja alkaloideja kuin Claviceps. P{{alkaloidiksi osoittautui d-lysergidihappoamidi eli ergiini (tunnetaan my|s nimell{ LA-111). Vuonna 1960 ilmoitti T. acougall ett{ Ipomoea violacean siemeni{ k{ytet{{n zapotec-intiaanien keskuudessa sakramentaalisena huumeena. N{iden el{m{nlangan siementen (joita intiaanit nimitt{v{t "badoh negro"ksi) on todettu niin ik{{n sis{lt{v{n torajyv{n alkaloideja. Atsteekkien tlitliltzin tarkoittaa mustaa; nuo siemenet ovatkin mustia. Ipomoea violacea sis{lt{{ 0,06% alkaloideja ja Rivea corvmbosa 0,012% Siemenet tehoavat vain jos ne murskataan ja survotaan, ja vastenmielisen maun takia niit{ ei kannata pureskella. Annostelu 5-20 g (50-200 kpl). Koska on olemassa tietty makukynnys jonka takia siemeni{ ei tule sy|ty{ montaa kertaa yhden el{m{n aikana, on parasta aloittaa kunnon annoksella. El{m{nlanka vaatii hyvin rauhallisen kasvupaikan, mieluiten kasvihuoneen, mik{li halutaan siemensatoa. Ipomoea violaceae-lajia on Yhdysvalloissa useita lajeja: Clark s Blue, Blue Star, Summer Skies, Pearly Gates, Flying Saucers ja Wedding Bells. El{m{nlanka perheeseen kuuluvaan Argyreia-lajiin kuuluu 13 psykoaktiiveja aineita sis{lt{v{{ alalajia: Argyreia nervosa, acuta, barnesii, wallichii, capitata, plendens, osyrensis, aggregata, hainanensis obtusifolia ja pseudo- rubicunda. Tunnetuin laji on Argyreia nervosa, Hawaijilainen puuruusu, joka on alunperin per{isin Aasiasta mutta viihtyy nyky{an Hawaijilla sek{ viljeltyn{ ett{ villin{. Siemenet sis{lt{v{t noin 0,3 % ergiinej{. Ennen sy|mist{ on siemenist{ poistettava paksu sek{ ohut kuori, sitten rouhittava ne. Sopiva annos 2 g. Vaikutus LSD'm{inen, pahoinvointia saattaa ilmet{. Siemeni{ saa postimyynnin kautta USA:sta. Kasvista nokkosvieras, Cuscuta europaea, on sen siemenist{ l|ydetty lysergidiamiideja. Sen israelilaisen sukulaisen, Cuscuta monogyna, siemeniss{ on lysergidiamiidiagroklaviinia. Peyote Peyotl on nahuatlin kielt{ ja tarkoittaa kaktuksia Lophora williamsii, Astrophytum asterias, Roseocactus fissuratus ia Pelecyphera aselliformis. Meksikon intiaanit tunsivat peyoten jo 300 eKr, ja l{yt|retkeilij|iden saapuessa k{yttiv{t tolteekit ja atsteekit sit{ laajalti. Cortez m{{r{si kaikki atsteekkien kirjat tuhottaviksi, ja niinp{ vain Bernardino de Sahagun kuvailee kaktusta kertoen ett{ "ne jotka sit{ sy|vat n{kev{t pelottavia ja naurettavia n{kyj{...Se antaa heille rohkeutta taistella eiv{tk{ he tunne pelkoa tai n{lk{{ tai janoa; ja he sanovat sen suojelevan heit{ vaaroilta." (Florentine Codex) Inkvisitio kielsi peyoten vuonna 1620 ja samaisti sen k{yt|n vuonna 1760 kannibalismiin. 1800-luvun lopulla peyote levitt{ytyi Yhdysvaltoihin, jossa useat intiaaniheimot alkoivat k{ytt{m{{n kaktusta sakramentaalisena huumeena seremonioissaan joissa laulettiin, hyr{iltiin, mietiskeltiin ja rukoiltiin. Pian yli 50 pohjoisamerikkalaista heimoa k{ytti sit{, ja peyotistien lukum{{r{ nyky{{n lienee nelj{nnesmiljoona (eli yli puolet j{ljell{ olevista intiaaneista). Native American Church perustettiin vuonna 1918 peyoten laillisuuden turvaamiseksi; peyote ja meskaliini julistettiin laittomiksi USA:ssa vuonna 1968. Meksikossa peyoteseremonioita harjoittavat huichol-, cora-, yaqui- ja tarahumariheimot. Noissa seremonioissa peyote liittyy ennustamiseen, parantamiseen ja tiettyihin peleihin. Hucholit ker{{v{t peyoten sadekauden lopulla syksyll{, ja koska heimo asuu kaukana peyoten kasvupaikoista muodostuu mets{styksest{ er{{nlainen pyhiinvaellustapahtuma. Mets{stys sis{lt{{ erilaisia rituaaleja, kuten ripitt{ytymisen seksuaaliel{m{n suhteen sek{ peyotetansseja. Nykyaikaisen psykofarmakologian lis{ksi mainittu Louis Lewin sai peyoten k{siins{ 1800-luvun lopulla. Vuonna 1896 eristi Arthur Hefrler psykoaktiivisen aineen jonka h{n nimesi meskaliiniksi meskaleo-intiaanien mukaan. Vuonna 1927 julkaisi tri Kurt Bringer massiivisen tutkielman peyotesta, Der Meskalinrausch. Peyoten alkaloideista on noin puolet meskaliinia; muita ovat mm. pellotiin anhaloniidi ja lofoforniini (j{lkimm{inen on myrkky{). Aito meskaliinisulfa sulaa 35-36 C:ssa ja on valkoista, annos 200-600 mg. Raaka meskaliini on ruskeaa, annos 0,7-1,7 g. Itse kaktusta nautitaan tuoreena (50-200 g), keitettyn{, tai sit{ poltetaan. Kaktus maistuu pahalle, mutta intiaanien mukaan maistat siin{ itse{si, ja mit{ puhtaammaksi tulet sit{ makeammalta peyote maistuu. Yleens{ paastoaminen ja muunlainen puhdistautuminen poistaa sivuoireet. Intiaanit pit{v{t Is{ Peyotea voimallisena l{kkeen{: peyoten onkin todettu toimivan antibioottina useita bakteereita vastaan. Peyote nostaa verenpainetta ja l{mp|{, ja aivojen hapenottokyky hidastuu - josta Huxleyn mukaan seuraa nautinnollinen antautumisen tunne. Peyote tuottaa hallusinaatioita, muodonmuutoksia, ajan laajentumia, l{pin{kyv{isyytt{. Holtittomasti k{ytettyn{ henkil| saattaa hyvinkin "seota". Alkoholia kannattaa peyoten yhteydess{ v{ltt{{ (vaikka meskaliinin voi huuhtoa alas kerma-rommi-j{{-sekoituksella, kuten Richard Farima romaanissaan been down so long it feels like up to me). Kaktus vaatii yli kymmenen vuotta kukkiakseen; vanhat kaktukset ovat erityisesti suosiossa. Kaktusta kastellaan s{{stelia{sti ruukun alta ettei se m{t{ne. Talvella se viihyy viile{ss{ muttei pakkasessa. Punaisista ja puna-valkeista kukista voi karistaa siemeni{. Suurin osa meskaliinista on kaktuksen vihre{ss{ latvassa; sato ker{t{{n kuivan kauden lopulla. San Pedro San Pedro on arvossa pidetty kaktus Andeilta; t{ll{ nimell{ tunnetaan lajit Trichocereus pachanoi, T. macrogonus, T. terscheckii, T. werdermannius ja Equadorissa aguacolla. Kolmisen tuntia keitettyyn juomaan; cimoraan, voidaan sekoittaa muitakin kaktuksia kuten Neoraimonia macrostibas ja Pedilanthus tithymaloides. San Pedro sis{lt{{ meskaliinia noin 2% kuivapainosta. Se viihtyy ruukkumullassa eik{ pid{ liiasta auringosta. Annostus noin 200 g tuoretta kaktusta. Yleens{ alle 25 cm kaktuksia ei tulisi sy|d{: t{m{n koon se saavuttaa noin kolmessa vuodessa. Edelweisskaktus, Ariocarpus kotschybeyanus, sek{ A. fissuratus ja A. terusus ovat hallusinogeeneja; j{lkimm{ist{ hy|dynnet{{n l{{ketieteess{. Pelecyphora aselliformis on harvinainen, voimakas kaktus. Dona Ana, oryphantha macromeris, on suosittu Yhdysvalloissa; annos viisinkertainen peyoteen verrattuna. Mulato, Epithelantha micromeris, ja Biznaga de chilillos, Mammillaria neyderi, edist{v{t selv{nn{k|{ ja ovat shamaanien suosiossa. Cawe, Cereus pecten-aborig-num, on suurikokoinen, n{kyj{ tuottava kaktus Meksikosta. Pitallita, Echinocereus triglochidiatus, sek{ Vanhentava Mammillopsis, Mammillopsis senilis, ovat my|c hallusinogeeneja ja niit{ on kuulemma helppo kasvattaa. Syyrialainen {ngelm{ Peganum harmala Kasvi on kotoisin Keski-Id{st{, Intiasta, Mongoliasta ja Mantsuriasta, mutta nyky{{n sit{ viljell{{n USA:ssa Meksikossa, Tiibetiss{ ja V{limerell{. Siemeni{ k{ytet{{n l{{ketieteess{ sek{ mattojen v{rj{{miseen (turkinpunaista). Siemenet voidaan murskata jauhoksi tai pastamaiseksi aineeksi, josta voidaan muotoilla pillereit{; juurta voi my|s k{ytt{{. Vaikutus hyvin puhdas, l{mmin ja selv{n{k|inen. Annostus aluksi 1-5 g, my|hemmin 10-30 g. Kasvi saattaa sopivasti kasteltuna selvit{ kukkaruukussa yli talven; kes{ll{ sen voi kiikuttaa ulos. Siemenet sis{lt{v{t noin 3% alkaloideja, harmiinia ja harmaliinia. Oksat ja lehdet sis{lt{v{t vasikiinia. Puhtaiden alkaloidien tappava annos on laskettu rottakokeista k{sin (The Merck Index, New Jersey 1968 - mg/kg x 50 kg): harmiinia 10 000 mg (tappava) 500 mg (sopiva) harmaliinia 6 000 mg (tappava) 500 mg (sopiva) Ayahuasca Banisteriopsis Ayahuasca, "sielun liaani" tai "kuoleman viini", on juoma joka valmistetaan hienontamalla Banisteria caapi-liaanin kaarnaa ja sekoittamalla pulveriin lehti{ ja juurta lajeista Datura suaveolens, Brunfelsia, Psychotria viridis tai Haemadictyon amazonicum. My|s liaaneja Banisteria inebrians, B. rusbyana ja B. quitensis k{ytet{n. Amazonilla ayahuasca tunnetaan myos nimill{ caapi, yage, pinde ja natema. Richard Spruce asui Amazonin intiaanien keskuudessa 19. vuosisadan puoliv{liss{, ja tunnisti yagen Rio Negron yl{juoksulla vuonna 1851. Seuraavana vuonna han osallistui Myrkkyjen juhlaan (dabocuri) jossa nuorille miehille tarjottiin ayahuasca-juomaa kalebassikulhoista miehuusrituaalien yhteydess{. Brucen muistiinpanot julkaistiin vasta vuonna 1908. Vuonna 1858 kertoi equadorilainen geografi Villavicencio paikallisten k{ytt{v{n ayahuascaa erityisesti vaikeiden ongelmien ratkaisuun, selv{nn{k||n, vieraiden toivottamiseen tervetulleiksi tai varmistaakseen hamev{en suotuisuuden lemmen suhteen. Ayahuasquerot asuttavat Amazonin, Bolivian, Kolumbian Equadorin ja Perun sademetsi{. Boliviassa sit{ k{ytet{{n l{hinn{ stimulanttina. Kolumbian curanderot lis{{v{t keitokseen Daturaa tai "chagrapangaa", oco-yaje-kasvin lehti{. Jivro-p{{kallonmets{st{jien keskuudessa "yage-unia" pidet{{n aitona todellisuutena arkip{iv{n sijasta. Amazonilla curanderoiksi tulevien oli juotava ayahuascaa ja tupakkamehua vuoden verran ennen kuin olivat soveliaita parantajiksi. Nyky{{n ayahuascaa k{ytet{{n paljonkin parantamiseen. T{ll|in sek{ curandero ett{ potilas juovat juoman. "Luonto parantaa taudin parantajan viihdytt{ess{ potilasta." Pienet annokset tuottavat hallusinaatiota, suuret psykooseja ja painajaisia. Karsten Helsingist{: "Annos noin litra... ilmenee n{kyj{, meri{, kaupunkeja, el{imi{ ja puita." Curanderot sanovat ett{ "ellei laula niin n{kee vain k{{rmeit{." Visiot ovat arkkityyppisi{ k{{rmeriittoisia ja sinert{vi{. Jopa kaupunkilaisten ja eskimoiden on raportoitu n{kev{n k{{rmeit{, panttereita, jaguaareja, "suuria kissoja", alastomia naisia ja muinaisia kaupunkeja. Usein kerrotaan kollektiivisista visioista. Marlene Dobkin de Rios kertoo: "Useita tunteja sen j{lkeen kun Harner oli nauttinut juoman h{n l|ysi itsens{ maailmasta joka ylitti sananmukaisesti h{nen villeimm{tkin unensa. H{n tapasi lintup{isi{ ihmisi{ ja lohik{{rmem{isi{ olentoja jotka kertoivat olevansa t{m{n maailman todellisia jumalia. H{n kertoi muista hengist{ sy|ksyess{{n kohti galaksin pimeint{ kolkkaa. H{n l|ysi itsens{ vaipuneena transsiin jossa yliluonnollinen tuntui luonnolliselta, ja ymm{rsi ett{ antropologit - h{n itse mukaan lukien - olivat perusteellisesti aliarvioineet t{m{n huumeen merkityksen paikallisen v{est|n maailmankatsomuksessa." Richard Sprucen mukanaan tuomat Banisteria caapi-juuret (1851) tutkittiin vuonna 1969: harmiini- ja harmaliinipitoisuus oli yh{ sama kuin tuoreella kasvilla. Vuodesta 1928 tiedet{{n psykoaktiivisen aineen liaanissa olevan harmiini (aik. telepatiini, banisteriini). My|hemmin on l|ydetty mm harmaliinia. Nelj{nneskilosta kuivaa kasvia saadaan yksi gramma harmiinia. Ayahuasca vaikuttaa nopeasti, noin viidess{ minuutissa, ja aluksi ilmenee pahoinvointia. Harmaliinin ep{ill{{n vaikuttavan keskiaivojen tietoisuutta ja tajunnan tiloja s{{telev{{n keskukseen. Harmiini ja harmaliini ovat serotoniini-antagonisteja ja CNS-stimulantteja. Noitien koisot Solanaceae (Forte