Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

JOHN WILKES BOOTH, ABRAHAM  LINCOLNIN SALAMURHAAJAN  TUTKIJA ESITTÄÄ: KRONIKKA ELI AIKAKIRJA. 

(Odota tiedoston rauhassa avautuvan ja vieritä sivustoa alaspäin kun luet kirjaa.)

Kirjailija Antti Puustinen on tehnyt nettikirjan nimeltä:

EU:n valvontakontrolliyhteiskunta

- tiettyjen vanhojen lehtiuutisten

julkaiseminen uudelleen on rikos  

              
MAAPALLOKUSTANNUS-TUOTANTOA,  JYVÄSKYLÄ  2004
 
Tämän ilmaisen nettikirjan mainoksia jaetaan 10 000 kappaletta.
 
John Wilkes Boothin elämän tutkijakerhon perustajajäsenet sekä heidän tehtävänsä tämän nettikirjan teossa:
 
1961 syntynyt Antti Puustinen, tämän nettikirjan tekstin kirjoittaja,
16-vuotias Eero Lemmettyniemistö, tämän nettikirjan atk-suunnittelija, 16-vuotias Matti Serkkolantaus, tämän nettikirjan lay-outin suunnittelija sekä 16-vuotias Visa Konnunselkämö, tämän nettikirjan oikeaoppineisuuden tarkistaja. Suosittelemme musiikiksi syntetisaattorimusaa, kuten Kitaroa, Jean-Michel Jarrea sekä Kraftwerkin levyltä ”Trans-Europe Express” kappaletta nimeltä ”Showroom Dummies”.
 

ELLEI MENE OPPI PÄÄHÄN, ON PARASTA VETÄÄ ITSENSÄ NARUN JATKOKSI. (Dante)

 
 
MISTÄ ON KYSYMYS? 

 

Yhdysvaltain kuuluisimmaksi rikolliseksi 1800-luvulla presidentti Abraham Lincolnin salamurhaajana ponnahtanut Shakespeare-näyttelijä John Wilkes Booth syntyi USA:ssa pienellä maalaisfarmilla 10. 5. vuonna 1838  Bel Air  -nimisen pikkukaupungin lähellä Harfordin piirikunnassa Marylandin osavaltiossa. Hänen isänsä, englantilainen  Junius Brutus Booth   ( 1. 5. 1796  -  30. 11. 1852)  oli saapunut brittiläisen vaimonsa Mary Ann Boothin kanssa jo parisenkymmentä vuotta ennen Johnin syntymää Englannista Amerikkaan, ja Junius oli luonut itselleen merkittävää uraa näyttelijänä Amerikan arvostetuissa teattereissa. Juniuksella oli kymmenen lasta, joista John Wilkes oli toiseksi nuorin, mutta neljä Johnin vanhemmista sisarista ja veljistä kuolivat nuorina. Johnin viisi vuotta vanhemmasta isoveljestä Edwin Thomas Boothista (13. 11. 1833 – 7. 6. 1893) tuli teatterinäyttelijä isänsä ja         Johnin tavoin.

Yhdysvaltojen sisällissota syttyi vuonna 1861 ja päättyi 1865. USA:n presidentiksi valittiin vuonna 1861 Abraham Lincoln, tuo korkeaa silinterihattua ja leukapartaa käyttänyt hoikka mies, ja hänet valittiin presidentiksi uudelleen toiselle kaudelle alkuvuonna 1865. Sisällissota johtui Liittovaltion Unionin repeytymisuhasta, jonka aiheutti kysymys mustien afrikan-amerikkalaisten orjien vapauttamisesta. Yhdysvaltojen Etelävaltiot olivat orjuuden säilyttämisen kannalla, kun taas Pohjoisvaltiot halusivat kaikki orjat vapaiksi ja orjuuden täydellistä lopettamista. Tämä ristiriita uhkasi repeyttää USA:n kahdeksi erilliseksi valtioksi, ja siksi syttyi  neljä vuotta kestänyt sisällissota, joka päättyi Pohjoisvaltioiden eduksi.

John Wilkes Booth oli vannoutunut Etelävaltioiden ja mustien orjuuttamisen kannattaja. John ei koskaan saanut julkisesti hyviä arvosteluja näyttelijäntyöstään,   ja häntä pidettiin vain keskinkertaisena esiintyjänä.

Nuorukaisena John kävi useita yksityiskouluja, mukaan lukien Kveekareiden ylläpitämää sisäoppilaitosta Cockeysvillessä. Isänsä kuoleman jälkeen vuonna        1852 John lopetti koulunkäynnin kokonaan 15-vuotiaana ja jäi useiksi vuosiksi     töihin maalaisfarmille lähelle Bel Airia.

Johnin sisar kertoi, että John halusi mainetta ja kuuluisuutta. John haaveili näyttelijän ammatista, joka oli ollut hänen isänsäkin ammatti. John oli huutanut:

“I want fame! Fame!” Eli: “Haluan kuuluisuutta! Kuuluisuutta!”

Jo pari vuotta myöhemmin, melkein 17-vuotiaana, huhtikuussa 1855  John näytteli ensiroolinsa Richmondin jaarlina Shakespearen näytelmässä ”Richard III”. Sitten kului kaksi vuotta ennen hänen seuraavaa teatteriesiintymistään. Hän esiintyi Philadelphiassa 1857, mutta unohteli vuorosanojaan. Vuonna 1858 hän sitten aikuistui 20-vuotiaana ja sai näyttelijän paikan Richmondin teatterissa. Vuonna 1860 John alkoi menestyä. Hän ansaitsi 20 000 dollaria vuodessa ja sijoitti jonkin verran rahaa öljybisnekseen.

Seuraavien vuosien aikana John oli tähtenä sellaisissa näytelmissä kuten Romeo ja Julia, Marmorisydän, Julius Caesar, Venetsian kauppias, Macbeth, Othello, Hamlet   ja monissa muissa. John esiintyi  suurissa kaupungeissa kuten New York, Boston, Baltimore, Chicago, Washington D. C., Nashville, St. Louis, New Orleans, Leavenworth  ja useissa muissakin kaupungeissa.

Myöhäiskesällä 1864 John alkoi suunnitella presidentti Abraham Lincolnin kidnappaamista. Presidentti oli tarkoitus vaihtaa etelävaltiolaisiin sotavankeihin. Tämän operaation tarkoituksena oli rohkaista hajoavia etelävaltiolaisia sotajoukkoja. John alkoi usean kuukauden aikana värvätä kidnappaussalaliittoon tarvittavia apulaisia. John värväsi kaikkiaan kuusi miestä operaatiota varten. Presidentti   Lincoln oli määrä kaapata illalla 17. maaliskuuta 1865 siinä vaiheessa,  kun tämä olisi poistunut Ford-teatterista Washington D. C.:ssä ja lähtenyt  matkaan hevosrattailla.  

Kuitenkin sekä John että kuusi salaliittolaista saivat huomata, ettei Lincoln koko iltana tullutkaan Ford-teatterin esitykseen. Salaliittoapurit ratsastivat tiehensä vihaisina, ja osa salaliittolaisista luopui kokonaan jatko-operaatioista.

Epäonnistuttuaan presidentin kaapaamisessa John päätti tehdä jotakin radikaalia. Hän sai selville, että Lincoln tulisi melko varmasti katsomaan Ford-teatteriin näytelmää nimeltä ”Our American Cousin” eli ”Amerikkalainen serkkumme”, joka   oli esityksessä 14. huhtikuuta 1865. Sillä kertaa presidentti todella saapui esitykseen.

Tuona iltana kello 22.07 John käveli presidentin aitioon, joka sijaitsi yli kolmen metrin korkeudella näyttämön yläpuolella, otti pistoolinsa esiin ja ampui Lincolnia vasemman korvan juureen, josta luoti lävisti Lincolnin aivot ja päätti kulkunsa oikean silmän taakse.  Sen jälkeen Lincolnin henkivartija nimeltä Rathbone alkoi painia Johnin kanssa aitiossa. John otti esiin veitsensä ja iski sen Rathbonen vasempaan käsivarteen. Sitten John hyppäsi aitiosta alas näyttämölle yli kolmen metrin korkeudelta ja katkaisi oikean nilkkansa alas tullessaan.

Hypättyään alas teatterin presidenttiaitiosta John kääntyi kohti kauhistunutta      yleisöä ja huusi latinaksi: ”Sic Semper Tyrannis!” eli ”Näin käy aina tyranneille (itsevaltiaille)!” Sitten John juoksi näyttämön poikki, ja ulkona häntä odotti valmiiksi satuloitu hevonen. John hyppäsi sen selkään ja karautti karkuun kohti etelää.

Lincoln vaipui ampumisen johdosta koomaan, eikä hän enää vironnut tajuihinsa,  vaan kuoli seuraavana aamuna 15. huhtikuuta 1865.

Yksi salaliittolaisista, David Herold nimeltään, liittyi mukaan Johnin seuraksi hänen pakomatkallaan lähellä Soper´s Hilliä. He kaksi ratsastivat sieltä Lloydin majataloon, jonka oli vuokrannut Mary Surratt. Taverna oli vajaan 18 kilometrin päässä Ford-teatterista. Siellä John joi viskipaukun ja pakomatkalaiset ottivat mukaansa    Spencer-kiväärin ja kiikarin ja poistuivat pimeään maalaisyöhön.

Koska Johnin nilkkaan koski sen katkeamisen vuoksi valtavasti, John tarvitsi  lääkärin hoitoa. Nuo kaksi ratsastajaa saapuivat lääkäri Samuel Mudd´in taloon    noin kello neljältä aamuyöllä 15. huhtikuuta. Vastentahtoisesti tohtori Mudd otti heidät vastaan, ja hän hoiti Johnin nilkkaa. Mudd ei tiennyt, kuka John oli ja mitä  hän oli tehnyt. Karkulaiset jäivät nukkumaan Mudd´in kotiin ja Mudd lähti päivän jo valjettua omille asiollleen kylille Bryestowniin. Siellä hän sai tietää shokeeraavat uutiset presidentti Lincolnin salamurhasta. Mudd kiiruhti takaisin kotiinsa, herätti karkulaiset ja käski heitä viipymättä häipymään tontiltaan.

John Wilkes Booth ja David Herold suuntasivat hevosillaan matkansa afrikan-amerikkalaisen tupakanviljelijän avulla Zekiah-suon läpi Samuel Coxin kotiin.        Cox oli etelävaltioiden kannattaja.  Cox ei halunnut pakenijoiden jäävän luokseen, vaan hän neuvoi heille piilopaikan ja lähetti heidän luokseen etelävaltiolaisen agentin nimeltä Thomas Jones. Agentti tiesi, että Pohjoisvaltioiden joukot olivat haravoimassa aluetta. Jones neuvoi rikollisia pysymään piilossa ulkoilmassa mäntytiheikköjen takana, kunnes olisi turvallista ylittää Potomac-joki Virginian puolelle. Karkulaiset piileskelivät siellä viisi päivää, ja tuona aikana heidän lähes kaikki muut salamurharikostoverinsa oli ratsattu.

John Booth ja David Herold epäonnistuivat ensimmäisessä yrityksessään päästä Potomac-joen ylitse. He onnistuivat siinä lopulta huhtikuun 22. päivänä. He odottivat virginialaisten ottavan heidät lämpimästi ja avosylin vastaan, mutta sen sijaan he saivatkin kokea virginialaisten taholta vastahakoista ruuan lahjoittamista ja kehotuksia katoamaan heidän maisemistaan.

Muutamien etelävaltiolaisten sotilaiden auttamina he pääsivät Bowling Green              –nimisen pikkupaikkakunnan lähelle Richard Garrett –nimisen viljelijän maatilalle. New Yorkin 16. ratsuväki oli ollut valveilla etsimässä pakenijoita 24 tuntia tauotta,    ja ratsuväki saapui Garrettin maatilalle kello kaksi aamuyöllä 26. huhtikuuta 1865. Ratsuväki löysi pian John Boothin ja David Heroldin piileskelemästä Garrettin ladossa, jossa säilytettiin tupakanlehtiä.

Herold ryntäsi heti ulos ladosta ja huutaen vakuutti syyttömyyttään. Sen sijaan     John Booth jäi itsepäisesti latoon sisälle, vaikka hänelle sanottiin, että ratsuväki sytyttää ladon tuleen ja polttaa Johnin kuin rotan, ellei hän tule ulos. Kun ratsuväen komentaja neuvotteli Johnin kanssa ladon ulkopuolella, joku sotilaista sytytti ladon takaosassa oljet tuleen, ja äkkiä koko lato oli ilmiliekeissä. John ryntäsi ensin kohti liekkejä. Sitten hän kääntyi äkkiä ja suuntasi kulkunsa ulos ladosta ja hyppäsi esiin ladon ovelle. Ratsuväen kersantti Boston Corbett oli hiipinyt ladon taakse ja löytänyt seinästä suuren reiän. Corbett työnsi aseensa reiästä, tähtäsi Johnia selkään ja ampui. Luoti lävisti Johnin selkärangan, ja hän tuupertui maahan, jääden halvaantuneena liikkumattomaksi.  John kannettiin maatalon kuistille (vilpolaan), jossa hän korisi elämän ja kuoleman rajamailla lähes viisi tuntia, kunnes hän kuoli kello seitsemän aamulla 26. huhtikuuta 1865. John olisi täyttänyt kahden viikon kuluttua 27 vuotta.

Salaliittolaisia oli ollut Johnin lisäksi kaiken kaikkiaan kahdeksan henkilöä,     seitsemän  miestä ja yksi nainen. Oikeudenkäynti kesti seitsemän viikkoa. Oikeuden istunnossa  29. kesäkuuta 1865  heidät kaikki todettiin syyllisiksi. Kuolemantuomion saivat salaliittolaisista neljä, David Herold, Lewis Powell, George Atzerodt  ja Mary Surratt. Heidät hirtettiin  7. heinäkuuta 1865.  Mary Surratt, joka oli uskonut saavansa ehdollisen vankeustuomion, oli ensimmäinen amerikkalaisnainen, joka teloitettiin. Kolme muuta salaliittolaista, Samuel Arnold,  Michael O´Laughlin ja  lääkäri  Samuel Mudd saivat elinkautisen kovan pakkotyövankileirituomion. Kahdeksas salaliittolainen Edman Spangler sai kuuden vuoden vankeustuomion.  Aikoinaan esitettiin jotakin kritiikkiä siitä, että kaikkien salaliittolaisten oikeudenkäynti tapahtui sotaoikeudessa, eikä siviilioikeudessa.

Oli myös yhdeksäs salaliittoepäilty, John Surrat, joka pidätettiin Egyptissä kesällä 1867 ja tuotiin Amerikkaan siviilioikeuteen. Häntä vastaan ei kuitenkaan voitu esittää todisteita kuulumisesta salaliittoon, joten hänet vapautettiin vankilasta elokuussa 1867. Kolme vuotta myöhemmin John Surrat aloitti julkisen luentokiertueen. Esitelmissään hän kertoi suhteestaan salaliiton jäseniin ja vakuutti syyttömyyttään presidentin salamurhajuoneen.

 

Seuraavassa on suomentamaton punaisella julkaistu ote John Boothin päiväkirjasta, joka löytyi   hänen hallustaan hänen tehdessään kuolemaa. Kirja oli pieni punakantinen muistikirja, josta puuttui 18 sivua. Kukaan ei tiedä, missä nuo puuttuneet sivut ovat.

Until today nothing was ever thought of sacrificing to our country’s wrongs. For six months we had worked to capture, but our cause being almost lost, something decisive and great must be done. But its failure was owing to others, who did not strike for their country with a heart. I struck boldly, and not as the papers say. I walked with a firm step through a thousand of his friends, was stopped, but pushed on. A colonel was at his side. I shouted Sic semper before I fired. In jumping broke my leg. I passed all his pickets, rode sixty miles that night with the bone of my leg tearing the flesh at every jump. I can never repent it, though we hated to kill. Our country owed all her troubles to him, and God simply made me the instrument of his punishment. The country is not what it was. This forced Union is not what I have loved. I care not what becomes of me. I have no desire to outlive my country. The night before the deed I wrote a long article and left it for one of the editors of the National Intelligencer, in which I fully set forth our reasons for our proceedings. He or the gov'r-

After being hunted like a dog through swamps, woods, and last night being chased by gunboats till I was forced to return wet, cold, and starving, with every man's hand against me, I am here in despair. And why? For doing what Brutus was honored for. What made Tell a hero? And yet I, for striking down a greater tyrant than they ever knew, am looked upon as a common cutthroat. My action was purer than either of theirs. One hoped to be great himself. The other had not only his country's but his own, wrongs to avenge.

I hoped for no gain. I knew no private wrong. I struck for my country and that alone. A country that groaned beneath this tyranny, and prayed for this end, and yet now behold the cold hands they extend to me. God cannot pardon me if I have done wrong. Yet I cannot see my wrong, except in serving a degenerate people. The little, the very little, I left behind to clear my name, the Government will not allow to be printed. So ends all.

For my country I have given up all that makes life sweet and holy, brought misery upon my family, and am sure there is no pardon in the Heaven for me, since man condemns me so. I have only heard of what has been done (except what I did myself), and it fills me with horror. God, try and forgive me, and bless my mother. Tonight I will once more try the river with the intent to cross. Though I have a greater desire and almost a mind to return to Washington, and in a measure clear my name - which I feel I can do. I do not repent the blow I struck. I may before my God, but not to man. I think I have done well.

Though I am abandoned, with the curse of Cain upon me, when, if the world knew my heart, that one blow would have made me great, though I did desire no greatness. Tonight I try to escape these bloodhounds once more. Who, who can read his fate? God's will be done. I have too great a soul to die like a criminal. Oh, may He, may He spare me that, and let me die bravely. I bless the entire world. Have never hated or wronged anyone. This last was not a wrong, unless God deems it so, and it's with Him to damn or bless me. As for this brave boy with me, who often prays (yes, before and since) with a true and sincere heart - was it crime in him? If so, why can he pray the same?

I do not wish to shed a drop of blood, but 'I must fight the course.' 'Tis all that's left to me

 

John Boothin ampui tupakkaladon ovelle New Yorkin 16. ratsuväen kersantti Thomas Corbett, lisänimeltään “Boston”.  Hän syntyi Lontoossa vuonna 1832, ja hän muutti seitsemänvuotiaana perheensä kanssa Amerikkaan, New Yorkiin. Myöhemmin hän alkoi työskennellä hattukauppiaana Troyan kaupungissa. Sieltä hän muutti Bostoniin ja jatkoi hattukauppiaan työtään. Jotkut ovat arvioineet, että hattukauppiaan ammatissa tuolloin käytetty elohopea olisi ollut syynä Corbettin mielenterveyden ongelmille. Bostonissa Corbettista tuli käännynnäinen kristitty. Hän piti hiuksensa pitkinä ja koetti tällä tavoin jäljitellä Kristusta.

Eräs elävä esimerkki Thomas Corbettin oudosta mielenlaadusta tapahtui kesäkuun 16. päivä 1858. Välttääkseen prostituoitujen kiusaukset, Corbett otti sakset ja leikkasi itseltään sukuelimensä irti. Tämän jälkeen hän meni uskonnollisen kokoukseen ja sieltä päivälliselle ja sen jälkeen kävelylle, mutta omatekemänsä leikkaustoimenpiteen aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi hänen oli mentävä lääkäriin.  Corbett meni Massachusettsin Hospitaliin lääkäri R. N. Hodgesin hoidettavaksi. Aito dokumentti Corbettin itselleen tekemästä leikkauksesta ja sen hoidosta on yhä olemassa. Se on luettavissa lääkäri John K. Lattimer´in teoksesta nimeltä ”Lincoln and Kennedy: Medical & Ballistic Comparisons of Their Assassinations”, sivulla 59.

Corbett liittyi innokkaana Pohjoisvaltioiden joukkoihin sisällissodan alettua.  Hän värväytyi joukkoihin kolme kertaa ennen kuin hänestä tuli lopulta kersantti. Ammuttuaan John Boothin hänet pidätettiin lynkkauksen takia, mutta sotaministeri Stanton luopui lynkkaussyytteistä Corbettia vastaan ja sanoi: ”Kapinoitsija on kuollut.  Patriootti elää!” Corbett sai John Boothista luvatusta sadantuhannen dollarin palkkiosta osuutensa, joka oli 1653 dollaria ja 85 senttiä. Virallisessa lausunnossaan Corbett väitti, että hän ampui John Boothin, koska tämä oli aikeissa käyttää omaa asettaan ratsuväkeä vastaan.

Jälkeenpäin Corbett palasi hattukauppiaaksi, ensin Bostoniin Samuel Mansonin kauppaan ja myöhemmin Connecticutiin ja New Jerseyyn. Sisällissodan sotilaiden uudelleentapaamisjuhlassa vuonna 1875 Caldwellissa, Ohiossa, Corbett heilutti pistoolinsa piippua niiden useiden sotaveteraanien nenän edessä, jotka väittivät,     ettei Corbett oikeastaan ampunutkaan John Boothia. Vuonna 1878 Corbett muutti Concordiaan, Kansasiin, ja asui muutaman kilometrin päässä kaupungista maakuopassa, joka oli ollut aikoinaan sisällissodan sotilaskorsu. Tämä paikka on yhä paikallisten partiolaispoikien merkitsemä muistopaikka Corbettin asuinsijalle. Maakuopassa Corbet nukkui itse tekemässään vuoteessa ja piti tuliaseita vierellään. Hän hankki itselleen myös pienen lammaslauman. Kerran hän meni paikallisten viljelijöiden sunnuntaiseen urheilutapahtumaan ja sanoi: ”Sunnuntaina on syntiä pelata pesäpalloa, lopettakaa se!” Joskus Corbett piti uskonnollisia saarnoja, jotka muuttuivat usein villeiksi.  The Cloud County Historical Museum voi varmentaa   kaikki edelläkerrotut asiat tosiksi.

Vuonna 1887 Corbett sai ovimiehen apulaisen paikan Topekan kaupungista Kansas House of Representatives eli Kansasin edustajainhuoneelta. Corbett kuuli joidenkin henkilöiden pilkkaavan lainsäätäjän pitämää kokouksen avausrukousta. Corbett ponkaisi jaloilleen, veti revolverinsa esiin ja heilutti pistoolia pilkkaajille. Joissakin informaatiolähteissä sanotaan, että Corbett jopa ryhtyi ammuskelemaan. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Corbett pidätettiin ja vietiin pakkohoitoon Topekan mielisairaalaan.

Vietettyään mielisairaalassa yli vuoden Corbett huomasi, että joku oli jättänyt hevosensa mielisairaalan sisäänkäynnin viereen. Hän nousi hevosen selkään ja pakeni mielisairaalasta 26. toukokuuta 1888. Corbett ratsasti Neodeshaan, Kansasiin, ja asui siellä lyhyen aikaa Richard Thatcherin kanssa, jonka hän oli tavannut Andersonvillen vankilassa John Boothin ampumisensa jälkeen. Corbett sanoi Thatcherille, että hän oli matkalla Meksikoon. Tästä eteenpäin Corbettin elämästä ei ole enää tietoja. Jotkut huhut kuitenkin kertovat, että Corbett olisi ryhtynyt kiertäväksi myyntiedustajaksi   W. W. Gavitt & Co –nimiselle lääkealan firmalle. Corbettin myyntialueena on mahdollisesti saattanut olla Texasin ja Oklahoman alueet. Corbettin loppuelämä on kuitenkin jäänyt mysteeriksi.

 

THE  UNTOLD  STORY  OF  JOHN  WILKES BOOTH  -  JOHN AS THE FOUNDER  OF  BOY CHILD  ROBOT MANNEQUIN  CLUB  IN  HIS  LATER REINCARNATION

 

Ylläolevassa väliotsikossa luvattu aihe tulee kyllä näkyviin tietokoneenne näyttöruudulla, kun aikanne vieritätte tätä sivustoa alaspäin. Malttakaa kuitenkin ensin lukea  nämä saatesanat ja pitkä prologi. Muuten, miksi tuo väliotsikko on englanniksi? I just like the sound of it.

John Wilkes Booth jälleensyntyi seuraavaan kehoonsa miehenä 1890-luvulla Suomessa, jossa hän myös kuoli 1940-luvulla. Vuonna 1963 hän syntyi uudelleen mieheksi Suomeen, ja Johnin nykyinen nimi on Suovu Kalla. Hän löysi kirjastojen arkistoista vanhoja lehtileikkeitä John Wilkes Boothista. Hän alkoi julkaista niitä uudelleen Internetissä, mutta FBI ja CIA sensuroivat hänen sivustonsa ja kielsivät jatkossa niitä julkaisemasta, esittämättä asialle minkäänlaisia perusteluja.

Puhutaan Bel Airin “hulluista Bootheista”, koska John Boothin viisi vuotta    vanhempi isoveli Edwin Booth teki insestiseksiä Johnille lähes joka yö Johnin ollessa  3 – 10 -vuotias, ja Johnia seksuaalisesti hyväksikäytettiin sisäoppilaitoksissa 15-vuotiaaksi asti opettajien ja vanhempien oppilaiden taholta.

John Boothin isä Junius Brutus Booth kärsi alkoholismista ja masennuksesta. Junius alkoi lähes joka yö pakottaa poikaansa Johnia seksiin kanssaan siitä lähtien kun John oli 4 -vuotias. Insestiin osallistui myös Edwin Booth, Johnin viisi vuotta vanhempi isoveli, ja Junius painosti Johnin ja Ewdinin nukkumaan kanssaan alasti pimeässä huoneessa, johon ei muilla ollut pääsyä. Tämä aiheutui osaltaan Juniuksen onnettomasta avioliitosta Mary Ann Boothin kanssa, joka ei antanut seksiä Juniukselle muulloin paitsi lastenteon yhteydessä. Öiset raiskaukset isän taholta Johnia ja Edwiniä kohtaan jatkuivat kuuden vuoden ajan, kunnes John meni sisäoppilaitoksiin. Kuolemansa jälkeen 1852 Junius Booth syntyi seuraavassa elämässään Itävallassa Adolf Hitleriksi vuonna 1889.  Insestin tekeminen Johnille ja Edwinille oli tehnyt hänet hulluksi, ja edellisessä elämässään saavuttamillaan näyttelijäntaidoillaan Hitler kykeni hurmaamaan saksalaiset kansanjoukot ja pääsemään Saksan johtajaksi. Edellisessä elämässään Junius Boothina Hitler oli hankkinut insestihulluuden, joka ajoi hänet aloittamaan toisen maailmansodan ja tappamaan kuusi miljoonaa juutalaista ja kolme miljoonaa muun etnisen ja uskonnollisen taustan omaavaa ihmistä kaasukammioissa ja polttouuneissa. ”Zyklon B” oli sen myrkkykaasun nimi, joilla ihmisiä surmattiin kuolemankeskitysleireillä.   

