Kani ja valjaat

Suomessa ei toistaiseksi ole valjaspakkoa radalla, mutta useimmissa maissa estekanit on pidettävä valjaissa. Näin kani on paremmin ohjaajansa hallittavissa, eikä esimerkiksi pääse karkuun jos pelästyy jotain. Myös ohjaaminen on helpompaa, ja väitänpä, että kani on helpompi myös opettaa hyppäämään valjaista ohjastelemalla. Urheillessa hihna pidetään tuntumalla, eli ei liian kireällä muttei myöskään liian löysällä, niin että ohjaaja ja kani tuntevat helposti toistensa liikkeet. Aina estettä lähestyessä hihnaa hieman löysätään, mutta pidätetään kireämmäksi jos kani suunnittelee kiertämistä tai radalta poistumista.

Tietenkään kaikki valjaitten käyttö ei ole pelkkää urheilukäyttöä. Aika monet lemmikkikanit myös ulkoilevat valjaissa, ja silloin voivat sekä omistaja että kani ottaa rennommin. Se on kuitenkin muistettava jokaisen kanin ulkoiluttajan, ettei kania taluteta niinkuin koiraa, vaan omistaja menee sinne minne kanikin menee, ja pysyy paikallaan silloin kun kania huvittaa pysyä paikallaan. Tietysti jos kani on menossa johonkin, mihin se ei saa mennä (kuten talon alle), sitä voi pidättää ja estää menemästä, mutta hihnasta ei saa ikinä kiskoa!Hihnasta kiskominen saa kanin pahimmassa tapauksessa inhoamaan koko ulkoilua.

Vaan miten valjaisiin sitten totutellaan? Monet suosittelevat, että kanin pitäisi antaa totutteluvaiheessa oleskella valjaat päällä häkissään tai lattialla. Valjaat päällä omassa häkissä oleminen saa kanit kuitenkin varsin happamiksi. Itse olen totuttanut kanejani valjaisiin niin, että kun valjaat laitetaan päälle, tehdään samalla jotain uutta ja kivaa, jotta kani tottuu ajatukseen että valjaat ovat erikoistilanteita varten eikä niitä tarvitse pitää päällään koko aikaa. Kesäaikaan kani pääsee esimerkiksi valjaissa pihalle. Jos kani vaikuttaa kovin pelokkaalta, ensimmäiset ulkoilukerrat voi vaikka suorittaa ulkotarhassa/siirrettävässä pihahäkissä mikäli sellainen on käytössä. Omistajan on hyvä olla koko ajan mukana, vaikka kani ulkoilisikin pihahäkissä. Näin mahdolliset vaaratilanteet voidaan estää ja kanille tuttu ihminen on turvasatama oudossa ympäristössä. Valjaat on hyvä kiristää heti tarpeeksi kireälle (niin että sormi mahtuu kanin ja remmin väliin), ettei kani saa jalkojaan sotkettua kaulan ympäri menevään remmiin ja satuta itseään. Kun aletaan totutella hihnan kanssa ulkoiluun,hihnasta ei saisi päästää irti, vaikka kani riuhtoisikin ensi alkuun. Se huomaa ettei pääse irti ja että on mukavampi pysytellä rauhallisena.
Eri kanit ovat yksilöitä,toisille jokin muu totuttelutapa sopii paremmin kuin toisille, eivätkä kaikki edes ole moksiskaan valjaista. Leppoisampien kaverien kanssa voi siirtyä heti valjasharjoittelun toiseen vaiheeseen, eli tekemään jotain kivaa ilman turva-aitoja - esimerkiksi hiekkalaatikkoon tms pehmeälle kaivelualustalle, jos ollaan pihalla. Talvisaikaan kaneja ei oikein voi viedä pihalle valjaisiin totuttelemaan, mutta esimerkiksi jo eri huoneessa ulkoilu kuin tavallisesti voi olla tarpeeksi erilainen kokemus. Itse harjoittelin talvisaikaan valjaissa oloa taloyhtiön lämmitetyssä varastossa...

Kanit hyppäävät mielellään, joten kun kani ei enää arastele valjaissa oloa, voi mukaan ottaa jo harjoitusesteitä. Energisimmät kanit voivat varsin äkkiä mieltää hyppimisen siksi kivaksi puuhaksi, jota valjaissa tehdään. Esteharjoittelunkaan kanssa ei tulisi kuitenkaan innostua liiaksi. Kani ei saa päästä pitkästymään. Jos sitä ei huvita hypätä, sitten ei huvita. Jonain toisena päivänä voi huvittaa enemmän. Harjoittelu tulisi lopettaa aina positiivisiin kokemuksiin - siihen että kani hyppäsi onnistuneesti koko radan ja sitä kehuttiin. Herkuille persot kanit voivat myös arvostaa harjoittelun päättämistä näkkäriin tai rusinoihin tai mistä kukin pitää eniten.

Valjaisiin kanin voi totuttaa pienestä pitäen, mutta esteitä voi alkaa harjoitella vasta kun kani on täysi-ikäinen, eli 4kk. Tietysti nuorempaakin kania voi totuttaa esteisiin, mutta pennulta ei saa vielä vaatia mitään. Ja toisaalta, myös vanhan kanin voi totuttaa valjaisiin - kuin myös esteisiin. Vanhemmat kanit voivat protestoida valjaita vastaan huomattavasti kauemmin kuin nuoremmat, mutta tottuvat nekin. Estehypyssä kannattaa taas muistaa kanin ikä. Vanhalta kanilta, joka ei ole aikaisemmin hypännyt, ei myöskään voi vaatia kovin paljoa. Kolmi-nelivuotias kani voi olla jo sen verran jäykempi, ettei ehkä jaksa hypätä ihan nuorempien malliin, vaikka omaan tahtiin ja matalampia esteitä hyppelisikin vielä. Kanit, jotka liikkuvat paljon, ovat vanhempinakin ketterämpiä ja lihaksikkaampia. Tunsinpa kerran kanin, joka kahdeksanvuotiaanakin hyppi metrisistä aidoista yli. Varsinaista yläikärajaa ei siis ole, jokainen tuntee oman kaninsa parhaiten ja tietää kuinka hyvässä kunnossa se on.

Julkaistu Kanimakaziinissa 3/02 estepalstalla