Joulustressiä, joulustressiä!

CAMBRIDGE. Cambridgen yli-opiston tutkijoiden mukaan vanhaan pakanalliseen Saturnalia-juhlaan pohjautuva kristillinen valonjuhla on muodostunut niin suureksi stressin ai-heuttajaksi, että se vaikuttaa jo monen ihmisen järkeen.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan joulun kiireisellä tunnelmalla ja harmittoman tuntuisilla joululauluilla on ihmisen keskushermostoa lamaannuttava vaikutus.

Yliopiston tutkijat asettivat erikoisvalmisteisia antureita Englannin suurimpien kaupunkien supermarketien tuulikaappeihin ja kauppatiloihin. Tarkoituksena oli uuden teknologian avulla mitata jouluostoksia suunnittelevien kansalaisten mielialan kehittymistä heidän astuessaan kadulta kauppaan ja tehdessä ostoksia.

20%:ssa tapauksista ostoksille aikovien verenpaine nousi jo tuulikaapissa, ja he olivat väliaikaisessa hengenvaarassa. 80 %:lla sydämen syke nousi hidasta hölkkää vastaavaksi. 56%:lla havaittiin muutoksia aivosähkökäyrässä.

Kuusenkoristeet pahimpia

Kauppojen sisään asetettujen mittausvälineiden tulokset yllättivät tutkijat. Stressihormonien määrä nousi kuluttajien verenkierrossa sitä korkeammaksi mitä lähempänä he olivat joulusta muistuttavia asioita. Hedelmäosastojen vaikutus veren adrenaliinipitoisuuteen oli kutakuinkin lievä, kun taas kynttilöitä, tonttuja ja joulukuusenkoristeita sisältävät hyllyt saivat aikaan dramaattisen vaikutuksen.

Helpoimmin havaittavia muutoksia olivat hien kerääntyminen otsalle, hengityksen nopeutuminen ja käsien puristuminen nyrkkiin tai kaulaliinan ympärille.

Suurimmat vaikutukset näkyivät kuitenkin aivojen toiminnassa. Aivosähkökäyrää ilmasta mittaavien laitteiden mukaan asiakkaiden ajattelutoiminta heikkeni huomattavasti jouluisimpien hyllyjen ja osastojen kohdalla. Herkimmillä se saattoi lakata hetkeksi kokonaan.

Tutkijat erimielisiä

Cambridgen yliopiston tutkimuksen otanta oli sen verran pieni, ettei siitä voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suomalaisia joulututkijoita epäilyttää brittiläisten kollegojensa into julistaa joulu pannaan.

- Täytyy ottaa huomioon, että tämä tutkimus tehtiin kiireisimpään jouluaikaan, jolloin tutkijat eivät yleensä ole valppaimmillaan, top-puuttelee Helsingin yliopiston jouludekaani Kyllikki Kuusela.

Hänen mukaansa tutkimustuloksia voi selittää kulttuurien välisillä eroilla. Suomessa joulunvietto aloitetaan perinteisesti jo aattona, Britanniassa vasta joulupäivänä.

Toinen tutkimustuloksia vääristävä seikka on lahjanjakotekniikoiden yhteismitattomuus. Saarivaltakunnassa lahjat jaetaan takanreunukselta roikkuvaan sukkaan, kun Suomessa on käytössä ns. kuusenalusmalli.

Suomalaistutkijat ovat esittäneet kritiikkiä myös tutkimuksessa ilmenneistä sisäisistä ristiriidoista.

- Tutkimustulokset olisivat epäilemättä olleet toisenlaisia, mikäli tutkimus olisi tehty ulkoilmassa, sanoo nimettömänä pysyttelevä tutkija.