Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

Osa 7

Howie havahtui unestaan outoon ääneen. Katariina oksensi kylpyhuoneessa. Howie nousi ylös ja asteli kylpyhuoneen oven taakse. Hän koputti lukittuun oveen.
- Niin? Katariina vastasi voipuneena.
- Mikä sulla on? Onks kaikki ihan ok? Kyseli Howie huolestuneena.
- Kyllä tää tästä helpottaa. On vaan huono olo. Ei tää mitään vakavaa oo, Katariina vakuutteli.
- No hyvä. Huuda jos tarttet apua, Howie huikkasi ja alkoi kertätä vaatteita mennäkseen suihkuun. Kylpyhuoneesta kuului hanan avaus ja hetken päästä Katariina tuli ulos. Howie oli pudottaa silmänsä nähdessään Katariinan vaatetuksen. Hänellä oli päällään pitsinen yöasu, joka kuulsi hieman läpi.
- Joko helpotti? Howie änkytti ja yritti pitää silmäänsä irti Katariinan vartalosta.
- Joo. Mä heräsin siihen kun tuli älyttömän huono olo ihan yllättäen. Mä taidan mennä lepäämään tohon sängylle, Katariina ehdotti.
- Mee vaan. Mä menen nyt suihkuun, Howie sanoi ja käveli puolijuoksua kylpyhuoneeseen. Katariina katseli kuinka Howien kiinteät pakarat heiluivat boksereissa kun tämä kiirehti suihkuun.
- Aah miten täydellinen mies! Katariina huoahti ja heittäytyi sängylle makaamaan.

Nick avasi silmänsä. Hän katsahti kelloon, joka näytti puoli kahdeksaa. Emma nukkui hänen vieressään kuin tukki. Hän kuunteli kuinka viereisessä huoneessa laskettiin vettä. Nick nousi ylös ja veti kylpytakin ylleen. Hän otti lasten sviitin avaimen pöydältä ja hiipi ulos huoneesta. Hän avasi varovasti oven lasten sviittiin. Robbie kääntyili pinnasängyssään, mutta rauhoittui hänkin vielä nukkumaan. Nick koputti vielä Katariinan ja Howien huoneen oveen. Howie tuli avaamaan.
- Huomenta! Nick toivotti.
- Huomenta! Tuu sisään vaan. Kata on just suihkussa, mut kyllä se sieltä kohta tulee ulos, Howie pyysi ja veti oven Nickin jälkeen kiinni. Nick istahti sohvalle.
- No mitenkäs Emma? Howie kysyi ja istuutui Nickin viereen nojatuoliin.
- Nukkuu vielä. Mä kävin just lastenkin huoneessa ja nekin nukkuu vielä. Mä ajattelin, et mä juttelen Emman kanssa enneku mennään aamupalalle jos teillä ei oo mitään sitä vastaan. Lapset tuskin herää vielä puoleentoista tuntiin, Nick ehdotti.
- Mikäs siinä. Onhan teidän puhuttava asiat halki. Mut voitashan me ottaa Katariinan kanssa lapset tänäkin päivänä niin saisitte olla ihan kahdestaan, Howie ehdotti. Nick pudisti tiukasti päätään.
- Ei. Mä haluan olla lasten kanssa. Ne tuntee itsensä ihan hylätyiks jos me vaan Emman kanssa luuhataan kahdestaan. Sen takia me tänne lähdettiin, että voitais olla lasten kanssa, Nick vakuutti. Makuuhuoneesta kuului kuinka Katariina tuli ulos suihkusta. Hetken kuluttua hän tuli Nickin ja Howien luo.
- Huomenta! Sähän olet aikasessa, Katariina toivotti ja istuutui Nickin viereen sohvalle.
- Huomenta! Kuinkas nukutti Howien vieressä? Nick virnuili.