phytotherapeutica) Voimakkaita koisokasveja ei suositella k{ytett{v{ksi huumaaviin tarkoituksiin. Vaarallisuudestaan huolimatta niit{ on k{ytetty tuhansia vuosia ja kaikissa kulttuureissa. Jo dionyysil{sill{ festivaaleilla Anthesteriassa nautittiin koisoilla maustettua viini{. K{{rmeiden kuviteltiin saavan myrkkyns{ suoraan kasveista. Koisojen ker{{misess{ tuli k{ytt{{ oveluutta tai noudattaa tiettyj{ menoja: esimerkiksi tuli sy|d{ valkosipulia, juoda siilaamatonta viini{, rukoilla Apolloa ja katsella kotkan pakoa. Koisot olivat erityisesti noitien suosiossa. "Noitien lentosalvat ovat psykofarmakologisesti erityisen mielenkiintoisia koska ne kuuluvat todistettavasti ainoaan sellaiseen perinteeseen jossa hurmio saadaan aikaan psykofarmakologisin keinoin valmistetuilla seoksilla ja aineilla." (H.Leuner: Die toxische Ekstase, Basel 1968) L{hes kaikki noitien ker{{m{t yrtit tuli ker{t{ pime{n aikaan, ja er{{t - kuten kuujuuri, Botrychium lunaria - t{yden kuun aikan. Afrikassa noitien uskotaan kokoontuv{n baobab- ja irokopuissa joissa my|s lepakot viihtyv{t. Dominikaani Bartholomaeus de Spine (1465-1546) puolestaan kertoo (kirjassaan Tractatus de strigibus sive maleficis) useita tarinoita joissa nainen l|ydet{{n tajuttomana lattialta ja her{tty{{n t{m{ kertoo olleensa "matkalla". T{st{ inkvisiittorit kehittiv{t lepakon symbolisoimaan noituutta. Noituuden kohdalla vallitsi oikeudenk{yt{nn|ss{ samanlainen tilanne kuin Suomen huumeoikeudenk{ynneiss{: syytetyn oli todistettava syytt|myytens{ eik{ p{invastoin, kuten on tapana. Kuuluisa noituuden historioitsija ja maagikko Karl Kiesewetter kuoli er{{n koisokokeilunsa j{lkeen. Vaikuttavia aineita voimakkaissa koisoissa ovat hyoskyamiini ja skopolamiini. Seuraavassa oraalisesti nautitut annokset: atropiini 3-30 mg tappava 100-500 mg hyoskyamiini 3-15 mg tappava 50-300 mg atroskiini 1-5 mg tappava 100-200 mg skopolamiini 1-2 mg tappava 50-100 mg Jos kasvista erist{{ hyoskyamiinia tulee siit{ atropiinia samoin skopolamiinista tulee atroskiinia. Atropiini ja sen sukulaisaineet ovat kuuluja l{{keaineita. Skopolamiini tuottaa voimakkaita hallusinaatioita ja n{kyj{. J{lkeenp{in useimmat vihaavat n{it{ aineita, joten mink{{nlaista riippuvuutta ei p{{se syntym{{n. Vaikutus on aina hienovaraisempi mik{li kuivattuja kasvinosia poltetaan. Hullunruoho Datura stramonium Datura tulee sanskritin sanasta "dhat", joka tarkoitti Datura meterl-kasvista tehty{ myrkky{ jota hedelm{llisyyden ja kuoleman jumalan Kalin palvojat thugit k{yttiv{t p{{st{kseen kyllin maaniseen tilaan kyet{kseen vangitsemaan ja tappamaan Kalille osoitetut uhrit. Kasvi on luultavimmin kotoisin Kaspian meren seuduilta josta mustalaiset sen toivat Eurooppaan. Teofrastus kertoo ett{ "joka k{ytt{{ 3/20 unssia (4,2 g) juurta tulee tutustumaan Paholaiseen; kaksinkertainen, annos tuottaa hallusinaatiota, kolminkertainen tekee lopullisesti hulluksi, ja nelinkertainen tappaa." Plinius kertoo hulluruohoa k{ytetyn keih{iden myrkkyn{ ja antoi sille nimen "manicon". Hulluruohoa esiintyy kaikkialla Earoopassa mutta on varsin harvinainen. Kukat ovat valkoiset, siemenkodat muistuttavat kastanjan terhoja. Kuivatut lehdet auttavat astmaan; sis{lt{v{t 0,3-0,5% alkaloideja, p{{osin hyoskyamiinia. Siemenet sis{ll{v{t my|s skopolamiinia. Lehdet on kuivattava nopeasti koska s{ilyvyys on heikko. Annostus siemeni{ 0,5-2 g (50-200 kpl); lehti{ 5-15 g tuoreina ja 2-3 g kuivattuina; ja juurta 4-8 g tuoreena, 0,5 g kuivattuna. Hulluruohoa on helppo viljell{: lis{{ntyy itsest{{n. Muita Datura-lajeja k{ytet{{n hallusinogeeneina ymp{ri maailmaa. Datura meteloides-lajia k{ytet{{n shamanistisena huumeena Keski- ja Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa. Hopi-intiaaneilla se on pyh{ kasvi Qui-qui-sa-waal. Carlos Castaneda kertoo ett{ yrtin avulla ihminen pystyy lent{m{{n linnun tavoin paikasta toiseen. Atsteekeilla Datura oli "talapatl". Etel{-Amerikan intiaanit k{ytt{v{t Datura-puita Brugmansia aurea candida, dolichocarpa, suaeolens, vulcanicola ja sanguirlea hallusinogeeneina; siemenet jauhetaan ateriaan tai lis{t{{n kaljaan. Kolumbialaisten heimojen payet eli noitatohtorit tuntevat Datura-puun Methyisticodendron amnesianum, joka on erityisen voimakas, n{kyj{ tuottava laji. Datura aurea-lajia k{ytet{{n puolestaan miehuusseremonioissa Equadorissa ja Kolumbiassa. Aasiassa tunnetaan laji Datura fastuosa, etel{isess{ Euroopassa Datura tolula, ja Etel{-Amerikassa puulajit enkelipasuuna, D. arborea, ja enkelitrumpetti, C. suaveolens. Hullukaali Hyoscyamus niger Muinaiset egyptil{iset tunsivat hullukaalin; muinaisessa Kreikassa se sai nimen hyoskyamos, sianpapu. Nimen uskoaan tulevan siit{ kun ennustaja Kirke muunsi Odysseuksen miehist|n hullukaalijuomalla sioiksi. Hullukaalin saksalainen nimi Bilsenkraut antoi nimen b||mil{iselle Pilsenin kaupungille koska tuohon aikaan noilla seuduilla lis{ttiin murskattuja hullukaalin siemeni{ kaljaan - mahtoi olla voimallista juomaa tuon ajan pilsneri! Hullukaali mainitaan Eddasca Grimhildin suostutellessa Gudrunia hunnien kuninkaan Attilan puolisoksi Simon Paulli (1648) kertoo mustalaisten myrkytt{neen ja varastaneen kanoja hullukaalin siemeni{ savustamalla. Siemenet saattavat s{ily{ hapettomassa maassa satoja vuosia: 800 vuotta vanhoja siemeni{ l|ydettiin vuonna 1915 Sjorringest{, Tanskasta. Hullukaali muistuttaa perunaa harmaanvihreine, rungonmy|t{isine lehtineen ja keltaisine suomuisine kukkineen (joita kutsutaan pirun silmiksi). Kaikki sen osat sis{lt{v{t hyoskyamiinia, siemenet my|s skopolamiinia. Annostelu noin 20 g tuoreita ja 5 g kuivattuja lehti{; 2-9 g tuoreita ja noin 2 g kuivattuja kukkia; 2-4 g siemeni{. Hullukaalia on helppo viljell{, viihtyy ravintorikkaassa maassa. Kasvaa villin{ suuressa osassa Eurooppaa. V{limeren maissa viihtyv{t keltainen hullukaali, Hyoscyamus luter, sek{ l{{kekasvit valkea hullukaali, H. albus, ja kultainen hullukaali, H. aureus. Pohjois-Afrikassa kasvaa Hyoscyamus muticus, jonka siemenet sis{lt{v{t paljon alkaloideja. Lemmonmarja Atropa belladonna Roomalaiset omistivat lemmonmarjan Bellona-jumalattarelle; papit nauttivat lemmonmarjamehua ennen seremonioita. Muinaiset nimet kuten ennustajan marja, noidanmarja, murhaajan marja sek{ transsimarja (norj. dvalebr) kertovat jotain yrtin luonteesta. Englanniksi nimi on Deadly Nightshade, saksaksi Todkirschen ja tanskaksi Galnebr. Kuoleman valtakunnan jumalatar oli Atropos. Italian naiset k{yttiv{t marjojen mehua silm{tippoina miehi{ miellytt{{kseen ja ollakseen "bella donna". Marjat sis{lt{v{t atropiinia jota k{ytet{{n silm{n takasein{n tutkimuksiin (pupillin laajentamiseen). Shakespeare puhuu Meduusan silmist{. Sodan aikana atropiinia k{ytettiin hermokaasua vastaan. Lemmonmarja sis{lt{{ p{{osin hyoskyamiinia. Tappava annos n. 10-20 marjaa. Annostelu 2-5 kpl marjoja, 5-15 g tuoreita ja 2-3 g kuivattuja lehti{, n. 2 g kuivattua juurta. Kukat ovat ruskeanpunaiset ja kellomaiset, marjat mustia. Lemmonmarja esiintyy villin{ Keski-Euroopassa ja V{limerell{. Voidaan viljell{ kalkkipitoisessa maassa mieluiten kasvihuoneessa (oveen lukko). L{hes kaikki jotka lemmonmarjasta puhuvat tekev{t sen varoen. Tutkimusten mukaan mieto myrkytys tuottaa euforian ja eroottisia unia; keskivoimakas myrkytys tuottaa pahoinvointia ja syv{n unen ja vakava myrkytys tekee sokeaksi, halvaannuttaa, ja tappaa. Koisokasveihin kuuluu my|s laji Brunfelsia. Kashinauat Amazonilla k{ytt{v{t kasvia Brunfelsia tasteini, keya-honea, puhdistaakseen itsens{ taudeista ja n{hd{kseen n{kyj{ tiikereist{ ja lohik{{rmeist{; matka kest{{ viitisen tuntia (raportoi l{hetyssaarnaaja R.P.Tastevin). Katso my|s "ayahuasca". Lemmenmarja Mandragora officinarum Lemmenmaran juurta on l|ydetty pyramidien hautakammioista ja se mainitaan Ebersin papyruksessa (170O eKr). H.J. Sshonfield (The Passover Plot) v{itt{{ Jeesukselle annetun ristill{ lemmenmarjauutetta viinietikkaan sekoitettuna. Lemmenmarjan juuri muistuttaa ihmisruumista; juuresta kaiverrettuja mies- ja naishahmoja k{ytettiin keskiajalla onnenkaluina taistelukentill{: sodassa, kaupank{ynniss{ ja rakkaudessa. Juurta ei kuitenkaan saanut pit{{ hallussaan liian kauaa "sill{ onnen m{{r{ maailmassa on vakio." Antiikin Kreikassa juurta k{ytettiin sek{ unil{{kkeen{ ett{ lemmenyrttin{. Noidat k{yttiv{t hedelm{{ ja juurta lemmenl{{kkeiss{{n ja lentosalvoissaan. Paracelsuksen lentosalvaan kuului lemmenmarjaa, oopiumia ja vastasyntyneen lapsen lihaa. Mandragora-lajit ovat per{isin V{limerelt{, ja nyky{{n voi M. autumnalis-lajia l|yt{{ Rhodokselta jossa se kukkii talvella valkoisenaan. Kullanpunaiset "rakkaudenomenat" kypsyv{t toukokuussa ja on sy|t{v{ heti etteiv{t pilaannu. Kasvi sis{lt{{ alkaloideja hyoskyamiini ja skopolamiini. Siit{ kannattaa k{ytt{{ vain lehti{ ja hedelmi{, koska juuren yl|skaivaminen tappaa kasvin. Sopiva annos lienee 2 g tuoretta tai kuivattua hedelm{{ ja 1-2 g juurta. Amerikkalainen lehtimies Lee Falk loi sarjakuvahahmon Mandrake vuonna 1934. Mandrake on mahtava maagikko joka flirttailee kauniin Nardan kanssa. Suhde on ollut toistaiseksi hedelm{t|n. Mustakoiso Solanum nigrum Enqlanniksi Nightshade Enchanted. Raa'at marjat ovat myrkyllisi{, kyps{t terveellisi{; sis{lt{v{t hieman atropiinia. Kuivattuja kasvinosia ei kannata sy|d{ sill{ ne sis{lt{v{t koko joukon myrkkyj{: ne kannattaa polttaa, jolloin annos noin yksi gramma. Yll{oleva "k{ytt|ohje" p{tee my|s mietoihin koisoihin kuten peruna, Sola tuberosum; munakoiso, Solanum melongena; tomaatti, Lycopersicum esculentura; punakoiso, Solanum dulcamare sek{ huopakeltano, Hieracium pilocella. Ukontulikukan, Verbascum thapsus, siemeni{ voi polttaa piipussa, tuottaa liev{n euforian. P{{si{isliljan, Narcissus poeticus jne, kukkia polttamalla useita tunteja kest{v{ euforia; sipuliin ei kannata seota. Oopiumi Somnus est imago mortis - uni on kuoleman kuva. Oopiumi oli sumerilaisten k{yt|ss{ sek{ l{{kkeen{ ett{ huumeena 4000-5000 vuotta sitten. Se esiintyy egyptil{isten hautakammioiden kirjoituksissa. Kreikan mytologiassa oopiumi oli omistettu y|n jumala Nyx'lle, kuoleman jumala Thanatokselle, unen jumala Hypnokselle sek{ Hypnoksen pojalle Morfeukselle, unien jumalalle. Homeros mainitsee Helenin taronneen Telemakhokselle "nepenthe{", unikkoviini{. "Opion" on kreikkaa ja tarkoittaa oopiumiuutetta. Unta pidettiin antiikin Kreikassa ylimp{n{ l{{kkeen{; krekkalainen mytologia vilisee viittauksia unikkoon, ja unikon kapseli esintyy rahoissa, koruissa ja taideteoksissa. L{{k{ri Hippokrates (460-377 eKr) suositteli unikkoviini{ yleisl{{kkeeksi. Assyyrialaiset ja babylonialaiset k{yttiv{t unikon juurta unil{{kkeen{. Rooman tuhon j{lkeen oopiumin k{ytt| levisi Islamin maihin sek{ Persiaan ja Intiaan. Jaavalla Formosalla ja Intiassa kasvatettiin oopiumia, Papaver somniferum, l{{ketarkoitukseen, ja Kiinassa aina 18. vuosisadalle saakka koristekasvina. Kiinalaisten yritys tukahduttaa oopiumin tuonti johti sotaan englantilaisia vastaan vuosina 1839-42. Kiinalaiset h{visiv{t ja joutuivat maksamaan 6 miljoonaa dollaria