Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

`Seurakuntaelämää Tuusniemellä 1943, O.V. Kuuselan kirjoitus`

SEURAKUNTAEL*M** TUUSNIEMELL*
Opettaja Otto Vilho Kuuselan muistiinpanoista,
kirjoitus Radio - puheeseen v.1943.
© Copyright Otto Vilho Kuusela 1943
© Hannu Kuusela 1998-2002
Kaikki oikeudet pidätetään kirjoittajalla.
All Rights Reserved

Tuusniemen seurakunta sijaitsee Kuopion kaupungista itäänpäin Juojärven, Suvasjärven, Riistaveden, Kaavinjärven ja Rikkajärven välisellä aluella. Kuopion kaupungista Tuusniemen kirkolle maanteitse on 64 km ja talviteitä vesien jäädyttyä noin 45 km. Tuusniemi on Savon kunnista itäisin. Savon ja Karjalan maakunnan raja kulkee Kaavinjärven, Rikkajärven, Ohtaansalmen ja Juojärven kautta. Tuusniemi kuuluu Kuopion maaseurakunnan alueeseen. Tuusniemen seurakunnan perustamiskirja on kuningas Kustaa III:n allekirjoittama tammikuun 11 p:ltä 1781. Tästä kappeliseurakunnan perustamisesta on laskettava Tuusniemen seurakunnan alku, joten Tuusniemen seurakunnan ikä oli viime tammikuussa 162 vuotta. Tuusniemen seurakunnan ensimmäisen kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1798. Kappeliseurakunta sai oman pappinsa 1802, joka aluksi toimi vaan ylimääräisenä. Vuonna 1804 sai Tuusniemi virallisesti oman ensimmäisen kappalaisensa. Kappeliseurakuntana pysyi Tuusniemi vuoteen 1855, jolloin tuli päätös sen omaksi seurakunnaksi muodostamisesta. Tämän päätöksen täytäntöönpano viivästyi vuoteen 1870, johon oli syynä suuret katovuodet ja monet sinä aikana tapahtuneet rasitukset. Seurakuntalaiset pyysivät ja saivat asialleen lykkäystä. Vasta vuodesta 1870 lähtien on Tuusniemi ollut kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoitama seurakunta. Seurakunnan papeista mainittakoon lyhyesti joitakin tietoja. Ensimmäinen pappi oli Johan Gröhn 1804 - 1833. Hän lepää haudattuna hautausmaassa kellotapulin vierellä, jossa on harmaa kivipaasi muistomerkkinä. Toinen pappi oli Klaus Anders Lindblad 1835 - 1839 ja kuoli hänkin Tuusniemellä. Kolmantena pappina oli George Magnus Kiljander 1841 - 1860. Seurakunnan väkiluku oli silloin 5500. Hänen aikanaan saatiin Tuusniemelle ensimmäinen koulumestari. Kiljanderin aikana ruvettiin kirkkoa korjaamaan. Kun korjaustyöt oli saatu suoritettua, niin syttyi kirkko palamaan heinäkuun 10 p:nä 1857 ja tuhoutui kokonaan. Kellotapuli vain säilyi ja on se vieläkin kunnossa. Jumalanpalveluksia pidettiin sitten lautakirkossa, joka tilapäisesti rakennettiin ja oli se käytännössä 12 vuoden ajan. Kiljander meni Tuusniemeltä Kivennavan kappalaiseksi ja oli hän siis viimeinen Tuusniemen kappalainen. Kiljanderin jälkeen tuli Tuusniemen pitäjänapulaiseksi Bernhard Kristfrid Sarlin ja oli hän pitäjänapulaisena 1860 - 1871 ja sitten ensimmäisenä kirkkoherrana 1871 - 1875. Hän oli voimakas persoonallisuus ja samalla etevä saarnamies. Pyhäkoulutyö pantiin silloin voimaperäisesti käyntiin. Hänen aikansa oli suurta siunausta tuottanutta aikaa Tuusniemelle. Sarlinin aikana rakennettiin Tuusniemen nykyinen kirkko, joka valmistui v. 1869. tämän kirkon rakensi kuuluisa kirkkojen rakentaja Mikko Karjalahti Haapajärveltä. Sarlinin aikana oli myös suuret onnettomuudet seurakunnassa. Katovuodet 1867 - 1868 olivat raskaimmat. Vuonna 1866 kuoli Tuusniemen seurakunnasta 339 henkeä, josta isoon rokkoon 88. Kuolleisuus oli korkeimmillaan 1868, jolloin kuoli 476 