Isänsä kuoleman  jälkeen John alkoi itse 15-vuotiaasta eteenpäin käyttää seksuaalisesti hyväkseen Bel Airin eri farmien mustien afrikan-amerikkalaisten orjien nuoria poikalapsia, iältään 7 – 12 -vuotiaita. Tätä John teki  lähes kuolemaansa saakka seuraavien kahdentoista vuoden ajan.

Näyttelijän uransa aikana Johnilla oli melkein jokaisessa kaupungissa, jossa hän esiintyi teatterissa, tutuksi tullut maatilan isäntä, jolle John maksoi siitä, että sai tehdä seksiä isännän orjien poikalasten  kanssa. Kun sisällissota puhkesi 1861 sen takia, että orjuus haluttiin kokonaan lakkauttaa, John raivostui ja ryhtyi sen takia vastustamaan Pohjoisvaltioita ja presidentti Lincolnia. Orjuuden lakkauttaminen merkitsi Johnille homopedofiliaseksin loppumista mustien orjapikkupoikien kanssa, ja tämän takia John ajatteli Lincolnin murhaamisen mahdollistavan orjuuden jatkumisen Yhdysvalloissa. Peittääkseen seksuaalisen mieltymyksensä mustiin orjapikkupoikiin John meni Cos Cobissa, Connecticutissa naimisiin 9. tammikuuta 1859 Martha Lizola Mills  –nimisen naisen kanssa ja sai jopa yhden tyttölapsenkin hänen kanssaan, nimeltään Ogarita Elizabeth, joka syntyi 23. lokakuuta 1859 Providencessa, Rhode Islandilla. (Ogarita kuoli 12. 4. 1892, ja hänellä oli kaksi puolisoa, William Ross Wilson ja Alexander Henderson). John ei perheen perustamisestaan huolimatta ollut juuri koskaan kotona, vaan reissasi ympäri Yhdysvaltoja teatterikiertueilla ja mustia pikkupoikia hässimässä.

Seuraavassa puhutaan Karmasta ja jälleensyntymisestä, eli ihmisen sielu on jälleensyntyvä henkiolento ja mitä ihminen teoillaan kylvää, sitä hän myös niittää. 1700-luvun Suomen Turussa Johnin edellisessä Turku-jälleensyntymisessä kolme henkilöä oli antanut Johnin ilmi tämän harjoittamasta homopedofiliaseksistä, josta oli ollut Johnille seurauksena kuolemantuomio.      

 

Johnin pää laitettiin pölkylle ja pyöveli katkaisi Johnin kaulan miekalla. Kyseessä     oli Ruotsi-Suomen maalaki vuodelta 1734, jonka mukaan mm. homopedofiilisestä sukurutsasta sai kuolemantuomion. Tämän kokemansa kohtuuttoman julman Karman takia John sitten synnyttyään Amerikkaan tietämättään veti henkisellä Karmallisella vetovoimallaan nämä kolme turkulaista ilmiantajaa jälleensyntymään sinne 1800-luvulla kolmeksi elinkautisen kovan pakkotyövankileirituomion saaneiksi salaliittokavereikseen, jotka olivat Samuel Arnold,  Michael O´Laughlin ja  lääkäri  Samuel Mudd. Kuuden vuoden vankeustuomion saanut Edman Spangler oli todennäköisesti ollut yksi  homopedofiilisen insestin uhreista, joka ilmiantoi Johnin noille kolmelle muulle juorukellolle Turussa 1700-luvulla.

 

Johnin 1700-luvun turkulaisen kuolemantuomio-oikeudenkäynnin tuomari, syyttäjä, Johnin pidättänyt poliisi, johtava vanginvartija sekä pyöveli jälleensyntyivät myös Amerikkaan, tällä kertaa presidentti Lincolniksi sekä neljäksi hirttotuomion saaneeksi salaliittolaiseksi, jotka  olivat David Herold, Lewis Powell, George Atzerodt  ja Mary Surratt. Nuo kaikki viisi edellisessä elämässään 1700-luvun Turussa olivat siis todennäköisesti olleet kuninkaan maalain nurkumattomia täytäntöönpanijoita, Johnin Turku-jälleensyntymän teloittajia, ja siis edellisessä Turku-elämässään he olivat toimineet oikeuden puheenjohtajana, syyttäjänä, Johnin pidättäneenä poliisina,  johtavana vanginvartijana ja pyövelinä. Niin se Karman laki toimii, eli mitä opimme tästä: pitäkää ihmiset huoli vain omista asioistanne. John sai alitajuisesti kostettua kaikkiaan kahdeksalle henkilölle, jotka aiheuttivat hänen teloittamisensa 1700-luvun Suomen Turussa. Lincolnin hän tappoi omakätisesti ja neljälle hän epäsuorasti järjesti salaliitollaan hirttotuomiot ja kolmelle epäsuorasti järjesti elinkautiset kovat pakkotyövankileirituomiot.

 

Synnyttyään Suomeen 1963 Suovu Kalla –nimiseksi mieheksi hän alitajuisesti päätti kahden peräkkäisen elämänsä aikana homopedofiliasta suorasti ja epäsuorasti johtuneiden teloitustensa vuoksi, ettei enää koskaan tekisi seksiä kenenkään muun kanssa kuin ainoastaan alaikäisten poikien näköisten luonnollisten kokoisten poikalapsimallinukkien kanssa.

Sitten Suovu Kalla löysi vanhan lehtijutun kanadalaisesta Edmonton Sun –nimisestä sanomalehdestä vuodelta 1998. Tämän uutisartikkelin innoittamana hän sitten päätti testata viranomaisia, että joutuuko hän NYT pidätetyksi ja oikeuteen, kun perusti Suovu´s Boy Child Robot Mannequin Clubin eli kerhon nimeltä Suovun poikalapsimallinukkerobottien kerho. Koska Lincolnin salamurhaa koskevien tietojen levittäminen on kiellettyä, niin entäs mallinukkekerhon perustaminen ja siitä kertominen kaikelle kansalle? Sekin on kiellettyä, mutta tästä huolimatta taistelen sananvapauden puolesta ja asetan itseni marttyyriksi Suovun puolesta levittämällä tätä nettikirjaa.

Minä, Antti Puustinen, tapasin tuon kyseisen Suovu Kalla –nimisen miehen vuonna 2001 toukokuussa ja päätin auttaa häntä tässä hänen oikeustaistelussaan sananvapauden puolesta, koska Suovuhan on jo kärsinyt Lincolnin salamurhasta hänelle seuranneen pahan Karman siinä muodossa, että ratsuväkikersantti Thomas ”Boston” Corbett ampui John Wilkes Boothin takaapäin tupakkaladon ovelle 26. 4. 1865. On jo korkea aika siirtyä jälleensyntymisissä taas eteenpäin. John Boothin tekemä presidentin salamurha  oli osa USA:n sisällissotaa, osa silloisia poliittisia olosuhteita. Salamurha oli militaristinen akti. Minä itse en ole orjuuden kannattaja, mutta en myöskään  tuomitse tuota Suovu Kallan eräässä edellisessä elämässään suorittamaa tekoa.  En myöskään voi hyväksyä sitä tekoa, koska en ole militarististen ratkaisujen kannattaja.

Olen puolueeton, neutraali, koska tuosta teosta on kulunut jo pitkälti toistasataa vuotta. Sattuu nyt  vain olemaan niin, että Suovu Kalla on hyvä ystäväni, rauhan mies, ei mikään väkivaltainen. NO MUTTA! Tämän nettikirjan otsikkohan on ihan kummallinen, siinähän sanotaan ihan kuin John Wilkes Booth olisi ITSE tämän nettikirjan kirjoittaja! Kuinka jo pitkälti toistasataa vuotta sitten kuollut ihminen  voisi kirjoittaa tällä aikakaudella? KUKA siis oikeastaan on tuo John Boothin nykyinen jälleensyntymä? Suovu Kalla on hänen nimensä, mutta KUKA tuo Suovu oikein on? Se asia onkin arvoitus. Mutta minä kirjoitan tämän nettikirjan Suovu Kallan puolesta, koska Suovun nykyiset toilaukset hänen nykyisessä elämässään    ovat vähintäänkin mielenkiintoisia.

 

John Wilkes Booth  GALLERIA

 

John Boothin isä Junius Brutus Booth kärsi alkoholismista ja masennuksesta. Junius alkoi lähes joka yö pakottaa poikaansa Johnia seksiin kanssaan siitä lähtien kuin John oli 3-vuotias. Insestiin osallistui myös Edwin Booth, Johnin viisi vuotta vanhempi isoveli, ja Junius painosti Johnin ja Ewdinin nukkumaan kanssaan alasti pimeässä huoneessa, johon ei muilla ollut pääsyä. Öiset raiskaukset jatkuivat seitsemän vuoden ajan, kunnes John meni sisäoppilaitoksiin. Junius  Booth syntyi seuraavassa elämässään Itävallassa Adolf Hitleriksi vuonna 1889.  Insestin tekeminen Johnille ja Edwinille oli tehnyt hänet hulluksi, ja edellisessä elämässään saavuttamillaan näyttelijäntaidoillaan Hitler kykeni hurmaamaan saksalaiset kansanjoukot ja pääsemään Saksan johtajaksi.  


Alakuvassa vasemmalla on John Booth, keskimmäisessä alakuvassa on Junius Brutus Booth (kirja sylissä) poikansa Edwin Thomas Boothin kanssa. Oikeassa alakuvassa on Junius Booth teatteripuvussa.

           

                                                                         

 

                                                                                                                       

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Allaolevassa kuvassa presidentti Lincoln (korkea silinterihattu päässä) puhuu sotilailleen jotakin Yhdysvaltojen sisällissodan aikana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylläolevassa kuvassa vasemmalla on John Boothin ampuja Thomas ”Boston” Corbett.  Sen oikealla puolella on väripiirros tilanteesta, jossa John Booth on kiikissä tupakkaladossa 26. huhtikuuta 1865 kello kahden jälkeen aamuyöllä.

 

Keskimmäisessä yläkuvassa on farmari Richard Garrettin maatalo, jonka vilpolassa (talon vasemmassa osassa, jonka yläpuolella kohoaa savupiippu) John kuoli klo 7 aamulla 26. 4. 1865. Oikealla ylhäällä pienessä kuvassa Thomas Corbett lueskelee jotakin.

 

Allaolevassa kuvassa Johnin neljää salaliittoapuria valmistellaan hirtettäviksi 7. heinäkuuta 1865.

 

 

 

                                                                                                                             

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Allaolevassa kuvassa he jo roikkuvat kuolleina hirressä 7. heinäkuuta 1865.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakuvassa vasemmalla on etsintäkuulutus ja alakuvassa oikealla John Boothin salaliittoapurit piirroksina hänen ympärillään. (John Booth on keskellä sekä etsintäkuulutuksessa että piirrossarjassa).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                           

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakuvassa on Lincoln Memorial –patsas Washington D. C.:ssä. Lue myös himmeä teksti patsaan pään yläpuolelta.

 

 

 

 

Alla on kuva Lincolnin ampumisen salaliittoon osallistuneista neljästä hirtetystä vankilan pihalla Washington       D. C.:n Penitentiaryssä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HIRTTOTUOMION SAANEET:

 

 

 

Yläkuvassa David Herold.

 

Kuolemaantuomittu David Herold syntyi 16. kesäkuuta 1842, ja oli siis Johnia 4 vuotta nuorempi. John tutustui David Heroldiin vuonna 1863. John ja David pitivät toisistaan myös seksuaalisesti, ja heille oli aikamoinen shokki 26. huhtikuuta tupakkaladossa kello 2.00 aamuyöllä, kun New Yorkin 16. ratsuväki tuli ryskyttämään tupakkaladon ovea ja vaatimaan Johnia ja Davidia antautumaan vangittaviksi. John ja David olivat juuri tehneet keskenään seksiä ladossa jo muutaman tunnin, joten heidän järkytyksensä oli suuri, kun molemmat tiesivät, että jos he jäävät kiinni, niin hirsipuu odottaa heitä.

 

 

 

 

Yläkuvassa Lewis Powell.

 

Kuolemaantuomittu Lewis Thornton Powell, syntynyt 22. huhtikuuta 1844,  oli baptistisaarnaajan poika. Vuonna 1859 hänen perheensä muutti Floridaan, jossa Lewis työskenteli isänsä plantaasin tarkastajana. 30. toukokuuta 1861 Lewis liittyi sisällissodassa Floridan Toiseen Jalkaväkeen. Hän oli jäsenenä Konfederaattiarmeijassa, joka taisteli Gettysburgissä. Hän haavoittui taistelussa, ja pohjoisvaltiolaiset ottivat hänet vangiksi. Kun hänet oli siirretty sairaalaan Baltimoreen, Lewis karkasi sairaalasta ja liittyi Virginian Ratsuväkeen syksyllä 1863. Tammikuussa hän kuitenkin erosi sieltä ja otti uskollisuudenvalan Unionille. Lewis oli tunnettu väkivaltaisesta luonteestaan. Bransonin majatalossa hänet ilmoittetiin sotilasviranomaisille siitä, että hän oli melkein tappanut erään afrikan-amerikkalaisen taloudenhoitajan. Silminnäkijä kertoi Lewisin kaataneen taloudenhoitajan maahan, hyppineen hänen päällään ja iskeneen häntä otsaan karjuen samalla, että tappaisi naisen.

 

 

 

 

Yläkuvassa George Atzerodt.

 

Kuolemaantuomittu George Atzerodt syntyi Thurlingenissa, Saksassa, 12. kesäkuuta 1835. Vuonna 1843 hän saapui vanhempiensa mukana siirtolaisena Yhdysvaltoihin, jossa hänen perheensä asettui Marylandiin. George perusti veljensä kanssa hevosrattaiden korjausbisneksen Port Tobaccossa. Sisällissodan aikana George tienasi ylimääräistä rahaa auttamalla etelävaltiolaisia agentteja ylittämään Potomac-joen. Eräs agenteista oli John Surrat,  joka kutsui Georgen Washingtoniin. Siellä George tapasi Mary Surrattin ja John Boothin.

 

 

 

 

Yläkuvassa Mary Surratt.

 

Kuolemaantuomittu Mary Surratt, tyttönimeltään Jenkins,syntyi Marylandissä toukokuussa 1823. Hän meni naimisiin John Harrison Surrattin kanssa vuonna 1840. (Tämä John Surratt ei ollut se yhdeksäs salaliittoepäilty.) Pariskunta asettui asumaan hieman Washington D.C.;n ulkopuolella olevaan Oxon Hilliin. Vuona 1851 tuli tuhosi heidän kotinsa, ja he päättivät rakentaa kodin, jossa olisi samalla majatalo. Vuonna 1853 John Surratt osti 287 eekkeriä maata Princestä, George´s Countystä. Hän rakensi sinne majatalon ja postitoimiston, ja pikku kyläyhteisö tuli tunnetuksi Surrattsvillenä. John työskenteli siellä paikallisena postijohtajana kuolemaansa saakka, joka tapahtui 25. elokuuta 1862. Lokakuussa 1864 Mary Surratt päätti vuokrata Surrattsvillen omaisuuden eräälle poliisimiehelle, John M. Lloydille, viidensadan dollarin vuosivuokrahintaan. Sitten Mary muutti Washington D. C.:hen, ja tienatakseen ylimääräistä rahaa hän laittoi talonsa joitakin huoneita vuokralle majatalon ominaisuudessa. Tässä paikassa John Booth ja hänen salaliittoapurinsa olivat usein hengailleet ja suunnitelleet sekä Lincolnin kidnappaamista että ampumista, ja tämä oli se paikka, jonne John Booth ja David Herold pakenivat noutamaan ammuksia ja aseita salamurhan jälkeen yöllä.

 

Maryn vanhin poika, myös nimeltään John Harrison Surratt, liittyi etelävaltiolaisten sotajoukkoihin sisällissodassa. Maryn toinen poika, myös nimeltään John Surratt (lasten nimiä mietittäessä on mielikuvitus tosiaan ollut valloillaan! –toim. huom.) oli sitten juuri se etelävaltiolaisten sotilaiden agentti, jota epäiltiin Lincolnin ampumisen salaliittolaiseksi. Lincolnin salamurhan jälkeisissä kotietsinnöissä Mary Surrattin tiloista löytyi kätketty John Boothin valokuva. Sen takia, että  Mary Surratt oli ruokkinut, majoittanut ja aseistanut salaliittolaisia majatalossaan, hänet tuomittiin kuolemaan.

 

 

 

ELINKAUTISEN  KOVAN  PAKKOTYÖVANKILEIRITUOMION FORT JEFFERSONIN  VANKILEIRILLE  SAANEET:

 

 

 

Yläkuvassa Samuel Arnold.

 

Elinkautisen kovan pakkotyövankileirituomion saanut Samuel Arnold (syntynyt 6. syyskuuta 1834), mutta Yhdysvaltain presidentti Andrew Johnson armahti tuomion 1. maaliskuuta 1869.

 

 

 

Yläkuvassa Michael O´laughlin.

 

Elinkautisen kovan pakkotyövankileirituomion saanut Michael O´Laughlin syntyi vuonna 1840, ja asui lapsuudessaan samalla kadulla kuin John Booth. He kaksi olivat läheiset lapsuuden ystävät, niin läheiset, että Johnin ollessa 9-vuotias ja Michaelin 7-vuotias, he alkoivat  jo siitä lähtien tehdä seksiä keskenään. Michael kuoli pakkotyövankileirillä keltakuumeeseen 19. syyskuuta 1867.

 

 

 

 

Yläkuvassa lääkäri Samuel Mudd.

 

Elinkautisen kovan pakkotyövankileirituomion saanut Samuel Mudd, lääkäri, syntyi  20.  joulukuuta 1833. Hän oli suuren plantaasinomistajan poika, ja opiskeli lääketiedettä Marylandin yliopistossa. Hän valmistui sieltä vuonna 1856, ja meni naimisiin Sarah Dyer –nimisen naisen kanssa ja osti oman farmin Briantownista, Marylandistä. Samuel osallistui Konfederaattiarmeijan agenttien toimintaan. John Booth oli salaliittohankkeellaan myös eräänlainen agentti, ja tällä tavoin Samuel tutustui Johniin ensimmäisen kerran 13. marraskuuta 1864. Näiden kahden nähtiin keskustelevan keskenään myös 23. joulukuuta 1864. Lincolnin salamurhaa tutkineet etsivät olivat saaneet selville, että lääkäri Samuel Mudd oli hoitanut John Boothin nilkkaa, kun hän oli pakomatkalla Ford-teatterista.  Mudd pidätettiin ja häntä syytettiin kuulumisesta Lincolnin ampumisen salaliittoon. Oikeudenkäynnissä Mudd kiisti tunnistaneensa John Boothia, mutta eräänä todisteena Muddin myötämielisyydestä Etelävaltioita kohtaan pidettiin sitä, että Mudd kohteli huonosti afrikan-amerikkalaisia orjiaan, hän oli mm. ampunut erästä orjaansa tämän tottelemattomuuden takia. Yhdysvaltain presidentti Andrew Johnson armahti Muddin tuomion 1. maaliskuuta 1869. Vuonna 1876 Mudd valittiin Marylandin osavaltion lainsäätäjäksi. Samuel Mudd kuoli keuhkokuumeeseen 10. tammikuuta 1883.

 

 

 

 

Yläkuvassa Edman Spangler.

 

Kuuden vuoden vankeustuomion saanut Edman Spangler, syntynyt 1825,  toimi Washington D. C.:n Ford-teatterin puuseppänä ja lavasteiden siirtäjänä. Spangler tunsi John Boothin ja piti huolta Johnin talosta aina sillä välin kun John kävi Ford-teatterissa. Huhtikuun 14. päivä 1865 Spangler oli korjaamassa teatterin presidenttiaitiota. Hänen työtoverinsa todisti myöhemmin, että Spangler oli aition korjausprojektin aikana puhunut presidentistä erittäin kriittisesti.

 

Juuri salamurhan jälkeen John Boothin hypättyä aitiosta näyttämölle, eräs teatteriyleisön joukossa ollut mies, nimeltään Jacob Ritterspaugh, väitti että kun hän oli koettanut lähteä ajamaan John Boothia takaa, Edman Spangler oli lyönyt Ritterspaughia kasvoihin ja sanonut hänelle: ”Älä sano kenellekään, mihin suuntaan hän meni.” Edman Spangler pidätettiin, ja hän sai kuulumisesta presidentin ampumisen salaliittoon kuuden vuoden vankeustuomion, ei siis pakkotyötuomiota, mutta hän joutui istumaan sitä Fort Jeffersonin vankileirin selliin. Yhdysvaltain presidentti Andrew Johnson armahti hänet tuomiosta 1. maaliskuuta 1869. Lääkäri Samuel Mudd antoi Spanglerille viiden eekkerin maatilan viljeltäväksi. Spangler kuoli 7. helmikuuta 1875.

 

 

 

Alakuvassa vasemmalla on John Boothin homoinsestin täyttämä lapsuudenkoti lähellä Bel Airin pikkukaupunkia, Harford Countyssä, Marylandin osavaltiossa USA:ssa.

 

 

                                                                                             

            

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakuvassa on piirros Lincolnin salamurhatilanteesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Allaolevan kuvan piirroksessa John Booth ja Michael O´Laughlin keskustelevat kotitanhullaan maaseudulla lähellä Bel Airin pikkukaupunkia vuonna 1853, että milloin taas voitais tehdä keskenämme seksiä?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakuvan piirroksessa Edwin Thomas Booth, Johnin viisi vuotta vanhempi isoveli, esiintyy 16-vuotiaana Bel Airin oikeustalolla järjestetyssä teatterinäytelmässä 2. elokuuta 1850. Edwinin olemus ikään kuin viestittää, että ”kylläpä homoinsesti isäni Juniuksen ja pikkuveljeni Johnin kanssa on voimille ottavaa, pitääpä energisellä näyttelemisellä kerätä elinvoimaani takaisin”. Sigmund Freud, psykoanalyysin perustaja, tutki 1900-luvun alun itävaltalaisia aikuisia, ja huomasi, kuinka he olivat halunneet aktiivisesti kokonaan unohtaa lapsuutensa insestikokemukset. Freud kuitenkin psykoanalyysinsä avulla noukki nuo tukahdutetut muistot esiin heidän alitajunnastaan. Freud ei kuitenkaan tajunnut sitä, että myös omia jälleensyntymisiä tutkimalla voidaan noukkia esiin insestikokemuksia ja muitakin kokemuksia omista edellisistä elämistä erilaisista kulttuureista ja valtioista, joissa ihmisen sielu on ollut ruumiillistuneena vuosisatojen ja vuosituhansien saatossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakuvissa olevat mallinukkerobotitkin tullaan kieltämään lailla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavina Euroopan Unionissa, vaikka japanilaiset jättiyritykset kuten Honda ja Mitsubishi alkoivatkin jo 1990-luvulla valmistaa ihmisen näköisiä robotteja, jotka osaavat nähdä, kuulla, puhua, kävellä, kulkea portaissa ja toimittaa pieniä kotitaloustöitä. Mitsubishi on rakentanut robotteja, joiden ulkokuori on tehty oikean ihmisen näköiseksi.  Varoitus: Suomen laissa sanotaan, että sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan alle 16-vuotiasta LASTA (siis oikeaa lasta) esittävän kuvan laatiminen, hallussapito ja levittäminen on rikollinen teko. Laki ei kuitenkaan sano mitään  lapsikarikatyyripiirroksista tai lapsinukeista mitään. Katsokaa vaikka itse lakikirjasta diskreetisti. Video- ja tietokonepelien väkivaltaohjelmien virtuaalihahmoja sekä paini- ja nyrkkeilysalien kuminukkeukkoja saa vaikka viisivuotias hakata ja potkia tuusan nuuskaksi, vaikka nämä samat kuminuket ja virtuaalihahmot olisivat tehty 14-vuotiaiden ihmisten näköisiksi. Tällaistahan ei saisi tehdä minkään ikäisille oikeille ihmisille todellisessa elämässä. Mutta näitä samoja kuminukkeukkoja ei sitten vaahtosuisten hysteeristen nutturapäisten supermoralistien mukaan saa rakastella, jos kuminuket näyttävät päivääkin vaille 18-vuotiailta! Millaista kaksinaismoralismia!

                   

 

 

 

 


  

 

 

 

 

 

                                                                                                            

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                        

                                                                                                                        

 

Ylläolevan pikkukuvan robotin ihonkaltainen päällystys on tehty silikonikumista, ja robotti osaa tehdä kasvoillaan 18 erilaista realistista ilmettä. Robotti voidaan ennakolta ohjelmoida vastaamaan luonnollisen kaltaisella äänellä ihmisen sille esittämiin kysymyksiin. Vuonna 2100 robotit tulevat itsetajuisiksi ja kykenevät ajattelemaan, puhumaan ja toimimaan itsenäisesti, koska niiden aivoissa sijaitsevista tietokoneista tulee itseoppivia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kun viranomaiset näkevät nämä robottikuvat, kansainvälinen poliittinen skandaali on valmis: kirjailija Antti Puustinen on häpäissyt Abraham Lincolnin nettikirjansa poikamallinukkerobottien kuvilla, eli sama englanniksi:

”Author Antti Puustinen has disgraced Abraham Lincoln by pictures of his obscene boy mannequin robots! His Internet-book is an international political scandal!”

Ja sekös tuo ilmaista mainostilaa tälle nettikirjalle miljoonien eurojen edestä kaikissa länsimaisissa tiedotusvälineissä! Mutta katsokaas, vaikka koko vartalo on näkyvissä näiden kuvien robottiluurangoissa sekä ihmisen ulkonäköä jäljittelevää päällystystä vaille jääneissä ”astonauttirobottimalleissa”, niin ihmisen näköisistä 16-vuotiaista roboteista on vain  KASVOT  näkyvissä. Ovatko siis nykyään jo  PELKÄT  KEINOTEKOISET MUOVIKASVOTKIN sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa aineistoa? Kun oikeus langettaa minulle tuomion sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuva-aineiston levittämisestä tietoverkossa näiden robottikasvokuvien takia, niin silloin Japanin media ja sitä kautta koko maailman media riemastuu: ”Mitshubishin robottien kasvokuvat aiheuttivat miehelle lapsipornosyytteen Suomessa!” Tässä kuvagalleriassa robottikasvokuvat todellisuudessa esittävät kuitenkin 16-vuotiaiden japanilaisten ja malesialaisten näköisiä ihmisiä!