tuhotusta oopiumista. Kiinalaiset kutsuivat oopiumia "vierasmaalaiseksi mustaksi mudaksi". Euroopassa kehitti alkemistil{{k{ri Paracelsus oopiumitinktuuran Anodynum specificum. F.W.A.Serturner eristi morfiinin vuonna 1803 (1817). Vuonna 1853 t{ytti ranskalainen Pravaz ensimm{isen ruiskun. Tuon ajan Euroopassa oopiumia m{{r{ttiin l{hes kaikkiin vaivoihin: sill{ parannettiin luulotaudit ja noidannuolet, nukutettiin sylivauvat, hoidettiin mielisairaita ja leikkauspotilaita. Morfinismia esiintyi jo 1900-luvun lopulla. T{ll{ hetkell{ oopiumia viljell{{n l{{kek{ytt||n Turkissa, Meksikossa, Jugoslaviassa ja Neuvostoliitossa, sek{ unikonsiementen tuotantoon Raskassa ja Tanskassa. Laiton oopiumi oli viel{ muutama vuosi sitten per{isin l{hinn{ "Kultaisen Kolmion" alueelta: Thaimaan, Burman ja Laosin vuoristoista. Nyky{{n suurin osa laittomasta oopiurllista tulee "Kultaisen Puolikuun" alu- eelta: Iranin, Pakistanin ja Afganistanin vuoristoista. Kilosta oopiumia saadaan noin kymmenen grammaa puhdasta heroiinia. Katumyyntiin tuleva heroiini on aina "blandattua" - yliannostukset aiheutuvat yleens{ liian voimakkaasta sekoituksesta. Morfiinia ja heroiinia ei suositella edes kokeiltavaksi. Oopiumunikko Papaver somniferum Unikko istutetaan kev{{ll{ kevytmultaisaan maahan aurinkoiselle paikalle: viihtyy tuulensuojassa. Sato korjataan elo-syyskuussa noin viikko sen j{lkeen kun kukka on pudottanut lehtens{. Vihre{{n kapseliin tehd{{n muutamia varovaisia viiltoja jolloin valkeaa maitia tihkuu kapselin pintaan; maiti korjataan sen kuivuttua. Kodat voi sy|d{ my|s sellaisinaan, ja kuivatuista kodista voi keitt{{ teet{. Oopiumiunikko sis{lt{{ 20-35% alkaloidela, joista 60% on morfiinia, 25% narkotiinia, 5% kodeiinia, 4% papaveriinia ja 3% thebaiinia. Kapselit sis{lt{v{t arviolta 0,5% morfiinia, jolloin yhdest{ kapselista saadaan 20-150 mg oopiumia. Kodeiinia k{ytet{{n ysk{nl{{kkeisiin, papaveriinia ruoan- sulatush{iri|ihin, ja morfiinia kipuja lievent{viin l{{kkeisiin. J{ttiunikko Papaver orientale J{ttiunikko on yleinen puutarhakasvi jonka j{ttikukat (10 cm leve{t) ovat punaisia, vaaleanpunaisia tai valkeita. Kota on hieman edellist{ pienempi, kun taas sen l{hisukulaisella, Papaver braeteatum, on suuret kodat. Oopiumia voidaan valmistaa murskaamalla kodat tai polttamalla kuivatuja lehti{. Oraalisesti nautittuna saattaa esiinty{ liev{{ halvaantumista. P{{alkaloideja ovat isothebaiini, thebaiini ja oripaviini. Silkkiunikkoa, Papaver rhoeas, on k{ytetty unil{{kkeen{ Pohjolassa aina keskiajalta l{htien; id{ss{ oopiumin korvikkeena. Ei sis{ll{ aktiiveja alkaloideja. Muita Papaveraceae-perheen j{seni{ Keltamo Chelidonium majus Suhteellisen yleinen teiden varsilla ja raunioilla. Kuivattuja lehti{ poltetaan; Teofrastus suosittelee keitettyn{ kuukautiskipuihin. Aktiivit aineet selidoniini ja protopiini keltaisessa maidissa (jota alkemistit kutsuivat "taivaan lahjaksi"). Munkit k{yttiv{t maitia l{{kkeen{. Kiurunkannus Corydalis Onttokiurunkannusta, Corydalis cava t. tuberosa, k{ytettiin aikaisemmin l{{keteollisuudessa oopiumin korvikkeena. Polttamalla lehti{ noin gramma saavutetaan euforia; juuri on voimakkaampi mutta kasvia ei kannata repi{ maasta. Kukkii punaista tai violettia. Alkaloidi on bulbokapniini. Keltakiurunkannus, Corydalis lutea, on edellist{ miedompi. Peltoem{kki Fumaria officinalis Pieni ja sitke{ hein{kasvi jonka rauhoittava vaikutus on noteerattu viime vuosina l{{ketieteess{; sit{ on k{ytetty kansanl{{kkeen{ sukupuolitauteja vastaan. Uutteeksi puristamalla sivuvaikutukset katoavat. Sis{lt{{ v{h{n protopiinia. S{rkynyt syd{n Dicentra spectabilis Yleinen, t{htikukkainen kasvi jonka kukasta roikkuu t|tter|. Suhteellisen voimakkaasti euforisoiva, ja hyv{ lemmenyrtti. Polta muutama s{tk{ kuivattuja lehti{. Sis{lt{{ protopiinia. Neidonunikko Glaucium flavum Viihtyy rannoilla, voidaan viljell{ hiekkapitoisessa maassa, harvinainen. Kukka kuin suurella unikolla, keltainen tai (Glaucium corniculatum) punainen. Kuivattuja lehti{ polttamalla voimakas euforia muutaman tunnin ajaksi. Lehdet sis{lt{v{t p{{osin glausiinia, juuri protopiinia. Hamppu Hamppua k{yte{{n moniin eri tarkoituksiin. Hampun varresta saadaan k|ytt{, silkkikangasta, purjekangasta sek{ paperia. Hampunsiemeni{ k{ytet{{n ravintorikkaina linnunsiemenin{, ja niist{ puristetaan |ljy{. Hampunsiemenkakut ovat hyvin vitamiinipitoisia. Kiinassa k{ytet{{n lehti{, juurta, sek{ kukintoa lihasj{nnitykseen sek{ astmaan. 1800-luvun alusta l{htien valmistettiin hamppupaperista Rahaa ja Raamattuja. Hamppu lienee per{isin Keski-Aasiasta jossa sen l{{ketieteelliset ja euforiset ominaisuudet on tunnettu tuhansia vuosia. Kiinalaiset argeologiset kaivaukset kertovat hamppua k{ytetyn 8500 vuotta sitten vaatteiden ja k|ysien valmistamiseen, ja 4000 vuotta sitten l{{kkeen{. Atharva-vedan mukaan hamppu oli er{s Intian viidest{ pyh{st{ kasvista. Altai-vuorilta Siperiassa on l|ydetty hampunsiemeni{ haudoista jotka ovat olleet j{{n peitossa vuodesta 400 eKr. Sisilian rannikoilta l|ydetyist{ karthagolaisista laivanhylyist{ on l|ydetty hashista. Herodotos mainitsee skyyttien heitt{neen hamppua kuumille kiville hautajaismenoissaan noin 500 eKr. Ilmeist{ on ett{ mustalaiset toivat hampunsiemeni{ mukanaan Intiasta, ja ajanlaskumme vaihteessa Pohjolaan. Suomessa hamppu on tunnettu yli tuhat vuotta, mutta on luultavaa ett{ esi-is{mme eiv{t tienneet kasvin huumaavista vaikutuksista; mustalaiset sen sijaan tiesiv{t. Gary Snyder mainitsee "hemp"-sanan olevan fennougrilaista alkuper{{ (?). "Majoun" oli vuosituhannen alussa suosituin tapa nauttia hashista. Sufit levittiv{t hashiksen it{{n jossa 1500-luvulla kehittyi kaksi suurta hamppukulttia: toinen Afganistanin ja Kashmirin seuduille, ja toinen Bengalin ja Nepalin seuduille. Arabikauppiaat tuottivat hampun Intiasta etel{iseen Afrikkaan 13. vuosisadalla. Zambezi-laakson heimot polttivat hamppua suurissa nuotioissa, ennen kuin portugalilaiset tulivat paheksumaan tapoja. My|hemmin he k{yttiv{t menojensa yhteydess{ kookoskuppeja, vesipiippuja ja bambukeppej{. Belgian Kongossa tavattiin 1800-luvulla sotainen hamppukultti bena-Riamba, "hampunpojat", Tutkimusmatkailija Glaser mainitsee ett{ "se p{iv{ jolloin hamppua poltetaan on menetetty, usein seuraavakin... primitiivisill{ se johtaa el{imelliseen apatiaan." 19. vuosisadalla paras charas (pers. hashish) tuli Turkestanista. Kiinan julistaessa vuonna 1934 hashiksen tuotannon laittomaksi tuli Afganistanista suurin hashiksen tuottaja. Afganistanissa charas poltetaan yleens{ hienoksijauhetun tupakan, "nesvarin", seassa. Paracelsus tunsi hampun sek{ huumeena ett{ l{{kkeen{, samoin mm. kirjailija Rabelais. "Tuhat ja yksi y|t{" ovat hashiksentuoksun kull{st{m{t. Virallisesti hashis esiteltiin l{nsimaiselle l{{ketieteelle vuonna 1839 W.B.O'Shaughnessyn toimesta. Psykiatri Joseph Moreau de Tours esitteli hashiksen Gautierille joka perusti seuran Le Club des Haschischins. Klubin asiakkaita olivat mm. Hugo, Balzac, Nerval, vanhempi Dumas ja Baudelaire; hashis oli tiett{v{sti Algeriasta. Englannin parlamentti teetti vuonna 1893 tutkimuksen johon osallistui vajaat 1200 tohtoria, yogia, fakiiria, hullujenhuoneiden johtajaa, hashiksen viljelij{{, salakuljettajaa, kauppiasta sek{ veronkantajaa. Tutkimuksesta koostui 3281-sivuinen, seitsenosainen opus. "Kaikkiaan todisteet viittaavat siihen ettei kohtuullinen hampputuotteiden k{ytt| ole vahingollista..." 1500-1uvulla "tutkimusmatkailijoiden" saapuessa Amerikkaan hamppu kasvoi siell{ villin{. Vuoden 1762 tienoilla Virginian farmareita rangaistiin elleiv{t he kasvattaneet hamppua Englannin laivaston k|ysiin ja purjeisiin. Presidentit Washington ja Jeffers kasvattivat hamppua; Washington puhui jopa naaras- ja uros-kasvien erottamisesta toisistaan. Hampusta tehtiin 1800-luvun alusta l{htien s{tk{papereita, rahaa, ja raamattuja. Bluesin syntyaikoina hamppua poltettiin yleisesti New Orleansissa; 20-luvun kieltolaki vain edisti k{ytt|{. Suurimpia hampunvastustajia Yhdysvalloissa oli Harry J. Anslinger. H{n sai vuonna 1937 julistetuksi hampputuotteiden k{yt|n ja kaupan laittomiksi: rangaistukset olivat 5-40 vuotta. Vuonna 1941 vedettiin 28 cannabis-l{{keainetta markkinoilta. Vuonna 1961 Anslinger onnistui saamaan Yleisen Huumausainesopimuksen l{pi YK:ssa; lain seurauksena on hamppu kielletty kaikissa maailman maissa, vaikka useat maat olisivat valmiita vapauttamaan hampun t{ysin (mm. Espanja, Hollanti, Tanska, Intia ja Nepal). Anslinger kuoli vuonna 1975. Linneus tunnisti lajin Cannabis sativa vuonna 1753; laji on yleisin Euroopassa ja Amerikassa. Lamarck tunnisti Cannabis indican vuonna 1783; yleisin Aasiassa ja Afrikassa; yleens{ hashis on per{isin t{st{ lajista. Janischewsky tunnisti vuonna 1924 lajin Cannabis ruderalis, joka on harvinainen. Kannabinoolin eristiv{t kolme cambridgelaista kemisti{ vuonna 1895; kaksi heist{ r{j{hti kokeiden yhteydess{ taivaan tuuliin. THC eli tetrahydrokannabinoli eristettiin vasta vuonna 1932. Kannabinoleja on kaikkiaan yli 80. My|hemmin on kehitetty tapoja muuntaa kasvin kromosomeja ja lis{t{ siten sen voimakkuutta. Viimeisimm{t tutkimukset hampusta pit{v{t yht{ aikaisemmin mainitun englantilaisen tutkimuksen kanssa. Vuonna 1975 tehtiin tutkimus "Ganga in Jamaica" (Center for Studies of Narcotic and Drug Abuse, NIMH): "Gangan ja rikollisuuden v{lill{ ei ole juuri yhteyksi{, ellei oteta lukuun sit{ ett{ gangan hallussapito ja viljely kuuluvat rikolliseen toimintaan. Ei ole ilmennyt merkkej{ orgaanisista aivovaurioista, eik{ merkitt{vi{ kliinisi{ eroja polttajien ja tutkijoiden v{lill{." Tutkimus perustui olosuhteisiin joissa rastafarit polttivat suuria m{{ri{ gangaa p{ivitt{in. Yhdysvaltain huippuauktoriteetti huumausaineiden alalla, tri Robert DuPont, ilmoitti vuonna 1975 ett{ "tupakka ja alkoholi ovat k{ytt{j{lleen huomattavasti vaarallisempia kuin marihuana." Hamppu (Cannabis) on yleisin huumausaine maailmassa. Sen k{ytt{ji{ on WHO:n arvoiden mukaan maailmassa liki miljardi. Marijuanan teollinen tuotanto on keskittynyt trooppisille seuduille: Kolumbia, Meksiko, Yhdysvallat, Jamaika, Brasilia, Nigeria, Kongo, Kenia ja Sri Lanka. Hashista tuotetaan p{{osin Marokossa, Libanonissa, Turkissa, Pakistanissa, Afganistanissa, Nepalissa ja Intiassa. Hashis Hashis on hampun latvaosista erilaisilla menetelmill{ saatua pihkaa eli "cannabishartsia", joka on yleens{ pressattu tummiksi, ruskeiksi tai vihreiksi levyiksi. Charas on tummaa, |ljyist{ pihkaa jota muovaillaan k{sin ja jota ei liiemmin L{nness{ n{e. Marokkolainen "zero-zero" on tummanvihre{{, taipuisaa ja hyv{laatuista hashista. Nepalin hashis, "creme de la creme", on erityisen voimallista hashista jota polttaessaan nepalilaiset tervehtiv{t jumalia sanoin "Dam Maro, Dam Shiva". Nepalissa hashista poltetaan kookoshookah'ssa (narghile), ja sadonkorjuujuhlat, Happy Himalayan Hashish Harvest, on merkkitapahtuma. "Hashish"-sana lienee per{isin Marco Pololta joka vuonna 1271 tutustui ashishins-kulttiin Persiassa. Assassiinien, salamurhaajien