- Ihan hyvin. Aamulla kun mä heräsin mulla oli hirveen huono olo, mutta nyt se on jo paranemaan päin. Kuinkas Emma? Katariina uteli.
- Se nukkuu vielä. Me tässä just juteltiin Howien kanssa, että mä selvitän asiat Emman kanssa ennenku mennään syömään aamupalaa, Nick kertoi.
- Parempi niin. Tuuttekste sitten meidän kanssa puistoon? Meillä on vielä paljon kiertämättä, Katariina kysyi.
- Tullaan. Emma tuskin menee kovin moneen laitteeseen, mutta tullaan kuitenkin, Nick lupasi.
- Mä taidan nyt lähtee takas tonne oottamaan millon Emma herää, Nick sanoi ja nousi ylös.
- Tulkaa sit sanomaan kun haluatte lähtee syömään. Me mennään tonne lasten sviittiin Katan kanssa, Howie sanoi.
- Me tullaan, Nick vastasi ja poistui käytävään. Hän yritti mennä Emman luo mahdollisimman hiljaa, mutta ei onnistunut vaan Emma räpytteli silmiään kun Nick romisteli sisään.
- Hei, Nick sanoi hiljaa ja käveli sängyn luo. Hän istuutui varovasti Emman viereen.
- Mikä on olo? Hän kysyi.
- Ihan hyvä kai, Emma vastasi ja vältteli Nickin katsetta.
- Mä haluaisin mennä suihkuun nyt, Emma sanoi ja nousi istumaan sängyn reunalle Nickin viereen.
- Oota sä vaan siinä. Mä etsin sulle kylpytakin ja särkylääkettä, Nick touhusi, eikä Emma pistellyt erikoisemmin vastaan.
- Ne särkylääkkeet on siellä ylimmässä laatikossa, Emma neuvoi kun Nick yritti epätoivoisesti etsiä lääkkeitä.
- Oikein. Mä en muistanu. Tässä nää on. Oo vaan kuinka pitkään haluat. Onhan meillä aikaa jutella sen jälkeen, Nick sanoi.
- No en kyllä meinannut kysyä sulta kuinka kauan saan olla suihkussa, vastasi Emma ja painui kylpyhuoneeseen. Nick heittäytyi sängylle makaamaan. Kymmenen minuutin päästä Emma tuli pois suihkusta. Hän heitti pyyhkeen tuolille ja alkoi harjata hiuksiaan.
- Tuu nyt tänne. Ne sun hiukset on ihan hyvin, Nick maanitteli ja Emma istuutui hänen viereensä sängylle. Hetken hiljaisuuden jälkeen Emma aloitti.
- Voitko sä koskaan antaa mulle anteeks mitä mä tein? Emma kysyi hiljaa.
- Munhan tässä pitää pyytää anteeks. Mä en ymmärrä kuinka mä saatoin sanoa jotain sellasta, Nick vastasi ja veti Emman lähelleen istumaan.
- Uskothan sä, ettei se Samuel ollut mitään muuta kuin suunnittelija. Oli vaan niin imartelevaa kun se sano haluavansa mut mallikseen. Sen takia mä otin sen kortin, Emma selitti.
- Kyllä mä uskon. Tehdäänkö sopimus? Nick kysyi ja Emma katsoi häneen kiinnostuneena.
- Yritetään kumpikin olla vähemmän mustasukkasia, hän ehdotti.
- Sovitaan niin. Meiltä jää moni riita riitelemättä jos tää sopimus pitää, Emma hymyili ja Nick suuteli häntä pitkään. Nick alkoi avata hitaasti hänen kylpytakkinsa narua, mutta Emma työnsi hänet nauraen pois.
- Hei come on! Luuletsä et mun pää kestää mitään sovintoseksiä tällä hetkellä, hän tuhahti. Nick näytti muka loukkaantuneelta.
- Miten sulla muka krapula vois olla? Nick vitsaili.
