Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

 

Thaimaa Alkusivu Pääsivulle

 

Harjoittelu Siriraj hospital, leikkaussali

Harjoittelumme ensimmäinen viikon olimme leikkaussalissa. Sairaalassa on kolme (3.,4. ja 5.) kerrosta leikkaussaleja, olimme suurimman osan harjoittelusta viidennessä kerroksessa, jossa sijaitsee yleis-, urologisten-, lasten- ja –leikkausten salit. Samalla osastolla on harjoittelemassa yksitoista muuta kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa.

Ensimmäinen päivä on opiskelua leikkaussali aseptiikasta, opiskelemme käsienpesun, steriilinpukeutumisen ja leikkauspöydän valmistelun steriilisti sekä potilaan peittelyn. Eli toimia joita avustavathoitajat tekevät ennen leikkausta ja leikkauksen aikana.

Käsien harjaaminen, kuten sitä nimitetään, tehdään varsin perusteellisesti tai opetus on perusteelliselta vaikuttavaa. Ensiksi kädet pestään klooriheksiini- tai betidinepohjaisella pesuaineella. Huudellessa käsiä ei hangata yhteen vaan kädet sananmukaisesti valellaan vedellä, tärkeää on ettei vesi valu kyynärpäistä takaisin sormiin päin. Sitten alkaa harjaus, käsiä harjataan steriilillä harjalla, joka kostutetaan ja johon lisätään samaa pesuainetta kuin ensimmäisessä vaiheessa. Ensiksi sormenpäät, sitten sormet joka puolelta, kämmenet, kämmen selät ja lopuksi käsivarret ranteesta ylöspäin. Tämä toistetaan kolme kertaa, kaksi ensimmäistä kertaa samalla harjalla ja kolmas kerta puhtaalla harjalla. Tärkeää koko toimenpiteen ajan ettei vesi valu kyynärpäistä kämmeniin ja sormiin päin, joten kämmenet ovat koko ajan kyynärpäitä korkeammalla. Käsiä ei saa luonnollisesti kontaminoida toimenpiteen aikana mihinkään. Käsienpesu kokonaisuudessaan vie aikaa viitisen minuuttia. Käsihygieniassa edelleen ihmetyttää, ettei muuten ole juuri mahdollisuutta käsienpesuun. Mm. wc käynnin jälkeen kädet voi kyllä pestä muttei niitä voi kuivata muuten kuin ilmassa heiluttelemalla.

Käsienpesun jälkeen menemme leikkaussaliin, jossa on valmiina setti, joka sisältää pyyhkeen, essun ja kumikäsineet. Tarvikkeet ovat sterilisoitu autoklaavilla. Pyyhkeellä kuivaamme kädet, ensin kämmenet, kämmenselät ja sormet pyyhkeen yläosaan, sitten keskiosaan toinen käsivarsi ja alaosaan toisen. Pyyhe joutaakin sitten pyykkikoriin. Käsienkuivauksen jälkeen pukeudutaan kaapuun, kaavun yläosa tulee säilyä steriilinä, joten sitä ei sitten viiletetä missä sattuu. Hoitaja pukeutuu kaapuun ja laittaa hanskat käteen käyttäen käsiä joita ei ole vielä pujotettu hihasta ulos. Hanska laitetaan hihansuun päälle ja hihasta vetäen hanska vedetään paikalleen. Pöydälle ei saa jäädä mitään kertaalleen käytettyä, luonnollisesti.

Leikkauksessa tarvittavien välineiden levittäminen pöydälle voi nyt alkaa steriilisti. Nämä instrumentit pitäisi opiskella ensin meidän kotona suomeksi tai ainakin suomenkielisen selityksen kera, niin voisimme osata pöydän tehdäkin. Mutta kun nimet kuulee ensimmäisen kerran huonolla englannilla selitettynä, niin ne ei tahdo jäädä mieleen. Opiskelemme myös kirurgin avustamisen pukeutumisessa.

Tässä oikeastaan mitä ensimmäisenä päivänä opiskelimme. Opettaja on koko ajan mukana, kun opiskelijat ovat harjoittelussa. Joten opetusta ja ohjausta on saatavilla jatkuvasti käytännönkentilläkin. Opiskelijoita opetetaan jatkuvasti, eikä itseopiskelulla liene suurta painoa.

Toisena päivänä olemme kiertelemässä leikkaussaleja. Leikkauksia joita näemme:

  • Laparoskopinen sappirakon poisto
  • Tumorin (TURB) poisto virtsarakosta
  • Munuaiskivien poisto ESWL kehon ulkoinen iskuaaltohoidon avulla ja kystoskopia avulla alakautta
  • Avosydänleikkaus, kammioiden välisen reiän korjaus

Leikkauksissa kivunhoito on erilaista kuin Suomessa. Kipulääkkeitä käytetään varovaisemmin, esim. munuaiskivien poisto iskuaalloilla  tapahtui parasetamolin ollessa kipulääke. Sydänleikkaukseen pääseminen oli jotain mihin ei välttämättä pääse heti kohta uudelleen. Nyt on sykkivä sydän ja toimivat keuhkot nähty, vain aivot enää näkemättä. Päässeekö moni kollegamme Suomessa moista näkemään. Hoitajan toiminta perustuu kaikissa leikkauksissa samaan kaavaan, perusvälineet ja -toimet ovat kaikissa samat. Nämä kun vain oppii niin leikkaussali työskentely onnistuu helposti. Erikoisvälineiden käyttö ja tunteminen taas onkin eri asia, joten eri leikkaussaleissa on eri erikoisinstrumentit.

Viimeisenä päivänä toivomuksemme oli saada kokonaiskuvaa, kuinka potilas kulkee leikkaussalin lävitse, eli hoitopolku tältä osin. Hoitotyöprosessia pyrimme selkiyttämään olemalla mukana leikkaussalin jokaisessa vaiheessa, vastaanottamassa potilasta osastolle, leikkauksessa ja heräämössä sekä lähettämässä potilasta takaisin hoito-osastolle. Tästä saimme melko hyvän kuvan, millainen käytäntö täällä ja tässä sairaalassa on. Raportointi on melko vähäistä, esimerkiksi potilaan saapuessa osastolle potilas tuotiin vastaanottohuoneeseen ja siirrettiin sängystä toiseen ilman sen kummempia raportointeja. Potilaspaperit toki jätettiin leikkausosastolle, jotta niistä saadaan tarkistettua asioita. En tiedä johtuuko raportoinnin vähäisyys kulttuurista vai mistä, kulttuuriin kuuluu ettei sanallisella viestinnällä ole niin suurta merkitystä kuin Suomessa.

Heräämössä olimme havaitsevinamme pienen raportin leikkauksen kulusta leikkaussalinhoitajilta heräämönhoitajille. Tosin suuria kertomuksia ei tarvittanekaan, jos leikkaus on mennyt suunnitelmien mukaan eikä suurempia komplikaatioita ole tiedossa. Päivällä seurasimme vielä muutaman leikkauksen alusta loppuun. Tapasimme erään rouvan, joka oli parhaassa iässään (101 v.) ja pirteä kuin peipponen. Lieneekö leikkaukset hänen ikäryhmälleen kovin yleisiä?

[Thaimaa faktaa] [Matkavalmistelut] Thaimaassa [Vko1] [Vko2] [Vko3] [Vko4] [Vko5=>] [Terveyskulma]

spostia: petrith@hotmail.com

This page was last updated on 02/11/98.

www.angelfire.com/pa/petrith/or.html