sanotaan k{ytt{neen Alamout'n mustaa hashista vihkiytymishuumeenaan (R.A.Wilson ehdottaa heid{n k{ytt{neen hashista, lemmonmarjaa ja hulluruohoa suhteessa 20:1:1; John Allegro puolestaan ehdottaa punak{rp{ssient{). Ven{j{ll{ oli hashiskaupan keskus Astrakamin kaupunki, mutta hashista, "anaschaa", liikkui my|s Kaspian merell{, Volgan alajuoksulla sek{ luonnollisesti Aasian rajoilla. Afganistanin miehitys on kiihdytt{nyt huomattavasti hashiskauppaa Neuvostoliitossa huolimatta ankarista tuomioista (kahdesta vuodesta yl|sp{in). Marokossa "kifi{" ja hashista poltetaan sebsipiipuissa. "Majoun" on suosittu herkku paikallisissa pidoissa joihin kuuluu oleellisena osana musiikki. Marokkolainen hashis-resepti (a la de Tours) on seuraavanlainen: "kukkivat latvat keitet{{n vedess{ jossa on voita. Kun keitos on siirappia se siivil|id{{n puuvillakankaan l{pi. N{in aikaansaatu vihert{v{ seos sis{lt{{ kaikki aktiivit aineet. Seos makeutetaan sokerilla ja maustetaan hedelmist{ tai kukista puristetulla uutteella." Perusannos "dawamesc" nautitaan vahvan kahvin kera. Voimakas annos tuottaa ikuisen tyyneyden tilan, "al-kief". Jamaikalla ganja on "pyh{ yrtti", "viisauden ruoho", jota poltetaan rastafarien uskonnollisissa menoissa sek{ juodaan teen{, rommiin tai viiniin sekoitettuna, tai sy|d{{n kakuissa ja pastoissa. "K|yh{n yst{v{", "kali", "lampaanleip{" eli marijuana on omistettu Jah-jumalalle ja sit{ k{ytt{{ 2/3 jamaikalaisista siit{ huolimatta ett{ se on "laitonta". Hawaijilla yrtti{ nimitet{{n "sensi" 'ksi ja Kolumbiassa "Santa Marta Gold" 'ksi. Id{ss{ hashista poltetaan chillumissa tai chupangissa. Etel{-Euroopassa ja Amerikassa suositaan s{tk{{ eli "jointtia". Amerikoissa ei yleens{ polteta kuin marijuanaa. Hashista ja marijuanaa voi polttaa my|s vesipiipussa; ja varsin voimallinen tapa polttaa on v{s{t{ "maahuukaja". Kannabis|ljy{ lienee helpointa polttaa tupakan p{{h{n kastettuna tai s{tk{ss{. Hashiksesta ja marijuanasta voi my|s tehd{ kakkuja, leip{{ ja pikkuleipi{. Pot-chai eli marijuanatee kannattaa valmistaa 5-50 litran eriss{. Hamppukasvin alalehti{ ja varsia keitet{{n inkiv{{rill{, kanelilla, kardemummalla, neilikalla, muskotilla ja voilla tai rasvalla maustetussa vedess{ 3-10 tuntia; sen j{lkeen lis{t{{n maitoa ja kiehutetaan viel{ hetki (erilaisia reseptej{ kannattaa kokeilla). Kerta-annos hashista poltettuna sek{ oraalisesti noin 0,2-1 g. Hashis ei synnyt{ fyysist{ riippuvuutta; psyykkinen riippuvuus "yht{ paha" kuin kahvin ja tupakan kohdalla. Hashis saattaa olla passivoivaa; soveltuu erinomaisesti konsertteihin, elokuviin, taiden{yttelyihin, avaruuslennoille sek{ luovaan ty|h|n. Marijuana ei ole lainkaan niin passivoivaa: kertakaikkiaan ihanteellinen huume ("Legalize it !"). Kannabis kuivattaa suuta ja silmi{, nostaa hieman pulssia, stimuloi aivoissa alfa-aaltojen tuotantoa ja vaikuttaa euforisoivasti. Lyhyt johdatus hampunviljelyyn Jumala loi luultavimmin hampun seitsem{nten{ p{iv{n{, sill{ hamppua esiintyy sek{ koiras- ja naaraskasvina ett{ hermafrodiittina. Cannabis-lajeissa ovat naarasyksil|t voimakkaampia kuin urokset. Mit{ enemm{n valoa kasvi saa niin sit{ todenn{k|isemmin kasvista tulee naaras. Hamppu viihtyy lannoitetussa puutarhamaassa, mieluiten hieman hiekkapitoisessa (muttei liian hyv{ss{) mullassa. Sopiva happamuus on 6-8. Hamppu rakastaa erityisesti typpirikasta maata. Parhaat siemenet tulevat Afrikasta ja Keski-Amerikasta; linnunsiemenet ovat kehnoja. Siemenet s{ilyv{t kuivassa useita vuosia. C. indica on yleens{ voimakkaampi kuin C. sativa. Siemeni{ voi vuosien mittaan jalostaa ilmastoon sopivaksi (miten olisi "midnight-sun-grass"?). Mik{li siemeni{ on v{h{n niin on parempi id{tt{{ sis{ll{. Kasvien v{lit on parempi harventaa puolimetrisiksi. Kastele tarpeen mukaan. Kasvien ollessa puolimetrisi{ kastele vain jos maa on hyvin kuivaa. Elokuussa ei kannata en{{ kastella. Hamppua voi my|s kasvattaa ikkunalaudalia, vaikka sadosta ei tulekaan niin runsas kuin ulkona. Keinovaloa voi antaa noin 17 tuntia p{iv{ss{. T{rkeint{ on ett{ valoa on paljon, mutta on my|s muistettava antaa kasveille tarpeeksi y|t{. Kasvien ollessa t{yskasvuisia voi p{iv{{ lyhent{{ 12 tuntiin jotta kasvit kukkisivat. Ensimm{isen kuukauden aikana ei sukupuolta pysty erottamaan; sen j{lkeen urokset kasvavat yleens{ pituutta ja naaraat leveytt{. Uroskasvit korjataan aikaisemmin, mieluiten ennen kuin ne heitt{v{t siemenp|lyns{; yleens{ uroksia ei korjata lainkaan. Naaraat korjataan noin kaksi viikkoa sen j{lkeen kun ne ovat alkaneet kukkia. Suositeltavaa on odottaa kunnes ensimm{iset siemenet ilmestyv{t. Hallaa on syyt{ varoa. Sinsemilla valmistetaan siirt{m{ll{ uroskasvit ennen kuin ne heitt{v{t siitep|lynsa. Vaikeinta sinsemillassa on saada siemeni{ seuraavan vuoden satoon. Yleens{ kasvit nostetaan maasta juurineen, juuri kastetaan kuumaan sokeriveteen ja kasvi ripustetaan yl|salaisin kuivumaan. Hampusta saadaan erilaisia tuotteita: - sinsemilla; naaraskasvien latvuksista valmistettu marijuana - naaras- ja uroskasveista valmistettu marijuana - kosteana hienovaraisesti kuumennettu "aateloitu" marijuana - uute, joka puhdistetaan ensin petrolilla tai bensiinill{ ja huuhdotaan sitten vedell{ tai sprill{ - hashis, joka on pressattu uutteesta ja johon on usein sekoitettu ravistelemalla saatua marijuanaa Suomessa hampun viljely ei ole laitonta, mutta hampun kuivattaminen ja jalostaminen kyll{. Mik{li viljelyn todetaan tapahtuvan k{ytt|- tai myyntitarkoituksissa on mahdollista ett{ sato korjataan v{kivalloin. "Galder" on vanhaa tanskaa ja tarkoittaa hampun uroskasvia sek{ taikuutta; "galdre" larkoittaa "heitt{{ pois urospuoliset hamppukasvit" sek{ "laulaa noitalauluja, noitua". Lemmenyrtit Afrodisiaca "Love love love is a dangerous drug" - Eurythmics "Naiminen on kansanlyriikkaa", sanoi Baudelaire. Monet puhuvat seksist{ kaikkein voimakkaimpana huumeena, ja onkin ilmeist{ ett{ huumausaineilla ja ja seksill{ on paljon yhteist{. Ne molemmat synnytt{v{t voimakkaita illuusioita ja muuttavat ihmisen suhdetta "todellisuuteen". Hyvi{ lemmenyrttej{ ovat marijuana, hashis, meskaliini, silokat, el{m{nlangat ja muut tietoisuutta laajentavat ja kundaliini-energiaa kiihdytt{v{t luonnon psykoaktiiviset aineet. Oopiumia on tiett{v{sti k{ytetty "tyrm{ystippoina", koisoista puhumattakaan. Taolaisissa kirjoituksissa mainitaan "Kolmen Kukkulan Ihmeelliset L{{kkeet". Jadejuomaa juodaan seksuaalisesti kiihoittuneen naisen suusta, Punaisesta Lootuskukkulasta. Valkoista Lunta imet{{n seksuaalisesti kiihoittuneen naisen n{nneist{, Kaksois-Lootuskukkulasta. Kuun Kukkaisvesi{, Valkoista Metallia, nautitaan seksuaalisesti kiihoittuneen naisen "yonista", Vaaleanpunaisesta Sienikukkulasta eli Valkoisen Tiikerin luolasta. ("Miksi huolehtia Ikuisen El{m{n Pillerist{ kun on mahdollisuus juopua Jadel{hteest{!" runoili Hsu-Hsiao-Mu-Chi). Intiassa lemmenyrttein{ k{ytet{{n mm. ginseng-juurta, safronia, muskottia kanelin kaarnaa, mustia papuja, sieni{, fenkolia, ukonhatun juurta hulluruohoa, unikon kuorta sek{ charasta. Kama Sutra luettelee useita voiteita joita voi sivell{ sukupuolielimiin; kuten sandaalipuun |ljy sekoitettuna kaneliin ja inkiv{{riin. Voiteiden kanssa sopii kuitenkin olla varovainen. Orchis (kreik. kivekset) on ollut k{yt|ss{ lemmenyrttin{ tuhansia vuosia sukupuolielimi{ muistuttavien mukuloittensa takia. Pohjolassa sit{ juotettiin sonneille jotta n{m{ innostuisivat paneskelemaan. Mit{{n aktiiveja alkaloideja orvokki ei kuitenkaan sis{ll{. Samaan tapaan on k{ytetty kasvia Vaccinium uliginosum. Espanjank{rp{nen, Cantheras vesicatoria, on kullankeltainen, parisenttinen kovakuoriainen jonka siivist{ jauhetaan "lemmenjauhoa"; ottaa pahasti munuaisiin, ei suositella. Sudanink{rp{nen, Cantheras vesicatoria sudanii, on edellisen serkku ja yht{ vaarallinen. Muira Puama, Ptychopetalum olacoides, k{sitt{{ edell{ mainitun puun pihkaa, jota nautitaan herneenkokoinen pala p{ivitt{in pidemm{n aikaa. Alkaloidi muirapuamiini vaikuttaa stimuloivasti keskushermostoon. Niin ik{{n Etel{-Amer. lemmenyrtti on damiana, Turnera diffusa. Lehti{ poltetaan p{ivitt{in sek{ nau- titaan teen{. Vaikuttavia aineita ei tunneta. Potenssil{{kkeen{ tunnetaan aasialaisen ketunkakkupuun, Strychnos nuxvomican, strykniini{ sis{lt{v{t hedelm{kodat. Ne sis{lt{v{t 2-3% alkaloideja, joista puolet strykniini{. Sopiva annos oraalisesti 2-4 mg, tappava yli 20 mg. Afrikkalaiset lemmenyrtit Afrikassa hedelm{llisyys on myyteist{ keskeisin, koska hedelm{ton henkil| ei voi synty{ uudestaan maan p{{lle.Seuraavassa mainittujen lemmenyrttien tiedet{{n vaatineen my|s kuolonuhreja. IBOGA Tabernanthe iboga Gabonissa ja Kongossa suosittu tapa imeskell{ ebokaa eli T. ibogan uurta. Kasvi esiintyy metsiss{ villin{ mutta sit{ my|s viljell{{n. Toimii stimulanttina, hallusinogeenina sek{ lemmenyrttin{ 2-20 g:n annoksina. Bwiti-kulttiin kuuluu ottaa yliannostuksia (300-800 g kaarnaa) josta seuraa laulua ja n{kyj{; mik{li annos johtaa kuolemaan niin sanotaan "h{n ei ollut viel{ valmis". Ranskalaiset valmistivat kasvista ihmel{{kkeen Lambarene. Juurenkuori sis{lt{{ 5% ibogaiinia. NIANDO Alchernea floribunda Niando tunnetaan Liberiassa, Nigeriassa ja Ugandassa, ja sen hienonnettua juurta nautitaan ruokaan tai palmuviiniin sekoitettuna ennen sotaanl{ht|{ sek{ hedelm{llisyysrituaaleissa. Niardo on hyvin voimakas huume; euforiaa seuraa usein syv{ depressio. Sis{lt{{ yohimbiinia. YOHIMBE Corynanthe yohimbe L{nsiafrikkalaisen yohimbe-puun sis{kaarnasta saadaan t{t{ huumetta joka on erityisen voimallinen lemmenyrtti: "kyrv{st{ tulee kuin elefantin k{rs{". Sit{ ei tule sekoittaa muiden huumeiden sekaan, eik{ sit{ suositella sokeri-maksa-munuais- tai syd{ntautisille 5-15 g kaarnaa puoleen litraan vett{; tai 50 mg puhdasta yohimbiinia. Acacia nilotlca Kaarna t. juuri keit. Mopira (h), Ol-Erbet Afzelia anthelmintica Tuore juuri imet{{n Mkongo (w) Anthericum suffrutiosum Tuore juuri imet{{n Kilambito Alchornea floribunda Vain juuri, muu myrk. Niando (kongo), Alan Dregea abyssinica Juuri imeskell{{n Lamee (h), Ubombo (h) Kigelia africana Siemenet kaljassa Murantina (meru) Maytenus putr. Juuri Shomafisi (h) Moringa oleifera Kukka Nebreday (seneg) Parquetina nigrescens Juuri keitet{{n Ubombo (h) Piper umbelatum Juuri teen{ Masamaka (w), Gygyfa Polygala paniculata Uutteena Sesemlanda (bondei) Psychotria cyathicalyx Juuri keitet{{n Muhindia (h) Stephania abyssinica Juuri keitet{{n Futeute (h) Veronia lasiopus Juuri imeskell{{n Muhasha (w) h / shambaa m / masai w / swahili L{hteet J.O.Kokwaro: Medicinal Plants of East Africa, Nairobi I976 J.M.Watt: Medicinal Plants of Southern and Eastern Africa, London 1962 Stimulantit Koka Erythroxylon coca Kokapensasta viljell{{n p{{osin Perussa, Boliviassa, Kolumbiassa, Brasiliassa ja Jaavalla. Sato saatetaan ker{t{ kolmekin kertaa vuodessa. Yksi noin kaksimetrinen pensas tuottaa satoa kymmenisen vuotta. Andien intiaanit ovat k{ytt{neet kokaa stimulanttina tuhansia vuosia. "Mama Coca" on pyh{ kasvi, jumalten lahja, joka ruokkii n{lk{iset ja elvytt{{ uupuneet. Pensaan lehti{ pureskellaan 50-400 g p{iv{ss{ kunkin varallisuuden mukaan. Boliviassa aikamitta "cocada" tarkoittaa sit{ aikaa jonka kerta-annosm{lli vaikuttaa. Perun valtaaja Pizarro aloitti kokan l{nsimaisen historian v. 1532. Kokaiinia valmisti ensimm{isen kerran tri Albert Niemann vuonna 1860; jo tuolloin tunnettiin kokaiinin puuduttava vaikutus. Vuonna 1882 sovelsi tri Karl Koller sit{ paikallispuudutukseen. Kev{{ll{ 1884 yrittiv{t Joseph Breuer ja Sigmund Freud vieroittaa morfinisteja kokaiinin avulla: yritys ep{onnistui. Coca-Colan kehitti John S. Pemberton vuonna 1885, ja lis{si siihen my|hemmin afr. kolap{hkin{{. Pariisin Montmartre oli vuosisadan alun kokaiinikaupan keskus. 