henkeä. Mainittuna vuonna kuoli huhti- ja heinäkuun välillä 235 henkeä, joiden kuoleman syynä kirkonkirjoihin on merkitty olleen punakuume, joka on johtunut nälästä ja kelvottomista ruuanvastikkeista. Näinä synkkinä aikoina oli pappila kaiken avunannon keskus. Sarlinin ensimmäinen rouva Amanda Kristiina mainitaan itseään säästämättömänä avunantajana ja kaikkien kärsivien hoivaajana, joten hänenkin terveytensä murtui liiasta työstä ja hän kuoli v. 1868. Toinen kirkkoherra oli Bror Akseli Petrelius 1907 - 1930. Rovasti Laaksosen aikana kunnostettiin Sarlinin aikana rakennettua kirkkoa aivan perusteellisesti. Kirkko laudoitettiin sisältä ja maalattiin sisältä ja ulkoa, katettiin pellillä ja hankittiin kirkkoon urut ja lämmityslaitteet. Laaksosen kuoleman jälkeen tuli kirkkoherraksi nykyinen kirkkoherra O.V. Heiskanen. Kirkkoherroja on Tuusniemellä kerinnyt olla neljä. Pitäjänapulaisista mainittakoon Henrik Pöyhönen, Konrad Ferdinand Melartin, Johan Leopold Erikson, Elovaaraksi muuttuneena toimi Tervon kirkkoherrana ja vuodesta 1900 alkaen Sakari Hämäläinen kuolemaansa 1940 asti. Hän oli viimeinen pitäjänapulainen. Apulaispapeista mainittakoon Kaarle Eemil Kalli ja nykyinen Sakkolan kirkkoherra Joonas Laurila, joka oli Tuusniemellä rovasti Laaksosen apulaisena 10 vuotta. Kanttoreista mainittakoon Paul Paulinpoika Räsänder, Karl Forsell, Samuel Cajander, Yrjö Siukonen ja nykyinen kanttoriurkuri Otto Huttunen vuodesta 1908 alkaen. Suntioista on muistettava Henrik Lisander, Petter Järveläinen ja Paavo Hyvärinen. Pitäjänapulaisen Sakari Hämäläisen kuoleman jälkeen jäi Tuusniemi yhden papin hoidettavaksi, joten seurakunnassa on vain kirkkoherra. Alkuperäinen Tuusniemen seurakunta on alueeltaan pienentynyt, sillä Tuusniemestä on siirretty suuri alue Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntiin ja pieni alue Kaavin seurakuntaan. Mutta vaikka seurakunnan alue on entisestään pienentynyt, niin väkiluku on kuitenkin kasvanut. Seurakunnan väkiluku oli 31.12.1942 6467 henkeä. Tuntuu omituiselta näin seurakunnan vaiheita tutkiessa, että ennen seurakunnan väkiluvun ollessa pienempi voitiin palkata kaksi pappia ja nyt on vain suuresti lisääntyneiden kirkkoherran kansliatöiden takia seurakunta yhden papin hoidettavana. Tosin on seurakunnan palkkaama kanslia-apulainen kansliatöitä suorittamassa. Nykyisen kirkkoherran virkaanastuessa muuttui myös papin palkka rahapalkaksi. Kiertokoulunopettajista on erityisesti mainittava Matti Markkanen ja Heikki Miettinen, joka oli tässä toimessa useita vuosikymmeniä. Loppuikänsä kuolemaansa 1940 asti hän toimi pyhäkoulunopettajana. Seurakunnan hengellinen toiminta on hiljaista, jopa tahtoo olla suuri puute pyhäkoulunopettajista. Lahkolaisuutta on vähän. Helluntalaisia on eräissä kylissä vähän ja jokunen lestatiolainen. Kirkosta eronneiden luku on pieni, ainoastaan 77 henkeä.

SEURAKUNTAEL*M** TUUSNIEMELL*
Opettaja Otto Vilho Kuuselan muistiinpanoista,
kirjoitus Radiossa pitämäänsä puheeseen v.1943.

Seurakuntaelämää Tuusniemellä 1943, O.V. Kuuselan kirjoitus

© Copyright Otto Vilho Kuusela 1943 © Hannu Kuusela 1998 Kaikki oikeudet pidätetään kirjoittajalla. All Rights Reserved Hannu Kuusela<>

`Seurakuntaelämää Tuusniemellä 1943, O.V. Kuuselan kirjoitus`

`© Copyright Otto Vilho Kuusela 1943 © Hannu Kuusela 1998 Kaikki oikeudet pidätetään kirjoittajalla. All Rights Reserved Hannu Kuusela<>`