Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

Cerenia ja Gaffet

Cereniinit ovat mystinen rotu, joka elää vain legendana ihmisten mielissä. Legendan mukaan cereniini kansa hajosi ”kohtalonpäivänä” pimeyden ja valon kansoihin, kansojen hallitsijoita ja jumalia olivat entisen yhtenäisen cereniini kansan hallitsijan kaksoistyttäret Cerenia ja Seneca. Kohtalo oli valinnut nämä kaksi valvomaan cereniinejä ja toimimaan niin kutsuttuina kohtalonsanansaattajina planeetoilla, joilla muut rodut, kuten ihmiset, asuivat. Cereniini rodun ominaispiirteitä olivat kontrolloimaton, ainoastaan loitsijan mieleen pohjautuva magia, jonka kaikki muut rodut tunnustivat täysin jumalalliseksi. Maksuna ikuisesta elämästään ja mahtavasta magiastaan cereniinit antoivat kalliin hinnan – oman inhimillisyytensä. Cereniinit eivät kykene tuntemaan inhimillisiä tunteita, eivät vihaa, eivät rakkautta, eivät pelkoa, eivät samalla tavoin kuin ihmiset. Cereniinit eivät osaa vihata toisiaan samalla tavoin kuin ihmiset vihaavat, mutta pimeyden- ja valonkansan välillä on jotain mitä kuvaamaan ihmisillä on vain sana ”viha”. Kautta historian on hyvä ja paha taistellut ihmisten sydämissä, Cerenia edustaa ”hyvyyttä” ja hänen kaksoissisarensa Seneca ”pahuutta”. Ajan saatossa on pahuus kasvanut maailmassa ja kohtalon laatiman ennustuksen mukaan yksi ihminen voi nousta Senecaa vastaan ja palauttaa tasapainon. Edesauttaakseen tuon päämäärän toteutumista Cerenia rikkoi vanhinta sääntöä joka cereniineille on laadittu. Hän hankkiutui raskaaksi. Cereniineillä on sääntöjä, jotka muodostavat rajat heidän magialleen ja mahdollisuuksilleen kontrolloida ja muutella omaansa ja ihmisten elämää. Vanhin ja tärkein näistä säännöistä kieltää cereniiniä koskaan ”olemasta ihmisen kanssa”. Cerenia rikkoi tietoisesti tätä sääntöä, hän hankki lapsen ihmisen kanssa, asettaakseen oman tyttärensä osaksi ennustusta. Cerenia tiesi jo ennen valintaansa, ettei hän kasvattaisi lastaan, lapsi kasvaisi ihmiseksi. Cerine ei koskaan ollut hänen tyttärensä, eikä Cerenia koskaan rakastanut lastaan, ei samalla tavoin kuin Xandra ja Jackson rakastivat. Cerenialle Cerine oli yksi palapelin palanen muiden joukossa, tärkeämpi tosin kuin muut, mutta silti ei koskaan mitään muuta. Gaffet oli yksi kahdeksasta arkkivelhosta, hän oli ensimmäisiä uuteen maailmaan syntyneitä lapsia ”kohtalonpäivän” jälkeen. Miehestä tiedetään hyvin vähän, hän eli melkein neljä tuhatta vuotta, ennen kuin kuoli ennen lapsensa syntymää taistellessaan Senecaa vastaan. Gaffet syntyi alueella jona tänä päivänä sijaitsevat Lännen kuningaskunnat, nuoruutensa mies eli aivan tavallisena kyläläisenä äitinsä hoivissa. Hänen isänsä oli mies jota paikalliset kutsuivat ”velhoksi”, mies juoksenteli metsissä ja väitti olevansa cereniini, koska osasi samanlaisia kykyjä kuin he. Pojan tultua murrosikään kylään saapui muukalainen, joka esitteli itsensä Estegaliksi. Gaffet etsiytyi tuon tuostakin tuon muukalaisen seuraan ja kun mies seuraavana vuonna lähti kylästä, pakkasi Gaffet vähät