20-luvun Berliiniss{ esiintyi jo "blandattua koksia". Nyky{{n kokaiinia on kaupan kaikissa suurkaupungeissa ja se on niin kallista ettei rehellist{ ty|t{ tekevill{ ole siihen varaa. Huolimatta Kolumbiassa suoritetuista takavarikoista tanssittavat kokaiini-cowboyt taaloja ulos kokaa tuottavista maista: narcotraficantes istuvat itse valtioidensa hallituksissa. Kokaiinia nuuskitaan pulverina noin 0,2 g:n annoksina Vaikutus kest{{ muutaman tunnin. Kokaiinin pitk{aikainen k{ytt| polttaa nen{n limakalvoja sek{ aiheuttaa psykooseja. USA:ssa on tullut muotiin polttaa kokapastaa vesipiipussa. Kokaiini vaikuttaa voimakkaasti stimuloivasti. Se ei synnyt{ fyysist{ riippuvuutta. W. Burroughs kirjoittaa: "Kokaiinissa yl{aivot v{l{htelev{t flipperin tavoin sinisi{ ja vaaleanpunaisia yhteyksi{ s{hk|isess{ orgasmissa." Khat Catha edulis Arabialaisissa teksteiss{ chat mainitaan ensimm{isen kerran vuonna 1333. T{n{{n tuota Abessiiniasta kotoisin olevaa kasvia k{ytet{{n Afrikassa samaan kuin kokalehti{ Etel{-Amerikassa. Adenin p{ivitt{isen khat-kulutuksen yll{pit{miseksi perustettiin Ethiopian Airlines. Khat sis{lt{{ alkaloideja dexeriini, efedriini ja pervitiini. Mambog Kaakkois-Aasiassa kasvaa valtavan suuri puu Mitragyna speciosa jonka lehti{ k{ytet{{n stimulantteina nimell{ "kutum" tai "kraton". Lehdet voi joko pureskella tai niist{ voi valmistaa rasvaista seosta nimelta "mambog". Huume ei ole juuri kahvia voimakkaampaa eik{ synnyt{ riippuvuutta, mutta p{ivitt{inen k{ytt| tuottaa koko joukon sivuvaikutuksia. Kasvi sis{lt{{ p{{osin alkaloidia mitragyniini (jonka rakenne muistuttaa psilosybiini{). Mitragyna parvifolio on edellisen sukulainen Ceylonilta ja on stimulantti sekin. Kalmojuuri Acorus calamus Kalmojuuri on varsin yleinen hitaissa vesiss{. Aikaisemmin sen juurta tuotettiin Intiasta l{{kkeeksi. Munkit k{ytt{v{t sit{ valmistaessaan lik||rej{ Benedictene ja Chartreuse. Juuri sis{lt{{ n. 0,5% eteerisi{ |ljyj{, joista 80% asaroonia jolla on samantapainen kaava kuin meskaliinilla. Juurta noin 7 g toimii stimulanttina. - Iitiss{, Leningradissa ja Virossa esiintyv{ taponlehti, Asarum europaeum, sis{lt{{ juuressaan samanlaiset |ljyt. Muut stimulantit Tee, Camellia thea, mainitaan kiinalaisissa l{hteiss{ jo vuonna 350 Kiinassa tee tunnetaan nimell{ "cha". Tee on useimmiten per{isin Thaimaasta, Burmasta, Assamista, Junnanista, Intiasta ja Indo-Kiinasta. Kahvi, Coffea arabica, on luultavimmin l{ht|isin Abessiiniasta. 1600-luvulla se saapui Eurooppaan, ja pian porvariston suosimia kahviloita oli kaikissa suurkaupungeissa. Vuonna 1774 kahvi esiteltiin Brasiliaan, ja 1800-1uvulla Sao Paulon seuduilla viljeltiin jo suurin osa maailman kahvista. Kahvi sis{lt{{ 1% kofeiinia. Tuhansia vuosia on Amazonin seuduilla viljelty Paullinia cupana-liaania. Sen siemenet sekoitettuna Manihot esculenta-kasvin juuresta saatuun kassavajauhoon ja veteen muodostaa guarana-pastan, josta valmistetaan paikallinen kahvi. Paullinia cupana sis{ltaa noin 5% kofeiinia. Vuosisatoja ennen valloittajien tuloa k{yttiv{t Brasilian, Paraguayn ja Argentiinan vuoristoissa asuvat kansat mate yerbaa, Ilex paraguayensis, stimulanttina. Valloittajien tultua se sai nimekseen "Jesuiittatee". Mate yerba sis{lt{{ noin 1% kofeiinia. Kaakao, Theobroma cacao, oli atsteekkien ja mayojen suosiossa nimell{ "chocolatl". Dona Marina kertoi Cortezille sen nimeksi "Jumalten ruoka", josta latinankielinen nimi Theobroma. 8-10 kaakaopavulla saattoi Chichen Itan markkinoilla saada y|ksi viereens{ naisen. Suurimpia kaakaontuottajia ovat nyky{{n Ghana, Nigeria ja Brasilia. Kolap{hkin|it{, Cola nitida, imeskell{{n tuoreina tai nautitaan keitoksena l{ntisess{ Afrikassa sek{ Jamaikalla; on stimulantti. Australiassa imeskell{{n ja poltetaan pituria, kasveja Duboisia hopwoodii ja D. myoporoides; pituria vie n{l{n, kivun ja v{symyksen tunteen. Kasvit sis{lt{v{t mm. skopolamiinia. Er{s vanhimmista ja suosituimmista stimulanteista Etel{-Aasiassa ja Tyynell{ Merell{ on betel, joka on sekoitettu Piper betel-pensaasta ja Areca catechu-palmusta. Noissa kulttuureissa se on aivan yht{ t{rke{ nautintoaine kuin tupakka meill{. Psykoaktiivinen alkaloidi lienee arekoliini. Kiinassa tunnetaan stimuloivat kasvit Epnedra vulgaris ja Panax genseng, joista {lkimm{inen on varsin suosittu l{nsimaissa ginseng-juurina ja eliksiirein{. My|s kasvi Hydrocotyle asiatica minor tunnetaan stimulanttina; tunnetaan teen{ Fo-Ti Tieng. Ginsengin tapainen on Levisticum officinala, jonka juurta noin 3 g stimulantiksi. Saksaksi Liebestock, englanniksi lovage, ven{j{ksi ljubistoku. Kiinalaisten vanhassa yrttikirjassa Pen Ts'ao (n. 2800 eKr) mainitaan pensas Ma huang, Ephedra vulgaris. Nyky{{n kasvi viihtyy V{limerell{ ja Himalajalla. Vuonna 1887 eristi kemisti Nagajosi Nagai kasvista alkaloidin efedriini, jota k{ytet{{n astmal{{kkeen{. Efedriinin vaikutus vastaa adrenaliinin vaikutusta, maksimaalinen annos 100 mg. Mohawk-intiaanit k{yttiv{t kokamaista kasvia (Tetradynamia?) jonka juurta he nauttivat stimulanttina (tri Colden 1744) Hottentotit k{ytt{v{t channaa, Mesembryanthemum expansum ja M. tortuosum, stimulanttina sek{ oluen k{ymisprosessin tehostamiseen: kaljasta tulee kuulemma "jyty{". He polttavat kasveja Nananthus albinotus ja Cineraria aspera. Uudella mantereella Atsteekkien k{ytt{mist{ hallusinogeeneista on jo mainittu sienet (teonanacatl), kaktukset (peyotl), liaanit (ololiuhqui) sek{ Datura-lajit (toluah). Edellisten lis{ksi Sahagun mainitsi kasvin poyomatli (jonka nimi nahuatlin kieless{ ehk{ pipiltzintzintli, mazateekeilla hojas de la Pastora). Wassonin toimesta kasvi sai vuonna 1963 nimekseen n{kij|iden salvia, Salvia divinorum. Mazateekit keitt{v{t lehdet ja juovat keitoksen. Curandero saattaa antaa sata lehte{ sairaalle, ja varttitunnissa t{m{ kertoo h{nelle vaivansa. Matkan sanotaan sis{lt{v{n kolmiulotteisia tansseja. Kasvia viljell{{n kaukana asutuksista, eik{ viljelyksist{ puhuta {{neen. Sandozin laboratoriot eiv{t ole onnistuneet erist{m{{n aktiivia alkaloidia. Mexcalli tarkoitti nahuatlin kieless{ yleens{ kasvia Agave americana, josta valmistetaan t{n{kin p{iv{n{ pulqueta ja thequilaa. Toisinaan juomaan sekoitettiin Sophora secundifloran jauhettuja siemeni{; ne kantavat nime{ "meskalpavut". Meskal- papuja on l|ydetty tuhat vuotta vanhoista arkeologisista l|y- d|ist{. Tiett{v{sti niit{ k{ytt{v{t Pohjois-Amerikan arapahot, iowat ja tonkawat sek{ l{{kkein{ ett{ hallusinogeenein{. Yleens{ meskalpapu paahdetaan ja sekoitetaan juomaksi; myrkytystila muistuttaa l{heisesti korallipuun, Erythrina flabelliformis, tuottamaa tilaa. Badianus Codexin mukaan atsteekit k{yttiv{t Rynchosia pyramidalis ja R. longeracemosa- kasvin siemeni{ huumeena nimell{ piule (joka tarkoittaa samalla kaikkia el{m{nlankoja). Rynchosia-lajeja on kolmatta sataa sek{ Afrikan tropiikissa ett{ Amerikoissa. Jumalan lehdiksi, thle-pela-kano, kutsuvat Oaxacan chintal-intiaanit Calea zacatechichi-kasvin lehti{. He polttavat niit{ ja sanovat sen "selvitt{v{n aisteja"; muualla Meksikossa kasvi tunnetaan l{{kkeen{. Pohjoisessa Meksikossa polttavat yaqui-tohtorit Genista canariensis-kasvin hieman paahdettuja lehti{ ja saavat siit{ euforian. Meksikonkiinalaisten sanotaan k{ytt{neen "chicalote-oopiumia", joka oli korjattu talteen oopiumiunikon ja Argemone mexicanan risteytyksest{ (?). J{lkimm{isen siemeni{ on k{ytetty huumeena pohjoisessa Meksikossa; sis{lt{v{t protopiinia ja berberiini{. Hopi-intiaanien l{{kemiehet imeskelev{t potilaitaan parantaessaan yrttien Mirabilis multiflora ja Quamoclidon multiflorum juuria (so'ksi, so'kya); sanovat sen parantavan selv{nn{k|{. Meksikon vuoristossa kasvista Heimia salicifolia valmistetaan "sinicuichia" liottamalla kasvia vedess{ ja kuivattamalla sitten auringossa. Sinicuichin avulla intiaanit saavat yhteyden esi-isiins{ ja menneisyyteen: n{yt ovat kullankeltaisia. Pitk{aikainen k{ytt| saattaa heikent{{ muistia. Sis{lt{{ sinikuisiinia. Brasiliassa k{ytet{{n Virola-puusta (Virola calophylla, V. theiodora, V. calophylloidea) jauhettua nuuskaa sekoitettuna Theobroma subincanum- tai Elizabeth princeps-puiden tuhkaan. Sekoitusta nimitet{{n nimill{ epena, parika, yakee ja nyakwana. Waika-heimossa sit{ k{ytt{v{t l{hes kaikki. Kolumbiassa borat, witotot ja muinanet sekoittavat Virolaa Gustavia poeppigiana-puun kaarnaan; heill{ se on sallittu vain curanderoille. Alkaloidit ovat p{{osin 5-metoksi-N-N-dimetyylitryptamiinia. Hallusinogeeneja ovat my|s Virola-lajit sebifera ja rufula. It{-Brasilialainen Pilocarpus-pensas (Pilocarpus jaborandi, P. pennatifoilus, P. microphyllus) on tiett{v{sti ainoa vasta- myrkky koisojen atropiinia vastaan. Lehdist{ valmistetaan huumetta jaborandi, jota k{ytet{{n sek{ hallusinogeenina ett{ l{{kkeen{; vaikuttava annos pilokarbiini. Annostelu noin kolme lehte{, tappava annos noin 7 g puhdasta alkaloidia. Amazonin sademetsiss{ k{ytet{{n punakukkaisen kasvin Justicia stenophyllan lehti{ "Kuoleman Enkelin Nuuskan", bolek-hena'n valmistukseen. Se on erityisesti waika-cunranderojen suosiossa; sis{lt{{ koko joukon myrkky{ tryptamiini. "Intialainen Nuuska", Rape dos Indios, jauhetaan Olmedioperebea sclerophylla-puun viikunoista, on n{kyj{ tuottava huume. Von Humboldt ja Spruce ovat raportoineet niopo- ja yoponuuskan k{yt|st{ Orinoco-laaksossa; Spruce vertaa vaikutusta k{rp{ssieneen. Niopo on jauhettu kasvista Anadenanthera peregrina. Tapajoz-joen intiaanien tiedet{{n k{ytt{neen edellisen siemeni{ (paric pasta- na) Perussa ja Boliviassa vilca ja huilca, Argentiinassa cebil. Ilmeisesti aine on sama jonka Kolumbus mainitsee L{nsi-Intiassa "cohoban" nimell{. Vaikuttavat alkaloidit ovat N-N-dimetyylitryptamiini ja bufoteniini; on voimakas hallusinogeeni. Jo mainitun lis{ksi k{ytet{{n Anadenanthera-lajeja macrocarpa, exelsa ja colubrina. Pohjois-Amerikan intiaanien narkoottiset kasvit ovat luku sin{ns{, sill{ niiden m{{r{{n n{hden niit{ tunnetaan yll{tt{v{n v{h{n. Youngken (American Journal of Pharmacy) arvioi intiaanien yrttien lukum{{r{ksi 450. Narkoottisia kasveja intiaanien l{{kemiehet k{ytt{v{t v{h{n samaan tapaan kuin antiikin Kreikan temppeliparantajat jotka hoitivat potilaitaan er{{nlaisen "hypnoterapian" avulla. Cheyenne-heimon er{{n tarun mukaan oli Makea Juuri ihmisenkaltainen henki joka hedelm|itti cheyenne-neitsyen, ja suhteesta