Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

 

Thaimaa Alkusivu Pääsivulle

Harjoittelu Siriraj, Urologinen osasto

Toinen ja kolmas harjoittelu viikkomme vierähtää sairaalan urologisten potilaiden parissa. Olemme edelleen yhdentoista opiskelijan ryhmän mies- ja ulkomaalaisvahvistukset.

Alku on suomalaiseen tasoon nähden hämmentävä, vaikka olimme edellisellä viikolla nähneet ovelta millainen osasto ulkonäöllisesti on. Jos vuodepaikkojen määrä on 2500, niin laatu ei voi olla, ainakaan tässä tapauksessa, kärsimättä tästä. Leikkaussalin on oltava ymmärrettävistä syistä siisti, mutta siihen se sitten jääkin. Urologisella osastolla vuodepaikkoja on 34 ja se sijaitsee sairaalan vanhassa, alkuperäisessä osassa. Rakennusvuosi on arviolta –40-luvulta tai korkeintaan –50-luvun alkupuolelta, muun ohella kalustus on samoilta vuosikymmeniltä. Kyseessä siis osasto jota ei voi verrata Suomen valoisiin ja siisteihin sairaaloihin. Toisaalta tätä hieman jo osasimme odottaa. Yksityisklinikoihin tästä syntyy eroa melkoisesti. Potilashuoneita on yksi, toisin sanoen kaikki potilaat ovat samassa tilassa. Naispotilaat ovat hoitajien pöydän toisella puolella pienemmällä puolella ja miehet suuremmassa osassa salia. Jos/kun hoidontaso on hyvää, niin olosuhteet asettavat joka tapauksessa omat rajoituksensa laadukkaalle hoidolle.

Kielimuuri tulee entistä selvemmin esille käytännön harjoittelussamme, koska hoito suurimaksi osaksi perustuu vuorovaikutuksella. Valtionsairaalassa kaikki potilaat ovat thaimaalaisia ja puhuvat lähes yksinomaan thaita. Myös raportoiminen, potilaspaperit ja kirjaaminen ovat pääosin thainkielisiä. Joten tämä rajoittaa työtehtäviämme. Mutta, kuinkas monta prosenttia viestinnästä olikaan sanallista viestintää?

Kulttuuri eroista väistämättä silmiin pistää potilaiden omaisten vierailut osastolla. Suomessahan me käymme kysäisemässä kuulumiset ja lähdemme pois. Täällä omaiset tulee osastolle, osallistuvat hoitoon ja viettävät aikaa potilaiden kanssa, mihinkään ei ole kiirettä. Kuulumisten vaihtaminen ei edes tunnu olevan etusijalla. Olisikohan tässä meillä Suomessa jotain oppimista.

Kulttuuriin ja hoitoon kuluu myös, ettei potilaan ole hyvä kysellä lääkäriltä hoidostaan. Potilas luottaa, että lääkäri tietää, mitä tekee ja että tämä tekee parhaansa hoitaakseen heidät kuntoon. Mikään ihme ei ole, vaikkei potilas tietäisi leikkauksen jälkeen mitä häneltä on leikattu. Nykyään kuitenkin pyritään, että saataisiin potilaat motivoitua itsehoitoon paremmin, eikä olemaan pelkkänä passiivisena hoidon vastaanottajana. Sairaanhoitajan ja lääkärin roolit eroavat muutenkin länsimaisesta järjestelmästä. Lääkäri määrää hoidon ja sairaanhoitaja toteuttaa sen. Lääkärinkierto tarkoittaa, että lääkärit kiertävät joukolla potilaiden luona. Tällöin sairaanhoitajat tekevät jotain muuta. Sairaanhoitaja ei siis ole, kuten Suomessa, potilaan "asianajaja", vaan pelkkä hoitaja. Tähän kuuluu myös, ettei hoitaja kyseenalaista mitenkään lääkärin taitoja. Tällöin tosin esimerkiksi kivunhoito ontuu varsin pahasti, jos sitä yleensä milloin käytetään.

Kivunhoito onkin ymmärretty varsin heikoksi. Lääkärit perustelevat vähäistä kipulääkkeiden käyttöä, ammattitaidollaan. Ammattitaidon kehittämisellä voitaisiin heidän mukaan parantaa myös kivunhoitoa. Kivunhoidosta tehtiin urologisella osastolla tutkimusta, jolla selvitettiin potilaiden kokemusta kivun laadusta ja voimakkuudesta kirurgisen toimenpiteen jälkeen. Tästä ei hiiskuttu etukäteen lääkäreille. Lääkäreiden auktoriteetti vaikuttanee kuitenkin tutkimuksen tuloksiin.

