SUOMI-EESTI-LIETTUA-PUOLA-UNKARI-PUOLA-LIETTUA-EESTI-SUOMI
MATKAN VARRELLA KIRJOITETTUA: ***8.8. KRAKOVASSA*** Itä-Euroopan matkani alkoi kaksi viikkoa sitten eli 23.7. Helsingistä. Alkuperäinen reittisuunnitelmani meni suunnilleen näin: TALLINNA-VILNA-VARSOVA-KRAKOVA-BUDAPEST-BRASOV-KOSICE-BRATISLAVA-PRAHA. Olen matkustellut suunnitelman mukaan aina Budapestiin asti, mutta Romanian vaihdoin takaisin Puolaan... Saavuin tänne Krakovaan aamulla ja ihan sattumalta löysin mukavan hostellin, joka on ehdottomasti paras tähän mennessä. Tämän Sun-nimisen hostellin lyömättömiä etuja ovat mm. yhden hengen huone dormivuoteen hinnalla (35 zl) sekä ilmainen pesukoneen käyttö. Uskon viihtyväni Krakovassa aina 17. päivään asti, jolloin tapaan Henriikan Prahassa. Ja, jos aiemmin tekee mieli muualle, käyn tsekkaamassa Slovakian Kosicen. Fiilikset nyt ovat aika levolliset. Matkaa puolet takana, puolet edessä. ***BRIIFFAUS TÄHÄNASTISESTA:*** ***TALLINNA*** Matkustin Tallinkin aamulautalla Tallinnaan ja päivä meni yöbussia odotellessa. Matka maksoi 18 €. Välttelin vanhaa kaupunkia ja totuttelin rinkankantoon. Satamasta linja-autoasemalle ei ole mikään lyhyt matka, joten kannattaa ottaa satamasta aseman lähelle ajava bussi. Linja-autoasema on eestiksi autobussijaam. Asemalla on Eurolinesin toimisto, josta ostin Visa Electronilla bussilipun Vilnaan (24 €). Lippu on Suomesta etukäteen ostettaessa huomattavasti kalliimpi. ***YÖBUSSI VILNAAN*** Bussit ovat elokuussa aika täysiä. Busseissa on yleensä wc. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön (kuten myöhemmin käy ilmi), joten kaikkeen kannattaa varautua. Jaloittelutaukoja oli matkalla tasaisin väliajoin. Bussi oli kaksikerroksinen ja moderni. Passintarkastuksia Via Baltica on usein, mutta niitä varten ei tarvitse nousta bussista. ***VILNA*** Ensivaikutelma karu! Asemanseutu epämääräinen, neuvostoliitto-tyyppinen. Joka puolella maatuskamaisia huivi-mummoja. Ihan ensiksi menin Eurolinesin toimistoon ostamaan yöbussilipun Varsovaan. Maksuvälineenä tässä toimistossa käy ainoastaan käteinen. Bussilipun hinta oli 21 €. Yritin löytää asemalta bussia hostelliin, mutta se oli ihan mahdotonta. Bussipysäkkien numeroinnissa ei ollut mitään havaittavaa logiikkaa ja kukaan (ihan ystävällisen oloisista liettualaisista) ei puhunut englantia kysyessäni neuvoa. Bussiasemaa vastapäätä on rautatieasema, jonka edustalta löysin oikean bussin. Bussilla lähdin matkaamaan kohti Filaretai-hostellia, jonka olin netistä valinnut selkeiden miten-sinne-pääsee-asemalta-ohjeiden perusteella. Filaretai-hostelli olikin oikein viihtyisä ja henkilökunta ystävällistä. Hostelli sijaitsee kävelyetäisyyden päässä vanhasta kaupungista ja hostellilta voi ilmaiseksi ottaa lainaan moderneja kaupunkipyöriä. Jaoin 4-hengen huoneen kahden irlantilaistytön kanssa. Ekana iltana tapasin kaverin kaverin, englantilaisen Scon, jonka kanssa kävimme muutamalla. Tyyppi tekee Vilnan In Your Pocket-opasta, joten sain tosi hyviä menovinkkejä ja tietoa Liettuasta. Toisen päivän hengailin irkkutytsyjen kanssa kaupungilla. Tehtiin turistikierros-ajelu sekä kiivettiin näköalakukkulalle, josta avautui huikeat näkymät yli kaupungin. Kannatti