syntynyt lapsi sai nimekseen Makea L{{ke. Luoteis-Yhdysvalloissa esiintyy sudenk{p{l{, Lycopodium selago, jota useat intiaaniheimot ovat k{ytt{neet narkoottisena l{{kkeen{ josta yliannostus saattaa johtaa tajuttomuuteen. My|s lajeja L. obscurum ja L. complanatum on k{ytetty. Luoteisrannikon intiaanit ovat k{ytt{neet p{{t{ sekoittavaa kinnikinnick'a, Arctostaphylos uva-ursi,josta kerrotaan ett{ tupakkaan sekoitettuna se panee p{{n niin py|r{lle ett{ henkil| saattaa asettua nuotioon seisomaan kunnes seuralaiset repiv{t h{net sivuun. Mahunaheimon l{{kemiehen (brujo) tiedet{{n tunteneen Kalifornian unikon, Eschscholzia californica, jonka juuri sis{lta{ runsaasti oopiumia. Villin mustamarjan, Prunus serotina, kaarnaa ja juurta k{yttiv{t lukuisat heimot narkoottisena uutteena. My|s "t|yl{tintuhka", Ptelea trifoliata, tunnettiin hy|dyllisen{ l{{kekasvien vaikutusten voimistajana; kuten my|s toinen puu, Humulus lupulus eli humala, joka on per{isin vanhalta mantereelta. Unikkojen sukulainen "verijuuri", Sanguinaria canadensis, on juurakko jota nimell{ puccoon k{ytettiin rauhoittavana l{{kkeen{. Intiaanien l{{kkeisiin l|ysiv{t my|s tiens{ Euroopasta tuotetut koiruohot, kuten Artemisia absinthium. Kolonialisteilla ilmennytt{ hysteriaa ja hermoromahduksia hoidettiin kasveilla valkea kohossi, Actea alba, ja musta kohossi, Cimicifuga racemosa. Edellisest{ valmistettiin uute koko kasvista, j{lkimm{isest{ taas k{ytettiin hienonnettua juurta. It{isten heimojen keskuudessa tuo suosittu juoma sai nimekseen skuoo-tee (vaimon tee). Kermesjuuri, Phytolacca acinosa, toimi yleisl{{kkeen{ ymp{ri mannerta; kansanomainen nimitys sille oli "sy|p{juuri". Kermesmarjaa, Phytolacca americana, k{yttiv{t l{nsirannikon heimot kasvin narkoottisten ominaisuuksien takia. Kasvia on k{ytetty my|s laajalti Aasiassa ja L{nsi-Euroopassa. Kermesmarjaa sekoitettiin lukuisiin rohdoksiin ja pidettiin yleisesti oopiumin ja kokan veroisena kasvina. Koillisvaltioiden intiaanit k{ytt{v{t kasvia Panax quinquefolium (nimell{ garantoquen) voimallisena juurena. Neuvostoliittolaiset tiedemiehet ovat todenneet kasvin rauhoittavan vaikutuksen; intiaanit k{ytt{v{t sit{ yleisl{{kkeen{ sek{ lemmenyrttin{. Harvinainen ja aavemainen "ruumisyrtti", Monotropa uniflora, mustuu kosketettaessa. Kuivattuna sit{ on k{ytetty oopiumin korvikkeena; ei tuota sivuoireita, ja onkin outoa ettei nykyajan l{{ketiede hy|dynn{ t{t{ kasvia. Erityisesti kuukautiskipuihin, synnytyksiin ja hysteriaan pureksivat intiaaninaiset orkideojen, Cypripedium, juuria. Suosituimpia ovat lajit Cypripedium luteum, pubescens, parviflorum ja acaule. Atsteekeilta on per{isin "uniruoho" (popoton sacaton), Stipa vaseyi, joka on yleinen unil{{ke Guatemalassa. Edellisen sukulainen, Stipa viridula, on my|s narkoottinen kasvi, mutta sen k{yt|st{ ei l|ydy mainintoja. "Skorpionin purema" (yauhtli), Tagetes lucida, on my|s atsteekkien perint|{, k{ytet{{n leikkauksiin. Salvia divinorum Tetrapteris methystica Muualla maailmalla Tuskin tarvitsee muistuttaa, ett{ seuraavassa mainittujen psykoaktiivisten kasvien lis{ksi voidaan ymp{ri maailmaa j{ljitt{{ arvaamattoman paljon kasveja joita alkuasukkaat ovat k{ytt{neet hallusinogeenein{, sedatiiveina ja narkoottisina aineina satoja, ellei tuhansia vuosia. Muskotti, Myristica fragrans, on per{isin Banda- eli Muskotti-saarilta, jonne portugalilaiset saapuivat vuonna 1512. Vuonna 1829 kuuluisa biologi Purkinje kertoi nauttineensa kolme muskottip{hkin{{ ja vertasi vaikutusta hampun vaikutukseen. Ayur-vedassa muskotti mainitaan nimell{ "made shaunda", narkoottinen hedelm{. Etel{isess{ Intiassa sit{ sekoitetaan beteliin, Indonesiassa sit{ nuuskataan. Muskotti on suurikokoinen, keltakukkainen puu jonka p{hkin{t sek{ kukat sis{lt{v{t myristisiini{, joka puolestaan sis{lt{{ 4% p{hkin{|ljy{ josta 25% elemesiinia ja safronia. Sopiva annos lienee 2-20 g (2-5 p{hkin{{); 20 p{hkin{{ on jo tappava m{{r{. Matka on v{rik{s ja kest{{ kuutisen tuntia, jonka j{lkeen tulee uni. Aamulla on kankkunen eik{ kalu seiso. Epileptikkojen on syyt{ pysy{ muskotista kaukana; eip{ silti, niin muidenkin. Kasvia Piper methysticum viljell{{n useilla Tyynen meren saarilla sek{ Uudessa Guineassa vuorilla. Kasvi saattaa ylt{{ jopa seitsenmetriseksi. Kasvin liemeksi survottu tai paloiteltu juuri tunnetaan nimell{ kava kava (sakao, jangona), ja sit{ k{ytet{{n sedatiivina ja hallusinogeenina sek{ rituaaleissa ett{ kansanjuhlissa. Louis Lewin tutki kasvin vuonna 1886: sis{lt{{ alkaloideja kawaiini, dihydrokawaiini, metystisiini, jangoniini ja dihydrojangoniini. Adam Gottlieb suosittelee ett{ juurta sekoitetaan veteen, kookos|ljyyn ja lesitiiniin, maitomainen liemi juodaan. Uudessa Guineassa k{ytet{{n Kaempferia galanga-kasvia nimell{ maraba hallusinogeenina; Intiassa ja Malesiassa kasvia k{ytet{{n haavojen l{{kitsemiseen sek{ parfyymeihin. Papuassa tunnetaan hallusinogeeni joka on valmistettu Homalomena ereriban ja Gelbulimina belgraveanan lehdist{; alkaloidit isokuinoliineja. Uudessa Guineassa k{ytet{{n sient{ Russula nondorbingia hallusinogeenin{. Bontok-kansa Filippiineill{ k{ytt{{ punaista Banangnal-sient{ hallusinogeenin{. Kiinassa k{ytet{{n kasvia laikkuk|ynn|s, Actinidia polygame, leijonien nukuttamiseen ja riisiviinan voimakkuutta lis{{m{{n. Alkaloidi on aktiniidi, josta valmistettu tee tuottaa euforian. Himalajalla k{ytet{{n narkoottisina aineina Dendrophthoe falcata-kasvin kaarnaa sek{ Terminalia belerica-puun siemenkotia. Hottentotit polttavat leijonanh{nn{n, Leonotis leonuruksen, lehtien pihkaa, joka tuottaa miedon euforian. It{-Afrikassa k{ytt{v{t oraakkelit kasvia Monadenium lugardae enteiden n{kemi- seen. Pohjois-Afrikassa on fenneli, Foeniculum vulgare, mauste ja l{{keaine; sen |ljyst{ saadaan hallusinaatioita. My|s tillin, aniksen ja persiljan |ljy{ tiedet{{n k{ytetyn. Knud Rasmunssenin mukaan gr|nlantilaiset k{yttiv{t merikuninkaita, Plotus alle, hallusinogeeneina: linnut sy|tiin talvella erityisiss{ pidoissa. Miedot yrtit Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis Kasvaa noin metrin korkuiseksi. Syyskuussa voi juuren kaivaa maasta ja kuivattaa. Vaikuttavin alkaloidi valepotriaatti, joka vaikuttaa vain yhdess{ muiden alkaloidien kanssa. Vaikuttaa rauhoittavasti ja vain suurina annoksina euforisoivasti. Valerianatippoja saa apteekista. Viiniin sekoitettuna maanmainio lemmenjuoma. Valeriana jatamansi on kuuluisa Himalajan yrtti josta tehd{{n l{{kesalvaa. Katajaa, Juniperus communis, nuotiossa polttamalla ja savua intensiivisesti hengitt{m{ll{ mieto euforia. Harmaalehden, Senecio cineraria, lehti{ polttamalla kevyt humala; sis{lt{{ retorisiinia joka vahingoittaa maksaa. Cinnamomum camphora-puusta valmistettu kamferi tuottaa euforian 2 g:n annoksena; edist{{ epilepsiaa. Kurkun, Cucumus sativus, kuivattuja lehti{ polttamalla lyhyt euforia. Sama p{tee maahumalaan, Glochoma hederacea, sek{ kissanminttuun, Nepeta cataria. Nuottaruohon, Lobelie inflata, lehti{ tai siemeni{ polttamalla mieto euforia (Andeilla k{ytet{{n Lobelia tupaa sedatiivina). Kaikilla mainituilla ilmenee voimakas placebo. Salaattia, Lactuca sativa capita ja L. virosa, on aikaisemmin k{ytetty oopiumin korvikkeena sek{ ysk{nl{{kkeess{ Lacturacin. Salaatin nuuduttua ja ja tultua kitker{ksi sis{lt{{ sen juuri jonkin verran hyoskyamiinia: sy| se. Kirjopeippi (Coleus blumei) on suosittu ruukkukasvi, vaikuttaa yli 100 g:n annoksina miedon sienim{isesti. Euforisoivat kalat N{ihin ei tiedet{ kenenk{{n kuolleen. Suurin osa aktiiveista aineista keskittyy kalan p{{h{n. Kalat esiintyv{t trooppisissa vesiss{. Abudefduf septemfasciatus (Sergeant major) Tyynell{ merell{, Afrikassa Epinephelus corallicola (Grouper) Tyynell{ merell{ Kyphosus cinerascens (Bluefish) Indonesiassa Kyphosus vaigiensis (Brass bream) Indonesiassa Mugil cephalus (Flathead mullet) Tropiikissa Mulloidichtys samoensis (Golden goatfish) Indonesiassa Neomyxus chaptali (Mullet) Indonesiassa Saganus oramin (Rabbitfish) Indonesiassa, It{-Afrikassa Upeneus arge (Goatfish) Indonesiassa (Halstead, Courville: Poisonous and Venomous Marine Animals of the World, Vol 2, U.S.Government Printing Office 1967) Ei suositella Kolmis{teinen tyr{kki, Euphorbia peplus, tuottaa poltettaessa hasiksenkaltaisen euforian: sisalt{{ sy|p{{kehitt{v{{ ainetta 5-deoxyingenooli. Sama p{tee viisis{teiseen tyr{kkiin, Euphorbia helioscopa. It{-Afrikassa puolestaan kasvaa edellisen sukuinen kaktus onadenium lugardae, joka on varsin tappava (Transvaalissa sit{ k{ytet{{n hallusinogeenin{). Ven{l{inen ukontatarin serkku Calligonum minimum sis{lt{{ harmiinia ja on siis hallusinogeeni; saattaa tuottaa halvauksen. Madagasgarilla kasvava Catharanthus roseus tuottaa terapeuttisina an- noksina euforiaa ja hallusinaatiota sek{ koko joukon sivuoireita. El{m{npuu Lienee er{s ihmiskunnan vanhimmista myyteist{. "Omenapuumyytti" on per{isin Eufratin l{hteilt{ josta se levisi "ikuisen el{m{n" myyttin{ sek{ it{{n ett{ l{nteen. El{m{npuu perustuu yleisimmin niihin puihin joiden hedelm{t tai kuori sis{lt{v{t narkoottisia tai alkoholipitoisia nesteit{. Egyptil{iset kayttiv{t pyh{n viikunapuun, sykamoren, mehua; Intiassa pyh{ puu oli peepul. Afrikassa pyh{st{ palmusta tehtiin viini{. Siperiassa ja Suomessa el{m{npuita olivat l{{kepuut tammi ja koivu; punak{rp{ssienih{n viihtyy koivikoissa. Arabialaiset alkemistit hankkivat prima materian eli Eliksiirin "er{{st{ puusta joka kasvaa L{nnen mailla" (Holmyard). Alkemiassa puun istuttaminen symbolisoi alkemistista ty|t{ ja puun hedelm{t (fructus arboris immortalis) olivat siis ty|n hedelmi{. Quebeciss{ valmistettiin 1500-luvulla el{m{npuusta (L'arbre de vie) eli valkeasta seetrist{ ihmel{{kett{ joka tehosi kaikkiin tunnettuihin tauteihin. Kristinuskon saapuessa Pohjolaan julistettiin pyh{t puut pannaan. Knud Suuri p{{tti vuonna 1018: "Me kiell{mme vakavasti kaikenmoisen pakanallisuuden. Pakanallisuus on sit{ ett{ palvotaan pakanallisten jumalien kuvia, aurinkoa, kuuta, tulta tai vett{, l{hteit{, kivi{ tai puita." Tied{n, ett{ riipuin tuulisessa puussa yhdeks{n y|n ajan, olin keih{{ll{ isketty, Odinnille annettu, uhrina itselleni itse, [Siin{ puussa, josta kukaan ei tied{, mista juuresta se juontuu.] ..an kenties oli veden henki. Puun alle oli my|s k{tketty se torvi, jolla puhalletaan kerran kutsu viimeiseen taisteluun. Pyh{n puun vierell{ asuivat suuret nornat, kolme kohtalotarta. He olivat itse jumaltenkin yl{puolella. He 'kaiversivat puuta', sanoo runo: he leikkasivat riimuja ja jakoivat el{manosat. Heid{n nimensa olivat Urdr, Menneisyys, Verdandi, Nykyisyys ja Skuld, Tulevaisuus. Tutkijat arvelevat, etta n{ist{ kolmesta kenties vain Urdr oli alkuper{inen, Verdandi ja Skuld olisivat myohempi{ oppitekoisia hahmoja. Uskomuksen taustalla olisi tieto antiikin Kreikan kolmesta kohtalottaresta. Uno Harva on selvitellyt maailmanpuu-el{m{npuu-motiivia teoksissaan El{m{npuu seka Altain suvun uskonto. Ammoisina aikoina maailmankannattajapatsas on kuulunut intialaisten, muinaisegyptil{isten, muinaisbabylonialaisten