VMT III (Kesä 2001)
Genre: Fantasia
Hahmo: Shikara Taivaankipinä, valon maagitar, piirin johtaja
Vihermetsien tanssi III, varmasti koko kesän odotetuin peli... Hahmoni oli yksinkertaisesti aivan täydellinen, Neutraalin entisen arkkimaagin ja Valon arkkimaagittaren tytär. Olin naimisissa Pimeyden arkkimaagin pojan kanssa ja odotin tälle lasta. Ja vielä kaiken lisäksi äitini ei ollut paikalla pelissä, joten olin valonpiirin johtaja. Peli paikalle tultiin luonnollisesti jo perjantaina ja ensimmäisenä yönä sain nukuttua ruhtinaalliset kaksi tuntia, jonka jälkeen vain pirteänä pelaamaan (paljon kokista niin kyllä se siitä). Peli sujui aivan odotusten mukaan, hahmoni oli aivan loistava omine salaisuuksineen ja aivan täydelliseksi peli muuttui kuin pimeyden maagien lumoama mieheni käski minun varastaa valonkehrän miekan (valonmaagien ainoan aseen pimeyttä vastaan) ja tottakaihan hahmoni suostui rakkaan miehensä tahtoon. Pelillisesti aivan mahtavia tilanteita, olisin todella halunnut nähdä valon Jumalattaren ja kaksoisveljeni ilmeet, kun miekan vartija saapui ilmoittamaan, että heidän oma johtajansa oli varastanut miekan!! Ainoa asia mikä hahmoni pelissä jäi ärsyttämään oli, ettei Shikara koskaan saanut tietää, että hänen kaksoisveljensä oli neutraalin Jumala... Minua itseäni sitten (kuten oikeastaan kaikkia valon puolella pelanneita) jäi sitten ärsyttämään se kuinka ylivoimaisia mustat maagit oli. Pelin alku oli sujunut aivan hyvin, kunnes mustat maagit pelin puolivälin jälkeen päätti tappaa sukupuuttoon kaikki valonmaagit. Ja tavoitteessaan ne melko hyvin onnistukin, mun tietojen mukaan valonmaageista jäi eloon yksi ja mustien maagien tappamien hahmojen listalla oli mm. valon ja neutraalin jumalat, valon arkkimaagittaren tytär, pimeydenarkkimaagin poika (joka käänty ennen kuolemaansa valoon), pimeyden arkkimaagin tytär (joka oli kasvatettu valonmaagiksi, hehheh... Pimeydenarkkimaagi tapatti molemmat omat lapsensa, edes jotain tappioita niillekin...). Lukuun ottamatta sitä, että hahmoni kuoli lopussa peli oli siis aivan täydellinen. Ja off-gamekin ihan mielenkiintoista (jälleen kerran), nukkumaan taidettiin mennä siinä kahdeksan jälkeen sunnuntai aamuna... :)