tavaransa ja lähti miehen matkaan. Kaksi vuotta nuo kaksi kulkivat yhdessä, kunnes päätyivät paikkaan, jota tänä päivänä nimitetään Velhonkiveksi. Paikalla kohosi pienehkö kivirakennelma, jonka Estegal esitteli temppelikseen, kesän aikana Gaffet sai kyhättyä oman temppelinsä ja talven tultua miehet jäivät asumaan paikalle. Vuodet kuluivat ja Gaffet seurasi Estegalia joskus vuosiksikin vierähtäville matkoille Estegal keräsi matkoiltaan muitakin ja lopulta Velhonkivessä kohosi kahdeksan temppeliä ja paikalla asui kahdeksan velhoa, jotka historia myöhemmin tulisi tuntemaan arkkivelhoina. Tuhat vuotta oli vierähtänyt ”kohtalonpäivästä”, kun Estegal lähti yksin matkalle, sanoen oppilailleen ”Jos en enää palaa, muistakaa kaikki se minkä olen teille opettanut.” Hän ei koskaan palannut, joitain kymmeniä vuosia myöhemmin saapui tieto hänen oletetusta kuolemastaan. Osa arkkivelhoista otti tiedon raskaasti, toiset kevyemmin, mutta kaikki he surivat suurta opettajaansa. Estegalin kuoleman jälkeen arkkivelhot hajaantuivat kuka minnekin, vaikka vanhuus ei kajonnut velhoihin, kuolemattomia he eivät olleet. Arkkivelho toisensa jälkeen menehtyi. Estegalin kuoleman jälkeen Gaffet lähti kiertämään maailmaa, silloin tällöin hän esiintyi mahtavana taikurina ja suurena pelastajana, mutta useimmiten hän salasi henkilöllisyytensä ja suuret kykynsä. Aikojen kuluessa ihmisten asenteen muuttuivat ja suurten velhovainojen aikaan joutui viimeinenkin velho ryömimään piiloon. Noin tuhat vuotta sitten jäljellä oli arkkivelhoista enää kolme, Attec, Felderin ja Gaffet. Miehet palasivat Velhonkiveen, jossa he ennen olivat asuneet, paikalle alkoi valua muitakin ihmisiä, mutta enää paikasta ei puhuttu Velhonkivenä, vaan kylä sai vuosien vieriessä useita eri nimiä. Vuosisadat kuluivat ja velhot elivät temppeleissään, paljastamatta kuitenkaan koskaan kyläläisille, että niissä vielä asuttiin. Kolmekymmentä vuotta sitten Gaffet ilmoitti Attecille, joka ainoana hänen lisäkseen enää oli elossa, että tahtoi nähdä millaiseksi maailma oli muuttunut ja sitten hän lähti. Viisi vuotta Gaffet matkusti ympäri tunnettua maailmaa, kunnes kohtasi naisen jollaista ei ollut koskaan nähnyt. Gaffet oli aina ollut yksinäinen sielu, mutta Cereniassa oli jotain mitä yksikään mies ei voinut vastustaa. Mies vietti vain lyhyen aikaa tämän cereniinijumalattaren kanssa, mutta rakastui tähän suunnattomasti. Juuri ennen kuolemaansa Gaffet sai tietää totuuden Cereniasta. Että nainen oli tarkoituksella halunnut hankkiutua raskaaksi ja ettei tämä ollut tuntenut mitään Gaffetia kohtaan, ei olisi edes voinut tuntea. Gaffet ei koskaan saanut tilaisuutta kasata ajatuksiaan kaikesta siitä mitä oli kuullut, sillä vain muutama tunti myöhemmin Seneca hyökkäsi heidän kimppuunsa, yrittäessään tehdä tyhjäksi sisarensa suunnitelmat. Gaffet käytti kaiken voimansa Senecaa vastaan mahdollistaen näin Cerenian pakenemisen. Gaffet ei jättänyt jälkeensä juuri minkäänlaista muistoa itsestään, mutta osa hänestä elää aina Cerinessä.

Cerinestä Cereniininä