Jukka oli pitkällä ulkomaanmatkalla,
kun hän sai sähkeen, jossa sanottiin:
Anoppisi kuollut! Mitä teemme?
Hautaammeko, balsamoimmeko vai viemmekö krematorioon?
Jukka sähkötti vastauksen:
Ei oteta minkäänlaisia riskejä.
Tehkää kaikki kolme.

Kauanko anoppi kerää vielä mansikoita?"
Kysyi Jukka.
"Pari tuntia" vastasi Jaana.
Johon Jukka tyytyväisenä:
"Hyvä!!!
Sitten ei tarvitse laittaa linnunpelätintä...
 

Anoppi oli päättänyt tappaa itsensä ampumalla itseään sydämeen.
Vanhana dementikkona hän ei kuitenkaan muistanut, missä sydän sijaitsee.
Niinpä hän soitti vävylleen Jukalle:
Missähän kohtaa ihmisellä onkaan sydän, kysyi anoppi vävyltään?
Se on suoraan vasemman rinnan alapuolella, selosti Jukka innokkaasti.
Seuraavana päivänä iltapäivälehden lööpissä luki:
 VANHA, DEMENTOITUNUT NAINEN AMPUI ITSEÄÄN POLVEEN!!!
 

Suuret arvioinnit!

Kun agnostikko kuolee, meneekö hän "suureen ehkään?"

Luuletko, että Houdini koskaan lukitsi avaimiaan autoonsa?

Miksi tien laidassa on kyltti, jossa lukee "Sokeainkirjoitusinstituutti, seuraava risteys?"

Voiko ateisti saada vakuutuksen Jumalan tekoja vastaan?

Jos vitkastelijoilla olisi kerho, niin tapaisivatko he koskaan toisiaan?

Jos lakimies ja verovirkailija olisivat kumpikin hukkumassa ja voisit pelastaa ainoastaan toisen, menisitkö lounaalle vai lukisitko lehteä?

Eikö ole kummallista, että samat jotka nauravat mustalaisten ennustuksille, ottavat ekonomistit vakavasti?

Jos geenitutkijat risteyttäisivät kanan seepran kanssa, voisivatko he saada nelijalkaisen kanan omalla viivakoodilla?

Jos harjoitus tekee täydelliseksi, eikä kukaan ole täydellinen, miksi harjoitella?

Jos koko maailma on näyttämö, missä yleisö istuu?

Miksi hiusshampoon ohjeet sanovat, "Saippuoi, huuhtele pois. Toista."Jos teet tämän, voitko koskaan lopettaa?

Kuinka tiedät, milloin on aika virittää säkkipillisi?

Luuletko, että anoppisi voisi joskus olla paras kaverisi?
 

Suurriistan metsästäjä Jukka lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa.
Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten äitinsä kadonneen.
Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä.
Jukka otti kiväärinsä, siivun whiskystä ja lähti etsimään anoppiaan.
Saapuessaan lähellä leiriä olevalle metsäaukealle, he havaitsivat karmean näyn: Anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten.
Vaimo itki, "Mitä me nyt teemme?" "Emme mitään," sanoi Jukka.
"Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itse itsensä myös pois siitä."
 

- Miten anoppia tulee kohdella?
- Kuin kallista ruusua.
Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.
 

Aviopari joutui kamalaan onnettomuuteen, jossa vaimon kasvot paloivat pahasti.
Ihonsiirtoa ei voitu suorittaa naisen omasta kehosta, sillä hän oli liian laiha.
Niinpä aviomies tarjoutui antamaan omaa ihoaan vaimolleen.
Tohtori tutki miehen ja sanoi, että ainoa sovelias iho saataisiin hänen pakaroistaan.
Mies ja vaimo keskustelivat asiasta ja tulivat siihen tulokseen, että näin tehtäisiin. Mutta koska asia oli niinkin arkaluontoinen, siitä vaiettaisiin.
Ihonsiirto suoritettiin ja kaikki hämmästelivät vaimon entisöityä kauneutta. Uskomatonta kyllä, hän näytti jopa säteilevämmältä kuin aiemmin.
Eräänä päivänä, kun pari oli kahdestaan, vaimo liikuttui miehensä uhrauksesta ja sanoi:
- Kulta, haluan kiittää sinua kaikesta mitä olet tehnyt hyväkseni. En pysty koskaan maksamaan tätä takaisin.
- Älä edes ajattele sitä rakas, mies sanoi. Saan kiitokseni joka kerta, kun näen äitisi suutelevan sinua poskelle.

Jaana luki Jukalle Turun sanomia.
- Tässä sanotaan, että erästä miestä syytettiin Jyväskylässä anoppinsa murhayrityksestä, mutta hänet vapautettiin syytteestä.
Eikö olekin kauheaa, Jaana päivitteli.
Tiedä häntä, Jukka tuumasi. Kai hänelle haluttiin antaa vielä kerran kunnon mahdollisuus.

Jukka saapui suuttumuksesta täristen asekauppaan.
- Tarttis saada pistooli. Meinaan ampua anopin.
- Kyllä se sopii, mutta antaisin teille hyvän neuvon, asekauppias totesi. Älkää tehkö sitä tänään.
- Ja miksen, kysyi Jukka?
- Olette hermostunut ja vapisette niin, että voitte vahingossa vielä ampua ohitse.

