TIIVISTELMÄ

Naiset rauhan puolesta ry:n organisoima delegaatiomme luovutti 22.10.2003 Helsingin kaupunginvaltuutetuille yhdeksän eri järjestön allekirjoittaman ja lisäksi neljän muun järjestön puheenjohtajien hyväksymän adressin otsikolla: "Helsinki uusiutuvan energian edistäjäksi - ei lisäydinvoiman varaukselle". Siinä vetoamme lukuisin perusteluin kaupunginvaltuustoon jotta se jättäisi tämän Helsingin Energian teho-osuuden ostamatta. Adressin lukemisen jälkeen valtuustoryhmien edustajat esittivät omat vastauspuheenvuoronsa.

Delegaatiomme jäsen esitti valtuuston edustajien puheenvuorojen jälkeen kaksi lisähuomiota yhteisenä kantanamme seuraavasti.

A. On olemassa erittäin todellinen vaara että TVO:n FIN5-hankkeessaan ottama liiketaloudellinen riski jää yksin julkisyhteisöjen omistamien energiayhtiöiden kannettavaksi, ja jos hanke osoittautuu kannattamattomaksi TVO:n yksityiset osakkaat pääsevät kuin koira veräjästä. Siksi on myös syytä epäillä, että TVO:n hallitus (jossa äänivalta on yksityisillä osakkailla, sillä niillä on 57% osuus yhtiöstä) ei välttämättä edes ota liiketaloudellisia riskilaskelmia vakavissaan. Käytimme tässä kohden vertausta 1990-luvun pankkikriisiin jossa pankit tekivät valtavia luottotappioita ja Valtio maksoi kaiken koska pankkijärjestelmän ei voitu antaa romahtaa.

Joskin viimeisimpien uutisten mukaan voisi jopa arvella, että yksityinen sektori on maltillisempi ja vastuullisempi tässä FIN5-hankkeessa kuin kunnalliset energiayhtiöt (!)

Muualla maailmassa on kosolti huolestuttavia esimerkkejä ydinvoimateollisuuden liiketaloudellisesta kannattamattomuudesta. Esimerkiksi USA:ssa ja Englannissa ydinvoiman taloudelliset ongelmat maksavat sikäläisille veronmaksajille ja sähkönkuluttajille valtavia summia joko suorana valtiontukena maksettavien verorahojen muodossa tai kohonneina sähkötariffeina, sähkön hintaan liitettyinä erityismaksuina.

Pankkikriisi oli surullinen episodi ja ainutlaatuinen tapaus maamme historiassa. Energia-alalla tuskin mennään samalla lailla vipuun, vaikka TVO:n toimet osoittautuisivat kuinka tappiollisiksi hyvänsä. TVO:n osakkaiden väliset sopimukset ja energia-alan toimintaa koskevat lainkohdat ovat huolellisesti laadittuja, kun taas pankkituen lainsäädännöllinen puoli laadittiin ylikuumenneessa rahamarkkinatilanteessa, ja äkillisen laman puristuksessa - hätätilanteessa jos suoraan sanotaan.

Sama perusasetelma kuitenkin pätee. Yhteiskuntamme oli ja on riippuvainen pankkijärjestelmästä, ja niin sitä ei ollut varaa päästää kaatumaan. Ja niin valtion (lue: "veronmaksajan") oli tultava hätiin kun luottotappioita alkoi tulla. Samalla tavoin TVO on maamme yhteiskuntajärjestykselle välttämätön: se on valtava keskittymä maamme suhteellisen pienillä energiamarkkinoilla ja sen kaatuminen johtaisi markkinakaaokseen. Siksi uskomme, että tämä pankkitukivertauksemme on sangen osuva, kaikesta kansanomaisuudestaan ja epätarkkuudestaan huolimatta.

Luovutimme adressimme kaupunginvaltuuston jäsenille 22.10. Sen jälkeen on Helsingin ydinvoimapäätöksen taloudellisesta puolesta esitetty erittäin seikkaperäinen ja kaikilla tavoin tutustumisen arvoinen kriittinen analyysi, joka sivuaa tätä huolenaihettamme monilta osin. Kyseessä on helsinkiläisen liikkeenjohdon konsultti Bo-Erik Ekströmin Internet-artikkeli otsikolla "Pyrkiikö Helsingin kaupunki yhä suuremmaksi teolliseksi toimijaksi pohjoiseurooppalaisille energiamarkkinoille?", alaotsikkona "Ovatko omistajan valta ja vastuu erkaantuneet?" Ekströmin artikkelia siteeraamme ja kommentoimme ahkerasti tässä esityksessä.

Käsilläolevan artikkelin kohdassa A taustoitamme tätä huoltamme FIN5-hankkeen liiketaloudellisista riskeistä ja siitä kuka ne viime kädessä joutuu kantamaan.

B. Nyt suunnitellun uuden FIN5-reaktorihankkeen myötä Suomesta tulisi eräänlainen Euroopan Unionin edelläkävijämaa ydinenergian alalla. Tämä jos mikä saattaa edesauttaa Suomen joutumista EU:n "ydinjätemaakunnaksi", mikä on nähdäksemme todella huolestuttavaa. Jokainen tietää että ydinvoimaestablishmentti jatkuvasti ylistää Suomen tietämystä ydinjätteiden käsittelyssä ja loppusijoituksessa sekä myös vakuuttaa vakuuttamasta päästyään että Suomen kallioperässä ydinmateriaalit ovat kuin herran kukkarossa ikuisesti.

Tätä kuviteltua turvallisuutta on ehdottomasti ja lähtökohtaisesti syytä epäillä. Kokemusta ainakaan pitkäaikaisturvallisuudesta kun ei edes periaatteessa voi olla ennen kuin kaukana tulevaisuudessa.

Tätä aihetta sivuaa toinenkin vakava uhkakuva: Suomi saattaa edesauttaa EPR-reaktorihankinnallaan epäsuorasti Ranskan ydinaseohjelmia. Tähän emme kuitenkaan tässä esityksessä viittaa kuin muutamin maininnoin eri ydinreaktorityyppien kuvauksen yhteydessä, joka löytyy alaviitteistä.

Tämän artikkelin kohdassa B perustelemme tarkemmin tätä huoltamme FIN5-hankkeen merkityksestä EU:n ydinjätekysymykseen.

Tilaisuus kesti vain 15 minuuttia joten keskustelimme aiheista lyhyesti, mutta keskustelu oli silti kaikille osapuolille erittäin antoisa. Niinpä onkin harmillista että paikalla oli tietoliikenteen häiriöiden (mm. Soneran sähköpostien romahdus ja siitä johtunut kutsujen viivästyminen) kovin vähän tiedotusvälineiden edustajia.

Siksi pyydämme nyt ystävällisesti teitä tutustumaan tähän artikkeliimme ja käyttämään sitä pohtiessanne tämän tärkeän energia- ja talouspoliittisen linjanvedon perusteita.

Samoin pyydämme tiedotusvälineiden edustajia käyttämään tätä tekstiä näiden perusteluiden tiedottamiseen lukijoillenne.