Mitä se on? Luonnollisen hevosmiestaidon (engl. Natural Horsemanship) ymmärrän hevosenkäsittelytavaksi, jonka punainen lanka on hevosen kuuntelu, kunnioitus ja ihmisen ja heviosen välinen luottamus. Luonnollista hevostaitoa toteutetaan täysin hevosen ehdoilla. Hevosta ei pyritä opettamaan ajattelemaan ihmisen lailla, vaan ihmisen tulisi oppia ajattelemaan hevosen lailla. Tulisi siis oppia tulkitsemaan hevosen eleitä ja laumakäyttäytymistä.

Hevosen käyttäytymiseen vaikuttaa kaksi asiaa: hevonen on saaliseläin ja hevonen on laumaeläin. Saaliseläimillä on erittäin suuri itsesuojeluvaisto, ja kun se kokee jonkin uhan ainoa selviytymiskeino on pako. Hevonen ei ikinä jää tutkimaan mikä säikähdyksen aiheutti. Hevosen vastakohtana ihminen on petoeläin, ja tämä seikka johtaa tietenkin hevosen ja ihmisen välisiin konflikteihin. Ihminen ei voi käsittää miksi, hevonen pelkää muovipussia ja pakenee paikalta, mutta hevonen kokee jokaisen uhan aina todelliseksi. Siksi pitäisikin oppia lukemaan hevosen elekieltä ja oppia siten ennakoimaan tulevia tilanteita.
Hevonen elää hierarkisessa laumayhteisössä. Yksikään hevonen ei ole tasa-arvoinen, vaan hevoslaumassa on ainoastaan johtaja ja alaisia. Laumassa johtajan edestä väistyvät kaikki alemmat. Tällainen pitäisi olla hevosen ja ihmisen suhde. Ihmisen tulisi olla hevosen luonnollinenjohtaja. Luonnollisella johtajalla käsitetään johtaja, jonka ei tarvitse taistella paikastaan, sillä se on alemille täysin päivänselvää. Hevonen on luonnollinenalamainen, joka mielellään toimii johtahan esimerkin mukaisesti. Jos siis pääsee hevosensa kanssa tällaiseen luonnolliseen laumahierarkiaan, hevonen tuntee itsensä turvatuksi ihmisen lähellä, ja kulkee ihmisen seurassa rauhallisena ja säikkymättä ulkopuolisia häiriötekijöitä. Hevospsykologi Leena Kurikka onkin osuvasti sanonut:"Ihmisen tulisi olla hevosen Tarzan!"

Olen usein nähnyt kun hevosia hallitaan pelon kautta. Niille huudetaan ja niitä hakataan, kun ne eivät ymmärrä mitä ihminen haluaa, tai kun ne eivät osaa ajatella kuin ihminen. Hevonen peilaa aina käytöksensä ihmisestä. Se, että voi hallita hevosta väkivallan avulla johtaa vain siihen, ettei hevonen luota ihmiseen ja kunnioita sitä. Ja juuri luottamus ja molemminpuolinen kunnioitus ovat kaikista tärkeimmät asiat ihmisen ja hevosen suhteessa. Ilman niitä hevonen taatusti pomottelee ihmistä, sillä se vain käyttäytyy niin, kuin se on oppinut laumassa. Hevosen kanssa tulisi muistaa, että "Siihen mihin loppuu taito, alkaa väkivalta!"