kiivetä! Vilnasta jäi todella mukava kuva. Kaupungilla tuntuu olevan selkeä identiteetti eikä ainakaan katukuvassa näyttänyt olevan kiirettä länsimaistua. Vilnassa oli hauska huomata paikallisten uteliaisuus ulkomaalaista kohtaan. Ihmiset tulivat juttelemaan ja olivat yleisesti ottaen erittäin ystävällisiä. ***YÖBUSSI VARSOVAAN*** Reilusti tilaa. Bussissa EI VESSAA! Ainoa vessapysäkki Puolan raja-asema, jossa ilman valaistusta oleva (todellakin pilkkopimeä) bajamaja ilman istuinta (kyllä tytötkin oppivat tämän kokemuksen jälkeen tekemään sen seisaaltaan). Vinkki: Älä ota juotavaa bussimatkalle! Bussi muuten ihan ookoo. Puolan raja-asemalla tax free-myymälä. ***VARSOVA*** Taasen bussimatka neuvostolähiöiden läpi epämääräiselle neuvostoasemalle ei antanut kaupungista kiiltävää ensivaikutelmaa. Mutta. Onneksi olin oppinut olemaan tekemättä hätiköityjä johtopääätöksiä jo Vilnassa. Bussin jätettyä asemalle (kaukana keskustasta) ihmettelin, miten pääsen hollantilaisen ystäväni Jeroenin luo keskustaan. Harhailin jonkin aikaa erään liettualaispojan kanssa - se oli yhtä pihalla kuin minäkin. Otin sitten aikani vaelleltua taksin keskustaan. Sain neuvoteltua taksin hieman alennuksella, mikä olikin onni, sillä Varsovan hintataso oli olettemaani huomattavasti korkeampi. Hassu taksikuski oli kommunismin vuosina loikannut länteen ja asunut mm. Espoon Otaniemessä... Ensimmäinen päivä Varsovassa meni pyörän selässä. Kaupunki oli upea ja sain tilaisuuden nähdä "parhaat palat" selostuksen kanssa. Museossa esitetty filmi Varsovan tuhoutumisesta ja sen jälkeinen fillarointi Varsovan getossa saivat hiljentymään. Ateriat trendi-kuppiloissa trendi-hinnoin toivat pienen huolen rahojen riittämisestä. Hintataso oli lähes tulkoon Suomen luokkaa. Illalla lähdimme klubbailemaan Jeroenin ystävien, ruotsalaisten ex pattien, Amandan ja Alexin kanssa. Loistava paikka oli Organza-yökerho sekä opiskelijayökerho Park. LTKK:n opiskelijakortti kävi täällä sisäänpääsyyn:) Eli, SYL:n kortti on osoittautunut maailmalla aivan kelvolliseksi. Kaikkialla (lukuunottamatta yhtä krakovalaista discoa Music Bar 9:n alakerrassa), missä opiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen, on oma suomalainen kortti riittänyt ihan hyvin. Myöskään hostellikorttia ei ole pakollisena vaadittu missään. Toisena päivänä pyöräilimme lisää ja teimme retken romanttiseen kaupunginpuistoon, jossa maisemat lampineen ja ruusutarhoineen olivat todella maalauksellisia. Illalla tapasimme Lauran, joka oli tullut Varsovaan samana päivänä. Kävimme italialaisessa raflassa illallistamassa, jonka jälkeen jatkoimme Jeroenin kanssa jonkin trendiklubin Karibia-bileisiin. Musiikki oli pelkästään housea. En oikeen digannut. Vaihdoimme sitten Organzalle, mutta meno oli todella laimeaa edellisiltaan verrattuna. Kaiken kaikkiaan Varsovasta jäi mukava kuva. Ihmiset tuijottivat taas ulkomaalaista minua ja tulivat juttelee. Näille ihmisille olin todella eksoottinen - turisteja kun ei Varsovassa kai liiemmin ole. ***JUNAMATKA KRAKOVAAN*** Juna oli täyteen pakattu päiväjuna ja tunnelma tiivis. Matka kesti n. 3 tuntia ja maksoi n. 20 €. ***KRAKOVA*** Asemalla oli vastassa hostelliporukkaa. Menimme