uskomuksiin. Monet Siperian kansat ovat s{ilytt{neet kansanperinteess{{n tietoa t{llaisesta patsaasta, ja maailmankannattajan tuntevat my|s Suomen lappalaiset. Yggdrasill on Harvan mukaan kehitelm{ samasta ideasta: sek{ kannattaja ett{ ruokkija. Grimnirin runo mainitsee Heidrun-vuohen ja Eikthyrnir hirven, jotka sy|v{t sen lehti{. Heidrun valuttaa utareistaan simaa, jota Valh|llin sankarit juovat. Eikthyrnirin sarvesta taas valuu manalan l{hteeseen vesi, josta maailman kaikki virrat t{yttyv{t. Martti Haavio selitt{a teoksessaan Suomalainen mytologia n{m{ molemmat el{imet kehitelmiksi maailman keskuksessa sijaitsevan alkul{hteen ideasta. Yggdrasillin latvassa istuu kotka, ja sen juurella on joukko k{{rmeit{. Pahin niista on Nidhoggr, hirvitt{v{ ruumiita sy|v{ lohik{{rme, joka nakertaa el{m{npuunjuurta. Sek{ kotka ett{ k{{rme (...???) Alkaloideista Kasvilajeja on kaikkiaan 500 000 - 800 000. Ilmeist{ on ettei kaikkia kasvilajeja viel{ edes tunneta. Vain noin 150 lajia kuuluu viljelyskasvien piiriin. Tutkija Daniel Efron on kirjannut kaikkiaan 1555 psykoaktiivisesti kiinnostavaa molekyyli{ (Psychotropic Substances and Related Compounds). Alkaloidit ovat typpipitoisia, orgaanisia yhdisteit{; proteiineja ei lasketa alkaloideihin. Monet psykoaktiiviset kasvit sis{lt{v{t joko indoli-alkaloideja tai B-fenethylamiineja, ja monilla kehossa luonnostaan esiintyvill{ aineilla on samantapainen kemiallinen rakenne kuin edell{ mainituilla alkaloideilla; mainittakoon serotiini, adrenaliini, noradrenaliini ja dopamiini. - Protopiini vaikuttaa euforisoivasti, mutta n{it{ kasveja on parempi polttaa kuin sy|d{. - Korykaviini on kuin edellinen, esiintyy lemmenyrteiss{. - Bulbokapriini-ryhm{{n kuuluvat "hyv{t" hallusinogeenit, vaikka osa aineista, kuten aporfiini ja thebaiini, saattavat tuottaa kramppeja ja muita sivuoireita. - Paviini ja isopaviini vaikuttavat miedosti euforisoivina. - Morfiini-ryhm{ss{ on se paha puoli ett{ ruumis pyrkii kehitt{m{{n aineisiin riippuvuuden (so. ruumis kehitt{{ aineeseen toleranssin eli tottumuksen, jolloin annostusta on lis{tt{v{ toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi). N{m{ sivuvaikutukset liittyv{t l{hinn{ kemiallisesti puhdistettuihin valmisteisiin. - Korudaliini on samantapainen. Koe-el{imill{ on jopa havaittu ristikk{ist{ toleranssia n{iden aineiden v{lill{. adrenaliini meskaliini harmiini harmaliini ibogaiini skopolamiini DMT/MMT LSD/lysergidiamidi strykniini protopiini morfiini THC kofeiini psilosybiini nikotiini alkoholi Typpipitoiset yhdisteet Kemiallinen ryhm{ Laji Alalaji Lajeja noin Paikka B-karboliini Zygophyllaceae Peganum harmala 6 Aasia B-karboliini Malpighiaceae Banisteriopsis 100 E-Amer. Ergoliini Convolvulaceae Ipomoea, Rivea, 500 K-Amer. Argyreia, Stictocardia Iboga-indoli Apocynaceae Tabernanthe iboga 7 Afrikka Isoquinolini Cactaceae Lophophora 28 Meksiko Isoksazooli Agaricaceae Amanita 50-60 Kosmop. Fenylethylamini Cactaceae Lophophora, Ariocarpus, Astrophytum, jne 28 Meksiko Fenylethylamini Trichocereus T. pachanoi, jne 40 Andit Quinolizidiini Leguminosae Cytisus canariensis 25 Meksiko Quinolizidiini Sophora S. secundiflora 50 Meksiko Quinolizidiini Lythraceae Heimia salicifolia 3 Amerikat Tropani Solanaceae Atropa belladonna 4 Eurooppa Tropani Datura Stramonium, Datura, 15-20 Kosmop. Ceratocaulis, Brugmansia Tropani Hyoscyamus Hyoscyamus niger 20 Eurooppa Tropani Latua Latua pubiflora 1 Chile Tropani Mandragora Mandragora officinarum 6 V{limeri Tryptamiini Acantheceae Justicia pectorali 300 Tropiikki Tryptamiini Agaricaceae Conocybe, Panaeolus, Psilocybe, Stropharia Kosmop. Tryptamiini Leguminosae Anadenanthera peregrina 2 E-Amer. Tryptamiini Mimosa Mimosa hostilis 500 Brasilia Tryptamiini Malpighiaceae Hanisteriopsis 100 E-Amer. Tryptamiini Myristicaceae Virola 60-70 E-Amer. Tryptamiini Rubiaceae Psychotria 700 E-Amer. Lycoperdaceae Lycoperdon 100 Meksiko Araceae Acorus calamus 2 Kanada Homalomena Homalomena 140 Papua Amaryllidaceae Pancratium trianthum 15 Botswana Zingiberaceae Kaempferia galanga 70 Uusi Guinea Moraceae Maguira sclerophylla 2 Amazon Alzoaceae Mesembryanthooum 1000 E-Afrikka Himantandracea Galbulimina belgravena 3 Papua Gomortegaceae Gomortega keule 1 Chile Leguminosae Erythrina 100 Meksiko Rhynchosia Rhynchosia 300 Meksiko Malpighiaceae Tetrapteris methystica 80 Amazon Coriariaceae Coriaria thymifolia 15 Equador Cactacese Ariocarpus 5 Meksiko Epithelantha Epithelantha micromeris 3 Meksiko Pachycereus P. pecten-aboriginum 3 Meksiko Ericaceae Pernettya furiens 25 Chile Desfontainiaceae D. spinosa 1 Chile Apocynaceae Prestonia amezonica 1 Amazon Labitae Salvia divinorum 700 Meksiko Labitae Coleus 150 Aasia Solanaceae Brunfelsia 25 Amazon Solanaceae Iochroma 25 Andit Campanulaceae Lobelia tupa 400 Andit Compocitae Calea zacatechichi 100 Meksiko Ei-typpipitoiset yhdisteet jaetaan kahteen ryhm{{n: dibenzopyranit, joihin kuuluu laji Cannabaceae (mm. Cannabis), ja fanylpropenit, joihin kuuluu Myristicaceae (mm. Myritica fragrans). Niihin kuuluu my|s laji Labiatae (mm. Lagochilus inebrians jota Aasiassa juodaan p{ihdytt{v{n{ teen{). - L{hteet: Richard Evans Schultes ja Srian M. du Toit (Drugs, Rituals and Altered States of Consciousness, Rotterdam 1977). Alkoholi ja tupakka "Sill{ simapullosta tulee olutpullo ja olutpullosta holipompelipullo. Eik{ sitten ole pitk{ matka vaivaistaloon eik{ Vankilaan." - Eino Leino - Gilgamesissa puhutaan viinist{, ja onkin luultavaa ett{ viini tunnettiin muinaisessa Persiassa 6000-8000 vuotta sitten. Kaikkialla sai viinikultti oman suojelijansa: sumerilaisilla Ama-Gestin, egyptil{isill{ Osiris, kreikkalaisilla Dionysos ja roomalaisilla Bacchus. Kiinassa tunnettiin viini 4000 vuotta sitten, mutta sit{ ei ollut tarkoitettu kuolevaisille. Ennen muinoin suosituinta oli palmuviini, mutta my|s banaaneista, kaktuksista, akaasioista ja viiniryp{leist{ tehtiin viini{. Tataarit ja kirgiisit joivat maitoa, "kumys", joka sis{lsi 3% alkoholia. Olut on luultavasti vanhempi kuin viini. 5000 vuotta vanhat egyptil{iset l{{ketieteelliset teokset mainitsevat yli 100 olutpohjaista l{{kett{, ja Kuoleman Kirja puhuu oluesta nimell{ "hek". Afrikassa sek{ l{ntisess{ Aasiassa olut valmistetaan yleens{ hirssist{, It{-Aasiassa riisist{, Euroopassa ohrasta ja Amerikassa maissista. Tulivesi, aqua vitae, tunnettiin keskiajan Euroopassa apteekkitavarana, ja jo 8. vuosisadan alkemisti Marcus Graecus taisi taidon tehd{ viinist{ viinaa. 1500-luvun Baijerissa viina oli jo verolla. Vinho de jurema oli muinaisen juremakultin yleisin hallusinogeeni: se oli viini{ joka oli valmistettu tuntomimosasta, Mimosa hostilis. Tuntomimosan juuri sis{lt{{ 0,6% DMT:t{. Vastaavanlainen juoma jurema branca on k{yt|ss{ pankarur-intiaanien keskuudessa; on valmistettu Mimosa verrucosa-puun kaarnasta. Meksikossa vastaava kasvi on enkeliyrtti, Calliandra anomala. Arvioiden mukaan on 5-9% l{nsimaisista ihmisist{ riippuvaisia alkoholista ja siis alkoholisteja. Suomessa voi "alkoholin v{{rink{yt|st{ julkisella paikalla" saada sakot. Miten alkoholia sitten k{ytet{{n oikein? Tupakka Nicotiniana Amerikan intiaanit (ainakin mayat) tunsivat tupakan jo ennen ajanlaskumme alkua. Pohjois-Amerikan intiaanit polttlvat lajeja N. bigelovii, N. attenvata ja N. rustica uskonnollisissa menoissaan. L|yt|retkeilij|iden mukana saapui laji N. tabacum vanhalle mantereelle jossa "korsteenien tavoin savuavista nenist{" joutui aluksi vankilaan. Nimens{ Nicotiana tupakka sai vuonna 1570 Lissabonin hovissa liikuskelleen ranskalaisen ean Nicotn mukaan. Tupakka levisi ymp{ri Eurooppaa huomattavasti nopeammin kuin peruna. Tupakasta tuli valtion monopoli Englannissa vuonna 1619 - verorahoilla k{ytiin sotaa Manner-Euroopassa. Laki Huumausainelaki Suomessa (Ri 6 a) noudattaa kansainv{lisi{ huumausainesopimuksia ja k{sitt{{ koko joukon niist{ aineista "joilla on huumaava tai siihen rinnastettava vaikutus" (1). Aineiden ja valmisteiden maahantuonti, maastavienti, valmistus ja kauppa, hallussapito ja k{ytt| on kielletty sakon tai enint{{n kahden vuoden vankeuden uhalla (2). Ammattimaisesta toiminnasta "taikka erityisen vaarallisesta tai vahingollisesta huumausaineesta" saattaa seurata 1-10 vuotta vankeutta taikka kuritushuonetta (3). Edellisen valmistelusta seuraa korkeintaan kaksi vuotta vankeutta (4). Salakuljetuksessa tai kuljetuksessa k{ytetty ajoneuvo voidaan tuomita menetetyksi valtiolle (7). Pid{tyksen yhteydess{ on poliisin esitelt{v{ itsens{, sek{ oikeuden kirjoittama pid{tysm{{r{ys, ja sama p{tee kotietsint{{n. Poliisille ei tarvitse ilmoittaa kuin nimens{ ja sosiaaliturvatunnuksensa. Mit{ enemm{n puhuu niin sit{ vaikeampi on kielt{{ mit{{n. Mik{li tunnustaa niin kannattaa huolehtia siit{ ettei sotke muita juttuun mukaan. Juoruaminen ei lievenn{ tuomiota; siit{ menee vain maine ja terveys. Kirjallisuutta Yleisteokset Apollonius, Rhodius: Argonautica, London 1912 Arenas, Reinaldo: Le monde hallueinant, Paris 1968 Arber, Agnes: Herbals, Their Origin and Evolution, Cambridge 1938 Atkinson, D.D.: Magic, Myth and Medicine, London 1948 Bibra, E.Freiherr von: Die narkotischen Genussmittel, Nurenberg 1855 Clark, Guidice: Principles of Psychopharmacology, London 1970 Conway, David: The Magic of Herbs, London 1973 Dioscorides: The Greek Herbal, London 1968 Emboden, William: Narcotic Plants, London 1972 Furst, Peter: Hallucinogens and Culture, USA 1973 Hand, W.D.