Dekane III (Kesä 2002)
Genre: Fantasia
Hahmo: Unar Iltatuuli, puolihaltia
Minulla oli mukava hahmo ja vaikka pelimotivaatio ennen peliä ei ollut kovin hyvä, niin loppujen lopuksi peli oli oikein onnistunut. Hahmolla oli sisäisiä ristiriitoja, piti jättää mies toisen takia, loukkaamatta sitä (mikä ei onnistunut kovin hyvin) ja kertoa kaikille kavereille, että olin valehdellut niille ja käynyt salaa palvomassa kuolleita henkiä (mikä onnistui loistavasti, kaverit lähtivät mukaan kokeilemaan). Niin, me olimme siis paikalla estämässä ”suurta pahuutta tapahtumasta”, palvoimme ensin luonnon henkiä, mutta aluksi niistä ei ollut paljoa konkreettista apua. Joten hahmoni kertoi kavereilleen kuolleista hengistä ja lähti palvomaan niitä. Apua saatiin hiukan enemmän ja lopputulos olikin, että saatiin hengiltä kaikki ”suuren pahuuden” (joka siis oli pahalla Scral- jumalalle uhraaminen) harjoittajat hengiltä, tosin sen jälkeen kun he olivat jo ehtineen harjoittaa suurta pahuuttaan. Loppu pelistä oli kamalan kylmä ja aika kului vain odotellessa, että Scralin palvojat tulisivat metsästä, aivan lopussa hahmon toinen rakastettu (joka piti jättää) kuoli ja loppupelin hahmo olikin sitten varsin hysteerinen siitä, että oli menettänyt sen, koska kuitenkin oli vielä jonkun verran pitänyt siitäkin.
Kaiken kaikkiaan oli oikein hauskaa, tunnelma oli hyvä ja toimintaa oli riittävästi. Ehkä luonnon henget olivat hiukan yli munchkineita, mutta ei se minua haitannut, kun olin niiden puolella.