Strawberryn ilmaiskyydillä Strawberry-hostelliin ja saimme liukuhihnalta standardin Strawberry-majoituksen. Hotellissa oli pyykinpesupalvelu ja siistit huoneet, mutta miinuksena hostellin suuruus. Asukkaita oli älyttömän paljon ja paikasta puuttui kodinomaisuus, jota pidemmällä reissulla oppii arvostamaan. Illalla menimme hengailemaan kiinalaiseen ravintolaan. Söimme ihan sairaan paljon! Satsauksen jälkeen ei oikeen päässyt enää liikkumaan yökerhoille asti. Toisena päivänä kuljimme kaupunkia ristiin rastiin. Illalla suuntasimme Freak Club -yökerhoon. Aivan loistava kynttilänvalolla valaistu kellaridisco ja bilettäjät etupäässä rentoa paikallista porukkaa. Jalan alle menevä musiikki oli kotoisin useammalta vuosikymmeneltä. Suosittelen! Viimeinen päivämme eli kaavailemamme keskitysleiripäivä meni hieman penkin alle. Krapulan ja yleisen velttoilun takia lähdimme Oswiecimiin liian myöhään. Ja bussikin sitten meni ajamaan museon ohi. Päätepysäkillä, jossain kaupungin laidalla huomasimme viimeisen bussin takaisin Krakovaan lähtevän tunnin sisällä. Koska mulla oli jo junalippu hommattuna Budapestin yöjunaan, päätimme skipata Auschwitzin ja ehtiä ajoissa junaan. Laura jäi vielä päiväksi Krakovaan ja minä lähdin Unkariin hummailemaan Sziget-festareille Paulan kanssa. ***YÖJUNA BUDAPESTIIN*** Junalippu maksoi n. 36 €. Junassa sai nukuttua makoisasti, vaikken ottanutkaan makuupaikkaa. Nukkumisen kannalta parhaaksi havaittu istuin on selkä menosuuntaan päin -sohva. Usko tai älä, mutta näin ei junan hidastaessa/pysähtyessä putoa lattialle. Olo ei ollut yhtään turvaton, vaikka olinkin hieman jännittänyt yöjunassa yksin nukkumista. Arvotavarat taskuihin ja pussilakanan sisään nukkumaan. No hätä. Aamuyöstä Slovakian puolella juna täyttyi festariporukasta ja jaoin hyttini paikallisten kanssa. Budapestin asemalla oli samana aamuna Saksasta saapunut Paula mua vastassa. ***BUDAPEST*** Hampurilaisravintoloissa ruokailusta oli kehittynyt tapa, joten aamu Budapestissa alkoi tottuneen tukevasti mäkkärillä. Paula oli järjestetyllä Jookoskookos-matkalla ja minä en, joten mun piti ettii itselleni hostelli. Olin netistä taasen ottanut yhteystietoja ja lähdin bussilla legendaariseen Backpack-hostelliin. Oli muuten aika vaikee löytää, kun koko Budan puoli (Budapestin mäkinen puoli) oli revitty auki tietyömaan takia. Niinpä kaikki bussit menivät ihan omia reittejään eikä hostellin nettisivuilla olleilla saapumisohjeilla tehnyt enää mitään. Löysin kuitenkin perille ja huomasin, että mesta on tosi kaukana kaikesta. Hostelli oli aika erikoinen päktuutesikstiis-hippiluola. Yhden yön ajan viihdyin, tai viivyin ja sitten lähdin etsimään uutta paikkaa. Seuraavat neljä yötä yövyin Gellert-kukkulan Citadella-hotellissa. Edulllinen paikka näköalakukkulalla. Mahtavat suihkutilat. Iso miinus oli 11-hengen dormihuone, jossa yöpyi tosi sekalaista porukkaa. Lattialla vilisti suuria koppakuoriaisia. Kukkulalle kiipeäminen alkoi sekin parin päivän jälkeen vituttaa. Tutustuin suomalaiseen Eijaan ja liikuimme loppuajan kolmestaan, Paula, Eija ja minä. Löysimme sattumalta todella edullisen hostellin Margit-saarelta ja muutimme sinne Eijan kanssa pariksi