(ed): American folk medicine, California 1973 Harner, Michael: Hallucinogens and Shamaism, USA 1973 Hoffer, A.: The Hallucinogens, NY 1967 Hyatt, Harry: Hoodoo, Conjuration, Witchcraft, Rootwork, (4 vols) Hannibal Larris, Sten: Forbyde Hallueinogener ? Kobenhavn 1982 Leary, Metzner, Albert: The Psychedelic Experience, NY 1968 Leuner, H.: Die toxische Ekstase, Basel 1968 Levi-Strauss; Claude: The Structural Study of Myth, California 1970-82 Murti, G.S.: The Science and Art of Indian Medicine, Madras 1948 Nielsen, Harald: Laegeplanter og trolddomsurter, Kobenhavn 1965 Plinius: Natural History, London 1938-62 Ropp, R.S. de: Drugs and the Mind, NY 1957 Sehultes, Hofmann: The Botany and Chemistry of Hallucinogens,USA 1973 Silas, Haslam: A General History of Labyrinths, Uqbar 1875 Smith, M.V.: Psychedelie Chemistry, USA 1974 Stafford, Peter: Psyehedelies Eneyclopedia, California 1977 Thacker, Eric: Musrum, London 1968 Theophrastus: Enquiry into Plants, London 1916 Wagner, Hildebert: Rauschgift-Drogen, Berlin 1970 West, Louis: Hallucinalions, London 1962 Vogel, Virgil: American Indian Medicine, NY 1973 Soma Bhaw, S.S.: The Soma-hymns of the Rgveda, Baroda 1957 Huxley, Aldous: Uljas uusi maailma, Helsinki Itkoen, T.I.: Heidrische Religion und sp{terer Aberglaube den Finnischen Lappen, Helsinki 1946 Krasheninnikov, S.: Opisoniye Zyamli Kamchatki, St.Petersburg 1755 Lehtisalo, T.: Entwurf einer Mythologie der Jurak-Samojeden, Hki 1924 Lehtisalo, T.: Sampa, sammas, Viritt{j{ XXXIII Reguly & Munkacsi: Vogul Nepk|ltesi Gyujtemeny, Budabest 1892-1902 Odman, 5.: F|rs|k at utur Naturens Historia f|rklara de nordiska gamla K{mpars Berserka-gang, Kungl. Vet. Akad. Vol 5, Sthlm 1784 Wasson, R.G.: Soma, divine mushrooms of immortality, NY 1969 Wasson, R.G.: Mushrooms, Russia and History, (2 vols) NY 1957 Sienet Bisehoff, W.H.: The Ecstasy Drugs, NY 1963 (The) Complete Psiloeybin Mushroom Cultivation Bible, Miami Haard, R.: Poisonous & Hallucinogenic Mushrooms, BC 1975 Harris, Bob: Growing Wild Mushrooms, California 1976 Heim, R.: Les champignons toxiques et hallucinogenes, Paris 1963 H0iland, Klaus: Norske Psilocyber, Norw.Journ.of Botany, bd 25, 1978 Oss & Oerie: Psilocybin Magie Mushroom Growers Guide, California 1976 Ott & Bigwood: Teonanaeatl, Seattle 1978 Stamets, Paul: Psiloeybe Mushrooms & Their Allies, California 1978 Wasson & Heim: Champignons Hallueinogenes du Mexique, Paris 1965 Wasson, R.G.: Maria Sabina and her Mazatee Mushroom Velada, NY 1974 28 Concerning the "golden flower" of medieval alchemy (cf. fig. 30), see Adolphus Senior, Azoth. The golden flower comes from the greek (greek) (Berthelot, Alch. grecs, III, xlix, 19) and (greek) = 'golden flower', a magical plant like the Homeric (greek), which is often mentioned by the alchemists. The golden flower is the nobelest and purest essence of gold. The same name is sometimes given to pyrites. (Cf. Lippmann, Entstehung und Ausbreitung der Alchemie, I, p. 70.) The strength of aqua permanens is also called flos, 'flower' (Turba, ed. Ruska, p. 214, 20). Flos is used by later alchemists to express the mythical transforming substance. (Cf. "flos cirinus" in Aurora consurgens; "flos aeris aureus" in "Consil. coniug., Ars chemica," p. 167; "flos est aqua nummosa [Mercurius]" in "Allegoriae sapientum," p. 81; "flos operis est lapis" in Mylius, Philosophia reformata, p. 30.) Torajyv{ ja LSD Abramson, H.: The use of LSD in Psychotherapy and Alcoholism, NY 1966 Barger, R.: Ergot and Ergotism, London 1931 Caldwell, W: LSD Psychotherapy, California 1970 Gottlieb, Adam: The Book of Acid, Kingstone 1975 Grof, Stanislav: The Realms of the Human Unconscious, NY 1975-82 (4 vols) LSD, The Consciousness-Expanding Drug, (anthology) NY 1972 Sankar, Siva: LSD - A Total Study, NY Smith, M.: Psychedelic Chemistry, NY 1973 Wasson, Hofmann, Ruck: The Road to Eleusis, NY 1978 Peyote Aberle: The Peyote Religion Among the Navaho, Chicago t966 Barre, W. la: The Peyote Cult, USA 1938 Bruhn, Jan: Pharmacognostic Studie of Peyote...Uppsala 1975 (The) First Book of Sacraments (The Church of the Tree of Life), USA Huxley, Aldous: Doors of Perception, USA Marriott: Peyote, USA 1963 Myerhoff, Barbara: The Peyote Hunt, USA Kluver, H.: Mescal and mechanisms of hallucinations, Chicago 1966 < Review Peyote, Lloydia 1 973, bd 36 Slotkin, J.S.: The Peyote Religion, USA 1937 Noitien koisot Cavendish, R.: The Black Arts, London 1967 Hansen, Harold: Heksens Urtegerd, Kobenhavn 1976 (engl & ruots) Heiser, Charles: Nightshades, the Paradoxical Plants, USA 1969 Huysmans, J.K.: Down There (La Bas), NY 1958 Levi, E.: The History of Magic, NY Scott, J.: The Mandrake Root, London 1946 Thompson, C.J.S.: The Mystic Mandrake, London 1934 Thorndike: A History of Magic and Experimental Science, 1923-58 (8 vols) Hamppu Andrews & Vinkenoog: The Book of Grass, NY 1967 Chernick, Laurence: The Great Books of Hashish, California 1979 Drake, Jr: Connoisseur's Handbook of Marijuana, USA Drake, Jr: International Cultivator's Handbook, USA Frank & Rosenthal: Marijuana Grower's Guide, USA 1978 (tansk. 1980) Gottlieb, Adam: Art & Science of Cannabis Cookery, USA 1978 (tansk. 1984) Hoye, David: Extracts of Cannabis alchemy, California 1973 Stevens, M.: How to Grow the finest Marijuana Indoors, USA 1979 Lemmenyrtit Douglas & Slinger: Sexual Secrets, the alchemy of ecstasy, NY 1979 Gottlieb, Adam: Sex, Drugs and Aphrodisiacs, California 1977 Ranga, Ananga: The Hindu Art of Love by Kalayena Malla, NY 1964 Vatsjajanan Kama Sutra, Tampere 1966 Muuta kirjallisuutta Baudelaire, Charles: Artificial Paradise, NY 1971 Burroughs & Ginsberg: the YAGE letters, NY 1968 Castaneda, Charlos: The Taeching of Don Juan, LA 1968 Dahlgren, Rolf: Angiospermernes taxonomi 1-4, Kobenhavn 1974 Efron, D.H.: Ethnopharmacologic Search for Psychoactive Drugs, USA 1967 Farrere, C.: Black Opium, California 1974 France, Hector: Musk, hashish and blood, USA 1965 Glaser, Hugo: Gift, Stockholm 1939 Hyams: Dionysos - A Social History of the Wine Vine, NY 1965 Lamb, Bruce: Wizard of the Upper Amazon, USA 1965 Lee, David: Cocaine - Consumers Handbook, USA Lewis, Louis: Phantastica, Narcotic and Stimulating Drugs...London 1931 Lindesmith, A.R.: Addiction and Opiates, Chicago 1968 Ludlow, F.H.: The Hasheesh Eater, USA 1975 Mortimer, Golden W.: History of Coca, NY 1901 Mrabet, Mohammed: MHashish, NY 1970 Naranjo, Claudio: The Healing Journey, NY Pitigrilli: Cocaine, California 1974 Rinboche, echung: Tibetan Medicine, London 1973 Rios, M.D.: Visionary Vine, NY 1970 Sahagun, B.: Histria General de las cosas de Nueva Espana, Mexico 1938 Steinmetz: Kava-kva, California 1973 Stubbs, H.: The Indian Nectar, London 1662 Taylor, Norman: Plant Drugs that Changed the World, NY1965 Taylor, Norman: Narcotics, Nature's Danaerous Gifts, NY 1966 Wickizer, V.D.: Coffee, Tea and Cocoa, California 1951 Indeksi Aconitum napellus............. 9 Echinocereus..................17 Acorus calamus................31 Ecuadorissa aguacolla.........17 Actea alba....................34 Elizabetha princeps...........33 Actinidia polygame............36 Elaphrium bipinnatum..........36 Alchornea floribunda..........30 Ephedra vulgaris..............32 Amanita muscaria.............. 5-7 Epithelantha micromes.........17 Anadenanthera.................34 Erythrina flabelliformis......33 Aqua vitae....................41 Erythroxylon coca.............31 Arctostaphylos uva-ursi.......34 Eschscholzia californica......34 Areca catechu.................32 Foeniculum vulgare............36 Argemone mexicana.............33 Fumaria officinalis...........24 Argyreia nervosa..............15 Galbulimina belgraveana.......36 Ariocarpus....................17 Galerina marginata............ 8 Artemisia absinthium..........34 Ganoderna lucidum............. 5 Asarum europaeum..............31 Genista canariensis...........33 Astrophylum asterias..........16 Glaucium flavum...............24 Atropa belladonna.............22 Glochoma hederacea............37 Banisteriopsis................18 Gustavia poeppigiana..........36 Boletus.......................12 Gymnopilus....................12 Botrychium lunaria............19 Heimia salicifolia............33 Brunfelsia tastevini..........18,22 Hieracium pilocella...........22 Calea zacatechichi............33 Homalomena ereriba............36 Calliandra anomala............36 Humulus lupulus...............34 Camella thea..................32 Hydrocotyle...................32 Cannabis sativa...............25-28 Hyoscyamus niger..............20 Cantharis.....................29 Ilex paraguayensis............32 Catha edulis..................31 Ipomoea violacea..............15 Catharanthus..................37 Juniperus communis............37 Cereus Fecten.................17 Jurema branca.................41 Chelidonium majus.............24 Justicia peetoralis...........34 Cicuta virosa................. 9 Kaempferia galanga............36 Cimicifuga racemosa...........34 Lactuca.......................37 Cineraria aspera..............32 Laburnum......................- Cinnamomum camphora...........37 Leonitis leonurus.............36 Claviceps purpurea............13 Levistieum officinale.........32 Clitoeybe..................... 8 Lobelia tupa..................37 Coffea arabica................32 Lolium temulentum.............13 Cola nitida...................32 Lophophora williamsii.........16 Colchium autumnale............ 8 Lycium halimifolium...........34 Coleus blumei.................37 Lycopersicium esculentura.....22 Conium maculatum.............. 9 Lycopodium selago.............34 Conocybe......................12 MammiIlaria neyderi...........17 Coprinus niveus...............12 MammillOpsis senilis..........17 Cortinarius................... 8 Mandragora officinarum........22 Corydalis.....................24 Manihot esculenta.............32 Corynanthe yohimbe............30 Mentha pulegium...............13 Coryphantha macromeris........17 Merremia tuberosa.............17 Cucumis.......................37 Mesembryanthemun..............32 Cuscuta.......................15 Mimosa hostilis...............41 Cypripedium...................35 Mirabilis multif lora.........33 Datura........................18,20 Mitragyna speciosa............31 Dendrophthoe..................36 Monadenium lugardae...........36,37 Dicentra spectabilis..........24 Monotropa unif lora ..........35 Digitalis purpurea............ 8 Myristica fragrans............36 Duboisia hopwoodii............32 Nananthus albinotus...........32 Narcissus.....................22 Neoraimundia macrostibus......17 Nepeta cataria................37 Nicotiana tabacum.............41 Olmedioperebea scierophylla...34 Panaeolina....................12 Panaeolus.....................11-12 Panax ginseng.................32 Pancratium trianthum..........16 Papaver somniferum............23-24 Paullinia cupana..............32 Pedilanthus titimaloides......17 Peganum harmala...............17 Pelecyphora aselliformis......16,17 Pholiota squarrosa............36 Phytolacca....................35 Pilocarpus....................33 Piper betel...................32 Piper methysticum.............36 Piptadenia....................- Plotus alle...................36 Prestonia amazonica...........34 Prunus serotina...............34 Psathyrella gracilis..........12 Psilocybe.....................11-12 Psychotria viridis............18 Ptelea trifoliata.............34 Ptychopetalum.................29 Rivea corymbosa...............15 Roseocactus fissuratus........16 Russula nonborbingia..........36 Rynchosia.....................33 Quamoclidon multiflorum.......33 Salvia divinorum..............33 Sanguinaria canadensis........34 Sceletium expansum............36 Sclerocarya caffra............36 Senecio cineraria.............37 Solanum.......................22 Sophora secundiflora..........33 Stipa raseyi..................35 Strombocactus disciformis.....16 Stropharia....................11-12 Strychnos..................... 8,29 Tabernanthe iboga.............30 Terminalia belerica...........36 Tetradynamie..................32 Tetrapteris methystica........32 Theobroma cacao...............32 Theobroma subincanum..........33 Trichosereus pachanoi.........17 Turnera diffusa...............29 Thuja occidentalis............37 Valeriana officinalis.........37 Verbascum.....................22 Virola........................33 Vitis vinifera................41 Printed in Denmark Copyright Ruber Roseus Assassins Press Copenhagen 1985 ISBN 87-981830-0-1 Tilaukset: Anarkistisk Bogcafe Nansensgade 43 DK - 1366 Kobenhavn