- Heh heh. Arvaa muistanko mä koko loppuillasta mitään. Mä muistan tasan sen kun te tulitte, mutta sen jälkeen kaikki on ihan mustaa, Emma naurahti. Nick suuteli häntä jälleen.
- Kyllä mä arvaan. Sä varmaan tuut tykkäämään niistä tän aamun lehtiotsikoista, Nick vakavoitui.
- Ei kai? Miten ne voi olla susta vielä kiinnostuneita? Sä et oo pitkään aikaan ollut mitenkään pinnalla, Emma valitti.
- Kerran julkkis, aina julkkis, Nick totesi.
- Millon sun päänsärky loppuu? Hän tiedusteli typerä virne naamalla.
- Ole ny siinä! Ei ainakaan tänään jos mä saan koko ajan pelätä tulevani raiskatuks, Emma nauroi suukotti Nickin nenää.
- Mitenkäs lapset? Emma huolestui.
- Ei hätää. Ne oli koko eilisen päivän Katariinan ja Howien kanssa puistossa. Nyt ne nukkuu tuolla toisessa sviitissä ja edellä mainitut henkilöt vahtii niitä, Nick rauhoitteli.
- Nyt ukko-kulta vaatteet päälle ja äkkiä! Mä haluan nähdä mun mussukat! Emma määräsi ja heitti kylpytakin päältään ja juoksi vaatekaapille.
- Iik! Viuhahtaja! Nick kiljaisi ja laittoi muka kädet silmilleen. Emma virnisti hänelle vaatekaapilta.
- Sä kiusaat mua ihan selvästi. Ensin kieltäydyt ja sit juoksentelet täällä ilkosillas. Mä näytän sulle kyllä taivaan merkit heti kun mahdollista, Nick mutisi.
- Tuu nyt pukeen päälles äläkä nyhjötä siellä! Emma komensi ja veti jo paitaa päälleen. Nick pomppasi ylös sängystä ja viskasi hänkin takkinsa pois.
- Sananne on lakini, rouva komentaja, Nick karjaisi ja pyöritti Emmaa ympäri huonetta.
- Mä oksennan kohta! Kirkui Emma naama vihreänä ja kaatui sängylle kun Nick lopetti.

Jane astui sisään taloon. Hän oli palaamassa joka aamuiselta lenkiltään.
- Kev! Missä sä oot? Jane huhuili. - Kato mitä löysin lehtikioskista lenkin varrelta, Jane sanoi ja läväytti lehden Kevinin eteen pöydälle. Lehden kannessa komeili kuva Nickistä, joka juoksi Emman perässä hotelliin sisälle. Hänen vieressään oli Katariina. Otsikot kirkuivat: "Ex-BSB ilmiriidassa vaimonsa kanssa Disney Landissä!".
- Ei oo totta! Miten tää on mahdollista? Kevin kysyi ällistyneenä.
- En tiedä. Lue se sisäsivun juttu! Se se vasta on jotain! Jane vaati kiihtyneenä. Kevin selasi lehteä ja löysi jutun ja kuvan, jossa Nick nostaa Emmaa autosta ulos ja Katariina on nousemassa takapenkiltä.
- "Edesmenneen Backstreet Boys- yhtyeen keulahahmo Nick Carter oli eilen illalla ilmiriidassa vaimonsa Emma Carterin kanssa Disney Landin alueella sijainneessa loistohotellissa. Pariskunta riiteli jo iltapäivällä hyvin äänekkäästi sviitissään ja sen jälkeen Emma katosi. Illalla Nick retuutti varsin juopuneen näköistä vaimoaan takaisin hotelille. Syynä pariskunnan riitaan on kuvassakin esiintynyt Emman ystävätär, joka on viihtynyt Nickin seurassa läheisten mukaan hieman liiankin tiuhaan," Kevin luki lehdestä. Juttu jatkui vielä pitkänä ja siinä kerrottiin taustoja mm. Nickin ja Emman avioliitosta ja lapsista. Jane istahti voipuneena keittiön pöydän ääreen ja kaatoi itselleen kahvia.
