Hesan ST Talli...HSTT.....Hesan ST Talli

Oletko mielestäsi "nuori" ja vasta kilpailu-uraasi aloittamassa? Oletko innostunut juuri ST-ajoihin? Oletko kiinnostunut kaveriporukasta, joka touhuilee samanlaisten asioiden ympärillä? Jos näin on, niin HESAN ST TALLI on oikea paikka sinunlaisellesi reilulle kaverille ja tietysti tytöllekin.

Mitä on HSTT? - Hesan ST Talli on vasta perustettu (5.9.65) autourheilutalli nimenomaan suunnistus- ja tarkkuusajajille. Emme kuitenkaan ylenkatso ralliakaan ja meidän jokaisen perustajajäsenen haaveena onkin ajaa JYVÄSKYLÄN SUURAJOT ainakin kerran elämässä. Pääpaino on kuitenkin ST:n puolella, minkä seikan upea tallimerkkimmekin julkituo. Toimintaamme kuuluu kilpailuihin osallistumisen lisäksi mahdollisesti Tallin omia kisoja, huoltotoimintaa suuremmissa kisoissa, koulutustoimintaa, omia kokouksia ja juhlatilaisuuksia yms. mukavaa. - Tallin eräänä tarkoituksena on poistaa ST-kilpailuista se vakavuus ja tosikkomaisuus, jolla niin monet kilpailijat lähtevät ajoon. - ST-ajotkin on urheilua ja urheilu on leikkiä, joten pois murjotus ST-ajoista. Jo tilastotieteen ja tulostenkin mukaan ei sama pari aina voita.

Sitten tärkeä seikka: Miten päästä HSTT:iin? Voimassaoleva ajokortti ja kilpailulisenssi (pelkästään kartanlukijalla ei välttämättä tarvitse olla ajokorttia) ovat vaatimuksena. Lisäksi, jos täytät ensimmäisen kappaleen toivomukset ja olet "hyvämaineinen" kansalainen, niin täytä oheinen ilmoittautumiskaavake ja toimita se jollekin allekirjoittaneelle. Kun saat tiedon hyväksymisestäsi, saat lunastaa autoosi komean tallimerkkimme hintaan mk 5,- (on samalla liittymis- ja jäsenmaksuna) ja silloin kuulut sinäkin HESAN ST TALLIIN. TERVETULOA!

Eero S Loukimo	Aarno Tarkkala
maat- ja metsät. yo	oikeust. yo
Kari J Vairila	Pekka Perttula
ins.opp.	tekn. yo
Matti Perttula	Kalle Oksala
koulu. A-lis.	oikeust. yo
Reijo O Aalto	Erkki J Takkunen
kauppat. yo	aut.asentaja
Helge Keula
kartoittaja

Kun Hesan ST Tallia oltiin perustamassa, oli suunnistus- ja tarkkuusajo kehittynyt aikaisemmasta maantieajosta lähes nykyisen kaltaiseen muotoon. Kaikkein huomattavin muutos oli itse kilpailijoissa, joiden määrät olivat kasvaneet muutamista sadoista lähes kymmeneen tuhanteen aktiiviin. 50-luvun toimitusjohtajat ja vastaavat saivat rinnalleen kaikkien kansanryhmien edustajia, jotka kasvaneen elintason myötä saivat näin mahdollisuuden osallistua myös autourheiluun.
Autourheilun järjestötoiminta oli siihen aikaan perinteisesti suhteelliseen harvoissa ja jo varttuneissa käsissä. Uuden muotoinen harrastustoiminta vaati kuitenkin yhä nuorempien omatoimisuutta, ja siksi Suomeen syntyikin 60-luvun jälkipuoliskolla kymmeniä autokerhoja juuri nuorten harrastajien perustamina.
Melkein ensimmäisenä näistä kerhoista perustettiin Hesan ST Talli sangen lyhyen mietinnän jälkeen 1965 syyskuussa, kun C- ja B-luokissa kilpaileva kaveriporukka päätti alkaa kilpailla yhdessä saman tunnuksen alla. Hyvin epävarmasti oletettiin, että mukaan saataisiin pari muutakin kilpailuparia ja näin päästäisiin alkuun. Mutta kun syyskuun 5. päivänä 1965 päivätty kirje allekirjoitettiin, ei lainkaan osattu arvata, että aika ja paikka osuivat "nappiin". 17.9.65 pidetyssä Tallin ensimmäisessä yleiskokouksessa oli läsnä 24 jäsentä. Heti alusta alkaen nousi jäsenmäärä hyvin voimakkaasti, jopa niin, että jäsenmäärä piti rajoittaa tarkan aktiivisuusseurannan avulla. Vuosittain jäsenmäärä on vaihdellut 55-111 jäsenen välillä, ollen kuitenkin melko tasaisesti 70-80 jäsentä. Jäsenmäärä nousi nopeasti vuoteen 1968, jolloin vuoden 1967 devalvaatio alkoi vaikuttaa harrastukseen. Jäsenmäärän suhteellinen nousu hidastui vuoden 1974 loppuun, jonka jälkeen vuoden 1975 aikana tapahtui voimakasta nousua.
Ensimmäisessä kokouksessa valittiin Tallille ensimmäinen johtokunta. Tammikuussa 1966 saatiin rekisteröimisjärjestelyt päätökseen, jonka jälkeen pääsimme liittymään Suomen Autoklubin ja sitä kautta Autourheilun Kansallisen kilpailulautakunnan alaiseen viralliseen kilpailutoimintaan.
Tallin johtokunnat ovat toimineet sangen aktiivisesti pitäen kokouksia keskimäärin kerran kuussa. Johtokuntaa on pyritty täydentämään vuosittaisten vaihtojen avulla aina uusilla nuorilla jäsenillä, jotta kosketus koko jäsenistöön säilyisi. Muodostuneen tavan mukaisesti jokaisella johtokunnan jäsenellä on jokin erityistehtävä. Lisäksi johtokunta on valinnut erilaisia virkailijoita tarpeen mukaan.
Autourheilun talous Suomessa lienee aina pohjautunut kilpailijoiden omatoimisuuteen ja joihinkin harvoihin sponsoreihin. Samoin on Hesan ST Tallinkin talous. Toiminnan alkuaikoina varoja kerättiin lähinnä jäsenmaksuilla, sittemmin talkoohengessä järjestetyt kilpailut ovat jonkun verran auttaneet taloutta ja viimeksi muutaman vuoden ajan voimassa olleet pari mainossopimusta (Colt, JVC Nivico) ovat mahdollistaneet jopa kilpailijoiden tukemisen pienessä määrin. Hankittuja varoja on käytetty kilpailu- ja koulutustoimintaan sekä erilaisten retkien ja muiden virkistystilaisuuksien järjestämiseen.
Tallin toiminta kymmenen vuoden aikana on ollut hyvin monipuolista. Tärkein toimintaohje on ollut osallistuminen, kilpailijana tai järjestäjänä. Kaikessa toiminnassa on ollut osallistuminen suunnistus- ja tarkkuusajoihin kilpailijana päällimmäisenä.