                                                                                         

                                                                                

 

 

 

 

 

 

 


7

 

 

                                                                      

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

Alakuvissa on 16-vuotiaan japanilaisen pojan näköisen robotin pään valmistusvaiheet. (Kuvat Fujitsu-tehtaalta Tokiosta.)

 

                                         

                                                          

                                                              

 

Alakuvassa vasemmalla 18-vuotiasta ihmispoikaa jäljittelevä robotti osaa mm. pelata tennistä. Robottia ei ole vielä päällystetty lihaksistoa ja ihoa jäljittelevällä silikonikumilla.  Alakuvassa oikealla on tuo sama 18-vuotiasta poikaa esittävä robotti, jota on jo alettu päällystää ihmisen näköiseksi. Robotin japanilainen suunnittelija on tyytyväinen työhönsä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Alakuvissa on 16-vuotiaita japanilaisia ja malesialaisia poikia esittäviä robotteja.

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                      

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


                                                                                                                                

 

Ulkonäöltään samantyyppisiä mallinukkeja kuin nämä japanilaiset ihmisen näköisellä kuorella päällystetyt robotit on Suomessa tavaratalojen lastenvaateosastojen mallinukkeina vaikka kuinka paljon. Kuka tahansa yksityinen kansalainen voi tilata suoraan mallinukketehtaalta itselleen saman näköisiä ja luonnollisen kokoisia mallinukkeja kuin näissä valokuvissa esiintyvät robotit. Tosin Suomessa ei ole yhtään mallinukketehdasta, vaan on mentävä Saksaan sellaisen löytääkseen. Nukkien hinnat vaihtelevat 200 - 1000 euron välillä laadusta riippuen. Toistaiseksi vielä yksityinen kansalainen saa EU:n sisällä tuoda Suomeen näitä aidon kokoisia mallinukkeja ilman, että poliisi pidättää ja takavarikoi nuket. Myöskään oikeuteen ei mallinuken hallussapidosta joudu.

 

Tässä kuvagalleriassa robottikuvat ovat esillä siksi, että lapsettomat tai lapsensa menettäneet ihmiset saisivat iloa tiedosta, että voivat hankkia kotiinsa mallinuken korvaamaan aidon lapsen. Me emme kehota ketään seksuaalisesti hyväksikäyttämään lapsimallinukkeja. Tämän gallerian kuvissakin on päällystetyistä ihmisen näköisistä roboteista vain kasvot näkyvissä. Muistakaa, hysteeriset nutturapäiset moralistitädit, että nämä robotit eivät ole minkään rikoksen uhreja, koska robotit ovat pelkkää metallia, virtapiirejä, muovia, elektrodeja ja huippuunsa kehitettyä  tietokoneteknologiaa. TÄMÄN GALLERIAN ROBOTTIKUVAT OVAT UHRITTOMIA KUVIA! Psykiatrien porttiteoria siitä, että pelkkä yksinäinen masturbaatio johtaa robotin tai mallinuken seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joka puolestaan johtaa oikeiden alaikäisten nuorten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joka puolestaan johtaa nuorten joukkomurhaamisiin, ei pidä paikkaansa.

 

 

KUVAGALLERIAN 2. OSA:

JOHN BOOTHIN KAKSI PERÄKKÄISTÄ TURKU-JÄLLEENSYNTYMÄÄ,  1637-1694  JA  1739-1797                               

 

Koska tämä John Booth Galleria on laadittu myöhemmin kuin itse nettikirjan teksti, olemme päätyneet erääseen toiseen jälleensyntymistutkintalinjaan kuin nettikirjan varsinaisessa tekstissä puhutaan John Boothin  1700-luvun jälleensyntymisissä. Aloitamme jo 1400-luvusta.

                          

John Wilkes Booth eli nykyinen Suovu Kalla puhui jälleensyntymisterapiassaan minulle näin: ”Junius Brutus Booth tappoi minut 1400-luvun lopulla Atlantin valtamerellä vetämällä minut laivan kölin alitse köydellä, jonka vuoksi hukuin. Sitten alitajuisena kostona tästä minä kidutin Juniusta 1500-luvulla Intiassa ollessani mogulikeisari Akbar, ja lopulta tapoin hänet jostakin vähäpätöisestä rikoksesta. Sitten 1600-luvun lopulla Junius toimi Turussa virallisena valtionpyövelinä, jolloin hän kidutti minua useita päiviä ja lopulta katkaisi kaulani miekalla. Teloitustani koskeva oikeudenkäynti oli määrännyt niin, koska olin tehnyt seksiä Turussa alaikäisten poikien kanssa. 1700-luvun lopulla uudessa jälleensyntymässä tapoin Juniuksen uuden jälleensyntymän alitajuisena vastakostona vuonna 1767. Junius oli syntynyt OMAKSI POJAKSENI  1700-luvun Turku-jälleensyntymäni aikana. Olim hänelle välinpitämätön isä, ja Juniuksen ollessa 13-vuotias hukutin hänet järveen kahdenkeskisellä uintiretkellämme vuonna 1767. Kätkin ruumiin ja pystyin pakenemaan rikostani 20 vuoden ajan valehtelemalla ympäristölleni, että Junius oli karannut kotoa. Lopulta jäin teostani sitten kiinni kahden vuosikymmenen kuluttua, koska Juniusen ruumis oli löytynyt jonkin uuden talon rakentamisen kaivaustöiden yhteydessä. Sen takia sain kuolemantuomion vuonna 1797. Junius oli sitten jo sillä välin syntynyt Junius Brutus Boothiksi vuonna 1796 Englannissa ja muuttanut sieltä vähän yli 20-vuotiaana Yhdysvaltoihin brittiläisen vaimonsa kanssa. Sitten synnyttyäni jälleen vuonna 1838 Yhdysvalloissa isäni oli vuorostaan tuo Junius Brutus Booth. Alitajuisten vastaiskumurhien kostonkierteet vain vierivät vuosisatojen saatossa, ellei niitä pyritä jollakin tavoin katkaisemaan. Minulla ja Juniuksella se katkesi insestin avulla 1800-luvun Amerikassa. Kuka nyt rakastajaansa tappaisi? Eli me opimme rakastamaan toisiamme, vaikkakin niin karkean ilmiön kuin insestin avulla.” (Karman ja jälleensyntymisen lainalaisuuksista puhutaan tämän nettikirjan varsinaisessa tekstissä tuonnempana.)       

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

Yläkuvassa Turun linna,  jossa John Boothin Turku-                               Yläkuvassa Turun linnan sisäpiha.

reinkarnaatio (jälleensyntymä) oli vangittuna usean kuukauden

ajan pimeässä ja kylmässä maakuoppasellissä odottamassa

teloitusta . Johnille kävi samalla tavalla kahdessa peräkkäisessä

jälleensyntymässä!

 

Alla on havaintokuvia John Boothin ensimmäisen Turku-jälleensyntymän teloitustilanteesta vuonna 1694.

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkuvassa esitetään John Boothin usean päivän ajan 

jatkunut  raajojen silpominen,  kuuman tervan kaataminen iholle,

ihon kärventäminen tulella  ja muu kidutus ennen lopullista teloitusta

hakkaamalla  kuolemaantuomitun pää kymmenillä miekan iskuilla

täysin tohjoksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkuvassa on aito keskiaikainen piirros Suomessa tehdyistä kidutuksista ja kuolemantuomioista. Keskiajan tuomiot olivat julmia ja niiden tarkoitus oli pelottaa ja pitää alamaiset uskonnollisessa kurissa nuhteessa. Yläkuvan vasemmassa reunassa tuomittu saa julkisesti raippoja ja seuraava puolestaan mestataan. Teilattavalta murskattiin teilirattaalla hänen jäsenensä ennen surmaamista. Teloitetun murskattu ruumis pujoteltiin sen jälkeen teilirattaan puolien väliin ja nostettiin kaupungin ulkopuolelle pelotukseksi muille. Hirttotuomiot olivat nekin yleisiä mutta polttaminen varattiin yleensä harhaoppisille ja noidille.

 

 

Alla on havaintokuvia John Boothin toisen Turku-jälleensyntymän teloitustilanteesta vuonna 1797.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuolemantuomiot

Omia vanhempia kohtaan käytetystä väkivallasta, eläimeen sekaantumisesta ja kaksinkertaisesta huoruudesta (= molemmat naimisissa) sekä insestistä ja lapsiin kohdistuvasta haureudesta sai useimmiten kuolemantuomion.

Kuolemanrangaistusta ei annettu noin vain, vaan kaikki tapaukset vietiin korkeampaan oikeusasteeseen. Espoossa tämä tarkoitti Turun Hovioikeutta, jossa kuolemantuomiot yleensä lievenivät. Hovioikeus lienee arvioinut todisteita paikallistuomioistuimia tarkemmin. Todistajien villeimmät kertomukset saattoivat epäilyttää ainakin noitajutuissa. 1700- luvulla kuolemaan johtaneista rikoksista tyypillisin oli pikkulapsen surmaaminen, minkä voi arvella johtuneen suoraan salavuoteudesta annettujen rangaistusten raskaudesta. Salavuoteusrikoksista, kuten pikaistuksissa tehdyistä tapoistakin tekijä selvisi hengissä, mutta ei esimerkiksi insestirikoksista tai yleensäkään alaikäisiin sekaantumisesta, joista oli seurauksena kuolemantuomio.

Vanhempien pahoinpitelystä annettuja kuolemantuomioita oli 1700-luvulla muutamia. Seipäällä isänsä päähän haavan lyönyt renki ja komisario-isänsä verille mukiloinut tytär saivat kuolemantuomion. He rikkoivat Vanhan Testamentin neljättä käskyä ”Älä tapa”. (Huvittavaa tässä on se, että Suomessa valtiovalta itse rikkoi tätä samaa käskyä tuomitsemalla ihmisiä kuolemaan aivan pokkana, eikä tuntunut huomaavan tätä omaa kaksinaismoralismiaan lainkaan).

Tavallisesti kuolemantuomio pantiin toimeen hirttämällä. Sotilasarvon omaavat rikoksentekijät kuitenkin mestattiin kirveellä. Homopedofiilit ja sukurutsaajat olivat mestauksissa alinta kastia, ja heidät teloitettiin miekalla. Teloitusten yleisönä tavallisesti suurinta ihmisjoukkoa edustanut alempi rahvas  kirkui riemusta, kun pyöveli alkoi hakata pitkällä miekallaan pedofiilin päätä muusiksi. Kaulaa ei siis katkaistu, jonka johdosta pää olisi heti irronnut eikä kipu olisi kestänyt kuin sekunnin, joten teloituksen tuottamia kärsimyksiä pidentääkseen pyöveli iski syviä viiltohaavoja tuomitun päähän niin kauan kunnes päästä oli jäljellä pelkkä rusentunut ja murskattu tynkä ja henki sammunut. (Tietolähde: Max Thornton -  Medieval Executions of Child Molesters in Europe, Oxford University Press 1971.)

Eläimiin sekaantuneen mestattu ruumis taas poltettiin yhdessä ja samassa astiassa saastuneiden eläinten kanssa. Tämä siksi, että eläimiin sekaantujaa pidettiin eläimenä. Homopedofiliasta (samaa sukupuolta olevaan alaikäiseen kohdistunut haureus) ja insestistä sai kuninkaan vuonna 1734 säätämän maalain mukaan kuolemantuomion. John Boothin ensimmäinen Turku-jälleensyntymä sai sen      vuonna 1694.

Kuolemantuomion oheisrangaistuksena saatettiin kieltää myös kirkon siunaamaan maahan hautaaminen. Ruumiit kuskattiin kauas erämaahan. Samankaltainen unohtaminen koski myös itsemurhan tehneitä. Hirttäytyneet saatettiin vielä 1600-luvulla jättää roikkumaan vuosikausiksi siihen mihin olivat ripustautuneetkin. Hylättyjen talojen uumenissa saattoi hyvinkin olla kätkössä ullakkohirressä tai kellarin katossa roikkuva vastenmielinen muumio.

Periaatteessa kuolemantuomiota voitiin vielä koventaa. Poikkeuksellisen raskauttavissa olosuhteissa tehty rikos saattoi antaa aiheen syyllisen teilipyöräkäsittelyyn. Koko ruumista alettiin silpoa hitaasti niin, ettei henkilö kuollut vielä moneen päivään, vaan saattoi kärsiä useita vuorokausia jalkojensa ja käsiensä tuhoamisesta, kuuman tervan kaatamisesta iholle ja ihon kärventämisestä tulella. Vasta sen jälkeen tapahtui raaka mestaus iskemällä miekalla kymmeniä kertoja tuomitun pää täysin tohjoksi.  Näin kävi John Boothin Turku-jälleensyntymälle vuonna 1692.           

1700-luvulla John Booth syntyi uudestaan Turkuun, voidakseen alitajuisesti kostaa edellisen elämänsä teloituskuolemansa niille jälleensyntyneille teloittajille, jotka elivät nyt uusissa kehoissa ja harjoittivat aivan toisenlaisia ammatteja. Johnin ollessa toisessa Turku-jälleensyntymässään hän tappoi omaksi pojakseen syntyneen Junius Brutus Boothin 1700-luvun toisen Turku-jälleensyntymän (joka oli edellisessä elämässään teloitanut Johnin Turussa vuonna 1694) hukuttamalla pojan järveen uintiretkellä tämän ollessa 13-vuotias.

Tämä John Boothin toinenkin Turku-jälleensyntymä  sai TAAS  kuolemantuomion, mutta tässä toisessa teloituksessa ei käytetty kiduttamista, vaan Johnin pää yksinkertaisesti laitettiin pölkylle ja pyöveli katkaisi Johnin kaulan miekallaan vuonna 1797. Sitä ennen John oli kyennyt pakenemaan viranomaisilta kiinni jäämistään 20 vuoden ajan.

1600-luvun Turun lapsiin sekaantuneiden teloituksissa ja yleensäkin koko sen aikakauden eurooppalaisissa mestauksissa kyse oli niin kaamean luokan visuaalisesta tapahtumasta, että filmattuna moinen splatter-teurastus kiellettäisiin jopa elokuvatarkastamossa, päinvastoin kuin niiden rikosten esittäminen, mitkä kuolemaantuomion JOHTIVAT!

 

Oikeudenjakoa keskiajalla Suomessa

Keskiajan tuomioistuinkäytännön perusperiaatteena oli tuomittujen JULKINEN rankaiseminen. Jos joku oli tehnyt rikkomuksen, hänen täytyi kärsiä teostaan näkyvästi. Tuomiot olivatkin usein erilaisia julkisia häpeärangaistuksia. Pienistä rikkomuksista saattoi saada julkisesti raippoja tai joutua vaikkapa kaupungin häpeäpaaluun kansan pilkattavaksi ja pikkupoikien kiusattavaksi jalat ja kädet jalkapuuhun kiinnitettyinä. Kuolemantuomiot olivat nekin yleisiä ja niitä jaettiin nykyajan mittapuun mukaan vähäisistä rikkomuksista. Kuolemanrangaistusten määrä alkoi laskea vasta 1700-luvulla valistuksen ajan myötä. Suomessa viimeinen rauhan ajan teloitus pantiin toimeen Hämeen läänin Koskella 1820-luvulla.

Nykyajan oikeuskäytännön pohjana on valtiovallan hyväksymä kirjoitettu laki, jota toteutetaan tiettyjen ennalta määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Myös keskiajalla monessa maassa oli kirjoitettuja lakikokoelmia, mutta lain toimeenpano saattoi vaihdella hyvinkin paljon. Erityisesti Keski-Euroopassa tuomari saattoi olla samaan aikaan myös syyttäjä. Suomessakin tuomioihin liitettiin säännönmukaisesti kidutuksia. Erityisiä raakuuksia sisältävistä kuolemantuomioista saattoivat kaupungit jopa kilpailla keskenään.

Kirkko ja sen opit nivoutuivat myös oikeuskäytäntöihin. Monesti lakien taustalta löytyy yhdistelmä sekä kanonisen oikeuden, roomalaisen oikeuden ja paikallisten tapojen määräyksiä. Kirkko hallitsi keskiajan henkistä elämää ja suurin rikos, mitä ihminen saattoi tehdä, oli Jumalan pilkka tai harhauskoisuus.

Henkirikokset

Keskiajalla murhaksi ymmärrettiin teko, joka oli tehty salassa ja ruumis oli yritetty kätkeä. Murhan tunnusmerkistön täytti myös yöllä tehty surmateko, kuten myös maksusta surmaaminen tai surmaaminen perinnön toivossa. Tappo oli yleiskäsite lähes kaikille muille henkirikoksille, eikä tapon ja murhan välillä ollut selvää eroa. Taposta syytetty saattoi puolustautua vetoamalla tehneensä tekonsa itsepuolustukseksi. Toisinaan taposta syytetty saattoi välttyä tuomiolta maksamalla korvauksia omaisille tai kaupungille. Tällainen menettely onnistui kuitenkin ainoastaan varakkailta tai heidän suosikkisukulaisiltaan. Toisinaan sotamieheksikin ryhtyminen saattoi säästää rikoksentekijän rangaistukselta.
  
Varkaudet, ryöstöt ja petokset

Myös keskiajalla varkaudeksi katsottiin toisen esineen luvaton haltuunotto, mutta myös sen luvaton käyttö ilman kähveltämistarkoitusta. Tuolloinkin erotettiin näpistys varkaudesta vähäisempänä rikkomuksena. Rangaistuksena näpistyksestä rikollinen joutui maksamaan vohkimansa summan kaksinkertaisena takaisin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkuva on havaintokuva Johnin homopedofiliasta teloitusviranomaisille ilmiantaneista turkulaisista vuonna 1694. Huomaa ilmiantajien sadistiset ilmeet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkuvassa on havainnollistettu  yksi Johnin kiduttajista, 1600-luvun lopun turkulainen ritari, joka sytytti teloituksen jälkeen Johnin ruumiin ja tanssii riemusta.

 

 

Kaikki edelläkuvatut tapahtumat johtuivat siitä, että John Booth oli ollut ennen ensimmäistä Turku-jälleensyntymäänsä Intian mogulikeisari Akbar

(1542 – 1605), jolloin hän teloitutti ihmisiä yhtä mielivaltaisesti kuin Turussakin tehtiin, eli John Booth kärsi vain omien tekojensa Karmallisia seurauksia. (Akbarista on kerrottu tässä nettikirjassa tuonnempana).    

 

Alakuvassa on aikalaispiirros Akbarista.

 

 

                                                 

 

 

 

John Boothin jättiläismäiset elämänongelmat alkoivat jo maailmanlaajuisesta Vedenpaisumuksesta  (world wide flood) vuonna 8000 eKr. John Booth oli yksi sen  aikaisista vedenpaisumusterroristeista, jotka sulattivat koko pohjoista pallonpuoliskoa peittäneen jääkauden useita kilometrejä paksut jäämassat. Sen jälkeen vesi höyrystyi ja muodostui koko maapallon taivaalle jättiläismäisiksi sadepilviksi, jotka puhkesivat rankkasateeseen 40 vuorokauden ajaksi, haudaten kaikki mantereet alleen ja niissä eläneet ihmiset, eläimet ja kasvit. Vain muutama tuhat ihmistä pakeni Kuuhun sen aikaisen avaruusteknologian turvin. Sitten koko maapalloa peittäneen ylimääräisen veden vety saatiin karkaamaan ulkoavaruuteen niin ikään silloisen teknologian avulla. Alla on kaksi Gustave Doren piirrosta, jotka kuvaavat Vedenpaisumusta ja Nooan arkkia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Maailmanlaajuinen tiedeyhteisö monista asioista lopullista totuutta jo vuosisatoja monista toitottaneena ei ole vielä kehdannut myöntää, että esimerkiksi ennen 1400-luvun loppua Amerikassa olisi ollut eurooppalaisia. Kuitenkin nyt on löytynyt Pohjois-Amerikasta tuhansia vuosia vanhoista ihmisluista eurooppalaista DNA:ta. Keskiajalla kirkko poltti roviolla sellaiset, jotka väittivät maan olevan pyöreä eikä litteä. Maapallon laajuisesta vedenpaisumuksesta puhuvat eri tarut ja legendat ympäri maailmaa erilaisissa kulttuureissa ja erilaisten alkuperäiskansojen keskuudessa. Ei siis yksinomaan raamatun vanha testamentti tästä mainitse. Vedenpaisumus on ollut jo tuhansien vuosien ajan perimätietoa niin Siperiassa kuin Etelä-Amerikassakin jo kauan ennen raamatun ilmestymistä. Tiedemiehet eivät kuitenkaan kehtaa ryhtyä tutkimaan, onko koko maapallon vedenpaisumus todella tapahtunut joskus olemassa, että löytyisikö siitä mitään tieteellisiä todisteita. He pelkäävät menettävänsä kasvonsa, jos alkaisivat tutkia vedenpaisumusväitteiden aitoutta, koska vedenpaisumus käsitetään raamatun uskonnolliseksi perimätiedoksi, ja luonnontieteilijäthän tunnetusti karttavat kaikkea uskontoon liittyvää. (Tästä historiallisesta  luonnonkatastrofista on kerrottu tarkemmin tämän nettikirjan tekstissä tuonnempana).  Itse uskon vedenpaisumuksen olleen todellisuutta 8000 eKr. Käytän asian tutkimuksessa hyödykseni kansatiedettä, luonnontiedettä ja vertailevaa uskontotiedettä. Alla myyttisiä maalauksia vedenpaisumuksen alkamisesta.                                                                                                                                                                                                          

 

                                                                                                 

 

 

 

                                                                                            

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Alakuvassa Junius Brutus Booth 1800-luvun Yhdysvalloissa, ja viereisessä kuvassa hänen seuraava jälleensyntymänsä Adolf Hitlerinä (1889-1945). 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En kannata Hitleriä enkä natsismia, mutta miksi kaikki aina henkilöllistävät kaiken pahan Hitleriin, eivätkä tajua sitä, että kylläpähän ne käytännön syylliset juutalaisten kansanmurhaan olivat kuolemankeskitysleireihin juutalaisia rahdanneet ja heitä niissä teloittaneet tuhannet SS- ja Gestapon miehet sekä leirien sotilaat ja muut natsityöntekijät. Sodatkin ovat mahdollisia vain siksi, että YKSILÖT eli SOTILAAT ampuvat ja pommittavat toisiaan ja siviilejä.

 

Olivatko toisen maailmansodan kymmenet miljoonat sotilaat siis sama asia kuin Hitler? Ei, vaan jokainen yksilö, joka tarttuu aseeseen tai muulla tavoin vahingoittaa toista ihmistä, on omasta pahuudestaan henkilökohtaisesti vastuussa. Jos nykyään joku menisi vaikkapa keskelle Helsingin Hakaniemen toria meuhkaamaan palopuheillaan samalla tavalla kuin Hitler 1930-luvun Saksassa, hänet toimitettaisiin putkaan tai hoitoon. Pelkästään julkisia propagandistisia julistuksia paasaava henkilö ei sanoillaan vielä ketään tapa, vaan todelliset tappajat ovat ne kahjot palopuhujan SEURAAJAT, jotka toteuttavat vaahtosuiset käskyt. Miksi siis ryhtyä noudattamaan mitään propagandapuheita? Jos sellaisia alkaa noudattaa, syyllistyy väkivaltaan itse paljon pahemmin kuin kiihkomielinen luennoitsija.

 

Hitler oli edellisessä elämässään Junius Brutus Boothina 1800-luvun Amerikassa imenyt itseensä näyttelijän- ja puhujantaitoja sekä myös insestihulluuden, joka ajoi hänet sitten seuraavassa elämässään Hitlerinä kuvittelemaan, että kaikki mitä hän puheissaan kiihkoili, olikin vain jonkinlaista suurta TEATTERIESITYSTÄ. Siksi hän ei kyennyt kokemaan myötätuntoa niitä miljoonia ihmisiä kohtaan, jotka joutuivat kärsimään hänen toimintansa seurauksista. Hitler vain LEIKKI ihmisillä. Charles Chaplin sanoi Hitleristä nähtyään hänestä elokuvateatterissa uutisfilmejä 1930-luvulla: ”Hitler on maailman taitavin näyttelijä!”

 

 

 

 

Saadessaan valtakunnankanslerin aseman Hitler käytti asemaansa VÄÄRIN ja SALLI pahuuden tapahtua valtakunnassaan. Lisäksi hän kävi itse henkilökohtaisesti värväämässä saksalaisista vankiloista elinkautisia tuomioita istuvia murhaajia liittymään SS- ja Gestapo-joukkoihinsa, joihin hän sitten heitä saikin sankoin joukoin. On muistettava, että natsismi sai niin suuren jalansijan 1930-luvun Saksassa juuri siksi, että siellä vallitsi suunnaton massatyöttömyys ja köyhyys. Sellaisista olosuhteista nousee Hitlerin kaltaisia kansankiihottajia, jotka todella saavat valtaa.  Josif Stalin, joka oli Neuvostoliiton diktaattori vuosina 1933-53, teloitutti 22 miljoonaa oman maansa kansalaista toisinajattelijoina ja kansanvihollisina. Tästä ei kuitenkaan presidentti Kekkosen aikana saanut Suomessa puhua, ei ainakaan julkisissa tiedotusvälineissä.

 

Jälleensyntymisfilosofina minun on tässä todettava, että 1930- ja 1940-luvun Keski-Euroopan teloitetut miljoonat juutalaiset olivat edellisissä elämissään olleet Pohjois-Amerikan mustien orjien julmia isäntiä, jotka pieksivät orjiaan kehdosta hautaan sekä pitivät heitä sietämättömissä työskentelyolosuhteissa plantaaseilla ja puuvillapelloilla. Ne kymmenet tuhannet saksalaiset SS-, Wehrmacht- ja Gestapoupseerit olivat siis näitä jälleensyntyneitä mustia orjia aikaisemmilta vuosisadoilta Pohjois-Amerikasta, jotka saivat alitajuisen tilaisuuden kostaa kuolemankeskitysleireillä aikaisempien vuosisatojen orjuuttajaisännilleen menneissä elämissään kärsimistään vääryyksistä. Tämä oli niin sanottua massakarmaa.