Opiskelijoiden hoitosuunnitelma palaveri tapahtuu kuuden potilassängyn keskipisteessä, ja potilaat eivät millään välty saamasta tietoa hoidostaan. Ja tässä tapauksessa kaikkien muidenkin osaston potilaiden hoidosta. Tämä lienee kuitenkin kulttuuriero ihmisten yksityissuojan kunnioittamisessa, sillä rikollistenkin nimet ja kuvat komeilevat Bangkok Postin etusivulla.

Parin päivän "pööpöilyn" jälkeen osaston toiminta alkaa tulla vähitellen tutuksi ja opiskelijat todellakin hoitavat potilaita itsenäisesti. Paikallisille opiskelijoille tämä on ensimmäisiä harjoittelu jaksoja ja rutiinia heillä ei ole yhtään sen enempää kuin meilläkään, jos senkään vertaa. Suuri osa ajasta menee hoitosuunnitelman tekemiseen ja meidän mielestä itsestään selvyyksien opiskeluun, jotka me olemme oppineet oppitunnilla. Toki hoitosuunnitelmissa olisi opiskeltavaa meillekin, mutta kun kieli asettaa rajoituksen. Tässä opettajan läsnäolo tuntuu olevan välttämätöntä. Toisaalta opettajan jatkuva läsnäolo tekee opiskelijan varsin epävarmaksi, sillä opettaja on täällä varsin suuri auktoriteetti.

Meille ensimmäinen viikko antaa jo muutaman käytännön kokemuksen paikallisista hoitokäytännöistä. Erot ovat varsin selkeät, oikeastaan vain hoidonpohjana olevat periaatteet ovat samat, joskaan niitä ei täällä korosteta niin kuin Suomessa. Juuri olosuhteet ja välineet asettavat väistämättä rajoituksensa. Jo se, ettei potilashuoneita ole kuin yksi, sulkee pois mahdollisuuden infektiopotilaiden sijoittamiseen eri huoneeseen. Esimerkiksi haavanhoito, jossa Suomessa infektioiden määrä on hoidon mitta, on täällä aivan eri tasolla ja leikkaushaavainfektiot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ihmiset täällä ovat hyvin tiedostaneet, että kaikenlaisia ylimääräisiä pöpöjä ja mönkiäisiä liikkuu sairaaloissa yllin kyllin. Ja mm. iv-antibiootti aloitetaan välittömästi kun potilas katetroidaan.

Yleisimpiä urologisia sairauksia ovat virtsatiekivisairaudet. Tämä selittyy kuumalla ilmastolla, jossa nesteiden nauttiminen jää helposti liian vähäiseksi. Myös fyysisesti raskasta työtä tekevät ovat tässä riskiryhmänä, mm. riisinviljelijä ei ole erikoinen näky urologisella osastolla. Syöpäsairauksista yleisiä ovat rakkosyöpä ja penissyöpä, jota meillä tavattaneen harvemmin. Penissyövän hoito on varsin raju, yleisenä hoidoksi havaitsimme radikaalisti peniksen poiston, ja koska syöpä usein on ehtinyt levitä laajasta virtsateihin, lähtee samalla paljon muutakin alapäästä. Eturauhassyöpään emme useinkaan törmänneet, joten se lienee todellakin länsimainen vitsaus. Erikoisista tapauksista erikoisin oli peniksen parafinooma, jossa mies on yrittänyt suurentaa "vehjettään" parafiiniruiskeen avulla. Mutta saanutkin tilalle mojovan absessin ja tätä sitten hoidetaan ihosiirroin.

Vertailua hoidon tasosta ei voitane tehdä suoraan, sillä sairaanhoito on mielestämme kehitysmaihin rinnastettavalla tasolla. Hoidon ja hoitotyön kehittäminen näyttää kulkevan muutaman vuosikymmenen länsimaita jäljessä.

[Thaimaa faktaa] [Matkavalmistelut] Thaimaassa [Vko1] [Vko2] [Vko3] [Vko4] [Vko5=>] [Terveyskulma]

spostia: petrith@hotmail.com

This page was last updated on 11/16/98.

www.angelfire.com/pa/petrith/uro.html