yöksi. Räkänen mesta ja hostellin pitäjä kunnon tylyttäjä. Hostellissa oli tosin älyttömän mukavia muita reppumatkailijoita, joiden kanssa oli kiva heittää läpyskää. Viikon aikana Budapestissa tuli pääosin vain hengailtua siellä täällä, vailla sen kummempaa plääniä. Oon ollut Budapestissa aikaisemminkin, joten paikka on aika tuttu eivätkä nähtävyydet enää jaksa kiinnostaa. Sziget-festareilla tuli oltua vain yksi yö. Esiintyjänä silloin oli mm. HIM ja The 69 Eyes. Yksi päivä meni pulikoidessa ihanassa kaupunginpuiston kylpylässä, joka on todellinen paratiisi. Yhtenä iltana vedettiin Paulan kanssa aivan mielettömät kännit sörösöössä. Pohjana oli Fatal-illallinen coctaileineen. Yöllä siirryimme joidenkin paikallisten poikien kanssa ulkoilmayökerhoon. Aamubussilla hostelliin. Kuluttavaa. Budapest on kaunis kaupunki, mutta ihmiset ovat tylyjä ja yrittävät kusettaa joka käänteessä. Byrokratia kukoistaa. Rautatieasemalla, ostaessani Krakovan junalippua, jonotin lippuluukulle yli tunnin. Luukulle päästyäni jouduin sitten täyttelee pinon lomakkeita englanniksi ja saksaksi, mm. osoitetietoni Suomessa. Outoa... Mut hei, jee jee, takas Puolaan, Puola rulettaa! ***YÖJUNA KRAKOVAAN*** Maksoi suurin piirtein saman verran, kuin matka Budapestiin eli n. 36 €. Ei tullut nukuttua. Alkumatkan jaoin hytin unkarilaisen papan kanssa, joka tuijotti mua koko ajan ja puhui siinä ummetlammet mulle unkariksi. Päästyäni paapasta eroon piti Slovakian rajalla passia piti näyttää ainakin neljälle eri rajavartijalle. ***KRAKOVA*** Ekalle päivälle suunnittelin retkeä Auschwitziin. Nukkuessani yöllistä univelkaani pois en sitten ehtinyt taaskaan ajoissa matkaan. Niin, Paula lähti sinne Saksaan takaisin ja minä olin nyt yksin Puolassa. Tässä hostellissa porukka oli aika paljon omissa oloissaan ja minä nyhjäsin yhden hengen huoneessani. Ei oikeen jaksanu tehdä mitään, harmitti se, ettei ollu ketään kaveria, jonka kanssa tehdä jotain hauskaa. Krakovassa oli aika huonot ilmat. Meilkein joka päivä satoi. Mua alkoi jo hieman rasittaa toi liikkuminen kohteesta toiseen ja päätin vain oleilla ja ottaa rennosti. Tein pitkiä kävelylenkkejä, mutta muuten oleilin aika paljon huoneessani. Hostellin tv-huoneessa tapasin skotlantilaisen tyypin, jonka kaverilla oli ruokamyrkytys. Sen kans sitten aika tiiviisti oleilin noin viikon ajan. Käytiin bilettää ja syömässä. ***AUSCHWITZ*** Auschwitzissa tuli rankkasade keskellä kirkasta päivää. Salamoi ja myrskysi. Olin juuri labyrinttimaisessa juutalaisten muistorakennuksessa, kun taivaan hanat aukesivat. Pelottava tunnelma. Talo oli hyvin pimeä ja taustalla soi hengellinen musiikki. Seinät olivat täynnä kuolleiden juutalaisten kuvia. Viimeisessä huoneessa oli alttari, jonka luona sai hiljentyä ja muistaa uhreja. Eräs nainen itki lattialle heittäytyneenä. Hiljaisuuden rikkoi vain saksalaisturistin iloinen naurunremakka... Auschwitzin retki oli aika järkyttävä. Onneksi olin todella väsynyt reissun jälkeen, joten unensaannin kanssa ei ollut ongelmia. Ruoka ei tosin oikeen maistunut samana päivänä, ainakaan keskitysleirin kahvilassa... Karuin näky leirillä oli vankien asuintilat Birkenaussa. Hehtaarikaupalla piikkilangoin ja vartiotornein