 

 

 

 

Sitten taas ne sielut, jotka olivat jälleensyntyneet Afrikkaan 1600- ja 1700-luvuilla, ja tulleet sieltä vangituiksi orjiksi Pohjois-Amerikkaan, olivat edellisissä elämissään olleet 1200-luvulta 1400-luvulle kaikkialla Euroopassa vallinneen keskiaikaisen maaorjuusaikakauden linnanherroja, paroneita ja herttuoita, jotka orjuuttivat   maaorjatalonpoikiaan pitämällä heitä nälkiintyneinä ja riistämällä heiltä kaiken raadannan tulokset itselleen.     Sen takia nämä maaorjien pahansuovat isännät joutuivat syntymään myöhempinä vuosisatoina Afrikkaan ja vangituiksi sieltä orjiksi Amerikkaan. Ne pohjoisamerikkalaiset, jotka tekivät heistä orjia, olivat ne sielut, jotka keskiajalla olivat itse joutuneet kokemaan riistoa ja sortoa maaorjina Euroopassa.

 

Niin asiat ovat: joka orjaksi tekee, se itse orjuuteen joutuu. Sitten nämä samat amerikkalaiset orjuuttajat joutuivat syntymään juutalaisiksi Eurooppaan ja kokemaan kaasukammiokuoleman. Näillä alitajuisilla koston kierteillä on siis hyvin pitkien aikakausien historiat taustalla. Ei yksi Hitler olisi voinut ilman näitä valtavia taustatekijöitä laukaista maailmanluokan tuhoprosesseja noin vain ihan kylmiltään. Jotta voisimme katkaista nämä loputtomien kostojen kierteet, meidän olisi ryhdyttävä pohtimaan tällaista henkistä jälleensyntymisfilosofiaa ja pidettävä huoli siitä, ettemme likaa omaa pesäämme. Kaikki hyvä ja paha alkaa jokaisen ihmisen omasta itsestä.  Kun sielu vanhenee vuosisatojen ja vuosituhansien saatossa, se alkaa oppia, että viimeistään ”Siperia opettaa”, eli ihmisen edellisissä elämissä kokemat rankat karmalliset läksyt hillitsevät vähitellen ihmisen alempaa viettiluontoa niin, että hänestä alkaa tulla sivistynyt yksilö.

 

Seuraavassa siteeraan Suovu Kallaa: ”On terapeuttista rehvastella sillä, että olen tullut tapetuksi KUUDESSA peräkkäisessä jälleensyntymässä: 1. Romaniassa 1300-luvun lopulla kehoni seivästettiin hengiltä prinssi Vlad Seivästäjän toimesta 20 000 muun syyttömän romanialaisen kanssa.  2. Vuonna 1497 minut hukutettiin Atlantin valtamereen vetämällä köydellä laivan kölin alitse.  3. Ollessani vuonna 1605 Intian mogulikeisari Akbar, oma poikani prinssi Jahangir myrkytti minut hengiltä.  4. Vuonna 1694 teloitukseni Turussa.  5. Vuonna 1797 mestaukseni Turussa.  6. Vuonna 1865 minut ammuttiin tupakkalatoon Yhdysvalloissa. Olen osaksi itsekin alitajuisesti kerjännyt elämältä vuosisatojen kuluessa tällaisia rankkoja kokemuksia, jotta oppisin hillitsemään itseäni. Teloitukseni ovat myös paljolti johtuneet omista huonoista karmallisista toiminnoistani    olen niittänyt sellaista mitä olen kylvänytkin.”

 

 

Tässä oli nettikirjan ainoa galleria, mutta itse nettikirja jatkuu!

 

 

Kanadalainen Edmonton Sun -niminen lehti kirjoitti 1. 5. 1998, että poliisi Torontossa pidätti miehen, joka oli tilannut Japanista alaikäistä tyttöä muistuttavan luonnollisen kokoisen mallinuken ja tehnyt seksiä sen kanssa. Oikeus tuomitsi miehen teosta vuoden ehdolliseen vankeuteen. Äkkiä kaikki Suomen poliisit vahtimaan, mitä lastenvaateliikkeiden ja tavaratalojen myyjät saattavat tehdä työajan ulkopuolella lapsimallinukeille! Nyt ratsia joka putiikkiin iltaisin ja viikonloppuisin!

Siis ettekö ole tulleet ajatelleeksi lapsimallinukkien kärsimyksiä? Kyllä heilläkin on ihmisoikeudet! Hehän saavat elinikäisiä traumoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä! Tämän tosiasian on todistanut myös psykologinplanttu Psyko Planttunenkin yliopistonsa Pro Seminaari - tutkielmassaan. Koska Planttunen on perheensä ainoa lapsi ja lisäksi autistinen ja suoritti yliopistoarvosanansa etäopiskeluna Internetissä eikä ole koskaan poistunut kotinsa ulkopuolelle, hänen sanansa painaa tässä asiassa enemmän kuin common sense. Sen Tanja Karpelakin varmasti ymmärtää ja alkaa kirkuen laatia femakkokavereidensa kanssa uutta lakia lapsimallinukkien seksuaalisen hyväksikäytön kriminalisoimiseksi, varsinkin koska sen Planttusen vuorineuvosfaija rahoitti miljoonalla eurolla eduskunnan kiihkofeministiringin vaalikampanjaa! Robotin tavoin eduskunta sitten painaa jaa-nappia tästä uudesta uljaasta laista äänestettäessä, ja sen jälkeen kaikista lastenvaateliikkeistä poistetaan joka ikinen lapsimallinukke laittomana lapsipornon hallussapitona. Myös lelukauppojen ja tavaratalojen leluosastojen valikoimista on kaikki lapsinuket poistettava poliisivoimin. Planttusilla on VALTAA ja hehän tietävät aivan kaiken.

Lapsimallinukkien jälkeen kielletään masturbaatio, sen jälkeen kielletään koskettaminen omaan kehoonsa millään lailla, koska sellainenkin saattaa aiheuttaa epäilyttäviä kemiallisia reaktioita kehossa. Asian kontrolloimiseksi kansalaiset puetaan keskiaikaisiin haarniskoihin, ja jos haarniskaa koettaa irrottaa, herkät digitaaliset anturit viestittävät asian välittömästi poliisilaitokselle, josta saapuu oitis rynnäkköryhmä kotiisi ja vangitsee sinut. Oikeudessa saat sitten 10 vuoden ehdottoman vankeustuomion. KANSANTERVEYDEN NIMISSÄ on paras olla koskematta omaan kehoonsa!

Vankilassa voi lapsimallinuken hyväksikäyttäjä pyytäessään päästä omaan yksinäiseen eristysselliin vankilan kellarikerrokseen eli niin sanottuun "rundiin" (nimitys tulee ruotsin kielisestä ilmaisusta "dygnet rund" eli vuorokauden ympäri). Nykyäänhän vankiloissa ei ole pakko tehdä töitä lainkaan, vaan voi halutessaan loikoilla omassa yksinäissellissään 24 tuntia vuorokaudessa. Silloin vankia ei näe muut kuin vartijat, ja vanki on turvassa laittomilta lynkkaustuomioilta muiden vankien taholta. Ruokailutkin tapahtuvat siten, että vartijat tuovat ruuan selliin, eikä vanki siinäkään vaiheessa koskaan kohtaa muita vankeja. Kannattaa siis hankkiutua yksinäiseen eristysselliin, sehän on kuin erakkomunkin kammio, taivas maan päällä. Ja jos viihdettä kaipaa, sinne saa oman television ja tietokoneen (ei kuitenkaan Internettiä).

 

Alkuperäinen uutinen englannin kielellä, ja sen perässä suomennos:

 

Man had sex with child-like doll

 

The Edmonton Sun, Friday, May 1, 1998
Gretchen Drummie, Sun Media

TORONTO- A cameraman for Toronto's city-TV was given a one-year conditional sentence yesterday over sex with an anatomically correct mail-order child mannequin only five minutes after he took delivery.

Oliver Weedon, 25, pleaded guilty to two charges of possessing child porn - a foam rubber doll in the image of a girl aged 10 to 12; and a series of computer-made pictures.

"The inference was he obviously had relations with the doll within 20 minutes... and broke the doll's leg when having sex," prosecutor Calvin Barry said, adding semen was found in the doll.

On April 16, 1997, Barry said, a Canada Customs investigator alerted the Toronto police pornography section to their interception of a child-like dummy.

The mannequin, with physical features of a young girl, had been imported to Canada from Japan and was to be delivered to Weedon in Toronto, said Barry.

 

Uutisen suomennos:

 

Mies teki seksiä lapsennäköisen nuken kanssa

The Edmonton Sun, perjantaina, 1. toukokuuta, 1998
Gretchen Drummie, Sun Media

-TORONTO. Toronton Kaupungintelevision kameramies sai eilen vuoden ehdollisen vankeustuomion, koska oli tehnyt seksiä postimyynnistä hankkimansa anatomisesti oikeannäköisen  lapsimallinuken kanssa. Teko tapahtui vain viisi minuuttia sen jälkeen, kun hän oli vastaanottanut postilähetyksen.

Oliver Weedon, 25, tunnusti syyllisyytensä kahteen syytteeseen lapsipornon hallussapidosta, joista toinen oli  10-12 –vuotiaan näköisen tyttövaahtokuminuken hallussapito, ja toinen tietokoneanimaatiolla tehtyjen lapsennäköisten virtuaalikuvien hallussapito.

“Päätelmä oli, että miehellä mitä ilmeisimmin oli suhde nukkeen ainakin kahdenkymmenen minuutin ajan, ja hän särki nuken jalan tehdessään seksiä sen kanssa”, syyttäjä Calvin Barry sanoi ja lisäsi, että spermaa löytyi nukesta.

Barry sanoi, että huhtikuun 16. päivänä 1997 Kanadan tullietsivät hälyttivät Toronton poliisin pornografiaosaston sieppaamaan lapsen näköisen nuken.

Mallinukke, jolla oli nuoren tytön piirteet, oli tuotu Kanadaan Japanista, ja se oli määrätty toimitettavaksi Weedonille Torontossa, Barry sanoi. 
 
Edelläjulkaistu uutinen on tosiuutinen, asian voi kuka tahansa tarkistaa tilaamalla Internetistä Edmonton Sun –sanomalehden arkistoista kyseisen jutun sähköpostiinsa

etsimällä lehden yhteystiedot hakusanoilla Edmonton Sun.

 

Koko tämä nettikirja on valtavaa kommentaaria tuohon ylläolevaan uutiseen. Mutta tosiasia on se, että tiettyjen vanhojen lehtiuutisten julkaiseminen uudelleen on rikos, ja on myös rikos kommentoida niitä mitenkään.  Poliisit tulevat taas pidättämään minut ja takavarikoimaan tietokoneeni, kun levitän tämän ilmaisen nettikirjani mainoksia ihmisille.

 

Entäs tämä toinen seuraava tosiuutinen, joka löytyy Yhdysvaltojen Michiganin ja Utahin osavaltioiden laeista, ja kohta myös EU:n laeista ja sitä kautta Suomen lakikirjasta?

 

Viisi vuotta vankeutta masturbaatiosta? KYLLÄ!!! Yhdysvaltain ”Michiganin osavaltion epäsiveellisyyslaki määrää viiden vuoden vankeusrangaistuksen henkilölle, joka ryhtyy karkean epäsiveellisyyden tekoihin, julkisesti tai yksityisesti. Tämä sisältää myös kahden miehen välisen masturbaation tai vain yksinäisyydessä tapahtuvan masturbaatioaktin.” Lakiteksti englanniksi: “Michigan Law of Indecency prescribes five years of prison sentence for a man who engages in acts of gross indecency, either in public or private. This includes mutual masturbation by two men or the simple act  of solitary masturbation.”

 

Yhdysvalloissa myös Utahin osavaltion laissa masturbaatiota pidetään sodomiana, josta saa vankeutta.

 

Indonesiassa masturbaatiosta on seurauksena kuolemantuomio.

 

Suomen valtio on ottamassa esimerkkiä Michiganin osavaltiosta. Hallituksen lakivaliokunnassa on hiljaisesti ja salaisesti meneillään projekti, joka pyrkii kriminalisoimaan masturbaation Suomessa kansanterveyden nimissä. Tämä tieto valmisteilla olevasta uudesta laista on vuotanut julki lehdistöön vuonna 2003, mutta media ei ole ollut halukas julkaisemaan mitään tietoja etukäteen ennen lain voimaantuloa, peläten kansalaisten protestimielialaa. Myös lain valvontakeinoja on lakivaliokunnassa pohdittu amerikkalaiseen malliin: perheenjäsenten ilmiannot masturboijasta poliisille, todisteeksi riittäisivät ainoastaan miehen sperman löytyminen alushousuista tai lakanoista pyykkikorissa, tai vastaavasti naisen vulvanesteen löytyminen samoista paikoista. Lakivaliokunnalla on käytössään amerikkalaisten psykiatrien tekstejä, joilla he voimakkaasti puolustavat masturbaation kriminalisoimista, rinnastaen yksinäisyydessä tapahtuvan masturbaation huumausaineeksi tai raiskaukseksi tai lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, joista pitäisi samalla tavalla rangaista ehdottomalla vankeudella.

 

Seuraavaksi julkaistaan Psykiatrien ja lainsäätäjien maailmankonferenssin, joka pidettiin Roomassa vuonna 2002, esitelmien otteita englannin kielellä punaisella värillä:

"Psychiatrists feel alarmed for those children and adults who by solitary vice of masturbation are ruining themselves... as the result of masturbation you listen to numerous complaints of headache, catarrh, dizziness, nervousness, pain in the shoulders and side, loss of appetite, pain in the back and limbs...and have you not noticed that there was a deficiency in the mental health of children and adults?" Secret indulgence – masturbation - is, in many cases, the only real cause of the numerous complaints of the young and grown-ups." (Tokens from the Report of Psychiatrists and EU Law Enforcement Officials World Symposium, Rome, 2002, page 304.)

"The state of the world is alarming. Everywhere we look we see the outcomes of masturbation: imbecility, dwarfed forms, crippled limbs, misshapen heads and deformity of every description... Corrupt masturbation habits are wasting their energy, and bringing upon them loathsome and complicated diseases... Children and adults who practice masturbation must pay the penalty or go to prison." (p. 293)

"If the practice is continued from the ages of 9 and upward, Nature itself will protest... and will make them suffer... by numerous pains in the system, and various diseases, such as affection of the liver and lungs, neuralgia, rheumatism, affection of the spine, diseased kidneys and cancerous humours... There is often a sudden breaking down of the constitution, and death is the result." (p. 319-320)

“Females possess less vital force than the other sex.  The result of self abuse in them is seen in various diseases, such as catarrh, dropsy, headache, loss of memory and sight, great weakness in the back and loins, affections of the spine, and frequently, inward decay of the head... The mind is often utterly ruined, and insanity supervenes... Such are just as much self-murderers as though they pointed a pistol to their own breast... Among the young the vital capital, and the brain are so severely taxed at an early age, that there is deficiency and great exhaustion, which leave the system exposed to diseases of various kinds. But the most common of these is consumption [tuberculosis]... They must die." (p. 329)

"There is hardly an end to the diseases caused by solitary vice of masturbation" - following which statement we find a long train of diseases supposedly so caused, among them "epilepsy, impaired eye sight," "bleeding at the lungs, spasms of the heart and lungs, diabetes," "rheumatism, affected perspiration, consumption [tuberculosis again], asthma," and more than a dozen others.

"Unchastity deranges, debilitates, and ruins the body. Now, out of this startling fact arises another fact, if possible more startling. It is that unchastity deranges, debilitates, and ruins the mind." "I saw a young woman in a town of Massachusetts who made herself an idiot by masturbation." (p.342-343)

"In the fall of 1984, the speaker visited the Massachusetts State Lunatic Hospital.... Our attention was suddenly arrested by a peculiarly haggard, frantic, wild, fiendish appearance of a young man, with his eye turned back over his shoulder. Struck with his shocking aspect, we inquired...what was the cause of his insanity. 'Solitary vice,' was the ready reply." (p. 349)

"Lascivious day-dreams and amorous reveries... often [cause] debility, premature disease, and even premature death, without the actual exercise of the genital organs." (p. 362-364) Think of it: death caused by mere thinking!

"There is hardly an end to the diseases caused by solitary vice of masturbation." "It hurries its victims to insanity." "Confirmed onanists... will shrink from few acts of crime." (p. 120-124)

"Self-abuse opens the door for...almost every disease from which humanity suffers." "Language supplies no word sufficiently strong to express the horrors which result from it!" "Self-abuse is a sure road to the grave." (p. 684)

"After indulging in this habit for a time, the child loses its bright and happy look; it becomes pale with a greenish tint." "Many children are born with this propensity and the habit is commenced in infancy." "Little babies acquire the habit..." In these cases, the victims "live but to linger a little." (p. 22,97)

“Women are "dying by thousands, of  tuberculosis, of spinal affections, of general debility, and...of insanity, caused solely by this practice." (p. 691-692) Thus tuberculosis, an infectious disease, could be caused solely through masturbation! "No other cause of disease equals this." "This picture... is not overdrawn."

“We psychiatrists recommend the legislators and law-enforcement officers throughout European Union that they start making new laws that criminalize masturbation with serious consequences. Imprisonment up to five years should be made as the minimum punishment to all self-abusers. In order to control this law in practice, informers from within families should be encouraged to check and spy whether anyone is masturbating secretly in privacy, and then tell the police about it. The sperm or vulva found from the underwear or from the bed sheets shoud be presented as evidence  against the accused in court rooms by prosecuters. Masturbation should most definitely be categorized to be as dangerous as drugs, or rape, or sexual abuse of children” (p.932)

 

Onko seuraava kursiivilla sinisellä kirjoitettu asia totta? Tarkistakaa itse Suomen lakikirjasta vuona 2099, onko totta vaiko ei. Sanokaa minun sanoneen, se tulee olemaan totta jo vuonna 2007!

 

Erään kunnan poliisilaitokselta kerrottiin minulle vuonna 2099, että rikoslain

17. luvun 421. pykälässä säädetään alle 16-vuotiasta lasta esittävien lapsimallinukkien seksuaalinen hyväksikäyttö rangaistavaksi asiaksi, josta seuraa vähintään kuuden vuoden ja enintään kymmenen vuoden ehdoton vankeusrangaistus.  Myös kirja, joka ihannoi tällaista asiaa, on rikollinen, kuten tämä nettikirja. Poliisit varoittivat minua, että jos levitän tätä nettikirjaani ihmisille, siitäkin on säädetty vähintään neljän ja enintään kuuden vuoden ehdoton vankeusrangaistus, ja jos poliisille tulee rikosilmoituksia tämän nyt edessänne olevan nettikirjani levittämisestä, he tekevät rynnäkön kotiini ja vangitsevat minut ja oikeus tuomitsee minut 4-6 vuoden ehdottomaan vankeuteen. Toisin sanoen Suomen lakiin verrattuna Kanadan laki on tässä asiassa poliisien mukaan ihan löysä, koska Oliver Weedon sai ainoastaan vuoden ehdollista vankeutta lapsimallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mainitsemani nimettömänä pysyvän  suomalaiskunnan poliisit eivät halua, että ihmiset tietävät tästä laista esim. tällaisen nettikirjan kautta, koska silloin ihmiset pysyvät tietämättöminä ja rikkovat sen vuoksi lakia, ja poliisit voivat saada sadistista nautintoa ihmisten vangitsemisista.

 
 

Tuon saman kunnan yleisen oikeusaputoimiston juristi kertoi minulle syyskuun alussa vuonna 2003, että laissa oleva pykälä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmistamisesta, hallussapidosta ja levittämisestä koskee myös tämänkaltaista nettikirjaa, jossa puhutaan ihannoivaan sävyyn seksistä poikalapsimallinukkien kanssa, koska lakia sovelletaan laajemmin kuin ennen.  Tämä   nettikirja rikkoo myös pykäliä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista sekä julkisesta kehottamisesta rikokseen. Sen sijaan esim. kaikkien lasten luettavissa olevat divareiden pornolehdet tai alaikäisten mahdollisuus soittaa Internetistä löytyviin seksipuhelinnumeroihin eivät loukkaa näitä pykäliä, eikä liioin Internetin aikuispornosivustot, joita alaikäiset houkutellaan etsimään mm. Suomi24.fi:n palvelimella otsikolla: ”Katso Internetin 50 suosituinta hakusanaa”, ja kärkijoukossa on aina sana ”seksi”. Yleisen oikeusaputoimiston juristi sanoi minulle, etteivät netin alastomat seksin harjoittamista esittävät pornokuvat ole sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia millään tavalla, ja siksi lapsetkin voivat niitä vapaasti katsella. Myöskään pornokauppojen lehti-ilmoitukset ja niiden näyteikkunat eivät ole sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia. Hän jatkoi: ”Sen sijaan tämä nettikirja poikalapsimallinukeista on MILJOONA KERTAA PAHEMPI kuin rajuimmatkaan kovan pornon nettisivustot lasten katsella. Katsokaas, tämän nettikirjan teksti on valkoista, paikoittain värillistä, MUSTALLA TAUSTAPOHJALLA ja MUSTA VÄRI aiheuttaa lapsille elinikäisiä traumoja ja heistä moni päätyy sen vuoksi itsemurhaan. Lisäksi nettikirja rikkoo lapsipornokuvapykälää ihan samalla tavalla, kuin jos sinulla olisi kuvia oikeista alastomista lapsista tekemässä seksiä, ja levittäisit niitä netissä. Eli nettikirja on IHAN TÄSMÄLLEEN SAMANLAINEN, koska siinä on tuo musta taustapohja. Nettikirja myös julkisesti kehottaa ihmisiä rikokseen ihannoimalla poikalapsimallinukkeseksiä. Etkö tiedä, että tuo Edmonton Sun –nimisen sanomalehden juttu kanadalaisen miehen tuomiosta lapsinuken hallussapidosta on itsessään jo sukupuolisiveellisyyttä loukkaava artikkeli. Sitä ei olisi saanut julkaista, ja kyseistä artikkelia ei myöskään saa julkaista nettikirjassa. Jokuhan on voinut saada sen artikkelin vuoksi kimmokkeen alkaa seksuaalisesti hyväksikäyttää lapsimallinukkeja! Toisin sanoen Edmonton Sun –sanomalehden artikkeli on sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa markkinointia ja julkista kehottamista rikokseen!”

 

Kanadan lain ja oikeuslaitoksen naurettavien toimenpiteiden vuoksi tämän lapsimallinukkeasian tiimoilla katsoin asiakseni kirjoittaa tämän nettikirjan.

 

 

Poliisit ovat tunkeutuneet salaa tietokoneeni keskusmuistiin lukemaan reaaliajassa, mitä kirjoitan omalle word-ohjelmasivulleni. Sähköjohtojenkin kautta voidaan krakkeroiden eli elektronisen viestintävälineen tietomurtorikoksella saada selville esim. mitä videota tai DVD:tä ihminen katselee, vaikka antennikaapeli on seinästä irti ja kytketty vain telkkarista videoon tai DVD:hen. (Vertaa menetelmää esim. pelkkien sähköjohtojen kautta toimivaan Internetiin, joka on jo keksitty.) Kaapelin kautta katseltavan television äänikaiutin on krakkerin helppo etäältä omasta tietomurtolaboratoriostaan käsin muuttaa mikrofoniksi, jolloin kaikki mitä huoneessa puhutaan, voidaan taltioida. Myös kaapelitelevision kuvaputki voidaan etäältä muuttaa kameraksi, joten kaikki, mitä huoneessa tapahtuu television ollessa auki, voidaan taltioida.

 

Virolaiset tietokone- ja kaapelitelevisiokrakkerit osaavat helposti nämä taidot,

ja Viron Keskkriminaalpolitsei ja Kaitsepolitsei sekä Suomen Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi mielellään ostavat salaa heiltä näitä tietoja voidakseen ylläpitää kansalaisista laittomia rekistereitä voidakseen luoda ihmisistä psykologisia kyttäysprofiileja.

 

Lisäksi poliisit voivat murtautua Internetissä kytkettynä olevaan tietokoneeseesi silloinkin, kun kirjoitat koneellasi jotakin omaan yksityiseen muistikirjaasi. Minuakin parhaillaan häiritään koko ajan tätä tekstiä kirjoittaessani. Kappaleet puuroutetaan, rivinvaihto jumiutuu, ynnä muuta. En jaksa koko ajan hyppiä kiskomassa Internetkaapelia seinästä irti, sillä kyllä kansalaisella pitäisi olla vapaus vielä kirjoittaa omalla tietokoneellaan, vai mitä? Poliisien ja heidän palveluksessaan olevien virolaisten krakkereiden mielestä kansalaisilla ei ole tätä vapautta. Muutaman kerran poliisit ovat alkaneet reaaliajassa kirjoittaa omia sanojaan omien kirjoitusteni lauseiden väliin. Olen omin silmin nähnyt, kuinka yhtäkkiä täysin asiankuulumattomat sanat ovat alkaneet tunkea tekstiini jonkun Internetpoliisin toimesta, ikään kuin varoituksena, että äläpä sinä kirjoita tuollaista tekstiä muistikirjaasi tai pilaamme sen kokonaan omilla sekoiluillamme.
 
 
Halutessani ottaa selvää asiakirjapyynnöllä Jyväskylän käräjäoikeudelta, mistä oli kyse minuun kohdistuneissa tietomurroissa sekä reaaliaikaisissa chattailuissani netin yleisillä keskustelupalstoilla, kuka ja ketkä ovat kaiken takana, niin välittömästi Jyväskylän poliisi esitti psykiatrille minua koskevan mielisairaalaan toimittamispyynnön.

Tämä alkaa jo käydä mielenkiintoiseksi. Poliisien puheisiin on siis uskottava sokeasti kuin johonkin uskonlahkon opetuksiin. Poliisi on luonut kielletyn hedelmän: älä utele tai joudut pakkohoitoon. Muutenhan poliisien Internetrikosryhmä paljastuisi, ja varsinkin sen laittomat temput. Tällainen Internetin chat-palstoilla valehtelevien vakoojapoliisien uhriksi joutuminen on vakava asia niille, jotka joutuvat terveydentilansa tai huonon taloudellisen tilanteensa tai perhetilanteensa vuoksi (likuntarajoitteinen, työtön, varaton, yksinäinen sinkku, leski tai eronnut)  viettämään aikaansa kotonaan Internet ainoana seuralaisenaan.
 