Heti perustamisen jälkeen alkoi Tallissa nousta halu järjestää oma piirikunnallinen kilpailu. Tämä halu johtui siitä, että silloisissa kilpailujen järjestämisissä oli usein paljonkin toivomisen varaa. Keväällä 1966 saimme luvan järjestää I Tallin Kisan, jota mainostettiin jopa televisiossa (tallilaisilla oli kisamainoksia autoissaan ja silloinen tallirenki Hannu Karpo teki autoineen maanteillä haastatteluja, jolloin ko. mainos näkyi TV:ssä). Kilpailu sai heti valtavan suosion. Ensimmäisenä keväänä kisaan osallistui 123 autoa, B-, C- ja S-luokkiin. Vuonna 1975 järjestettiin X Tallin Kisa, vaikka IX Tallin Kisa jouduttiinkin peruuttamaan energiansäästölakien johdosta. Tallin kisojen kaikki järjestelytoimet on hoidettu omin voimin.
Vuoden 1966 syksyllä heräsi ajatus todella vaativan ST-kisan järjestämiseksi. Silloin anottiin ja saatiin lupa järjestää Tallin I Tasoitusajo kesällä 1967. Kilpailu oli ilmeisesti liian pitkä (300 km) ja liian vaikea, koska keskeytysprosentti oli korkea ja virhepistemäärät huimaavia.
Vuoden 1968 II Tasoitusajo oli puolestaan lyhyt (90 km), mutta erittäin vaativa.
Koska tämäntyyppiset todella vaikeat st-kilpailut eivät tuntuneet vetävän mukaansa muita kuin huiput, päätettiin niiden järjestämisestä luopua.
Tallin omien harjoituskilpailujen pohjalta syntyi ajatus markkinoida ns. pikku-st -ajatus laajemmalle joukolle. Tällainen erittäin lyhyt, tarkkaan suunnistukseen ja pieniin nopeuksiin perustuva kilpailu, Tallin I Pikku-ST, järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1971. Siitä lähtien on Pikku-st järjestetty joka syksy.

Tallin järjestämissä harjoituskilpailussa on koulutettu kilpailijoiden lisäksi myös kaiken asteisia toimitsijoita. Lisäksi toimitsijoille on järjestetty kurssi- ja luentomuotoista koulutusta. Tallilaisia on osallistunut myös muiden autourheilujärjestöjen ja -kerhojen koulutustilaisuuksiin.
Omien yhteisten kilpailujen toimitsijatehtävien ohella on tallilaisia ollut runsaasti eri kansallisissa, jopa kansainvälisissä kilpailuissa vaativimmissakin toimitsijatehtävissä. Mainittavimpia lukuisten st-ajojen lisäksi ovat olleet mm. Helsinki- ja Hankirallien, Keimolan ajojen ym. toimitsijatehtävät.
Hesan ST Tallin jäseniä on osallistunut myös kouluttajatehtäviin valtakunnallisella tasolla eri puolella Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa.