Miten sitten rakentuu ihmisen ja hevosen tasapainoinen suhde? Sitä ei voi saavuttaa yhdessä päivässä, vaan se muodostuu kuunnellessa hevosta. Joskus kannattaisi mennä hevoslauman tarhan reunalle ja vain katsella miten hevoset käyttäytyvät laumassa. Millainen niiden arvojärjestys on ja miten hevoset tuovat oman arvonsa esiin? Hevonenhan väistää aina sitä, joka on korkeammalla arvoasteikossa. Väistätkö sinä hevostasi vai väistääkö hevonen sinua? Käveleekö hevonen taluttaessa päältäsi? Rynniikö se päältäsi, kun annat sille ruokaa? Astuuko se varpaillesi? Jos hevosesi toimii edellä mainittujen esimerkkien mukaan, ei se kunnioita sinua. Jotta pääsisi johtajaksi hevosen ja ihmisen suhteessa, tulisi ensin saada hevonen huomaamaan ihminen. Hyviä harjoituksia on erilaiset talutusharjoitukset ja ryöröaitauskoulutus, joka kuitenkin tulisi tehdä vain asiansa osaavan seurassa. Kun saa hevosen ymmärtämään mitä ihminen haluaa, paras tapa kiittää on lopettaa pyytäminen ja helpottaa hevoseen kohdistuvaa painetta. Taputtaminen ei ole kiittämismuoto, eihän hevosetkaan taputtele toisiaan. Hevonen kyllä ajan myöten oppii taputtamisen kiitoksena, mutta ne eivät nauti siitä. Silittely ja rapsuttaminen ovat parempia palkitsemistapoja. Hevonen ei ymmärrä rankaisu-käsitettä, sillä hevoset eivät rankaise toisiaan laumassa. Siksi hevonen tulisikin opettaa ilman rankaisu-palkitseminen-menetelmää.

Hevosen kielenkäyttö on hyvin vähäistä. Hevoset ilmaisevatkin tunteitaan kehonkielellä. Jokainenhan meistä huomaa milloin hevonen hermostunut;sen häntä viuhtoo puolelta toisella, silmät ikään kuin pyörähtelevät päässä ja korvat ovat rauhattomat, ja milloin hevonen on rauhallinen ja tyytyväinen; sen silmät ja korvat ovat lurpallaan, pää on hieman laskeutunut, lihakset ovat rentoina. Mutta huomaatko milloin hevonen alistuu, on kipeä tai kun se ei luota ihmiseen? Hevonen esimerkiksi osoittaa näykkimällä ihmistä, että hevonen on johtaja hevosen ja ihmisen laumassa. Kuitenkaan väkivallalla ei saa arvojärjestystä muuttumaan. Mitä me viestimme itsestämme hevoselle? Hevonen huomaa, että ihminen on petoeläin, sillä ihmisellä ei ole näkyviä korvia, jotka elehtivät mielialoja. Hevonen huomaa, kun ihminen pelkää ja käyttää sitä hyväkseen. Hevonen huomaa kun ihminen on epävarma. Hevonen huomaa kun ihminen on agressiivinen. Hevonen tarkkailee kokoajan ihmisen kehonkieltä, ihmisenkin pitäisi oppia lukemaan sitä, jotta ymmärtäisi hevosta paremmin.

Itse sain ensikokemuksen luonnolliseen hevosmiestaitoon, kun ystäväni kertoi kurssista, jonka pitäjänä toimi Leena Kurikka. Ilmottauduin kurssille ja aivan uusi maailma aukeni. Hävetti, miten olin aikaisemmin toiminut hevosten kanssa ja siitä asti olen pyrkinyt toimimaan "hevosystävällisemmin". Olen koonnut tälle sivulle ajatuksiani luonnollisesta hevostaidosta. Tässä ei todellakaan ole sitä kaikkea tiedonmäärää, mitä hevospsykologit viljelevät, mutta tällä sivulla on otteita luonnollisen hevostaidon maailmasta. Lisää tekstiä ja tehokkaita harjoitusesimerkkejä löytyy Anna Alilan kotisivuilta. Toivoisin, että tämän tekstini lukijat ymmärtäisivät lukemansa jälkeen hieman paremmin hevosystäväänsä ja muistaisivat, että hevonen on aina oikeassa, sillä se käyttäytyy aina vain oppimansa perusteella, joko hevoslaumasta tai ihmiseltä oppimiensa esimerkkien mukaan.