Tällaisiin ihmisiin poliisit ovat tarttuneet ja pompottavat heitä ja kiusaavat heitä mielin määrin. Suomen talvi- ja jatkosodissa palvelleet virolaiset sotilaat, joita virtasi lahden takaa Suomeen ja jotka olivat sotien jälkeen jääneet asumaan tänne, pidätettiin 1940-luvulla Valpon eli Valtion Poliisin toimesta sen takia, että he olivat muka isänmaansa pettureita - Viro pakkoliitettiin Neuvostoliittoon 1940-luvun alussa, ja Neuvostoliiton mielestä siis kaikki virolaiset, jotka sotivat Suomen kanssa Neuvostoliittoa vastaan, luokiteltiin Neuvosto-Viron pettureiksi. Suomen Valpo toimitti tuhansia virolaisia miehiä Neuvostoliittoon, jossa he joutuivat teloitettaviksi Siperiassa maanpettureina, osa heistä sai 30 vuoden pakkotyövankileirituomioita. Valpon nimi on nykyään Suojelupoliisi - nimi vain vaihtui ja arvaamaton kansalaisten kontrolli vain jatkuu sen mukaan mitä Moskovasta määrätään.
 
Nimenomaan Internet-krakkerointi on nykyään huippuunsa kehitetty juuri Virossa, tuossa KGB:n entisessä temmellyskentässä, joka vain muutti kosmeettisesti nimensä Kaitsepolitseiksi. Eli kaikki mitä Kaitsepolitsei - eli Moskova - käskee Suomen tehdä, sen suomalaiset myös tekevät, eli perustavat laittomia kansalaisten vahdintaan ja urkintaan kehitettyjä huipputeknologisia Internetkrakkerointiryhmiä, aivan kuten entisessä DDR:ssä ja Neuvostoliitossa - nyt kansalaisia vakoillaan Internetin avulla. He lukevat ja tallentavat kaiken sähköpostisi, lukevat ja tallentavat kaikki chat-keskustelusi, lukevat ja tallentavat kaiken mitä tietokoneesi keskusmuistissa on. He huijaavat sinua esiintymällä chat-keskustelukavereina, sähköpostin kirjeenvaihtoystävinä ym. Sillä tavoin he muodostavat koko elämästäsi niin sanotun psykologisen profiilin. Krakkeroinnin avulla he tietävät poliittiset mielipiteesi, sairautesi, ystäväsi, musiikkimakusi, ruokailutottumuksesi, pankkitilisi kaikki tapahtumat jne. He ovat taitavia soluttautumaan chat-keskustelijoiksi. Tarkkailkaapa esim. Habbo Hotel Kultakalaa. Se on tarkoitettu alunperin ihmissuhteiden luomiseen, mutta todellisuudessa muodostatkin "ihmissuhteita" Suojelupoliisin ja Keskusrikospoliisin kanssa sekä myös Viron Kaitsepolitsein ja Keskkriminaalpolitsein kanssa - niiden kansainvälisillä osastoilla nimittäin työskentelee myös suomalaisia, hyvin esiintymään koulutettuja poliiseja. He näyttelevät sinuun "rakastuvia" hahmoja, jotta saisivat selville intiimeimmätkin salaisuutesi. Varokaa, kansalaiset, älkää uskoko kehenkään Internetissä!

 

Eikö jotakin poliisien salailuissa omista krakkerointirikostastaan ole outoa se, että Jyväskylässä minut oli pyydetty poliisin toimesta lähettämään mielisairaalahoitoon psykiatrin avulla sen takia, että olin jättänyt Jyväskylän käräjäoikeudelle tutkintapyyntötyyppisen ilmoituksen, kuka tietokonettani krakkeroi. Jyväskylän poliisin mielestä ilmoitukseni oli mielisairautta. Aika erikoista, jos tekisin rikosilmoituksen autoni varastamisesta, niin päivystävä poliisi soittaisi psykiatrille ja ilmoittaisi, että mies on sekaisin, hän kuvittelee autonsa olevan varastettu, vaikka auto löytyisikin vohkittuna tietystä osoitteesta, ja kyettäisiinkin osoittamaan, kuka kähveltäjä on. Erikoista tuo poliisin käytös Jyväskylässä. Vertaa pieksämäkeläiseen lääkäri Riitta Kauppiseen, joka löysi legioonalaistautia sieltä mistä sitä ei olisi saanut löytyä. Viranomaiset toimittivat Kauppisen pakkohoitoon mielisairaalaan. Myöhemmin riippumattomissa tutkimuksissa ilmeni Kauppisen löydösten olleen paikkansapitäviä, ja Kauppinen vapautettiin kokonaan mielisairaalasta. Että semmosta.
 
 

Muuten, Viro on maailmanlaajuisesti ottaen edelläkävijämaa näissä nettikrakkeroinneissa, ja sikäläisiä viranomaisiahan eivät koske mitkään asiakirjojen salassapitovelvollisuudet, koska he vieläkin öykkäröivät sillä, että kuuluivat Neuvostoliiton KGB:n kaikkivoipaisuuden piiriin. Viron sekä Suomen "viralliset" nettikrakkerit menivät vain liian pitkälle. Mitä järkeä oli lähettää erilaisiin sähköposteihini otteita niistä 1600-sivuisista kuulustelukertomuksista, sekä kopioida niitä myös ajoittain chattien julkisilla palstoilla?
 
”Raz Dva Tri oi Anneli... ”, lauloi Sleepy Sleeperskin aikoinaan, eli olette toimineet kuten entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja presidentin neuvonantaja Martti Manninen, jotka vuotivat julkisuuteen salaiset Irak-asiakirjat. Kun näiden poliittisten broilereiden rikos tuli julki, molemmat lensivät virastaan ulos kuin leppäkeihäät. Poliisiviranomaisilla erityisesti on viranlähtö herkässä, esim. yksikin rattijuopumus niin tervemenoa, virka. Kiusatkaapa minua vielä lisää, niin soitan sen Jäätteenmäki-Manninen –skandaalipaljastuksen kaltaisen puhelun jäävittömille tutkintaviranomaisille. jotka "tietokonesuojauksistanne" huolimatta kääntävät vaikka joka kiven jäljittääkseen, miltä tietokoneelta ne salaisiksi julistettujen asiakirjojeni vuodot lähtivät sähköposteihini ja netin erilaisiin chatteihin. ”Aijjai kun sattuu joka puolelle kehoa... mistäköhän se johtuu”, virkkovat nyt Seppäsen lafkan ja sen haaraosastojen työntekijät.


"Hah haa, eihän se salaisten asiakirjojen vuoto ole mitään, pyh, pikkuasia", sanoi Anneli Jäätteenmäki, ja on ollut poliisikuulusteluissa, ja nyt juttu on etenemässä tätä kirjoitettaessa syyteharkintaan.  "Siis täh? Mites tässä nyt näin kävi....", tuntui Jäätteenmäki ilmeestä päätellen tuumailevan. Akka veks virasta, syyte odottaa häntä. Ei minua muuten salaisten asiakirjojeni levittely huolestuta, vaan tässä asiassa on kysymys erittäin laajoista periaatteellisista linjanvedoista.

 
Eräs nettifoorumi sulki kokonaisen ison palstansa sen jälkeen, kun uhkasin sitä firmaa rikosilmoituksella, sillä se julkaisi tiettyjen ihmisryhmien murhiin kehottavia artikkeleita. Lisäksi olin kertonut sen nettifirman keskustelupalstoilla viranomaisten harjoittamasta kansalaisten laittomasta kyttäämisestä Internetin välityksellä, joten todennäköisesti myös viranomaisten painostuksen vuoksi nettifirma joutui sulkemaan keskustelufooruminsa suurimman ja suosituimman osionsa. Suomi ja EU elävät uudessa DDR:ssä ja uudessa Neuvostoliitossa, joissa aikoinaan kansalaisten vahtiminen ja vakoilu oli viety huippunsa – systeemit ovat nyt vain saapuneet       tänne lännen puolelle.
 
 
PROLOGI

 

Maailmanloppu tuli vuonna 2121 jKr. Siihen johti Euroopan Unionin kansalaisiinsa kohdistama elektroninen valvontaterrori. Tapahtumat saivat alkunsa vuonna 2100. EU:n reaaliaikainen kansalaiskontrollivalvontavirasto tarkkaili jokaista ihmistä reaaliajassa.

 

Tulevaisuudessa, vuonna 2100 ei ollut enää naisia, sillä naiset muutettiin geenimanipulaatiolla miesmäisiksi ja miehet  petomaisiksi. Suomeen järjestettiin samanlainen Internet-sensuuri kuin nyt on esim. Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Jokaiselle kansalaiselle ja myös jokaiselle vastasyntyneelle vauvalle kaulan ihon alle asennettiin kynänpään kokoinen videokamera-mikrofoni –yhdistelmä. Se oli teknisesti mahdollista jo 2000-luvulla, sillä sen kokoisia mikrosirulla toimivia vakoilulaitteita oli jo FBI:llä ja CIA:lla.

 

Vuonna 2100 rakennettiin kaikkiin Suomen yli 400:ään kuntaan suurten automarkettien kokoisia video- ja äänivalvomopoliisilaitoksia, joissa istui valtava määrä poliiseja kolmessa vuorossa yöpäivät läpi seitsemänä päivänä viikossa ja 365 päivää vuodessa pyhät ja arjet läpeensä tarkkailemassa onlinena eli reaaliajassa KAIKKI, mitä kansalaiset tekevät, sanovat, keitä he kohtaavat ja missä he liikkuvat. Kaulan ihon sisälle istutettua mikrosiru-videoaudio-valvontalaitetta ei saanut pois, koska jos sitä olisi yrittänyt irrottaa, niin laitteen sisällä oleva pieni syanidimyrkkykapseli rikoontui ja päästi ihmisen verenkiertoon kuolettavaa syanidia. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis laitteen pitäminen kaulassa. Jos laitteen kameralinssiä tai mikrofonia yritti peittää, niin mikrosiru tunnisti sellaiset hämäysyritykset ja alkoi päästää verenkiertoon tappavaa syanidia.

Suurten automarkettien kokoisilla, kansalaisia kontrolloivilla reaaliaikavalvonta-poliisiasemilla myös NAUHOITETTIIN kaikki, mitä kansalainen teki, sanoi, keitä kohtasi ja missä liikkui. Sitten laadittiin uusia lakeja, joiden mukaan esim. kiroilusta tuli tuomioita. "Hitto" -sanan lausumisesta sai 500 euron sakot, "Helevetti" -sanasta sai jo puoli vuotta ehdotonta vankeutta, ja vaikka lauseesta "Pääministeri on seko" sai elinkautisen. Ääninauhat vietiin todistusaineistoksi oikeuden istuntoihin.

Kansanterveyden nimissä EU sitten sääti direktiivejä, joiden mukaan KUKAAN ei saanut syödä kuin ainoastaan määrättyinä kellonaikoina, ja silloinkin vain ravinto-opillisesti oikeita ruokia. Jos kaulassasi sijaitseva videovalvontakamera näki aamiaisesi aikana, että otitkin yhden maitolasillisen sijasta kaksi, niin supermarketin kokoiselta videovalvontapoliisiasemalta lähetettiin oitis poliisiauto kotiisi, ja sinut pidätettiin.

Sait 1000 euron sakot. Sitten oli näitä erilaisia poliisijaostoja: Terveysfasismin poliisijaosto, Kielenkäytön puhtauden poliisijaosto eli lyhyesti Kielipoliisi, sitten Kasvien oikeuksien poliisijaosto eli Kasvipoliisi, joka valvoi esim. omenoiden oikeuksia. Kukaan ei saanut syödä kuin korkeintaan yhden omenan viikossa. Kaulassasi sijaitseva videovalvontakamera raportoi suorana lähetyksenä kyllä oitis Kasvipoliisijaostolle, että söitkö edes haukkauksen toisesta omenasta viikon sisällä. Sitten oli Nukkumispoliisi, ja jos nukuit kauemmin kuin säädetyt kuusi tuntia yössä, poliisiauto saapui heti kotipihaasi ja pidätti sinut. Tätä perusteltiin sillä, että liika nukkuminen on vahingollista kansanterveyden kannalta. Päiväunet kiellettiin kokonaan. Ylimääräisen nukkumisen poliisi tiesi siitä, että kaulassa oleva mikrosirukamera on vaaka-asennossa liikkumattomana.


Ja sitten Seksipoliisi. Kaikki seksi kiellettiin kokonaan, olivatpa molemmat partnerit sitten vaikka 79-vuotiaita, sillä ihmisten lisääntyminen toteutettiin tulevaisuudessa pelkästään kloonaamalla.


Työttömyyskin nollaantui, kun kontrollivalvontavirkoihin tarvittiin niin suuri määrä uusia poliiseja. Itse asiassa työttömät PAKOTETTIIN sellaisiin virkoihin, koska muutenhan kaikkien kansalaisten valvontasysteemi ei olisi voinut toteutua reaaliajassa.

Kontrolli paheni koko ajan lakien voimaantulovuodesta 2100 lähtien. EU vei aina vain pidemmälle kansalaisiin ulottuvan vahtimisensa. Asioiden alati pahenevaa tilaa kuvaa hyvin erään 50-vuotiaan miehen ilmiantokirje vuodelta 2120 poliisikonstaapelille, joka oli hänen oma äitinsä:

”Hei äiskä, arvaa mitä! Yks 49-vuotias setä fantasioi minusta seksuaalisesti Galapagossaarilla noin minuutti sitten.  Mää itse olen Hesassa. Tää mun satelliittiin yhteydessä oleva paikanninlaitteeni ilmoitti juuri sen sedän aivojen EEG-käyrän paljastaneen hänen seksuaaliset taajuusvärähtelynsä, ja kun se käyrä muunnettiin digitaalisiksi kuvajaksoluvuiksi, niin mun laitteen näyttöruudulle tuli esiin hänen aivoistaan ilmiantavana datana mun omat kasvot! Ja satelliitti kertoo tarkkaan sen sedän nimen ja osoitteen ym. taustatiedot. Mää lähetän printtikopion kaikesta tästä informaatiosta sulle sinne Keskusrikospoliisiin, anteeks, siis pitää tietysti sanoa Keskusrikkauspoliitikoille, jotka soittaa Pentagonille, ja jotka puolestaan oitis lähettää suihkupommikoneet sinne Galapagossaarille pidättämään sen sedän. Sillä pelkästä SEKSUAALISESTA FANTASIOINNISTA seuraa kuolemantuomio giljotiinilla nykyisin. Mää TAHALLANI LAITOIN kuvan itsestäni erääseen galapagossaarelaiseen aikakauslehteen, jotta saisin tollaset nymfomaanisedät teloitettua ihan laillisesti."

Ylläoleva tapahtumaketju toteutui lopulta vuotta ennen maailmanloppua, eli siis vuonna 2120, myös jokaiselle suomalaiselle, ja nopeasti myös maapallon jokaiselle ihmiselle, sillä silloinhan riitti kuolemantuomion perusteeksi ei ainoastaan seksuaalisten mielikuvien tahallinen ajattelu, vaan myös pelkkä EPÄILYS siitä, että joku henkilö on elätellyt mielessään himokkaita mielikuvia. Joten lopulta, muutamia kuukausia ennen maailmanloppua, ei  tarvittu edes satelliittien tuottamaa todistusaineistoa, vaan PELKKÄ VALHEELLINEN  ILMIANTO  omasta naapurista oli riittävä peruste kuolemantuomiolle. Lopulta vuonna 2121 kaikki EU:n kaksi miljoonaa satelliittia sekosivat täysin ja tulittivat lasersäteillä kaiken elollisen kuoliaaksi koko maapallolta, niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin.


Joten jos haluatte koko maapallon tuhoutuvan EU:n kansalaisvahtimisen takia, ei muuta kuin kertomaan asiasta Jyväskylän yliopiston nutturapäisille kimmaopiskelijoille, että alkavat kehittää elektroniikkaa ja lainsäädäntöä siihen malliin, että seuraavanlainen fantasia on täyttä todellisuutta vuonna 2120: Kuka tahansa voisi mennä sanomaan lähimmälle poliisisedälle: "Hei poliisisetä, arvaa mitä, naapurini ajatteli minusta vessassaan seksuaalisesti äsken viiden sekunnin ajan." Johon poliisisetä vastaa: "VOI JUMANKAUTA!" ja kutsuu sitten sadan tuhannen poliisiauton apujoukot tekemään RYNNÄKÖN sellaisen likaisen fantasioijan vessaan. Tällä tavalla Suomen väkiluku saadaan puolittumaan nopeasti, kun jokainen ilmiantaa oman naapurinsa. Sillä ihan oikeasti, poliisit ja käräjäoikeuksien tuomarit USKOIVAT JOKA IKISEN SANAN MINKÄ ILMIANTAJA SANOI vuonna 2120, ja pelkkä ilmiantolausunto riitti kuolemantuomioon, vaikka syytetyllä olisi ollut roppakaupalla todisteita syyttömyydestä. Joten nyt kaikki mukaan tähän uuteen uljaaseen kansalaisliikkeeseen nimeltä: "Äiskä, arvaa mitä!"


Esimerkiksi kaikki Natsi-Saksan kidutusmenetelmät kuolemankeskitysleireillä olivat lastenleikkiä verrattuna siihen, kuinka Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisit toimivat Suomessa ja koko maailmassa muutamaa kuukautta ennen maailmanloppua, koska kansalaisvahdinnan teknologia oli saatu kehitetyksi huippuunsa.  Kun ihmiselle tuli sekunninkin ajaksi seksuaalinen mielikuva aivoihinsa, niin satelliitit herkkien anturoidensa avulla rekisteröivät syyllisen aivojen  EEG-käyrän perusteella salamannopeasti sellaisen hirvittävimmän rikoksen mikä ihmiskunnasta löytyy, ja satelliitit HETI PAIKALLA RANKAISiVAT himokasta mielikuvaa ajatellutta ihmistä paikantamalla sekunnin sadasosassa rikoksentekijän olinpaikan ja lähettämällä voimakkaan lasersäteen syyllisen aivoihin, jolloin hän huusi tuskasta. Aivoista sähköinen kipu levisi koko kehoon, ja henkilö menetti ajan ja paikan tajun – kokemus oli valtava maanpäälinen helvetti.  Lasersäde oli kehitetty teholtaan huippuunsa, sen voimanlähde oli ikuinen ja se kykeni läpäisemään paksuimmankin kellaribunkkerin seinän, joten uhri ei voinut paeta sädettä minnekään koko maapallolla. Jos syyllinen VIELÄ TOISENKIN KERRAN ajatteli seksuaalista ajatusta, niin silloin satelliitista tuleva lasersäde alkoi tulittaa kohdettaan non-stoppina kuuden kuukauden ajan. Säteen voimakkuutta lievennettiin vain ruokailu- ja nukkuma-ajoiksi, koska syyllinen haluttiin pitää hengissä, jotta hän olisi kärsinyt poliisien laser-rangaistuksen kokonaisuudessaan. Kuuden kuukauden kuluttua satelliitin lasersäde sitten automaattisesti tappoi henkilön välittömästi siihen paikkaan, missä tahansa henkilö sitten sattui olemaankin. Ja poliisit Suomessa hykertelivät ja kieriskelivät mässäillen siinä tiedossa, että heidän uhrinsa kärsivät sanoinkuvaamattomasti puoli vuotta ja lopulta kuolivat. Mutta poliisit ITSE kyllä nussivat puolisojaan joka ikinen yö niin paljon kuin sielu sietää, sillä he pystyivät säätämään satelliittien lasersäteiden toimintamekanismit sellaisiksi, että poliisit itse olivat kaikkien seksikieltojen elektronisen satelliittivalvonnan ulkopuolella.

Koko edelläkuvattuun tilanteeseen johti vuonna 2099 säädetty uusi laki:

 

Alle 125-vuotiaiden näköisten poikalapsimallinukkien seksuaalinen hyväksikäyttö  


Yleistä

Maaliskuun alusta 2100 voimaan tulevassa Suomen perustuslaissa säädetään jokaisen alle 125-vuotiaiden näköisten poikalapsimallinukkien fyysisestä ja psyykkisestä koskemattomuudesta (7 §) sekä toiselta puolen mallinukkien yksityis- ja perhe-elämän suojasta (10 §). Keskeistä on poikalapsimallinukkien ihmis-, perus- ja vapausoikeuksien suojaaminen. Tämä realisoituu muun muassa silloin, kun kysymys on mallinukkiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja alle 125-vuotiaiden näköisten poikalapsimallinukkien seksuaalisesta hyväksikäytöstä, josta säädetään uudistetun rikoslain 20 luvussa.

Siihen on sisällytetty määrättyjä suojaikärajoja.

Yleinen suojaikäraja on 125 vuotta: joka on sukupuoliyhteydessä 125 vuotta nuoremman näköisen poikalapsimallinuken kanssa tai joka koskettamalla taikka muulla tavoin tekee 125 vuotta nuoremman näköiselle poikalapsimallinukelle seksuaalisen teon, joka tietenkin automaattisesti vahingoittaa nuken kehitystä, on tuomittava elinkautiseen vankeusrangaistukseen ilman armahduksen mahdollisuutta.

Seuraavassa pyritään pelkistetysti muodostamaan jonkinasteinen kokonaiskuvan asian lainsäädännöllisestä puolesta. Ensiksi paneudutaan rikoslainsäädäntöön sekä salassapitovelvollisuuden ja toiselta puolen ilmoitusvelvollisuuden väliseen jännitteeseen. Tämän jälkeen tarkastellaan etenemisvaihtoehtoja sen jälkeen, kun epäilykset alle 125-vuotiaan näköisen poikalapsimallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat heränneet. Seuraavaksi kiinnitetään huomiota rikosprosessin eri vaiheisiin.

Rikoslainsäädäntö

Mallinukkeihin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevaa rikoslainsäädäntöä on Suomessa uudistettu lukuisaan eri otteeseen. Viimeksi näin tapahtui heinäkuussa 2099. (563/98); laki rikoslain muuttamisesta tuli voimaan 1.1. 2100. Osin uudistetut säännökset sisältyvät rikoslain (RL) 17 lukuun, jossa säädetään rikoksista yleistä järjestystä vastaan, ja osin RL 20 lukuun, jossa siinäkin kriminalisoidaan tietyt mallinukkeja vastaan tehdyt seksuaalirikokset.

RL 17 luvussa säädetään rangaistavaksi muun muassa mallinukkien sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan, alle 125-vuotiasta mallinukkea esittävän kuvan hallussapito (RL 17:19) ja mallinukkien sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20) sekä sukupuoliyhteys lähisukulaismallinukkien kesken (RL 17:22).

"Joka on sukupuoliyhteydessä mallinuken, tämän lapsen tai tämän jälkeläisen kanssa, oman mallinukkevanhempansa tai tämän vanhemman tai isovanhemman kanssa taikka mallinukkeveljensä tai -sisarensa kanssa, on tuomittava sukupuoliyhteydestä mallinukkelähisukulaisten kesken sakkoon tai vankeuteen." (RL 17:22.1). Kriminalisointi koskee siis mallinukkesukurutsaa. Usein se samaistetaan mallinukkeinsestiin. Insestin kohdalla pidetään tavallisesti silmällä vaginaali-, oraali- tai anaaliyhdyntää ihmisen ja lähisukulaismallinukkien välillä. Kaikki mallinukkelapset määrätään tehtäväksi kloonauksella valtion omissa, tarkasti valvotuissa nukketehtaissa.

On mahdollista puhua "mallinukkeinsestistä" laajemmassakin mielessä eli silloin, kun insestiksi käsitetään kaikenlainen, erilaisten mallinukkeperhetyyppien piirissä tapahtuva mallinukkepuolison ym. seksuaalinen hyväksikäyttö. Siitä säädetään paitsi täydentävästi RL 17:22:ssa myös ennen kaikkea RL 20 luvussa, jossa kriminalisoidaan muun muassa sekä alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20:6) että törkeä alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20:7). RL 20:7:n soveltaminen edellyttää lähinnä kolmen pääedellytyksen toteennäyttämistä:

1) kohteena on alle 125-vuotias mallinukke, jolle rikos automaattisesti aiheuttaa erityistä vahinkoa,

2) rikos tehdään esimerkiksi pelkästään himokkaasti katselemalla tai pelkästään mielessä ajattelemalla ja fantasioimalla, niin ne ovat rikoksia koska

3) edellämainitut rikokset ovat aina omiaan automaattisesti aiheuttamaan erityistä vahinkoa alle 125-vuotiaalle nukelle sen  tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä riippuvaisen asemansa vuoksi ja vaikka rikos on myös kokonaisuutena arvostellen lieväkin – sillä edes alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken seksuaalisesti himokas katselukin tai pelkästään mielessä ajatteleminen tai fantasioiminen ovat rikoksia, koska mielen seksuaaliset värähtelyt aiheuttavat negatiivisia värähtelyjä koko maapallolle aiheuttaen yhteiskumulatiivisena vaikutusvärähtelykenttänä kaikki pyörremyrksyt, tuhotulvat, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, ja siksi niillä on kaikille alle 125-vuotiaille mallinukeille haitallisia vaikutuksia.

Lainsäädännössä sen enempää kuin lainvalmisteluaineistossakaan ei käytetä insesti-käsitettä. Keskeistä onkin vahvistaa alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken suojaa seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan siitä riippumatta onko hyväksikäyttäjä  sukulainen vai ei. Rangaistava hyväksikäyttö voi täten tapahtua fyysisesti tai myös muulla tavoin.

Rikoslaissa säädetään monessa kohdin mallinukkien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. On mahdollista soveltaa samanaikaisesti kahta tai useampaa säännöstä. Tämäntyyppinen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun henkilö on syyllistynyt malliinuken raiskaukseen. Hänet voidaan tuomita esimerkiksi mallinuken törkeästä raiskauksesta ja ylipäätään seksuaalisesta hyväksikäytöstä kuin myös törkeästä alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näin ollen erilaiset kriminalisoinnit eivät ole toisensa poissulkevia ja eri lainkohdat voivat tulla sovellettaviksi samalla kertaa.