ympäröityä teloituskenttää. Navettaa muistuttavat vankien yöpymistilat suorissa riveissä keskellä kulkevan, kaasukammioon johtavan rautatiekiskon molemmin puolin. Yli 70% leireille tuoduista vangeista ohjattiin suoraan myrkytettäviksi. Auschwitzin ja Birkenaun leireillä on saanut surmansa arviolta n. 1,5 miljoonaa ihmistä, joista n. 90% oli juutalaisia. Auschwitzin museossa sain kylmiä väreitä katsellessani vankien henkilökohtaisista tavaroista, kuten hammasharjoista, matkalaukuista, silmälaseista ja vauvanvaatteista koottuja röykkiöitä. Museossa näytetään englanninkielinen video keskitysleirien eloonjääneiden vapauttamisesta. Näiden harvojen selvinneiden vankien esiintyminen videolla riutuneina ja kidutettuina oli rankkaa katseltavaa. ***16.8. KRAKOVASSA*** Tänään paavi eli John Paul II saapuu Krakovaan, joka on hänen kotikaupunkinsa. Paavilla ja katolisella kirkolla on merkittävä asema Puolassa. Kommunismin aikana paavi on tukenut lehdistön sananvapautta ja kirkko koonnut kansaa yhteen. Kaupungin kaikki ikkunat, niin kotien kuin yritystenkin, ovat täynnä paavi-julisteita. Paavi-aiheista sälää, lippuja, astioita, ym. myydään kaduilla ja kaupoissa. Vierailu vaikuttaa kaikkeen. Kaupungissa on kolmen vuorokauden alkoholinmyyntikielto. Ja mulla on huomenna synttärit. Suurin osa ravintoloista pitää ovensa kiinni. Henriika saapuu Krakovaan 17.8. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Prahaan, mutta Keski-Euroopan tulvatilanne esti - koko Prahan keskusta on evakuoitu. Krakovassa on juhlan tuntua. Paikalliset pesevät ikkunoitaan ja heiluttelevat paavi-lippuja. Kaupunki on täynnä iloisia puolalaisturisteja kameroineen. En oikeen aluksi ymmärtänyt tota paavi-villitystä, mutta odottamis-fiilis on tarttunut muhunkin ja mullakin on hostellilla oma paavijuliste. Paavi esiintyy aukiolla, jonne odotetaan 3-4 miljoonaa ihmistä. Ei ole mitään chansseja nähdä sitä edes vilaukselta. Puolalaismummot ovat menneet kentälle varaamaan seisomapaikan jo edellispäivänä ja yöpyvät viheriöllä makuupusseineen. Vaihdoin hostellissa mun "yksiön" kahden hengen huoneeseen. Henkilökunta on todella ystävällistä. Ne sanoi, että oon pisimpään niillä majoittunut asukas. Parin viimeisen päivän ajan mulla on ollut flunssa, mutta onneks rinkasta löytyy itsehoitolääkkeet joka lähtöön. Ehkäpä ensi kerralla otan matkavakuutuksen, niin säästyy kokonaisen lääkekaapin sisällön raahaamiselta. Olimme Krakovassa pari päivää. Paavin vierailun aiheuttaman hössötyksen seuraaminen oli mielenkiintoista, mutta viideksi päiväksi venynyt alkoholinmyyntikielto alkoi vituttamaan. Kiertelimme kaupungilla ja teimme pikaisen retken Auschwitziin. Sitten lähdimme Varsovaan. ***VARSOVAssa*** suunnitelma oli se, ettei oteta mitään majoitusta. Laitettiin rinkat rautatieaseman säilytykseen, menovaatteet päälle ja sukellettiin Varsovan yöelämään. Tai ainakin yritetttiin. Oltiin siellä keskellä viikkoa eikä missään tuntunut olevan menoa. Käveltiin yöllä ristiin rastiin kaupunkia ja lopulta aamun pikkutunneilla soitettiin yhteen vanhan kaupungin hostelliin, jonne onneksi päästiin yöksi. Mulla oli päällä sellainen vesirajamekko eikä meillä ollut passeja mukana. Oltiin