- Miten tää voi olla mahdollista? Tää juttuhan on täyttä paskaa! Kevin ihmetteli lukemansa jälkeen. Jane kohautteli hartioitaan epätoivoisena.
- Ne ei jätä ikinä rauhaan. Nyt kun te teette sen uuden levyn te saatte samanlaisen myllytyksen aikaan kun sillon ku te olitte vielä yhdessä, Jane huokasi.
- Toivottavasti nää jutut ei mene lasten korviin. Se olis liian kiusallista, hän jatkoi ja lähti suihkuun. Kevin jäi hölmistyneenä lukemaan artikkelia.

Nick, Emma, Katey, Robbie, Katariina, Howie ja Leighanne seisoivat hississä matkalla alakertaan aamupalalle. He keräsivät paljon katseita saapuessaan ravintolaan. Nick ja Emma kävelivät käsikkäin ja lapset sylissään kuin mitään riitaa ei olisi ikinä ollutkaan. Hovimestari näytti heille varatun pöydän joka oli melko suojassa ihmisten katseilta.
- Mä taidan käydä ostamassa sen lehden. Mä haluan nähdä että mitä siinä on kirjotettu kun kaikki tuijotti meitä kun ufoja, Katariina sanoi.
- Joo mee vaan. Onhan se kiva lukee et mitä on tullu tehtyä, Nick myönsi ja Katariina häipyi lehden ostoon. Emma asetteli vieressään istuneelle Robbielle ruokaliinaa vaatteiden suojaksi. Tarjoilija jakoi heille listat.
- Odotetaanko Katariinaa ennen kuin tilataan? Emma ehdotti ja muut myöntyivät. Hetken kuluttua Katariina puuskutti paikalle.
- Tää on ihan älytön juttu mitä mä sitä tossa vilkasin, Katariina naurahti ja antoi lehden Emmalle joka varmisti sen, ettei lehti päässyt lasten käsiin.
- Isi! Saanks mä paahtoleipää ja maapähkinävoita? Katey anoi isältään.
- Saat saat, mutta täytyyhän sun muutakin syödä että jaksat, Nick sanoi ja pörrötti Kateyn hiuksia.
- Älä pörrötä! Tukka menee sekasin, tyttö vastasi tomerana ja tönäisi isänsä käden pois. Nick vilkaisi Emmaa, joka pidätteli nauruaan ruokalistansa takaa.
- Säkö sille oot tommosia opettanu? Nick ihmetteli.
- Hieno nainen on aina hieno nainen, Emma vastasi ja taputti puolisoaan polvelle. Tarjoilijan saapuessa Nick tilasi heille. Howie halusi tarjota aamiaisen, ettei Nickin tarvinnut kustantaa koko matkaa. Vastahakoisesti Nick suostui Howien ehdotukseen.
- Annappas se lehti mulle. Mä vilkasen sitä, Nick pyysi Emmalta, joka lätkäisi juorulehden hänen käteensä. Nickin naamalle nousi sitä leveämpi hymy mitä pidemmälle hän juttua luki.
- No Katariina? Mitenkäs olis pienet tuolla mun sviitissä? Nick vitsaili ja Katariina lähetti hänelle lentosuukon pöydän yli. Emma katsoi miestään kuin mielenvikaista, mutta ymmärsi vitsin luettuaan artikkelin.
- Vai semmosta mun selkäni takana puuhaillaan, Emma naurahti ja ojensi lehden Howielle, joka oli seuraavana lukuvuorossa.
- Noi kuvat ne ois kyllä voinu jättää pois, Emma jatkoi.
- Mitä siellä lukee? Lue mullekkin, Leighanne vaati.