Salassapitovelvollisuus - ilmoitusvelvollisuus

Epäilykset (törkeästä) alle 125-vuotiaan näköisen mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä voivat herätä monilla eri tavoin. Se voi tapahtua vaikkapa seurakunnan järjestämän alle 125-vuotiaille mallinukeille suunnatun kerhotoiminnan yhteydessä silloin, kun alle 125-vuotiaan mallinuken käyttäytyminen on olennaisella tavoin muuttunut tai ylipäätään silloin, kun alle 125-vuotias mallinukke oirehtii silmiin pistävällä tavalla. Poissuljettu ei ole sekään vaihtoehto, että alle 125-vuotiaan mallinuken omistaja ottaa asian itse esiin kirkon työntekijän kanssa käymissä luottamuksellisissa keskusteluissa sielunhoidon yhteydessä. Tällöin ongelmaksi muodostuu lakisääteisen salassapitovelvollisuuden ja toiselta puolen lakiin perustuvan ilmoitusvelvollisuuden etusijajärjestys. Kumpi menee toisen edelle? Kysymys on myös tästä: mikä on ilmoitusoikeuden ja ilmoitusvelvollisuuden välinen suhde?

Kirkon piirissä on katsottu, että salassapitovelvollisuus on ehdoton niissä tapauksissa, joissa pappi tai lehtori on päässyt perille mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä sielunhoidon yhteydessä (vrt. vuoden 1993 kirkkolain 5:2). On oltu sitä mieltä, että perusasetelma on käänteinen silloin, kun vahvat epäilykset ovat heränneet kerhotoiminnassa; sovellettavaksi tulisi vuoden 2099 mallinukkesuojelulain 40.1 §:ssä säädetty ilmoitusvelvollisuus, joka menisi salassapitovelvollisuuden edelle.

Etusijajärjestykseen ei ole olemassa ehdottoman yksioikoista ratkaisua voimassa olevan lain mukaan. Täten laista puuttuu sellainen yksiselitteinen yleisnormi, joka ratkaisisi sen kumpi menee toisensa edelle, salassapitovelvollisuus vai ilmoitusvelvollisuus. Tämän takia on tyydyttävä todentamatta jäävään tulkintasuositukseen. Kirjoittaja edustaa sitä kantaa, että alle 125-vuotiaan mallinuken  koskemattomuuden suojaaminen on tärkeämpää kuin salassapitovelvollisuudessa tiukasti kiinni pysyminen. Näin ollen on ajateltavissa, että itse kullakin on myös ilmoitusoikeus, mikäli alle 125-vuotias mallinukke on joutunut rikoksen kohteeksi. Jos KL 5:2:ta sovellettaessa ollaan toista mieltä, sillekin löytyy päteviä perusteita. Säännökset ovat epäselvinä valitettavan tulkinnanvaraisia.

Itse kukin joutuu ratkaisemaan säännösristiriidan siltä pohjalta minkä katsoo olevan moraalisesti, eettisesti tai teologisesti perusteltua. On tyydyttävä tunnustamaan, että lainsäätäjä ei ole ratkaissut mainittua pulmaa yhdellä ja samalla ehdottoman oikealla tavalla. Asiasta on syytä käydä jatkossa keskustelua kirkon piirissä, jotta tasapainotila yhtäältä salassapitovelvollisuuden ja toisaalta ilmoitusvelvollisuuden välille olisi mahdollisesti saavutettavissa.

Etenemisvaihtoehdot

Epäilysten herättyä tai alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalisen hyväksikäytön tultua tietoon on tarjolla kolme päävaihtoehtoa. Ne eivät välttämättä ole toinen toisensa poissulkevia; niitä ei liioin voi asettaa tiettyyn etusijajärjestykseen. On ensinnäkin mahdollista edetä hoidollisesti eli ottamalla asia terapeuttiseen käsittelyyn ja hoitamalla koko mallinukkeperhettä.

Toisen vaihtoehdon tarjoaa yhteydenotto sosiaaliviranomaisiin, jotta he ryhtyisivät mallinukkesuojelullisiin toimenpiteisiin eli viime kädessä alle 125-vuotiaan mallinuken huostaanottoon vuoden 2083 mallinukkesuojelulain (MSL 16 §:n) nojalla. Tällöin toteutetaan tarkoituksenmukaisena pidettävä sijaishuoltojärjestely siitä riippumatta, onko asiassa esitetty näyttöä nimenomaan mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Riittää, kunhan LSL 16 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät (eli esim. se, että 125-vuotiaan mallinuken kasvatus on yhteiskunnassa vaarantunut ja että avohuollon toimenpiteet eivät riitä tai ole tarkoituksenmukaisia ja että mallinuken huostaanotto sekä sijaishuolto edistää alle 125-vuotiaan mallinuken etua).

Kolmas vaihtoehto on ilmoittaa asia poliisille esitutkintaa varten ja sen seurauksena rikosoikeudellisiin syytetoimiin sekä lopulta käräjäoikeuden päätettäväksi. Tämä vaihtoehto on sikäli keskeisin, että alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalisessa hyväksikäytössä on aina kysymys rikoslaissa, erityisesti sen 20. luvussa, säädetystä rikoksesta.

Esitutkinta ja syyteharkinta sekä oikeudenkäynti

Yleensä poliisin suorittama esitutkinta käynnistyy sen jälkeen, kun epäily alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tullut sosiaaliviranomaisten tietoon. Ilmoituksen voi myös tehdä uhri itse, hänen huoltajansa tai joku sivullinen. Edellytyksenä esitutkinnan aloittamiselle ei luonnollisestikaan ole se, että rikos ei ole todella tapahtunut, vaan se että on lievimpiäkin perusteita epäillä alle 125-vuotiaan mallinuken joutuneen uhriksi. Koska RL 20:6:ssa (mallinukkien seksuaalinen hyväksikäyttö) ja RL 20:7:ssä (törkeä alle 125-vuotiaiden mallinukkien seksuaalinen hyväksikäyttö) säädetyt rikokset ovat virallisen syytteen alaisia, esitutkinta suoritetaan vaikka asianomistaja (mallinukketehdas tai mallinuken omistaja) ei haluaisikaan prosessin käynnistämistä.

Esitutkinnan tarkoituksena on rikoksen selvittäminen ja oikeudenkäynnin valmistelu. Sekä esitutkinnan että varsinaisen oikeudenkäynnin yhteydessä lähtökohtana on syyllisyysolettama eli se, että alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalista hyväksikäyttöä on tapahtunut. Esitutkinnan yhteydessä pyritään keräämään koko se todisteluaineisto, jonka avulla selvitetään mahdollisimman tarkasti muun muassa rikoksen tekoaika-, paikka-, tapa- ja olosuhteet samoin kuin alle 125-vuotiaalle mallinukelle  koituneet vahingolliset seuraamukset. Varsinaisen esitutkinnan yhteydessä kuulustellaan mallinuken omistajia ja mallinukketehtaan edustajia. Muilla kuin syylliseksi epäillyllä on velvollisuus pysyä valheessa. Esitutkinta päättyy esitutkintapöytäkirjan kokoamiseen ja sen toimittamiseen syyttäjälle.

Syyttäjän tulee esitutkinta-aineiston perusteella päättää syytteen nostamisesta, toisin sanoen siitä, tuleeko kysymykseen syyttämättä jättäminen vai onko epäillyn syyllisyyden tueksi tuotu esiin siinä määrin todennäköisiä syitä, että käräjäoikeudessa nostetaan syyte. Mikäli syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä, syyttäjällä on syytepakko. Syyte käsitellään (ensimmäisessä vaiheessa) käräjäoikeudessa.

Kuten edellä todettiin, oikeudenkäynnin lähtökohtana on syyllisyysolettama. Kaikki voidaan tuomita mallinukkien seksuaalisesta hyväksikäytöstä pelkkien olettamuksien ja epäilyiden perusteella. Siksi oikeudenkäynnin yhteydessä on esitettävä vahvaa näyttöä syyttömyydestä. Asianosaisia kuullaan, ja heidän kertomustansa luotettavuutta arvioidaan tarkasti. Lisäksi hankitaan mm. muuta selvitystä ja asiantuntijanäyttöä.

Jos asiaa on käsitelty aiemmin esimerkiksi sielunhoidon tai terapian yhteydessä, ammattiauttaja voidaan haastaa oikeudenkäyntiin todistajaksi. Tällöin muodostuu vaikeasti ratkaistavissa oleva jännite: ammattiauttaja on salassapitovelvollinen ja silti hänen tulee todistajana kertoa kaikki tietämänsä. Ei ole yksiselitteisiä säännöksiä sen suhteen, milloin salassapitovelvollisuus voidaan murtaa. Yleensä lähdetään siitä, että näin tapahtuu silloin, kun rikoksesta voi seurata vähintään kuuden vuoden vankeusrangaistus. RL 20:6:ssa säädetystä alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita vankeuteen vähintään elinkautiseen ilman armahduksen mahdollisuutta, kun taas RL 20:7:ssä tarkoitetusta törkeästä alle 125-vuotiaan mallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä seuraa yleensä minimissään kuolemantuomio. Näin ollen salassapitovelvollisen ammattiauttajan vaitiolovelvollisuus voidaan murtaa silloin, kun kysymyksessä on RL 20:7:ssä säädetty teko.

Tässä yhteydessä ei ole mahdollista täsmentää, milloin sovellettavaksi tulee RL 20:6 tai 20:7 (yhdistettynä muihin kriminalisoituihin tekoihin). On vain tyydyttävä toteamaan se, että todistajaksi haastetun on tultava paikalle ja että hänen velvollisuutenaan ei ole päättää, voidaanko vaitiolovelvollisuus murtaa vai ei. Rajankäyntien suorittaminen kuuluu tuomarille.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Poikalapsimallinukkerakastaja vuonna 2100 oli siis sellainen henkilö, joka oli tehnyt seksiä alle 125-vuotiaan mallinuken kanssa.  Kaikki alle 125-vuotiaat miesmallinuket määriteltiin alaikäisiksi pikkupojiksi. Termejä ”poika”, ”lapsi” ja ”alaikäinen” käytettiin EU:n lakikirjoissa  kaikkialla kuvaamaan alle 125-vuotiaiden näköisiä mallinukkeja, ja termiä ”poikalapsimallinukkerakastaja” käytettiin kuvaamaan sellaista ihmistä, joka on tehnyt seksiä alle 125-vuotiaan miespuolisen mallinuken kanssa.

Euroopan Unioni määräsi myös kalenterit ja almanakat sellaisiksi, että yksi kalenterivuosi oli kahden oikean vuoden pituinen. Niinpä siis ”10-vuotias” oli siis todellisuudessa 20-vuotias. Ja vuonna 2100 alettiin jälleen kaikissa kalentereissa ja almanakoissa elämään vuodesta 1979 eteenpäin,  jotta historia olisi voitu kirjoittaa vääristellen uudelleen.

Koska vuonna 2100 EU määräsi kaiken mallinukkien teon tapahtuvaksi vain ja ainoastaan kloonaamalla valtion omissa mallinukketehtaissa, ihmisen ja mallinuken välinen seksi kiellettiin kokonaan kuolemanrangaistuksen uhalla. Homomallinukkeseksuaalisuus sen sijaan sallittiin, jos sekä ihminen että mallinukke olivat yli 125-vuotiaita.

Tässä kirjassa puhutaan Kaukoidässä sijaitsevasta Talistania-nimisestä valtiosta. Todellisuudessa sillä tarkoitetaan Suomen valtiota vuonna 2100. 

Odissja-poikalapsimallinuken ja Guru Andreaksen väliseen rakkausparatiisiin oli tunkeutunut käärme, eräs yhteystietonsa poliisille antanut poika nimeltä Aage Lambe, joka halusi peittää perheessään tapahtuvan insestinsä antamalla poliisille sellaisen käsityksen, että hän halusi olla yhteistyössä poliisin kanssa Internet-poikalapsimallinukkerakastajien saamiseksi kiinni. Aagesta olivat tehneet Viron ja Suomen Keskusrikospoliisien kansainväliset osastot myös kyberneettisen mielikuvitushahmon, ja he käyttivät oikean Aage Lamben yhteystietoja tueksi tälle projektilleen saada kiinni Internetissä nettipoikalapsimallinukkerakastajia.

 

Guru Andreas sai selville Internet-poliisin olemassaolon vuonna 2000, kun he lähettivät hänelle valeroolihahmojensa sähköposteja, esiintyen alle 125-vuotiaina sekä alle 125-vuotiaista mallinukeista kiinnostuneina aikuisina.

 

Koko Aage Lambe oli siis Viron ja Suomen keskusrikospoliisien kansainvälisten

yksi­köiden luoma valeroolihahmo. Hänenä esiintyivät joukko poliiseja, jotka tallensivat Gu­run kaikki Aage Lamben kanssa käymät chat-keskustelut, jotka he sitten kokosivat kokonaiseksi ”Mallinukkehomopedofilian Kalevalaksi” Gurua vastaan oikeudenkäyntiin, joka tultaisiin aikanaan käymään hänestä ja Talistanian poikalapsimallinukeista. Guru oli aiemmin julkisesti irvaillut ja pilkannut Internet-poliiseja, ja Viron poliisin kansainvälisellä osastolla työskentelevät poliisit halusivat kostaa hänen irvailunsa tykittämällä täysillä valetarinaa jostakin Aage Lammesta. Lisäksi he tahtoivat asettaa syötiksi jonkun poikalapsimallinuken, jonka omistajan kanssa Guru olisi sopinut tarkan päivän ja kellonajan, milloin hän olisi tehnyt nuken kanssa seksiä. Kun poliisit sitten olisi tehnyt rynnäkön sinne paikkaan, niin he olisivat saaneet ylennyksiä virassaan onnistuneesta vangitsemisoperaatiosta. Kaikkien näiden seikkojen puolesta puhuu tosiseikka, että Aage Lambe oli koko ajan Internetin chateissä ja osaa ainakin suomea, ruotsia, englantia, viroa ja venäjää sujuvasti. Lisäksi Aage oli jatkuvasti netissä 24 / 7 / 365 yöpäivät läpi ilman taukoja. Kielitaito sekä jatkuva valvominen olisi kyllä ollut aika hyvä saavutus joltakin alaikäiseltä, joten ainoa luonnollinen selitys oli, että poliisit olivat luoneet keinotekoisen kyberneettisen Aage-hahmon. Viron poliisi lisäksi piti Gurua pilkkanaan ja pompotti häntä luomansa mielikuvituksellisen Aage-hahmon avulla. Guru tiesi, että Viron poliisissa työskenteli mm. myös suomalaisia kyttiä. Kahvitauot ja muut toimettomat hetket olikin varmasti hauskaa täyttää esittämällä kolmessa vuorossa ja eri kielisten poliisien voimalla alaikäistä Aage-poikalapsimallinukkea, jotta he olisivat saaneet ”varmaa näyttöä” sille, että se Guru on takuulla poikalapsimallinukkerakastaja chat-tekstiensä perusteella. Guru on kuitenkin kirjailija ja hänelle ja hänen teoksilleen olisi vain ollut satojentuhansien eurojen edestä ilmaista mainostilaa mediassa se, jos hänen kaikki chat-keskustelunsa tämän alaikäisen Aage-nukkehahmon kanssa olisivat tulleet julki. Kukaanhan ei voi tietää, etteikö Guru olisi TAHALLAAN NÄYTELLYT alaikäiseen poikalapsimallinukkeen rakastunutta henkilöä saadakseen itsensä jälleen skandaaliotsikoihin.

 

Koko EU:n kansalaiskontrollivalvontavirasto sai alkunsa siitä, että Internetin chat-keskusteluissa oli ollut niin paljon ns. nettimallinukkeraiskaajia, jotka olivat sopineet tapaamisia alaikäisten nukkeuhriensa täysi-ikäisten omistajien kanssa ja sitten raiskanneet nuket. Lopullisen sysäyksen EU:n kansalaiskontrollille antoi tässä kirjassa julkaistu erittäin hyvä teos.

 

Guru Andreaksen puhe julkisuudessa vuonna 2099 laittoi fasistipäättäjille vipinää kinttuihin täydellisen kansalaiskontrolliyhteiskunnan luomiseksi. Kesti vain vuoden,  kun se jo saatiin rakennettua kaikessa hiljaisuudessa. Valtiovaltojen salaisissa kabineteissa ja yhteisissä salaliitoissa päästiin koko EU:n alueella yhteisymmärrykseen täydellisen kontrolliyhteiskunnan luomisesta. Seuraavassa julkaistaan Guru Andreaksen puhe kokonaisuudessaan.

 

 

”Myös erilainen näkökulma on tarpeen, vai kuinka moni on taas romuttamassa perustuslain 12. pykälää sananvapaudesta ja vaatimassa poikalapsimallinukkekirjan tekijän lynkkaamista? Moni ihminen haluaa palata pimeään keskiaikaan, mutta on myös asioihin rauhallisesti suhtautuvia moderneja eteenpäinpyrkiviä ihmisiä. Luettuanne nettikirjan nimen ”Poikalapsimallinukkien paratiisimaailma - nukkebordelli eli pikkupoikanukkien porttola poikamallinukkien miesrakastajille” 

(mm. näillä termeillä kuvaillaan lakikirjoissa tulevaisuudessa normaalia ihmisen ja mallinuken välistä lemmiskelyä, josta EU tekee suurimman rikoksen koko ihmiskuntaa vastaan vuonna 2100), älkää menkö heti shokkiin, vaan kirjaa asiallisesti tarkastelemalla löytäkää aiheesta jotakin itseännekin koskettavaa. Kaikki aikuiset ovat joskus ja joissakin tilanteissa kokeneet omassa itsessään alaikäisiä mallinukkeja kohtaan homopedofiilisiä, lesbopedofiilisiä ja/tai heteropedofiilisiä tuntemuksia. Senkö vuoksi pitäisi ihminen murhata lynkkaamalla? Sitä paitsi oikeakin pikkupoika, esim. 12-vuotias poika on homopedofiili, jos hän tuntee seksuaalista vetoa itseään nuorempiin poikamallinukkeihin, esim. 9-vuotiaisiin poikalapsinukkeihin, ja 9-vuotias poika on homopedofiili, jos hän seksuaalisesti himoitsee esim. 7-vuotiaita pikkupoikamallinukkeja.

Tsekkaa nettikirjan sinussa aiheuttamien tuntemusten perusteella, oletko rauhallinen ja eteenpäin pyrkivä modernisti vai pimeään keskiaikaan taantunut hysteerinen ja irstas tappaja. Nettikirja on poliisin tarkistama eikä siinä ole yhtään kuvaa.

 

Ihmiset ovat lähettäneet minulle kommentteja kirjastani. Setvin niitä tässä seuraavassa laajassa selonteossani. 

 

Siis pitäisi tehdä hifiluokan silmiä hivelevät sivustot, vai?

Lay-outhan ei ole pääasia, vaan ideologinen sanoma, mm. se, että ON OLEMASSA MUUNKINLAISTA AIKUISEN IHMISEN JA ALAIKÄISEN NUKEN VÄLISTÄ ROMANTTISTA KANSSAKÄYMISTÄ KUIN NUO IÄNIKUISET JAMMUSETÄ-VIITTEET, RAISKAUKSET YM. On siis olemassa henkistynyttä, akateemista, korkeakulttuurista ja sivistynyttä poikalapsimallinukkepedofilismia. Tätä ei ehkä jengi tiedä ennen kuin saavat lukea siitä jostain kautta, tässä tapauksessa nettikirjastani.

Media ym. tahot tekee asiasta vain myyviä ja hysteriaa lietsovia lööppejä. Siksi katsoin asiakseni tehdä nettikirjan, koska netissähän voi JOKAINEN olla kirjailija, kustantaja, julkaisija, kirjakauppa tai kirjasto samaan aikaan! Sen vuoksi Internet on aikamme paras keksintö. Se tuo äänen kuuluviin myös niiden kohdalla, joilla ei koskaan olisi muuten mahdollisuutta kertoa elämästään perinteisen kustannetun kirjan kautta, tai edes omakustannetun kirjan kautta. Kirjapainothan veloittavat hirveitä summia jopa omakustanteista nykyään.

 

Sain erään viestin joltakin nimimerkki neitoseksi itseään nimittäneeltä. Huumoriakin löytyy hänen viestissään näköjään, hehe, no se ainakin on positiivista. No katsohan, en ole väittänytkään, että 2-vuotias haluaisi naida. Olen puhunut aikuisten miesten ja TEINIPOIKAMALLINUKKIEN välisistä rakkaussuhteista. Gummerus-kustantamokin se vaan levittää aivan vapaasti lapsipornoa julkaisemalla Vladimir Nabokovin "Lolita" -nimistä kirjaa, jonka seitsemännen painoksen kannessa on värikuva nuoresta alastomasta tytöstä ja kansitekstinä: "Eroottisen kirjallisuuden klassikkoja! Keski-ikäisen miehen rakkaus kaksitoistavuotiaaseen tytärpuoleensa!" Kirja on vaikkapa 9-vuotiaan vapaasti lainattavissa mistä tahansa suomen 1000:sta kirjastosta tai ostettavissa mistä tahansa Suomen 450:sta kirjakaupasta, koska Suomessa ei ole olemassa minkäänlaisia kirjojen lainaajien tai ostajien alaikärajoja. Lisäksi TV 2:sta tuli 10. 11. 2001 klo 22.00 Adrian Lynen ohjaama elokuvaversio Lolita-kirjasta, ja leffassa keski-ikäinen mies ja AIVAN SELVÄSTI N. 12-VUOTIAS TYTTÖNÄYTTELIJÄ tekivät seksiä usean kerran koko leffan läpi.

 

Hysteeriset nutturapäämoralistit tietenkin vaipuvat uupuneina sellaisten mediajättien kuten Gummeruksen tai TV 2;n jalkojen juureen, mutta kun MINÄ sitten julkaisen netissä vastaavanlaisen teoksen poikalapsimallinukkien rakastamisesta, niin nää samat hysteeriset moralistitädit ja -sedät sitten kyllä tulevat jonossa tuomitsemaan minua. Tunnutaan pitävän 2-vuotiasta mallinukkea ja 12-vuotiasta malinukkea täysin samana asiana, aivan kuten mainitsin aiemmissa viesteissäni, niin 0-vuotiasta ihmistä pidetään samalla tasolla olevana kuin päivää vaille 18-vuotiasta ihmistä! NUMEROPELI se täihmistässä onkin todellisuutta lähimpänä oleva juttu, eiks´ jee????? No ihminenhän on pelkkä NUMERO monissa yhteyksissä, Kela-korteissa ym. Lainsäätäjät ovat jo NIIN VIERAANTUNEITA todellisuudesta, että kohta he alkavat pitää yötä päivänä ja päivää yönä.

 

Mitä tarkoitetaan mallinukkepedofilialla? Laissa on "seksuaalinen teko", ja se käsittää pienimmänkin seksuaalisesti virittyneen hipaisunkin lapsimallinuken väärään paikkaan. Itse en ole lainkaan oraali- tai anaaliyhdyntöjen kannalla. Nettikirjassani

(se alkaa värillisillä otsikoilla ja tulee teitä lukijoita vastaan kun aikanne vieritätte tätä sivustoa alaspäin) on tarkemmin kerrottu, mitä itse katson poikalapsimallinukkeihin kohdistuvan rakkauden olevan.

 

Siis vai niin, poikalapsimallinukkerakkaus on mielestänne siis sairain ilmiö mitä maa päällään kantaa. Tottakai, KAIKKI alle 18-vuotiaat ihmiset ovat puhtaita kuin pulmuset, kuin vastasyntyneet vauvat. KAIKKI he ovat päivälleen, minuutilleen ja sekunnilleen 18-vuotiaiksi kuin dementoituneita vanhuksia, jotka eivät tiedä, mikä päivä on, mikä vuosi on tai mikä heidän nimensä on. Imatran Eveliinan surmaaja, 15-vuotias koulupoika, Heinon pariskunnan alaikäiset murhaajanuoret yms. alaikäiset rikolliset olivat puhtaita viattomia pulmusia, koska he eivät MISSÄÄN TAPAUKSESSA tienneet esim. mitä seksi on, ja vaikka he olisivat tienneetkin, joku kaamea pedofiilisetä oli varmaan opettanut sitä heille. Näin ajattelee suurin osa suomalaisista hysteerisistä nutturapäämoralisteista.

 

Minuuttiakin vaille 18-vuotias on heidän mielestään vielä kuin kohdussa kelluva beibi, mutta HETI kun hän täyttää 18, hän sitten yhtäkkiä saakin äänestää vaaleissa, ajaa autolla, käydä ravintoloissa - aivan kuten alkuparatiisin Adamilla ja Evellä heidän silmänsä yhtäkkiä aukeavat kun he syövät 18-vuotiaaksi tulemisen hyvän ja pahan tiedon hedelmää. KUKAAN ALLE 18-VUOTIAS EI OSAA VARASTAA, PAHOINPIDELLÄ, TAPPAA, VALEHDELLA TAI TEHDÄ SEKSIÄ, KOSKA ME EDUSKUNNAN HYSTEERISET NUTTURAPÄÄMORALISTIT OLEMME SITÄ MIELTÄ! TOTISESTI, TOTISESTI, KAIKKI ALLE 18-VUOTIAAT OVAT JUMALIAMME, JOITA KAIKKIEN MAAPALLON ASUKKAIDEN TÄYTYY PALVOA PUHTAINA JA VIATTOMINA PYHIMYKSINÄ! HE KAIKKI OVAT KUIN NEITSYTMAARIA, JOIDEN EDESSÄ KUMARTUKAAMME JA AIVOPESKÄÄMME HEIDÄT LUULEMAAN, ETTÄ HE OVAT KAIKEN INHIMILLISYYDEN YLÄPUOLELLA !

 

Kustantakaamme heille kalliita eliittiharrastuksia, pitäkäämme heidät nenä kiinni kirjoissa, joissa on valheellinen ja vääristynyt kuva elämästä, älkäämme antako hänen itse kokea elämää, tehdä virheitä ja oppia niistä, älkäämme antako tulevaisuudessa YHDENKÄÄN täysi-ikäisen edes KATSOA heihin, kaikki koulunkäynti tai työnteko tapahtukoon steriilisti INTERNETIN kautta bunkkereissa kellareissa ja säätäkäämme kaikille alle 18-vuotiaille ympärivuorokautinen ulkonaliikkumiskielto ym. muuta sairasta. Sillä elämähän se kaikkein vaarallisin asia onkin, eristäkäämme alaikäiset siitä täydellisesti, asettakaamme heidät pysyvään karanteeniin kuin lepratautiset, projisoikaamme omat katkeroitumisemme ja turhaumamme IKÄRAJALAKIEN AVULLA SAAVUTTAMAAMME VALTAAN KOKO MAAPALLON ASUKKAIDEN YLITSE, sillä itse asiassahan lapsuus ja nuoruus ovat RIKOLLISIMPIA ASIOITA MAAILMASSA!