Apteekkari Jukalle:
Hyvä mies, arsenikin ostamiseen tarvitaan ostolupa. Pelkkä anopin kuva ei riitä.
 

Kuningas Salomon valtaistuinsaliin ilmestyi kaksi vanhaa naista, jotka raahasivat välissään nuorta miestä.
Molemmat naiset vaativat annetun avioliittolupauksen nojalla nuorukaista aviomieheksi tyttärelleen.
Ongelma oli todella kinkkinen, joten Salomokin joutui miettimään hetken. Sitten Salomo julisti: - Tuokaa miekka ja leikatkaa mies keskeltä halki. Kumpikin nainen saakoon tyttärelleen oman puoliskonsa miehestä.
Salomon sanoja seurasi muutaman sekunnin hiljaisuus.
Sitten toinen vanhoista naisista huusi; - Ei älkää! En halua vuodattaa viatonta verta. Antakaa nuorukainen aviomieheksi tämän toisen naisen tyttärelle.
Toinen nainen sen sijaan naureskeli tyytyväisenä ja sanoi: - Hyvä, hyvä! Se on tuolle rentulle oikein.
Kuningas Salomo katsoi naisia ja sanoi: - Nuorukainen annettakoon aviomiehekseen sen naisen tyttärelle, joka antaisi leikata miehen kahtia.
Kun kaikki asianosaiset olivat poistuneet, Salomon kansleri kysyi: - Herrani ja kuninkaani, miten saatoit antaa nuorukaisen tuolle naiselle, joka tahtoi hänen tuhoaan?
Salomo katsoi kansleriaan ja vastasi: - Totta kai minä annoin pojan hänelle. Eukkohan oli selvästi pojan oikea anoppi.
 

Tämänkertainen tarina ei liity mitenkään anoppiin, mutta on niin vitun hyvä.

Nuori pappi oli ensimmäistä ehtoollista jakaessaan niin hermostunut että
sai tuskin puhuttua.
Tilaisuutta seurannut ymmärtäväinen arkkipiispa neuvoi:
- Ensi sunnuntaina pistäkää pieni teelusikallinen vodkaa vesilasilliseen
ja juokaa se ennen
jumalanpalvelusta niin pystytte rentoutumaan ja kaikki menee hienosti.
Pappia arvelutti, eikös se alkoholi ole syntiä, mutta arkkipiispa rauhoitti
sanomalla että jos sitä käyttää lääkkeeksi se ei ole syntiä. Seuraavana
sunnuntaina nuori pappi hermostuksesta täristen teki työtä käskettyä ja
kas, pian lasillisen juotuaan hänen olonsa kohentui, hän rentoutui ja
suorastaan nautti koko toimituksesta.
Jumalanpalveluksen jälkeen nuori pappi löysi tuoliltaan kirjeen:


Hyvä Isä

Seuraavan kerran, pistäkää pieni lusikallinen vodkaa vesilasilliseen?
ei pientä lusikallista vettä vodkalasilliseen. Tässä muutamia huomioita
tuon väärinkäsityksen aiheuttamista erheistänne, joiden ei soisi toistuvan.

- Ehtoollisviinimaljaan ei ole tapana panna sitruunanviipaletta

- Käskyjä on 10, ei 12

- Apostoleita oli 12, ei 7, eikä kukaan heistä ollut kääpiö

- Emme viittaa Herraamme Jeesukseen Kristukseen 'JC and his boys'

- Daavid surmasi Goljatin kivellä ja lingolla, ei 'listimällä'

- Emme viittaa Juudakseen 'vitun kyylänä'

- Johannes Paavalia emme sano 'Kummisedäksi'

- Bin Ladenilla ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen kuoleman kanssa

- Vältämme Pyhän Äidin patsaaseen nojailemista ja sen rintojen koskettelua

- Rukoillessa emme pidä jalkaa Raamatun päällä

- Öylätit jaetaan ehtoolliseen osallistuville, ne eivät ole alkupaloja
ehtoollisviinin kanssa

- Kun kehotatte osallistumaan kolehtiin, älkää nostako banderollia
'kolehti on palkkani'

- Synnintekijät menevät Helvettiin, eivät 'hevonvittuun'

- Isä Meidän tulee lukea kädet ristissä, ei tekemällä aaltoja

- Kutsu seurakunnalle yhtyä tanssiin Jumalalle ei ollut hullumpi, mutta
jokin letkajenkkaa hillitympi tanssi sopisi paremmin

Lisäksi: henkilö joka istui alttarin sivulla, johon viittasitte sanoilla
'hinttari' ja 'pitkähameinen transu' olin minä.

Odotan että valmistaudutte ensi sunnuntain jumalanpalvelukseen nämä
huomiot mielessänne.

Ystävällisesti:
Arkkipiispa
 

Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
"Anoppini yritti ajaa ylitseni!" Jukka selitti poliisille.
"Auto töytäisi teitä takaapäin," poliisi sanoi.
"Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?"
"Tunnistin naurun!" hän vastasi.