- Tämä ei ole lasten lehti. Iskä lukee sitten iltasadun illalla, Howie lupasi. Aamiaisen syötyään he suuntasivat kulkunsa takaisin sviitteihin.
- Tehdäänkö niin että puolen tunnin päästä ollaan valmiita lähtöön? Nick ehdotti.
- Eiköhän se käy niin, Howie lupasi ja lähti Leighannen kanssa lasten sviittiin. Katariina sulkeutui sviittiin ja päätti tehdä sen mitä oli jo kauan harkinnut. Hän istuutui puhelimen ääreen ja valitsi numeron Suomeen.
- Väänänen, Ollin uninen ääni vastasi.
- Hei kulta! Anteeks että mä herätin, mutta oli pakko kuulla sun ääntäs, Katariina sanoi pehmeästi.
- Hei! Ei se mitään. Ihana kuulla sun ääntäs! Mulla on jo ihan kauhee ikävä. Onneks sä tuut sieltä viikon päästä pois, Olli kiitteli.
- Mulla on sulle sitten yllätys kun sä tuut, hän jatkoi.
- Jaaha. Mä tuskin maltan odottaa kotiin pääsyä, Katariina vastasi.
- No mitäs sinne kuuluu? Olli kyseli.
- Nickin sisko B.J sai vauvan alku viikolla ja nyt me ollaan Disney Landissä matkalla. Tultiin eilen ja lähdetään tänään, Katariina kertoili.
- Miten te ootte yötä siellä? Eikös se ole ihan lähellä Emman ja Nickin kotia? Olli ihmetteli.
- Sitähän mäkin aluks ihmettelin, mutta Nick halus välillä pois kotoa ja se makso tän koko lystin. Me asutaan tällasessa loistohotellissa ja vielä parhaissa sviiteissä! Katariina kertoi haltioissaan.
- Vai sellasta. No ketäs kaikkia teitä siellä on? Olli kysäisi.
- Nick, Emma, Katey, Robbie, Howie, Leighanne ja mä, Katariina luetteli.
- Entäs siellä? Onko kaikki ihan hyvin? Hän jatkoi.
- Juu on täällä kaikki niin kuin ennenki. Äitis käski laittaa terveisiä koko suvulta, Olli muisti.
- Kerro takasin. Mä päästän sut nyt takas nukkumaan. Mä soittelen sit lähempänä siitä poistulosta, Katariina lupasi.
- Ok. Hauskaa päivää teille kaikille. Kerro terveisiä! Mä rakastan sua, Olli tunnusti.
- Mä kerron. Niin mäkin sua! Moi! Katariina vastasi.
- Moi! Olli lopetti. Katariina laski luurin paikoilleen ja jäi tuijottamaan ulos ikkunasta. Hän ei huomannut Howieta, joka seisoi ovenraossa ja oli kuullut lopun puhelusta. Howie katsoi Katariinaa surullisena ja tunsi sydämensä pakahtuvan rakkaudesta. Hän rukoili ihmettä saadakseen Katariinan omakseen. Samaan aikaan Katariina mietti kuumeisesti tekemiään päätöksiä ja olivatko ne oikeita.

- B.J! Missä sä oot? A.J huhuili tullessaan kotiin.
- Täällähän mä! Kuului B.J:n vastaus ja hetken kuluttua B.J ilmestyi olohuoneeseen kantaen Treytä käsivarrellaan.
- Hei poika! A.J kaappasi Treyn syliinsä.
- Älä kovin riepota! Trey söi just äsken, varoitti B.J ja istahti sohvalle.
- No en en. Enhän mä kultaa riepottele. Mä vien mussun kohta nukkumaan, lässytti A.J.
- Juu vie vaan. Oliko Blossom tossa pihassa vielä? Mä päästin sen äsken ulos kun suunnittelin laittavani Treyn nukkumaan, B.J selitti. Hän huomasi pöydällä olleen A.J:n tuoman lehden.
