Tuusniemen kylähistoriaa

© Copuright Lauri Heiskanen©1986 © Copuright Hannu Kuusela ©1998
 

On hyvin todennäköistä että asukkaat ovat tulleet Tuusniemelle lounas ja länsi suunnasta. Tuusniemen ensimmäinen talo on ollut Ukonlahden kylässä vuonna 1560. tuusniemei on kuulunut 1595 perustettuun Tavinsalmen , eli Kuopion Kirkkopitäjään. Täyssinän rauha 1595. Vuoden 1664 verollepanokirjan mukaan Kuopion pitäjässä on kaikkiaan 99 kylää ja niissä 305 taloa. Tuusniemen kylistä löytyvät seuraavat kylät. Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Syrjäsaari, Tuusniemi. Kuopion pitäjän asukasluku on ollut vuonna 1660, 2000 henkeä. Kuopion Tuomiokirkkoa rakennettiin vuosina 1760 - 1770. Kirkon rakentaminen kesti kymmenen vuotta, melkein joka vuosi laitettiin leipään pettua. Noin kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin Varkauteen Taipaleen kanavaa. Tällöin oli ne suuret katovuodet, vuoden 1868 aikana raivosi suuri lavantauti, lähes 300 miestä kuoli, ankaran taudin murtamana. Työntekijöitä oli viidestäkymmenestä yhdestä pitäjästä.
Koulu toimesta
Ensimmäisenä on ollut Tuusniemellä rakennettuna seuraavat koulut. Tuusniemen kirkonkylän koulu, Tuusjärven koulu, Juurikkamäen koulu, Kosulan koulu, Liukonpellon koulu. Nämä koulut on aiemmin rakennettuja vuosiluvuista ei allekirjoittaneella ole tietoa. Vuosina 1953 - 1961 rakennettiin Ranta-Kosulan, Susimäen, Saunaniemen, Liukonpellon (entisen palaneen läheisyyteen), Juurikkamäen koulu uusittiin kokonaisuudessaan, samoin myös Tuusjärven koulu uusittiin, samoin Lapinjäven koulu. Levälahdenja Ruskilan koulut rakennettiin. Koivulahden, Hiidenlahden sekä Salonkylän koulut olivat aiemmin rakennettuja.
Kojanlahden koulun vaiheita
Kojanlahden koulu rakennettiin 1918. Koulupiiri muodostettiin Kojanlahteen 1914. Koulu toimi alkuun vuokrahuoneistossa Olli Koposen talossa neljä vuotta. Ensimmäisenä opettajana oli Antti Anonen, hän haki koevuosille Kojanlahteen, mutta ei ollut kuin yhden vuoden. laittoi toiseksi vuodeksi opettajaksi Alli Ojalin nimisen naisopettajan. A. Anonen oli kyllä hyvin toiminnan mies, hän alkoi kehittää kylän oloja. Aivan ensin hän perusti laulukuoron, oli kylässämme hyviä laulajia. Sen jälkeen hän perusti Nuorisoseuran, ja alkoi harjoitella näytelmiä ja melkein jokainen ilta oli kuoroharjoitukset. Antti Anonen ja Alli Ojalin kumpainenkin olivat opettajan toimessaan vain yhden vuoden. Sitten tuli oman pitäjän kasvatti, Otto Vilho Kuusela. Kuusela toimi täällä opettajana 29 vuotta, toisin sanoen kuolemaansa asti. Hän kuoli 18.11.1945. Kuusela oli suuri toiminnan mies, hän vei kylän toimintaa kaikella tavalla eteenpäin osallistuen kaikkiin kylän asioihin suurella mielenkiinnolla. Toimien niin, että kaikki hänen toimintansa oli kaikkien kyläläisten yhteiseksi hyödyksi. Meillä oli huonot yhteydet silloin muuhun maailmaan. Kuusela rakennutti yksinään puhelinlinjan Kosulaan, matka oli kuusi kilometriä, tämä oli kyläkunnalle suuri asia kun sai hoitaa asioita aivan kotoa käsin. Nuorison toiminnassa Kuusela oli hyvin aktiivisesti mukana, ja kaikissa juhlatilaisuuksissa hän oli juhlapuhujana. Sekä laulukuoroa hän johti suurella mielenkiinnolla. Kuuselan ansioluetteloon saamme merkitä myös tien rakentamisen Kojanlahteen Ruskilasta Heinäveden tieltä 1926 - 1929, tien pituus on yhdeksän kilometriä. Silloin tie tehtiin vielä yksikkö tienä. Siinäpä sai tietoimikunta kuulla montakertaa kunniansa, kun kukaan ei olisi antanut maansa kautta kulkea, eikä penniäkään olisi rahaa luovutettu. Mutta nyt on tie Valtion hoidossa ja saamme olla kaikista kustannuksista vapaat. Kaikkien näiden asioiden ohella Kuusela toimi vielä kunnallisissa luottamustoimissa ollen monissa lautakunnissa jäsenenä sekä vielä asutuskassan rahaston hoitajana. Vielä mainitsen että hänellä oli palveleva henki. Edistyksen eteenpäin viejänä hän toimi suurella mielenkiinnolla vieden nuorisoseuran toimintaa innokkaasti eteenpäin. Syksy aikoinakin hän teki Kosulaan pitkiä matkoja käyden esitelmöimössä milloin mistäkin aiheesta, ilman mitään korvausta. Hänen elämänsä päättyi suurten rasitusten takia. Kuuselan kuoleman jälkeen oli hyvin monta opettejaa tointa hoitamassa. Ensimmäisenä Kuuselan jälkeen oli hänen tyttärensä Aino Kuusela ja Aune Kuusela. Aino Koistinen toimi myös Kojanlahden koululla opettajana, sitten Liisa Pajulahti. Miesopettajana oli Pitkänen. Näiden opettajien aikana oli nuorisotoiminta vilkasta, oli nuorisokerho kokouksia iltaisin. Vanhempi väkikin sai olla siellä seuraamassa ja ohjelma oli monipuolista. Mainitsen vielä opettajien nimiä, Ruottunen ja Hakala olivat miesopettajia. Lepistö oli myös miesopettaja. Vielä niitä oli muutama, mutta en muista heidän nimiään. Koulun päiväkirjat ovat kadonneet. Mainittakoon vielä että Jäätsaaressa toimi vielä semmoinen sivukoulu, Juho Tiilikaisen talossa, opettajana toimi siellä Juho Tiilikaisen miniä, Inkeri Tiilikainen. Koulu oli perustettu Jäätsaareen. Liikenne vaikeuksien takia matkaa kertyi noin seitsemän kilometriä ja suuret vesistöt oli ylitettävänä, syksyin ja keväisin vaikeutti kulkua huonot jäät. Tämä oli aivan paikallaan että tämmöinen järjestelmä saatiin aikaan, oppilaita oli kahdeksan. Kojanlahden koulu lakkasi toiminnasta 1965 alkeiskoulu ja yläluokka 1966. Samanaikaisesti lakkasi myös Jäätsaaren koulu. Kojanlahden koulupiiri liitettiin Ruskilan koulupiiriin.