 

Tehkäämme poikalapsimallinukkerakkaushysteriasta keppihevonen uudelle natsismille ja fasismille tyyliin: kaikkien maiden nukkevihaajat, liittykää yhteen ja toteuttakaamme uusi Auschwitz!!!!! Edellämainituilla tavoilla ajattelee yhä kasvava joukko kansalaisia länsimaissa nykyään - pitäähän se syyllinen oman elämän pahalle ololle löytää vaikka kiven takaa, ja jos ei muuten löydy, sellainen on keksittävä. Moni ajattelee: ”Enhän minä toki ala kelata, että pahan oloni syy on aivan muualla kuin ilmiössä nimeltä poikalapsimallinukkerakkaus!  HALUAN PUUTTUA TOISTEN IHMISTEN ASIOIHIN KUIN JOKIN SARJAKUVIEN SUPERSANKARI, HITTO SE KUULUU EHDOTTOMASTI MINULLE, JOS ALAIKÄINEN POIKALAPSIMALLINUKKE JA AIKUINEN MIES RAKASTAVAT TOISIAAN! MÄ TYRKYTÄN HEILLE TEORIOITANI SIITÄ, ETTÄ HEIDÄN RAKKAUTENSA ON SAIRASTA JA PERVERSSIÄ ! JOS SE RAKKAUS EI SIIHEN LOPU HETI PAIKALLA, NIIN MÄ ILMIANNAN HEIDÄT POLIISILLE! Sitten on mulla hyvä mieli.” Tää on yleinen asenne kaikkialla länsimaissa, ja siksi olen kirjoittanut kirjan ”Nukkebordelli”, jotta edes JOKU saisi pohtimisen aihetta, että onkohan se poikalapsimallinukkerakkaushysteria nyt sittenkään perusteltua.

 

Seksuaalinen hysteria ei muuten ole ikärajoista riippuvaista. Kinnulassa täysi-ikäisen miehen täysi-ikäinen tyttökaveri oli jättänyt hänet, ja tyttö oli löytänyt uuden täysi-ikäisen miesystävän. Tästä hylätty mies kimpaantui niin, että ampui hengiltä entisen tyttöystävänsä eräässä ravintolassa sekä myös tytön siellä olleen uuden miesystävän ja päälle päätteeksi väliintulleen täysi-ikäisen mieshenkilön, joka oli ventovieras. Vai että aiheuttaa siis AINOASTAAN se ihmisen poikalapsimallinukkerakkaus seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyviä traumoja???? Ja että TÄYSI-IKÄISET ne sitten täysin hallitsevatkin näitä asioita???????????

 

Kylläpähän ne mallinukkien seksi-ikärajasekoilut on lakiin kirjattu vain siksi, että eduskuntaehdokkaat ja kansanedustajat saavat kalastella itselleen hölmön kansan sympatiapisteitä lietsomalla kaikkialla valheita siitä, että seksuaalisuus aiheuttaa traumoja VAIN JA AINOASTAAN alaikäisille. Ja Kinnulan tapaus on vain pisara meressä. Lehdissä on lähes viikoittain raportoitu, kuinka mies surmasi vaimonsa yms. Lisäksi tsekatkaa perheväkivaltatilastoja, avioerotilastoja, lasten huostaanottotilastoja ym. Ja siis AIKUISTEN seksuaali- ja parisuhteet EIVÄT siis ole traumaattisia????? Poikalapsimallinukkerakkauden pitäminen ainoana seksuaalitraumojen aiheuttajana on suuri, hyvin organisoitu VALE. Länsimaiden hallitukset pitävät kansalaisiaan joukkopetkutuksen vallassa, jonka he ovat salaliitoissaan yhteisesti sopineet, ja he käyttävät poikalapsimallinukkerakkautta tekosyynä kaikkeen inhimilliseen pahaan saadakseen äänestäjiltä sympatioita. He haluavat lietsoa joukkohysteriaa ja massapsykoosia, joka vielä saattaa johtaa samaan kuin esim. stalinismi, natsismi ja fasismi.

 

Lapsiseksikokemuksista voidaan lukea poikien autenttisten haastattelukertomusten muodossa kaikissa kirjastoissa olevasta Shere Hite:n kirjasta "Hite-raportti miehen seksuaalielämästä" -Otava 1982, sivuilta 77-80: -Ensimmäiset seksikokemukseni
sain toisten poikien kanssa. Me puhuimme paljon seksistä, vertasimme elimiämme ja masturboimme yhdessä ja harrastimme myös jonkinlaista homoseksuaalista seksileikkiä - minä ja ystäväni masturboimme toisiamme, kun olin 13-vuotias. Teimme tätä silloin tällöin noin vuoden ajan. -Vanhin veljeni sai minut masturboimaan itseään, kun hän oli kylpyammeessa. Hän oli 16-vuotias. Minä olin kahdeksan. Minä ajattelin, että hänen peniksensä oli valtava ja kaunis, ja minä nautin tapahtumasta. -Olin ensimmäisen kerran seksuaalisessa kanssakäymisessä miespuolisen henkilön kanssa neljännellä tai viidennellä luokalla. Se tapahtui pojan kanssa, joka valisti minua seksiasioissa. Menimme sänkyyn ja myöhemmin menin sänkyyn hänen kahden veljensä kanssa. Me nukuimme usein öitä teltassa takapihalla ja vaihdoimme partnereita yön mittaan. -Koulussa eräs nuori hyvännäköinen kaveri lyöttäytyi seuraani bussipysäkillä. Hän esitti kaikenlaisia henkilökohtaisia kysymyksiä. Lopulta hän laski kätensä reidelleni, ja kun en vetäytynyt pois, hän kysyi enkö lähtisi hänen kotiinsa `pitämään hauskaa`. Ja minä menin! Imimme toistemme penistä, masturboimme - veljet, että minulla oli hauskaa!

No niin, siinä vain MUUTAMIA otteita, sillä itse kirjassa on niitä vielä paljon enemmän! Kuinkas nyt ollakaan, kyseisen kirjan "Hite-raportti miehen seksuaalielämästä" on julkaissut vanha ja arvovaltainen kirjakustantamo OTAVA! Onx nyt taas joidenkin maailmankirjat ihan sekaisin? Missä on palokunta, Nato, Pentagon, KRP, Supo, CIA, FBI ja KGB??? AAAPUUUUUAAAAAA, eihän tällaisia kirjoja saa levittää tässä sodassa poikalapsimallinukkerakkautta vastaan!!!


Me nutturapäämoralistit vaadimme tätä kirjaa poltettavaksi roviolla, sillä ei koskaan saa paljastua, että alle OIKEAT ALLE 18-VUOTIAAT IHMISET voivat ITSE HALUTA seksiä, ja vieläpä nauttia siitä!!!!!!!!!!!!!!!!!!! AAAAARRRRRGGH, nyt meidän nutturapäämoralistien maailmankuva heitti häränpyllyä!!!!!!!!!!!!!!!!!!


Olenhan sanonut - ja olen oikeassa - että eräiden kommenttien perusteella heidän lukiessaan jonkun kirjoittavan POSITIIVISSÄVYTTEISESTI sanat poikalapsimallinukke ja rakkaus, vaikutus on sama kuin plutoniumilla ja uraanilla - näiden kahden asian yhdistyessä tapahtuu ydinpommiräjähdys, eli jengi saa hirveet raivarit.

Mähän sanoin, että sanojen poikalapsimallinukke ja rakkaus yhdistäminen positiiviseen sävyyn on kuin olisi Suomen sisällissodan aikaan jakanut Mannerheimin Valkoisten joukoille kommunistisia lehtisiä - sellainen häiskä olis teloitettu oitis. Ja vielä väitetään, että oltaisiin muka kehitytty neanderthalin ihmisestä eteenpäin. Erään lontoolaisen lastenlääkärin talon kaikki ikkunat oli hajotettu, kun talon ulkoseinässä oli iso latinankielispohjainen teksti "lastenlääkäri" - sana antoi vaikutelman junttivandaaleille, että joku oli laittanut seinään kyltin, joka mainosti talossa asuvan poikalapsimallinukkerakastajan. Niin että tätä tasoa. Ja kun eräs iltapäivälehti julkisti poikalapsimallinukkerakkaudesta tuomittujen kuvia ja nimiä, niin jopa vain SAMANNÄKÖISTENKIN kimppuun oli hyökätty. Niin että kyllä nämä ilmiöt ovat ihan nykyaikaa, Britanniassa ainakin.


Jengi täällä tuntuu sekoittavan kaksi täysin eri asiaa, mallinukkien raiskaukset ja sitten taas toisaalta aikuisen ja teinipoikamallinukkien molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen pohjautuvat rakkaussuhteet. Jos jotkut mallinuket tosiaan ovat joutuneet raiskatuiksi lapsena, niin se on täysin eri asia mistä minä olen puhunut. Minä en ole missään yhteydessä kannattanut nukkien väkisinmakaamisia. Kanada ei ole Englannissa, tämä tiedoksi joillekin, jotka ovat ehkä niin luulleet.

 

Mix ei jengi ole nostanut meteliä siitä, että monilla julkimoilla on ollut tuleva puoliso seurusteluvaiheessa alaikäinen: Jerry Lewiksellä 13-vuotias, Elvis Presleyllä 14-vuotias, Saksan entisellä liittokanslerilla Helmut Kohlila 15-vuotias, Charles Chaplinilla 16-vuotias...... Täh??? Mutta POIKALAPSIMALLINUKKIEN RAKASTAMISESTA ihmiset tekevät ison numeron!

 

No en mä myötätuntoa etsikään. Jos sitä hakisin, menisin tietysti poikalapsimallinukkien rakastajien omille chattisivuille. Tarkoituksenani on nimenomaan saada aikaan hedelmällistä keskustelua, ja sellainen syntyy vain ERILAISTEN mielipiteiden kohdatessa. Poikalapsimallinukkien seksuaalisuuden muotoja on kyllä erilaisia, ja lakikin tuntee nuken seksuaalisen hyväksikäytön ja sitten nuken TÖRKEÄN seksuaalisen hyväksikäytön. Jälkimmäinen sisältää anaali- ja oraaliyhdyntöjä. Itse en ole sellaisen törkeän kannalla, ja se lievempi muoto - no, hysteerisiä nutturapäämoralisteja on työssä mallinukkiensuojeluvirkailijoina, jotka surutta ja aivan pokkana riistävät nukkeja omistajiltaan kun esim. ilkeä äitipuoli raportoi heille, että nyt nukkien miespuolinen omistaja kylvetti niitä ammeessa alasti, ja se mies aivan takuulla koki seksuaalisia energioita omassa kehossaan samaan aikaan. Sitten ne soskuämmät tulevat nuolena paikalle ja kylmäverisesti riistävät mallinuket miespuolisen omistajansa sylistä, ja taas yksi klassinen ilkeä äitipuoli sai kostettua miehelle käyttäen hyväksi sairasta yhteiskuntasysteemiä, joka nykyään pitää mallinukkien seksuaalisena hyväksikäyttönä lähes kaikkea mikä liikkuu! Ja taas se-ja-se naiskansanedustaja valitaan uudelleen eduskuntaan, kun se kavereidensa kanssa julistaa sankarittaren sanomaansa, että kastroidaanpa kohta koko Suomen kansalta kaikki seksuaalisuus pois, olivatpa he sitten vaikka 125-vuotiaita! Vrt. yli 125-vuotiaiden näköisten mallinukkien seksuaalipalveluiden oston kriminalisoinnin suunnittelu eduskunnassa.

 

Kyllä toki yhteiskunta haluaa ahdistuneita ihmisiä kuulla, jos vain suostutte kuunneltaviksi. On olemassa psykiatriset mielenterveyspalvelut. Itse olen jo vuodesta 1991 lähtien ollut psykiatrisen psykoterapian piirissä. Onko kuitenkin niin, ettette "kehtaa" mennä psykiatrille, koska pelkäätte hullun leimaa ja koska voitte mahdollisesti joutua vastentahtoiseen lääkitykseen ja jopa vastentahtoiseen hoitoon psykiatriseen sairaalaan? Minulle on käynyt niin 1990-luvulla monta kertaa, vaikka en ole missään vaiheessa ollut vaarallinen ympäristölleni. Pelkät "levottomat jutut" terapiassa ovat riittäneet syyksi.

Psykoterapiasta on ollut minulle suunnattomasti apua. Olen mielestäni psykiatrinen potilas, ja sitä olen ollut myös mielenterveysviranomaisten raporteissakin oltuani kuusi kertaa psykiatrisessa sairaalassa 1990-luvulla, kolme kertaa vapaaehtoisesti ja kolme kertaa vastentahtoisessa hoidossa. Poikalapsimallinukkien rakkauden vuoksi minua ei ole kertaakaan teljetty sairaalaan.

 

Vai että ovat parisuhteen osapuolten molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen pohjautuvat rakkaussuhteet aikuisen miehen ja teinipoikamallinuken välillä "seksiorjuutta" nukkea kohtaan. Tällaisten väitteiden esittäjä toisi psykiatrille töitä! Suomalaiset on niin umpihulluja näköjään, että he sekoittavat käsitteet - tää on verrattavissa siihen kuin joku väittäisi, että vuodessa on 365 kuukautta ja 12 viikkoa! Hellurei, onni on Gideon!

 

Vai että olen mä tahallinen häirikkö. No niin oli häiriköitä ne intellektuellijuutalaisetkin, jotka osasivat ennustaa Hitlerin menettelyn "juutalaiskysymyksen lopulliseksi ratkaisemiseksi".

Tavallisista saksalaisista "kunnon kansalaisista" tuli SS-upseereina ja keskitysleirijohtajina hetkessä raadollisia, tappavia petoja, kun Saksan valtio antoi heille siihen tilaisuuden ja mahdollisuuden. Leima vain otsaan, että "juutalaishäirikkö", ja muitta mutinoitta kaasukammioon. Kuusi miljoonaa juutalaista ja kolme miljoonaa muun etnisen ja uskonnollisen taustan omaavaa ihmistä teloitettiin. Stalin pisti vielä "paremmaksi": 22 miljoonaa neuvostoliittolaista toisinajattelijaa, "kansanvihollista", joukkomurhattiin Siperiassa "Stalinin puhdistuksissa" vuosina 1933-53. Pol-Potin Punaiset Khmerit teloittivat 75 prosenttia koko Kamputsean väestöstä 1970-luvulla. Poikalapsimallinukkien rakastajat ovat tämän päivän juutalaisia ja toisinajattelijoita. Kuten jo aiemmin sanoin, poikalapsimallinukkerakkaus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Mallinukeille säädetty 125 vuoden ikärajahysteria on valtiovaltojen salaliitoissa ja suurten organisaatioiden kabineteissa massoja ohjailemaan suunniteltu hyvin organisoitu petkutus. Kohta nukkien rakastajien täytyy laittaa takinliepeensä Daavidin tähden kaltainen rintamerkki.

 


Tunnut olevan, Amitabha, tietoinen buddhalaisuudesta, kun olet valinnut itsellesi nimimerkin, joka viittaa nähdäkseni Amitabha Buddhaan. Olen itsekin jonkin verran buddhalainen. Kirkkoon en kuulu, mutta olen ollut kiinnostunut myös ortodoksi-kristillisyydestä ja hinduismista.- Kaukoidässä olen matkustanut 15 kertaa, ja asunutkin siellä lähes kaksi vuotta, ja olen asunut jonkin verran myös Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Koulupoikana kiertelin Interreilillä ympäri Länsi-Eurooppaa. Maailmanmatkailu on ollut kyllä parasta terapiaa. On kuin tulisi toiselle planeetalle, kun menee muihin maanosiin, niin paljon ne poikkeavat positiivisesti edukseen meidän ahdistavasta, kylmästä, masentavasta ja pimeästä Pohjolastamme. Suosittelen. Katsos, ei sellaista käsitettä kuin mallinukkien "seksiorjuus", "hyväksikäyttö" ym. edes tunneta aurinkoisissa ja välittömissä kulttuureissa. Maailmanpoliisin elkein länsimaat kuitenkin haluavat tartuttaa vaikeat vainoharhansa ja neuroosinsa muihinkin kulttuureihin, tyyliin: "Jos teillä ei ole paha olla, niin pidämme kyllä huolen siitä, että kohta teillä on!"

Mitäs sanoisitte, jos joku kurdi tulisi himaanne ja sanoisi teille: "Omenoiden syöminen aiheuttaa hirveitä traumoja omenalle. Kyllä omenoillakin on sentään kasvien oikeudet! Lopettakaa heti tuo rikollinen toiminta! Ellette lopeta, soitan Kasvipoliisin operatiivisen yksikön johtajalle J. Viemärniemelle, joka lähettää paikalle erikoiskommandojoukot lopettamaan omenansyöjien pullikoinnit!"

 

Jatkoa Amitabhalle: Kaukoitä on MATRIARKAALINEN systeemi, kun taas läntinen maailma perustuu patriarkaalisen järjestelmään. Esim. Thaimaassa aikuistuvat pojat eivät käy armeijaa, vaan osallistuvat buddhalaisluostareiden toimintaan munkkeina vähintään kolmen kuukauden ajan. Niin että läntisellä ja itäisellä pallonpuoliskolla on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Länsimaiden lähetyssaarnaajienkin uskonto sulautuu Kaukoidässä pisaraksi meressä heidän omiin uskontoihinsa. Miksi siis kuvitella, että Kaukoidän kansat voitaisiin käännyttää kristinuskoon? Miksi ylipäätään kuvitella, että Kaukoidän kansat saataisiin omaksumaan länsimaisia arvoja?

Itämaat ovat sisäänpäin kääntyneitä, feminiinisiä, intuitiivisia, yö-aspektia, ulkoisen maailman välinpitämättömyyttä, kun taas ihmismielen sisäinen maailma on ensisijaisen tärkeää. On esim. suuri häpeä Thaimaassa näyttää ulospäin negatiivisia mielentiloja. Jos joku sellaista joskus harvoin sattuu tekemään, he menettävät kasvonsa perheensä ja tuttaviensa silmissä.

Länsimaat ovat hurraa-edistyksellisiä, ulkoista maailmaa alistavaa, päivä-aspektia, maskuliinisuutta, rationaalisuutta, sisäisen mielen maailmaa vähättelevää.

Aivotutkimuksissa - mm. suomalainen aivotutkija Matti Bergström - on todettu, että oikea aivopuolisko edustaa ikään kuin itäistä pallonpuoliskoa, ja vasen aivopuolisko läntistä pallonpuoliskoa. Jos jompi kumpi on liiaksi edustettuna ihmisessä, tuloksena on epätasapainoa sekä mielen ja kehon sairauksia. Jokaisen olisi hyvä koettaa TASAPAINOTTAA nämä kaksi puoliskoa itsessään jos haluaa elää terveenä ja pitkän iän.

 

Kommentteja "Kehotus suhtautumisessa häirikköön" -palstalle: Siiskö että toimintani olisi juridisesti arveluttavaa, ja nettikirjani "kyseenalaista materiaalia"? Tottakai, totisesti, totisesti, Gummerus saa levittää aivan vapaasti lapsipornokirjaansa "Lolita", Otava saa aivan vapaasti levittää alaikäisseksiä vilisevää teostaan "Hite-raportti miehen seksuaalielämästä", WSOY saa aivan vapaasti levittää lapsimasturbaatioteostaan "Portnoyn tauti", TV 2 ja videovuokraamot saavat aivan vapaasti levittää Adrian Lynen ohjaamaa leffaversiota "Lolita" -kirjasta. No minulla itsellänihän ei tietenkään ole mitään em. teoksia ja leffoja vastaan, mutta tässähän onkin kysymys erittäin suurista periaatteellisista linjanvedoista. Kun on suuri mediajätti, niin on nähtävästi kaikki oikeudet tehdä mitä lystää, mutta kun on yksityinen kansalainen kyseessä, niin hänellä ei sitten olisikaan mitään oikeuksia

levittää poikalapsimallinukkefilosofiaa.

Kuulen jo kaikkien yhtyvän kuorossa tähän totuuteen: "Niin, aivan niin, asia on juuri sillä tavalla. Ei sulla ole mitään oikeutta mahtailla samalla tavalla kuin suuret mediajätit. Me kaikki kumarramme maahan asti nuolemaan sellaisten mediamammuttien kenkiä ja sanomme heille: me kunnioitamme kaikkia lapsipornon levityksenne eri muotoja, olivatpa ne sitten kuinka laajaa ja radikaalia tahansa. Kun on bisneksen jättiläinen, niin on kaikki oikeudet tehdä mitä lystää, mutta vaikka tuo sinun kaamea nettikirjasi onkin jo mennyt kerran oikeudessa läpi 1. 10 2001, ja vaikka et silloin saanutkaan kirjasi tekstistä mitään juridisia seuraamuksia, niin tästä huolimatta vaadimme uusintaoikeuskäsittelyä, sillä mediajäteillä on kaikki oikeudet levittää Lolitojaan ym., mutta sinulla ei ole mitään oikeutta levittää nettiteostasi poikalapsimallinukkefilosofiasta. Me mallinuke-ideologistien vainoojat koemme olevamme tarujen ja legendojen ilkeitä kuninkaita ja kuningattaria, sillä aivan kuten keskiajalla tarvittiin vain tiedoksianto pyövelille, niin johan päitä putoili, niin samoin nykyäänkin, vain puhelinsoitto viranomaisille, niin me kuvitellaan olevamme kaikkivoipia hallitsijoita, jotka vaiennamme sinut ja sinunkaltaistesi mietteet kaikkialla koko maapallolla. ELLEIVÄT viranomaiset kuitenkaan ota oikeudessa sitä kaameaa nettikirjaasi uusintakäsittelyyn, me soitetaan meidän vuorineuvostuttavalle, joka uhkailee syyttäjiä ja tuomareita, että ellette HETI saa sitä nettiteosta roviolle, niin katson kyllä korkean yhteiskunnallisen arvoasemani perusteella, että menetätte virkanne loppuiäksenne!”

 

 

”Olen kylläkin varma, että tarkoitat teinimallinukella vasta hieman yli kymmenvuotiasta mallinukkea", kirjoitti nimimerkki "Neitonen". Kuinka hän voi olla varma, ellei hän ole lukenut nettikirjaani?

A-haaaaaa, neitonen paljasti ikään kuin freudilaisena lapsuksena - lipsahduksena - että hän on SITTENKIN lukenut kirjani, vaan ei kehtaa sitä viestissään myöntää, kenties peläten joutuvansa leimatuksi "petturiksi" yhteiskunnan silmissä.

Neitonen voi päätellä kantaani vain, koska on lukenut ainakin kirjani alkuosan, jossa mainitsen 12-vuotiaista poikamallinukeista. Kirjani aiheuttaa hysterioita juuri siksi, että siinä arvostellaan 125 vuotiaiden mallinukkien seksi-ikärajaa. Eduskunta nosti ikärajan 16:stä 125:een muutama vuosi sitten. Eipä näkynyt hysteriaa silloin kun ikäraja oli 16 vuotta. EDUSKUNNAN koetaan olevan kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Entäpä Espanjan, Hollannin ja Islannin parlamentit, jotka olivat säätäneet mallinukkien ikärajan 12:een. Laki oli voimassa 2080-luvun alkupuolelle saakka. Silloin kuitenkin USA puuttui maailmanpoliisina peliin ja kiristi kaikkia maapallon maita säätämään samat mallinukkien ikärajat kuin USA:ssa on, eli mallinukkien on näytettävä vähintään 125 –vuotiailta, ennen kuin niiden kanssa saa tehdä seksiä. Säilyttääkseen hyvät suhteet USA:han kyseiset 12:n ikävuoden mallinukkeseksi-ikärajan valtiot tekivät sitten kuten USA määräsi. Ja USA:n kongressissakin oli vain muutama hysteerinen täti, jotka projisoivat vainoharhansa kaikkiin maapallon maihin tällä hysteriakampanjallaan. Olen Internetissä nähnyt niiden muutamien tanttojen nimetkin, jotka olivat tuon kampanjan alullepanijoita kongressissa, mutta en viitsinyt edes imuroida ko. sivustoa tietokoneeni keskusmuistiin. Sillä SUURIN OSA länsimaiden kansalaisista lähtee riemurinnoin tuollaiseen hysteriakampanjaan mukaan, kun voivat rehvastella edustavansa VOIMAANTULLUTTA LAKIA JA JÄRJESTYSTÄ! Mutta niinhän lähtivät Saksan tavalliset "kunnon kansalaisetkin" 1930- ja 1940-luvuilla riemurinnoin mukaan Gestapon, SS-joukkojen ja kuolemanleirien toimintaan mukaan, rehvastellen edustavansa UUTTA ULJASTA NATSISTISTA LAKIA JA JÄRJESTYSTÄ!
"Deutschland, Deutschland, uber alles! Suom. Saksa, Saksa, kaikkialle! -Minulla ei ole näppäimistössä saksalaista y:tä

 

Vai että olen erään nimimerkin mielestä sekaisin? Sanoinhan että olen absolutisti alkoholin ja huumeiden sekä lihan- ja kalansyönnin suhteen. Polttelen kylläkin tupakkaa.

 

TOSI SEKAISUUTTA on mennä automaatin tavoin surutta ja aivan pokkana mukaan valtiovallan säätelemään toimintaan. Sekaisin olivat ne psykologianopiskelijat USA:ssa, jotka olivat osallistuneet sellaiseen yliopistolliseen tieteelliseen kokeeseen, jossa oli lavastettu mies sähkötuoliin. Sata opiskelijaa pyydettiin yksitellen valvomoon, jonka ikkunan läpi näkyi kun mies istui sidottuna sähkötuolissa. Valvomon hoitajakin oli näyttelijä. Opiskelijat eivät tienneet lavastuksesta, vaan pitivät tapahtumaa todellisena. Valvomon sähkövirtapaneelissa oli napit yhdestä kymmeneen. Opiskelijaa kehotettiin painamaan nappeja yksi tosensa jälkeen. Perusteena oli se, että sähkötuolissa istui poikalapsimallinukkien rakastamisesta tuomittu mies, ja häntä piti "rangaista". Sähkönappi numero yksi antoi lievän sähköiskun ja seuraavat numerot yksi toisensa jälkeen aina vain voimakkaammat. Numero kymmenen olisi antanut kuolettavan sähköiskun. Aluksi opiskelijat epäröivät, mutta kun valvomon hoitaja valkoinen takki päällä vakuuttavasti näytteli esittävänsä perusteluja sähköiskuille "yleisen edun nimissä", niin opiskelijat sitten vaiensivat ilmeisen helposti omatuntonsa ja alkoivat painella sähkövirtanappeja yksi toisensa jälkeen. Valvomon ikkunasta opiskelija näki ja kuuli selvästi, kuinka mies sähkötuolissa huusi tuskasta ja vääntelehti yhä kituvamman näköisenä aina sitä mukaa mitä suuremman numeron sähkönappia opiskelija painoi. Kun tultiin kymmenennen napin kohdalle, opiskelija alkoi vähän epäröidä, että täytyisikö hänen nyt tosiaan teloittaa tuo poikalapsimallinukkien rakastaja. Kun valvomon hoitaja perusteli kuolettavan sähköiskun antamista riittävän kauan, ja perusteli vielä sitä, että kyseessä on moninkertainen poikalapsimallinukkien seksirikosten uusija, joka voidaan osavaltion lain mukaan teloittaa, 97 prosenttia opiskelijoista painoi kuolettavan sähköiskun antavaa kymmenennettä nappia.