Hesan ST Talli on ollut edustettuna AKK:n st-valiokunnassa useampaan kertaan. Samoin Suomen Autoklubin, nykyisen Autoliiton, hallinnossa ja eriasteisissa valiokunnissa on Tallin edustajia ollut runsaasti. ST-säännöt ovat lähes kokonaan tallilaisten tekemiä.

Virkistys- ja ajanvietepuolella on kymmenen vuoden aikana muodostunut useita tilaisuuksia perinteisiksi. Alusta saakka on vietetty pikkujoulua, jolloin vuoden parhaat ja ansioituneimmat on palkittu. Samoin alusta asti olemme osallistuneet Hangon Ajojen koko ohjelmistoon sekä kilpailija-, toimitsija- että juhlaosastolla. Vuodesta 1972 on kesäisin vietetty kesäjuhlaa eri puolella Suomea.
Koko toiminnan ajan eräs kesän huomattavimmista tapahtumista on ollut joukko-osallistuminen Jyväskylän Suurajojen seuraamiseen.
Näiden säännöllisesti toistuvien tapahtumien lisäksi kymmeneen vuoteen mahtuu runsaasti tempausluonteisia tilaisuuksia. Olemme pelanneet jalkapalloa, luovuttaneet verta, vierailleet eri autojen maahantuojien luona, järjestäneet pakkastalvina jäärataharjoituksia, osallistuneet kansanuintiin, olemme olleet vakuutusyhtiöiden vieraina ym. ym.

Kaikkea Tallin toimintaa sitoo säännölliset kokoukset, joissa kritisoidaan vanhaa tehtyä, suunnitellaan uutta sekä ollaan yhdessä. Heti alusta saakka kokouksia on pyritty järjestämään kuukausittain lukuunottamatta kesäaikaa. Kokouspaikkoina on ollut pääasiallisesti Helsingin kaupungin Nuorisotoimiston kerhotilat eri puolilla Helsinkiä.

Tallin täyttäessä viisi vuotta perustettiin ansiomerkki, joka on Tallin rintamerkki kullattuna. Viisivuotisjuhlassa jaettiin kuusi ensimmäistä merkkiä. Merkin jakoperusteena on, että sitä jaetaan noin yksi kappale vuosittain ansioituneille tallilaisille. Ansiomerkkitoimikunnan muodostaa aikaisemmin merkin saaneet. Tähän mennessä on jaettu 14 merkkiä: 1. Eero S Loukimo, 2. Jaakko Jäntti, 3. Arto Oranne, 4. Helge Keula, 5. Mikko Kaasalainen, 6. Pirjo Pynnä, 7. Markku Metso, 8. Erkki Pätiälä, 9. Teuvo Puttonen, 10. Leena Kauppila, 11. Kari Pynnä, 12. Risto Lappi, 13. Kari Vairila, 14. Jukka Salonen.

Kymmenen vuoden jälkeen voi perustajajäsen todeta, että oma osuus on tullut palkittua, sillä jokainen mainesana sekä huomattava menestyminen tuntuu kiitokselta sille yrittämiselle, mikä alkuvuosina Tallin eteenpäin viemiselle uhrattiin. Tänä päivänä, kun auton omistajaa niin kaltoin valtiovallan sekä eräiden julkisuuteen äänensä saavien eturyhmien kautta kohdallaan, on Hesan ST Tallilla oma osuutensa autourheilun harrastajien etujen ajamisessa sekä yleensä erään mielekkäimmän autourheilumuodon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Näin ollen kuluneet kymmenen suhteellisen lihavaa vuotta velvoittavat vastaanottamaan tulevien vuosien mahdolliset vaikeudet, sillä huolimatta vastustuksesta on auto ihmisen työkalu ja harrastuksen kautta saatu ajotaito ja -tottumus yksi parhaimmista turvallisuustekijöistä maanteillä.
Eero S Loukimo, 1965

Tuntuu uskomattomalta, että ajan hammas ei ensimmäiseen tallilaiskirjeeseen ja kymmenvuotishistoriikkiin ole pahemmin purrut. Kun muokkaa st-sanat uuteen uskoon ja rahasummat kohdalleen, voisi tätä jäsenhankintakirjettä käyttää vielä tänäkin päivänä.
Uskalsin ottaa lainaukset tähän, koska suurin osa tämän päivän tallilaisista ei Eero S Loukimon kirjoittamaa 10-vuotishistoriikkia liene edes nähnyt. Sitä lukiessaan ei voi kuin huokaista, ettei mitään uutta auringon alla. Tallin toiminta on saanut uusia muotoja vuosien mittaan - on järjestetty Tallin Rallia, autoslalomia, taloudellisuusajoja, jokamiehen maantieajoja, rallicrossia - mutta perustotuudet pätevät yhä tänään. Yhdessä on hauskempaa ja ilman Tallin jäsenten aktiivisuutta ei mitään saada aikaan.
Kalevi Aho, 1995

Tallilaiset kilpailevat keskenään