- Mikäs tää on? Eikä! Noihan on Emma ja Nick! Mistä sä tän löysit? B.J selasi lehteä.
- Siitä mun pitikin puhua. Luepas se juttu. Niillä on ilmeisesti ollu joku riita, mut tuskin tuo juttu on totta, epäili A.J.
- Mä lähden nyt nukuttamaan tätä. Lepää sä siinä vaan. Mä olen sun nöyrin palvelijas sen jälkeen, A.J kuiskasi ja suikkasi suukon B.J:n poskelle.

Nickin kännykkä pirahti soimaan.
- Kuka se on? Emma kysyi aurinkolasiensa takaa.
- Äiti, Nick huokasi tuskastuneena ja vastasi.
- Niin, hän murahti puhelimeen.
- No äiti täällä hei! Jane vastasi.
- Mitäs sinä? Nick kysyi vaikka tiesi tasan tarkkaan, miksi Jane soitti.
- Olettekos te nähneet ne tämän päivän lehtiotsikot? Jane aloitti varovasti.
- No arvaa kaks kertaa, Nick tuhahti.
- Niin sitä mä vaan, että olettehan te Emman kanssa väleissä? Siis ettei mitään kamalaa ole tapahtunu, uteli Jane.
- Kuule äiti. Älä nyt vaan usko kaikkea paskaa mitä niissä lehdissä lukee. Kyllähän sä olet jo oppinu ettei ne kaikki ole totta. Meillä oli eilen riitaa, mutta se on nyt sovittu ja kaikki on hyvin, Nick vakuutteli.
- No sehän on hyvä, Jane huoahti.
- Enhän minä tietenkään tuota lehtijuttua uskonut, mutta pelkäsin kuitenkin, että jotain on tapahtunu, hän selitteli.
- Älä pelkää. Ei tässä mitään hätää ole, Nick vakuutteli.
- No minä päästän sinut nyt pitämään hauskaa. Kerro terveisiä kaikille ja tulette sitten ens viikolla käymään! Jane määräsi.
- Kerron kerron ja kyllä me tullaan jos vaan ehditään. Moikka! Nick hyvästeli.
- Moi! Lopetti Jane. Nick laittoi puhelimen takaisin Emman käsilaukkuun.
- No mitäs Jane? Emma kyseli.
- Hätäili, että ollaanko me vielä yhdessä, Nick naureskeli ja rutisti Emman kainaloonsa.
- No sanoithan sä sille, ettei olla? Emma vitsaili ja suukotti Nickiä.
- Oma pikku puliukko, Nick naurahti ja Emma tönäisi häntä.
- Äiti, äiti! Sun on pakko tulla mun kanssa tohon laitteeseen! Huusi Katey, joka juoksi istumaan äitinsä ja isänsä luokse. Hänen perässään seurasivat Howie, Katariina ja Leighanne.
- Mihin laitteeseen? Emma kysyi.
- No noihin lentäviin norsuihin, Katey tuhahti. Emma loi toivottoman ilmeen Katariinaan.
- Katey ja Leighanne kävivät siinä äsken ja nyt ne haluaa uudestaan, Katariina virnisti.
- No eikö isi voi tulla sun kanssa? Emma yritti mutta tyttö pyöritti tiukasti päätään.
- Ei kun mä haluan äitin kanssa, Katey vaati tomerasti ja halasi äitiään.
- Se on äitin nyt pakko mennä. Mä lähden Robbien kanssa siihen viereiseen laitteeseen. Se vaikuttaa ihan meille sopivalta, Nick virnuili.
- No okei. Mä lähden. Lähteekö Leighanne mukaan? Emma huokasi ja nousi ylös penkiltä.
- En mä lähde, Leighanne vastasi.
- Me jäädään odottelemaan tänne. Mee nyt ja nauti koko rahan edestä! Howie nauroi ja Emma mulkaisi häntä murhaavasti.
