Ennaltatietämistä nimitetään myös ennaltanäkemiseksi. Siitä puhuttaessa halutaan korostaa, että parapsyykkisesti
välittyvä tieto, käsittelee tulevia tapahtumia, jotka voivat koskea maantieteellisesti hyvinkin etäisiä kolkkia. Yleisimmin
puhutaan enneunista ja muista enteellisistä näyistä tai aavistuksista. Tämän kyvyn hallitsijoita nimitetään ehkä hiukan virheellisesti arkikilessä selvänäkijöiksi, vaikka
kyse onkin kansankielellä eräänlaisesta ennustamisesta.
Ennaltatietäminen on hyvin vaikeasti tutkittava ilmiö sen arvaamattoman luonteen takia. Luonnollisen oloisia
koejärjestelyjä on hyvin vaikeaa luoda, joten tutkijat ovat joutuneet luomaan hyvin pelkistettyjä kokeita, jotka eivät
välttämättä anna parasta mahdollista kuvaa siitä mitenkä ennaltatietäminen toimii normaalissa elämässä. Kaikkein
yksinkertaisimmassa koejärjestelyssä käytetään apuna tietokonetta. Siinä on kuvaruudulla kaksi kohdetta, joista tietokone
valitsee täysin sattumanvaraisesti toisen ja koehenkilöä pyydetään ennakoimaan koneen valinta. Todennäköisyys, että
koehenkilö arvaa oikein on 50% (eli joka toisella kerralla arvaus osuu oikeaan), mutta tutkimukset ovat osoittaneet,
että oikea kohde valitaan hiukan useammin kuin pitäisi (poikkeama tavanomaisesti 1 - 2 prosenttia). Tämä koejärjestely
ei kuitenkaan sinänsä todista mitään, koska tilastollinen poikkeama on ollut niin pieni esim. telepatiakokeissa
saavutettuihin tuloksiin verrattuna.
Eräässä toisessa kokeessa koehenkilöille näytettiin toistuvasti samoja kuvia sattumavaraisessa järjestyksessä
tietyin väliajoin. Näiden kuvien tarkoituksena oli aiheuttaa koehenkilössä erilaisia ja voimakkuudeltaan toisistaan
poikkeavia tunnetiloja. Koehenkilön reagointia seurattiin mittaamalla mm. hänen verenpainetta sekä tarkkailemalla
hieneritystä kokeiden aikana. Kuvien näyttämisten välillä oli muutamien sekuntien mittainen viive, jonka aikana
koehenkilö näki vain tyhjän, mustan kuvaruudun. Tutkimuksissa huomattiin, että koehenkilö reagoi "oikealla" tavalla
muutamia millisekunteja ennen kuvan ilmestymistä kuvaruutuun. Esimerkiksi inholle tyypilliset reaktiot olivat havaittavissa
enne kuin henkilö pystyi näkemään inhottavan kuvan. Koehenkilöt siis näyttivät ennakoivan tunne-elämyksiään jollain
käsittämättömällä tavalla. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että kokeisiin osallistuneet henkilöt eivät olleet lainkaan
tietoisia omista ennaltanäkemiseen viittaavista reaktioistaan. Ne tapahtuivat siis täysin alitajuisesti. Kuten kaikille
muillekkin parapsykologisille tutkimuksille on ominaista, henkilöiden väliset erot olivat suuria.
|