varmaan aika näky silloin aamuyöllä. Poistuttiin sitten vähin äänin paikalta aamulla. Ne reput piti hakee älyttömän aikaisin sieltä säilytyksestä, joten oltiin ylhäällä jotain kuuden aikoihin... ***BUSSIMATKA VILNAAN*** Mentiin päiväbussilla Liettuaan. Bussi kulki hyvin hitaasti, mutta reitti halki maaseudun pikkukylien oli todella kaunis. Vilnassa suuntasimme Filaretai-hostelliin ja olimme siellä pari päivää. Hostelli lainaa pyöriä ilmaiseksi, joten pyöräiltiin kaupunkia laidasta laitaan. Kävimme mm. KGB-museossa. Iltaelämä Vilnassa oli aika ihmeellistä. Olimme Krakovan alkoholittoman loman jälkeen kovalla innolla lähdössä bailaamaan. Aluksi emme tajunneet, mutta myöhemmin selvisi lähes kaikkien iltaa viettämässämme yökerhossa olleiden naisten olevan prostituoituja. Ja samansuuntainen linja jatkui muissakin paikoissa... Ihmeellinen tapaus oli myös se, kun mua luultiin amerikkalaiseksi ja sain kovan ryöpyn "talebantalebanosamabinladen"-huutoja perääni. Päätimme vaihtaa maata ja suunnata rantalomalle Eestin Pärnuun. ***PÄRNU*** Saavuimme bussilla Eestiin hyvin aikaisin aamulla. Bussi jätti meidät autiolle Pärnun bussiasemalle. Kello oli jotain viisi aamulla. Vain huoltoasema oli auki. Ensimmäinen kahvila avasi ovensa kuudelta ja menimme sinne kahville. Mun matkakassa oli näyttänyt pohjaansa jo Liettuassa ja rahaa oli enää kotimatkaan ja ehkä yhden päivän ruokaan. Juotiin kahvit ja mentiin toiseen kahvilaan. Suomalaisten kansoitettua terassit ja kadut (tai siis kadun), päätimme jättää Pärnun rantaloman sikseen. Menimme ostoskeskukseen nukkumaan pariksi tunniksi ja sen jälkeen astuttiin Tallinnan bussiin. ***TALLINNA*** Kävelimme bussiasemalta satamaan, mikä oli viimeinen naula arkkuun. Kävelimme ensin väärään terminaaliin ja meinasin heittää rinkan mereen. Tultiin vihdoin Eckerölinen kohdalle ja juuri astuessani terminaalin kynnyksen yli paskansi lintu otsalleni. En jaksanut enää välittää. Laivassa käytin viimeiset rahat jätskiin ja siideriin. Oli ihana nauraa Henriikan kanssa reissun kommelluksille ja katsella auringonlaskua laivaravintolan ikkunasta. Helsingissä meitä odotti Henriikan loistava Heidi-äiti, joka vei meidät rättiväsyneet ja erittäin likaiset matkailijat Espooseen, jossa odotti sauna ja puhdas peti. Oli aivan mahtava tunne olla huolehtimatta rinkasta, istuskella rentona saunassa ja nauttia saunaoluesta parvekkeella. KAIKEN KAIKKIAAN reissu sujui reilusti yli odotusten. Lähdin matkalle aika spontaanisti, joten aikaa ei ollut pikkutarkalle etukäteissuunnittelulle tai jännittämiselle. Lähtisin ehdottomasti uudelleen samantyyppiselle matkalle ja etenkin Puolaa voin lämpimästi suositella kaikille Itä-Euroopasta kiinnostuneille, joita Prahan ja Budapestin turistirysät eivät enää jaksa vetää puoleensa.
LINKKEJÄ
Johannan kotosivut
Mahdollisimman halvalla mahdollisimman kauas - suomalainen saitti reilaajille ja omatoimimatkailijoille
Bussilla Tallinnasta Eurooppaan
Kaikki Euroopan juna-aikataulut - loistava apu suunnitteluun!
Laivalla Tallinnaan - Eckeröline
Laivalla Tallinnaan - Tallink
Pikalaivalla Tallinnaan - Lindaline
Lentokentillä nukkumiseen keskittynyt saitti
Lonely Planet
In Your Pocket - suosittelen!