- No niin tuuhan nyt Kate, mennään, Emma kehotti ja lähti käsi Kateyn kädessä kohti lentäviä norsuja.

- Joko sulla on parempi olo? Huhuili Katariina Emmalle, joka "ilmaisi itseään" vessassa.
- Pikku hiljaa, Emma ähkäisi.
- Mä menen tohon ulos odottamaan. Tuu sit kun pystyt, Katariina kertoi ja Emma örähti jotain, jonka Katariina tulkitsi myöntymiseksi. Hän astui ulos vessasta, jonka oven taakse oli kertynyt jo pienoinen jono. Katariina käveli sivummalle, jossa muut istuivat syömässä jäätelöitä.
- No mitenkäs siellä voidaan? Howie kysyi ja nuolaisi minttujäätelöään. - Eiköhän se kohta tule ulos, Katariina totesi ja istahti Leighannen viereen penkille.
- Miksi äitillä on huono olo? Katey kysyi isältään silmät ihmetyksestä suurina.
- Äiti on vähän kipeä ei mitään muuta. Älä huoli, kyllä äiti siitä tervehtyy, Nick lohdutteli tyttöä. Hetken päästä kalpea Emma tuli ulos vessasta.
- Otatko jäätelöä? Nick vitsaili ja työnsi Emmalle suklaatuuttiaan.
- Taidanpa jättää tällä kertaa väliin, Emma vastasi.
- No minnekkäs seuraavana? Hän jatkoi.
- Katey ja Leighanne haluaisivat mennä kohta syömään ja kyllä muakin jo vähän hiukoo, Howie ehdotti.
- Mitäs te ipanat haluaisitte syödä? Nick kysyi.
- Jäätelöö, Robbie vastasi.
- Minä sulle jäätelöt näytän poika! Emma naurahti ja kiepautti Robbien rattaita. Pojan suu kääntyi valloittavaan hymyyn.
- Mennään johonkin hampparipaikkaan. Ei näitä kannata mihinkään ravintolaan viedä kun ei ne syö kuitenkaan mitään kunnon ruokaa, Nick pohti. Howie ja Katariina kävelivät edellä Kateyn ja Leighannen kanssa ja Emma ja Nick löntystivät perässä Robbien kanssa.
- Kulta ootsä huomannu kuinka paljon katseita me kerätään täällä sen lehtijutun ansiosta, Nick sanoi laittaessaan kätensä vaimonsa olkapäälle.
- Joo olen. Eikä nää aurinkolasit auta asiaa yhtään, Emma naurahti ja nosti lasit otsalleen.
- Oletko sä nähny yhtään valokuvaajaa? Hän jatkoi.
- En, onneksi, vastasi Nick.
- Jaha. Nyt ne on tainnu löytää meille ruokapaikan, Emma huomasi ja luotsasi Robbien rattaat hampurilaisbaarin ovesta sisään.

- Moi! Me tultiin nyt, Leslie kajautti heidän saapuessaan Sallan ja Aaronin kotiin.
- Moi moi! Tulkaa sisään vaan, Aaronin pää ilmestyi esiin keittiön ovesta.
- Me tullaan ihan kohta. Olkaa kuin kotonanne, Aaron lupasi ja häipyi takaisin keittiöön, jossa Salla tuskaili paistinsa kanssa.
- Miten mä voin tällasta tarjoilla? Täähän on ihan palanutta? Salla voihki.
- No laitat nyt siihen sen kuorrutuksen niin kukaan ei huomaa mitään, Aaron lohdutteli.
- Mä vien nyt tän salaatin tonne pöytään, hän jatkoi ja jätti Sallan kuorruttamaan paistia.
- Sallalla kestää vielä hetkisen, mutta ei mitään hätää. Kohta päästään syömään, Aaron kertoili ja asetteli salaattikulhot pöytään.
- Tarttiskohan se apua? Leslie ehdotti ja nousi ylös sohvalta.
- Ei ei. Istu vaan siinä, kyllä se siellä pärjää, Aaron hätääntyi ja Leslie loi hämmentyneen katseen aviomieheensä, joka tyytyi vain kohauttamaan hartioitaan. Lastenhuoneesta alkoi kuulua hillitöntä huutoa.
- Mikähän niillä kahdella taas on? Ihmetteli Aaron.
- Pikku hetki. Mä käyn kattomassa mikä siellä mättää, hän jatkoi ja kiirehti lastenhuoneen suuntaan. Lastenhuoneessa Minnie istui itkemässä nukkevuoren keskellä. Winnie istui sivummalla syyllisen näköisenä.
- Tytöt! Mitä te ootte tehneet? Justhan täällä siivottiin, Aaron kysyi ankarasti.
- Winnie kiusaa, Minnie parkui suoraa huutoa.
- Enkä, Winnie puolusteli. Aaron alkoi kerätä leluja takaisin kaappiin.
- Nyt lopetatte tuon tappelun. Tulkaa isin kanssa alakertaan, siellä Brian ja Leslie-täti, Aaron komensi. Siivottuaan lelut hän asteli tyttöjen kanssa ruokailuhuoneeseen, jossa muut jo odottivat heitä.
- No mikäs siellä oli hätänä? Salla kysyi Aaronilta, joka auttoi Winnien ja Minnien istumaan.
- Pikku riita, yllätys< yllätys, Aaron tuhahti ja istahti itsekin pöydän ääreen.

- Kotona jälleen! Emma huoahti ja läväytti kantamuksensa olohuoneen lattialle.
- Kulta mä käyn heittämässä Howien ja Leighannen kotiin. Mä tuun kohta, Nick huikkasi oven raosta ja läimäytti oven kiinni. Emma kantoi laukut yläkertaan ja lajitteli likapyykit pesukoneeseen. Sen jälkeen hän lähti keittiöön Robbie kainalossaan laittamaan iltapalaa.
- Huomenna täytyy kyllä käydä kaupassa, hän mutisi katsellessaan puoli tyhjää jääkaappia. Puhelin pirahti soimaan. Soittaja oli Salla.
- Te ootte jo kotona. Mitenkäs matka meni? Salla uteli.
- No siinähän se. Sä olet varmaan lukenut lehdestä meidän edesottamuksista, Emma naurahti.
- No olihan siinä jotain juttua, mut en mä sitä oikein uskonut. Onkos Kata vielä siellä? Salla tenttasi.
- Ne lähti Nickin kanssa muka viemään Howieta ja Leighannea kotiin, mutta mikäli lehteen on uskomista ne on varmaan jollain syrjäisellä kadulla muhinoimassa just nyt, Emma totesi.
- Niin niin, Salla nauroi.
- Millonkas me pidetään se tyttöjen ilta? Me, Kata ja Henu? Kysyi Salla.
- Mitenkäs olis vaikka perjantaina? Sillon ei olis sullakaan seuraavana päivänä töitä, Emma ehdotti.
- Joo sehän kävis. Mikäs päivä se Kata tarkalleen lähtee kotiin, Salla mietti.
- Sunnuntaina aamupäivällä. Mutta pidetäänkö sitä perjantaita sovittuna? Mun täytyy nyt mennä laittamaan jotain iltapalaa kun porukat on aika väsyneitä. Mä tulen käymään joku päivä toimistolla niin puhutaan lisää, Emma lupasi.
- Okei. Moikka! Salla lopetti.
- Moi! Emma hyvästeli ja merkkasi samantien kalenteriin tyttöjen illan. Hetken päästä Nick ja Katariina palasivat reissultaan. He törmäsivät ensimmäiseksi keittiöön.
- Mitäs ihanaa se pikku vaimo on meille laittanut? Nick vitsaili ja sai patalapun päähänsä.