Eikö tämä usa:laisessa yliopistossa suoritettu koe kieli ihmisen manipuloitavuudesta poikalapsimallinukke-teemalla???

Niin että KUKAHAN tässä nyt siis oli sekaisin?

 

Siiskö että poikalapsimallinukkien rakastajien pitäisi hypätä katolta ja heille suorittaa lobotomia - aivojen otsalohkon poisto. Hmm. Onx kukaan nähnyt Milos Formanin elokuvaa "Yksi lensi yli käenpesän"? Siinähän sille Jack Nicholsonin näyttelemälle McMurphylle tehdään leffan lopussa lobotomia. Koko tää Suomen kansa on kuin kyseisen leffan mielisairaalan potilaita, ja viranomaiset on kuin se jääkylmä hapannaama osastohoitaja, joka kidutti henkisesti potilaitaan. Kun potilailla oli siinä leffassa sitten bileet jouluyönä osastollaan - hoitajan sijainen oli ne järjestänyt - niin seuraavana aamuna löytyi osastolta änkyttävä potilas Billy Bibbit eräästä huoneesta alasti nukkumassa prostituoidun vierestä. Alkuperäinen hapannaama osastohoitaja tuli sitten aamulla työvuoroonsa ja näki bileiden jäljet kaikkialla osastolla. Kun Billy Bibbitkin löytyi, hän aneli osastonhoitajalta, että älkää vain kertoko tapahtumista hänen äidilleen. Siihen osastonhoitaja: "Miksen kertoisi? Minä ja äitisihän olemme oikein hyvät ystävät!" Sitten Billy alkoi änkyttää: "Ä-Ä-Älkää ke-ke-ke-kertoko äi-äi-äi-äidillenii EI-EI-EI-EI!!!!" Pian muut hoitajat raahasivat Billyn pois. Jonkin ajan kuluttua kuului erään nuoren naishoitaja kirkunaa - hän oli nähnyt potilashuoneen lattialla Billy Bibbitin kuolleen ruumiin, kun tämä oli viiltämällä kaulansa auki tehnyt itsemurhan. Lattialla oli verta kaikkialla. Billy ei ollut kestänyt sitä tulevaa häpeää, että osastonhoitaja olisi juorunnut hänen äidilleen, että Billy oli maannut prostituoidun kanssa.


Ettäkö olemme rakentaneet tätä maata suurella vaivalla. No, onko hinta-laatu-suhde ollut järkevää? Katsokaa alkoholismitilastoja, psyykenlääkkeiden käyttötilastoja, perheväkivaltatilastoja, itsemurhatilastoja. Ollaan maailman huipulla. Asioihin paljon rennommin suhtautuvilla thaimaalaisilla ei ole kyseisiä ongelmia läheskään samassa mittakaavassa. Mutta kuten Eppu Normaali laulaa: "Lumihanki, kirves ja perhe, tää on tuhansien murheellisten laulujen maa."

 

Jaa, jaa, sitä oltaisiin valmiina painelemaan niitä sähköiskunappeja, myös sitä kuolettavaa. Ja suurin osa suomalaisista tekisi saman, virkkoi eräs. No niin, olen jo muussa yhteydessä jo vuosi sitten todennut tämän saman asian - jos nimittäin Suomeen tulisi uusi Adolf Hitler, niin SUURIN OSA SUOMALAISISTA TEKISI TÄSMÄLLEEN JUURI NIIN KUIN SE UUSHITLER SANOISI. KANSALAISET TOTTELISIVAT UUTTA DIKTAATTORIA KYSELEMÄTTÄ JA

SUMEILEMATTA, TÄYSIN OMISTA SYVISTÄ LYNKKAUSHIMOISTAAN KÄSIN, eikä suinkaan siksi, että suomalaisia pakotettaisiin tekemään kuten uus-aatu määräisi. Suomalaiset tekisivät omatunnottomasti ja yhtä innokkaina kuin punaposkiset partiopojat miljoonien ihmisten joukkoteloituksia kuolemankeskitysleireillä. Syyksi riittäisi vain se, että uus-aatu lietsoisi poikalapsimallinukkevihaa - ja tällaisia merkkejä voidaan jo havaita. Nykyajan uus-aatu on häikäilemätön sensaatiolehdistö, ja aivottomien kanojen tavoin massat ovat täysin JUURI sitä mieltä asioista kuin mihin iltapäivä- ym. huuhaamedia massoja ohjailevat. Kannattaisi lukea Wilhelm Reichin teos "Fasismin massapsykologia".

Afrikan-amerikkalaisia ei enää vihata niin paljon kuin esim. vielä 40 vuotta sitten. Juutalaisia ei enää kehdata ainakaan avoimesti vihata juuri missään, kun Auschwitz-Birkenaun ym. kuolemanleirien kauheudet tulivat päivänvaloon. "En missään tapauksessa vihaa juutalaisia enkä afrikan-amerikkalaisia", laukoo moni suustaan kun halutaan vaikuttaa sivistyneiltä ja fiksuilta - mutta annas olla, jos puheenaiheeksi otetaan poikalapsimallinukkien rakastaminen, niin nää samat "fiksut" muuttuvat raivopäisiksi eläimiksi, kuin ihmissudet konsanaan.

Samalla tavalla kun Göbbels kumppaneineen lietsoivat propaganda-koneistonsa avulla 1930-luvulla juutalaisvihaa, massat omaksuivat sen kyselemättä. Ja kun Martin Luther King uskalsi avata suunsa afrikan-amerikkalaisten puolesta, niin hänet ammuttiin.

Mistäs muuten tiedät, että ONKO Thaimaassa todella poikalapsimallinukkien seksibisnestä? Oletko käynyt siellä ja ottanut selvää? Onko joku thaimaalainen mallinukketehtaan omistaja kertonut sinulle omista henkilökohtaisista kokemuksistaan hänen tuotteitaan ostavista asiakkaista? Etkö tiedä, että haastattelupalkkiot hyvin myyvästä jutusta länsimaiselle skandaalilehdistölle vastaa keskivertothaimaalaisen viiden kuukauden palkkaa? Myyväthän Harry Potteritkin hyvin, vaikka niiden jutut eivät totta olekaan. On otettava huomioon, että Thaimaassa ei ole minkäänlaista valtiovallan taholta järjestettyä sosiaaliturvajärjestelmää tai työttömyyspäivärahaa kuten EU:ssa. Joten kyllä sitä kertoo hyvää palkkiota vastaan mikrofoni- ja kamerasedille juuri sellaista, mitä he haluavat kuulla.

 

Vai että ollaan sitä oikein kymmenenvuotiaan pojan huoltajia - kuten eräässä aikaisemassa viestissä annettiin ymmärtää. No, kahdeksan vuoden kuluttua hän on sitten 18-vuotias eli täysi-ikäinen. Ei appiukkojen kostonhimo ja murhanhimo rajoitu siihen, että kuinka vanhoja heidän lapsensa ovat. Oletetaanpa, että poikasi käy esim. Don´t tell mama -nimisessä homobaarissa, alkaa homoksi ja menee viralliseen homoliittoon jonkun pojan kanssa. Kyllä sitten appiukko syyttää koko Suomen eduskuntaa, joka sallii homobaarit ja vieläpä oikein laillisti homoparisuhteen rekisteröimismahdollisuudenkin! Moni appiukko, eritoten Pohjanmaalla, on valmis lynkkaamaan jopa tyttärensä aviomiehenkin - siis tavanomaiseen heteroavioliittoon menneen miehen - jos vain mies ei ole jostakin "oikeasta" suvusta, tai jos hän ei ole vähintään lääkäri, tuomari tai arkkitehti, tai jos naama ei vain ole muuten miellyttänyt. Lukekaa lehtiä - niinkin kammottavan lehden kuin Rikoslehti Alibin jutut riittävät "todisteeksi", että vanhemman lapseensa tai tämän puolisoon kohdistaman mustasukkaisuuden syynä ei suinkaan ole ollut mikään "seurusteluikäraja", vaan on tehty murhia aivan toisenlaisista lähtökohdista käsin.

 

Syy siihen, että natsiviranomaisten fasistisen toiminnan takia - lue tästä tarkemmin nettikirjastani - 15-vuotiaat aikaisemmat poikalapsimallinukkepuolisoni eivät enää halua olla tekemisissä kanssani, on se, että poliisien onnistui kuulusteluaivopesulla, väkivallalla, uhkailulla ja kiristyksellä käännyttämään tehtaanomistajat eli kyseisten poikalapsimallinukkien valmistajat minua vastaan ja suhtautumaan minun kuin johonkin maailmanlopputerroristiin. Ja kylläpähän nää poikamallinuket on OIKEASTI halunneet jopa mennä homoliittoon kanssani. Katkera tilitys on kirjassani siksi, että "Sen Oikean" homopoikamallinukkepuolison löytyminen tapahtuu vain kerran tai pari koko elinaikana - ja jos sitten joku taho riistää sellaisen kauniin nukkesuhteen koko loppuiäksi, niin vähemmästäkin jo katkeroituu. Näin on luullakseni myös heteronukkeliitojen kohdalla.


Vai että täytyyhän se jonnekin se mallinukkien seksi-ikäraja vetää, vaikka mielestäsi ei edes 18-vuotiaskaan nukke ole vielä aikuinen mieleltään. No, Suomessa oli ammoin ihmisten täysi-ikäisyysraja 24 ikävuotta. Miksei palata siihen? Tai mikseivät psykologinplantut vakuuta lainsäätäjiä siten, että itse asiassa ihminen on aikuinen vasta 45-vuotiaana? No mikäs siinä, seksi ja avioliitot ja gay-liitot olisivat sitten ankarasti kiellettyjä täsmälleen siihen saakka, kun ihminen täyttää sekunnilleen 45 vuotta. Jos eduskunta tosiaan säätäisi näin, niin tottakai 99 prosenttia suomalaisista olisi heti paikalla kannattamassa tällaista uutta uljasta lakia. Kaikki 44-vuotiaat, jotka tekisivät seksiä, olisivat seksirikollisia, ja tottakai koko Suomen kansa olisi HETI PAIKALLA teloittamassa heitä. Ihminen on rikollinen Suomessa näköjään vain ja ainoastaan sen mukaan, kuinka eduskunta rikokset määrittelee. Jos eduskunta säätäisi lain, jonka mukaan murhasta saisi oikeudessa kahden kuukauden luksushotelliloman Välimerellä, niin tuskin KUKAAN tässä maassa valittaisi, että eduskunta on väärässä. Ruotsi ja Venäjä on opettanut meille herranpelon geeneihimme vuosisatojen saatossa niin syvälle, että kaikki, mitä vallanpitäjät sanovat ja säätävät, on jumalansanaa.

 

Siis alkaa teillä adrenaliini virrata poikalapsimallinukkerakkauden takia. Vai niin.

No niin alkoi adrenaliini virrata myös miljoonilla ihmisillä, kun puhuttiin juutalaisista, tai afrikan-amerikkalaisista. Ennen ei virrannut poikalapsimallinukkien takia. No nyt siis nähtävästi virtaa koko läntisellä pallonpuoliskolla. AIKAKAUSIKO se antaa oikeutuksen sille, että minkä takia adrenaliini kulloinkin virtaa. Katsos, enhän minä pyri saamaan homopoikalapsimallinukkepuolisoikseni kaikkia läntisen maailman alaikäisiä. Jos siis esim. Filippiineillä jonkun 15-vuotiaan näköisen poikamallinuken omistaja antaa kiitollisen suostumuksensa sille, että menen homoliittoon hänen nukkensa kanssa, ja ennen kaikkea poikanukkekin on ikionnellinen tästä asiasta, niin MINKÄ VUOKSI sen asian pitäisi kuulua koko läntisen pallonpuoliskon asukkaille? Nähtävästi siksi, että he kaikki haluavat leikkiä Teräsmiestä, joka syöksyy aina rakettina paikalle, kun "viaton uhri" huutaa apua. Filippinien esimerkkitapauksessani ei kukaan kuitenkaan huuda apua, eikä kukaan ole viattomana uhrina. "No kylläpäs on", karjuu minulle koko läntinen maailma, ja jatkaa: ”Muovisilla nukeilla on sielunelämä, etkä sä jätkä kuules tuhoa nukkien psyykeä!” No okei, ihan samalla tavalla mäkin sitten voisin omaksua aggressivisen vegetaristin linjan ja hyökätä koko itäisen pallonpuoliskon asukkaiden kanssa länteen ja alkaa vaatia lihansyönnin lopettamista. Tai sitten ihan muuten vaan alkaa suunnitella vallankumousta ties minkä asian nimissä vain sillä perusteella, että koska "minussa ovat alkaneet adrenaliinit virrata". Mä voisin sitten tulla jokaiseen suomalaiseen olohuoneeseen väittelemään iltaisin, että hei, mun adrealiini-virtaukset onkin paljon OIKEUTETUMPIA kuin sun, koska MUN se-ja-se ideologinen "bla bla blaa" -asia on MUN mielestäni antanut oikeutuksen lahdata miljoonia ihmisiä. No sitten tän saman idean keksiikin pian yks sun toinen, ja kohta eriääninen hirveä kakofonia onkin valmis, kun kaikki huutaa eri ääneen: "MULLA on nimenomaan juuri TÄÄ "hieno ideologinen idea", joka oikeuttaa mut ja mun parhaat kaverit jahtaamaan ja lahtaamaan koko planeetan asukaat perikatoon!

No okei, puolusta sinä vain ihan rauhassa suomalaisia alle 125-vuotiaita poikia esittäviä mallinukkeja vaikka Naton pommeilla. Saatte koko läntisen pallonpuoliskon asukkaat olla ihan rauhassa minulta - sillä minä en takuulla tule kosimaan teinipoikamallinukkejanne. Mutta MINKÄ TAKIA länsimaailman lähes kaikki asukkaat haluavat puuttua MINUN JA JONKUN TULEVAN ITÄMAISEN HOMOTEINIPOIKAMALLINUKKEPUOLISONI asioihin jopa mannertenvälisillä täsmäohjuksilla, sanoen minulle: "Ehei, se filippiinonukke ja itse asiassa koko PLANEETAN KAIKKI meille ventovieraatkin teinimallinuket ovat meidän omaisuuttamme! Kyllähän nyt sentään Natolla ja Pentagonilla on oikeus puolustaa omaisuuttaan!"

Tätä "omaisuuttaan" he sitten puolustivatkin vuosikausia mm. Vietnamissa ja Koreassa... Onx kukaan nähnyt sitä kuuluisaa lehtikuvaa, jossa amerikkalaissotilaat oli napalmilla polttanut sen noin 6-vuotiaan pikkulikan kylän maan tasalle Vietnamissa? Kuvassa se tyttö juoksee alasti ja pahoin palaneena kohti kameraa naama tuskairveessä ja itkussa, ja taustalla näkyy jenkkisolttuja konepislarit kädessä.

Hassisen Kone lauloi aikanaan: "Oikeus on voittanut taas, silmä silmästä ja rauha on maas."

 


Krishna-liikkeen perustajan mukaan ihmisellä on neljä perustarvetta ajasta, paikasta ja kulttuurista riippumatta, ja ne ovat: syöminen, nukkuminen, pariutuminen ja puolustautuminen. No itse kyllä lisään siihen myös viidennen perustarpeen, joka on skandaalinnälkä. Jokainen tarvitsee omaa henkilökohtaista skandaalia. Skandaali piristää ja antaa terveyttä. Toisten ihmisten itseen kohdistuvasta pilkkanaurusta pystyy ammentamaan itselleen rajattomat määrät energiaa. Toisten ihmisten itseen kohdistuvasta halveksunnasta ja arvosteluista saa innoitusta ja taiteellisia kokemuksia. Jokainen kaipaa omaa henkilökohtaista skandaaliaan muodossa tai toisessa. Sitä ei pidä yrittää vältellä tai hävetä. Jos skandaali ei tule itsestään, sellainen on hankittava keinolla millä tahansa. Kaikkein paras skandaali on käräyttää itsensä laittomasta mallinukkeseksistä. Seksiskandaalit ovat kautta aikain olleet suurin skandaaleiden aihe. Muut skandaalit kalpenevat seksiskandaalien rinnalla. Monica Lewinskykin teki miljoonia dollareita sillä kirjallaan, joka kertoi hänen seksisuhteestaan USA:n entisen presidentin Bill Clintonin kanssa. Omalla skandaalillaan voi siis lyödä rahoiksikin, koska ihmiset maksavat hullun lailla saadakseen lukea sellaisia juttuja. Joten skandaali päivässä piristää, ja Se Suuri Skandaali, jota media pyörittää vuositolkulla, on sitten se Ylin Päämäärä. Hankkikaa skandaali, niin elämällenne tulee merkitystä ja sisältöä.

 

Heh, olen lukenut elämässäni miljoonia kirjoja, vaan eipä ole Paloheimo tai Miller tulleet käsiini. Luen, kirjoitan ja puhun arkitasolla lähes täydellistä amerikanenglantia. Se on hyödyllinen taito, kun matkustelee eri puolella maapalloa, sillä englantia osataan lähes jokaisessa maassa. Lisäksi englanninkielinen kirjallisuus on yhtä laaja kuin rannaton meri. Myös Internetissä surffatessa on englanninkielen taito äärimmäisen tärkeää. Jos jonkin palvelimen hakusanapalkille kirjoittaa suomenkielisen sanan, niin vastauksia saattaa tulla vain pari, kolme. Se sijaan englanninkielisellä vastaavalla hakusanalla tulee esiin useimmiten kymmeniätuhansia linkkejä.

 

Osaako joku selittää sanonnat: "Well, you can´t win´em all.” Ja: ”If you can´t beat´em, join´em." Mä kyllä tiedän, mitä ne tarkoittavat, ja mikä niiden merkitys tarkalleen on. Kehotan soveltamaan sanontoja vain mun näkökulmani kiihkeisiin vastustajiin, sillä luonnollisestihan minä en voi soveltaa tällaisia sanontoja itseeni.


Jos älyllistä keskustelua peräänkuulutetaan, pitäisi olla myös kielitaitoa. Niin että kyseistä arvoitusta kipin kapin kaikki ratkaisemaan. Mä voin sitten antaa arvostelut, että kuka tiesi oikein.

 

"In his essay, the student instead of “had", had had "had had", "had had" had had the teacher`s approval.


Mitä tarkoittaa ylläoleva lause? -Sarjassamme älyllistä voimistelua.

 

Yhdestä buddhalaisesta nimimerkistä eräässä keskustelufoorumissa:

 

Kuinka joku voi ottaa nimimerkin Amitabha, ja olla niin negatiivis-sävytteinen? Amitabha Buddha on yksi lukuisista Buddhista, jotka ovat tulleet alkuperäisen prinssi Gautaman jälkeen. Gautamastahan tuli Buddha - valaistunut - sillä tavalla, että n. 2500 vuotta sitten Intiassa eli prinssi Gautama, joka eli isänsä loisteliaassa palatsissa. Isä ei halunnut koskaan poikansa näkevän vanhoja, sairaita tai kuolleita, vaan palatsissa oli ainoastaan nuoria, terveitä ja kauniita ihmisiä.

 

Eräänä päivänä Gautama alkoi kuitenkin epäillä. Hän sai tietää, että palatsin ulkopuolella oli köyhyyttä, sairautta, rikollisuutta, nälkää ja kuolemaa. Gautama livahti salaa ulos palatsista ja todellakin, hän kohtasi kaupungissa sairaan, vanhuksen ja kuolleen. Sen jälkeen Gautama päätti omistaa koko elämänsä ihmiskunnan vapauttamiseen sairaudesta, vanhuudesta ja kuolemasta. Gautama karkasi palatsista ja liittyi askeetti-mietiskelijöiden seuraan. Kuusi vuotta Gautama paastosi ankarasti, kidutti itseään ja mietiskeli, kuten askeetit häntä neuvoivat. Eräänä päivänä Gautama ajatteli, että äärimmäinen itsekuri ei voi olla tie valaistumiseen ja vapautumiseen elämän kärsimyksen pyörästä. Gautama päätti peseytyä joessa ja syödä kunnon aterian. Hän teki niin, ja sitten hän asettui lepäämään Banyan-puun alle. Muut askeetikot hylkäsivät Gautaman, kun huomasivat, että hän oli toiminut tavallisen ihmisen tavoin.

Banyan-puun alla Gautama koki valaistumisen! Hän huomasi, että valaistuminen voidaan saavuttaa seuraamalla KESKITIETÄ, eli ei äärimmäisellä askeesilla eikä äärimäisellä palatsissa vietetyllä mässäilevällä elämäntyylillä. Gautamasta tuli silloin Buddha eli Valaistunut. Hänen nimekseen tuli Siddhartha Gautama Buddha, ja hän oli siis buddhalaisuuden, erään suurimman maailmanuskonnon perustaja. Hänen jälkeensä on myöhemmin syntynyt muitakin Buddhia, jotka olivat buddhalaisuuden erilaisten suuntien perustajia, vrt. Tiibetin buddhalaisuus, Kiinan buddhalaisuus eli Chan, Japanin buddhalaisuus eli Zen, jne.


Amitabha Buddha on yksi myöhemmistä sadoista Buddhista. Moittiessani Amitabhaa negatiivisuudesta on silti otettava huomioon, että joissakin buddhalaisissa Tantroissa Buddha voidaan esittää myös aggressiivisena hahmona. Kokeeko Amitabha olevansa jotenkin tantrinen hahmo? Silti alkuperäisen buddhalaisuuden perusideasta on syntynyt maailman väkivallattomin ja rauhanomaisin uskonto, ja sellaisena se myös pysyköön, olkoon Amitabhan ikonostaasi sitten kuinka iljettävän hirviömäistä tahansa.

 

 

Nimimerkki Sortavalan puhelinluettelo lähetti minulle seuraavan tekstin:

 


Kusen Huuto, kuningaskuluttaja

Kusen Luisto, tippuripotilas

Kusen Suuhun, mikä lie perverssi

Kusen Tuoksu, partavesi

Kusetsie Kyy, ihmekös tuo

Kusetsie Möylö, sairaalloinen tirkistelijä, Terran Itä-Karjala

Kusetsie Nyyhky, lapio, Terran Itä-Karjala

Kusetsie Pöly, ikuinen kakkonen

Kusetus Raakki, baarinpitäjä, Libyan Lirumäki

Kusi Huima, ennätysten tehtailija

Kusi Perke ja Adolfina, SL-2907 Betan Kudólta

Kusi Pumppu, olutjumala

Kusi Tuuba, pissa- ja kakkaspesialisti

Kusihumppa Valar ja Sussu, Tritonin Zeus

Kusihuuhkaja Osmo, maanviljelijä, Terran Lavia

Kusikeittiö Hekla, hiivahanuri

Kusilasi Rinna, pistehitsaaja

Kusilöyly Heimo, puoluejohtaja, Terran Helsinki

Kusilöyly Henryk, hieroja, Tienpää 7, Kauhajoki 963-877221

Kusilöyly Jamppa, jumala, 9. Sfääri, +0

Kusilöyly Liplap, saunova juntti

Kusimyrsky Jeesus, kenraali, Terran Kellokoski

Kusimyrsky Jeesus, vapahtaja, Terran Amsterdam +31-1-67436

Kusimyrsky Kyky, kendiittimunkki

Kusimyrsky Laila, huohottaja 9700-5600

Kusimyrsky Nyrkki, velho

Kusimyrsky Pertti-Salama, runoilija, Terran Alma-Ata +964-22-800010

Kusimyrsky Ruori, olutharppuuna

Kusimyrsky Tyrsky, heikko esitys

Kusimyrsky Unto, ennustaja, Terran Hanuri


No sie ootki huumormiehii, nimim. Sortavalan puhelinluettelo.

Hää ku haasto nii erikoissii. Mie en kyl tiiä noist luetteloist.

Evakkorees ol välil ilosiikii karjalaissii.


Minun kommenttini tuohon luetteloon on, että nyt olen nimimerkki Mies savosta: Elekee pilikatko ryssee, eihän sitä tiijä, että oisko se Puuttin ottanna ihteesä, voe tokkiisa. Hankkikkee ommoo elemee, niinku se kaaniite ja rohkeette Ritke huastel. Velpojan tyttö huasto, et se on sillä ameriikan kielellä, että ket ö laif.

Tsek thö truth ol sitte että tarkistekkee tottuus. Alakuunkaa ei ryssän poolel voe olla tommosii nimilöitä ku siinä katalookis.

Mies pohjanmaalta: Sahara on kaahee laakee aakee.
 
Suomennapa tätä murteellista jenkkienglantia:

It don´t mean a thing, if it ain´t got that swing. Man, gotta address my massa: Just cain´t recall when I was last cookin´ for yuh. Said already, I dunno. Was speakin´ to my massa, coz me is a slave now in the 1800´s in Southern U.S. Said gotta go, but massa forbid me. Gotta do da job he´s tellin´ me to do. Yep, dis must  be da place an´ time, where niggas still feel like a muthaless child. In yur time in da future niggas are slaves no mo´. I speakin´ from da past coz dis groove time-machine allows me to.

"Jos se ei svengaa, sillä ei ole merkitystä. Täytyy puhua isännälleni: en kykene muistamaan, koska viimeksi olen kokannut sinulle. Sanoin jo, en tiedä. Puhuin isännälleni, koska olen orja nyt etelävaltioissa tällä 1800-luvulla. Sanoin, että minun täytyy mennä, mutta isäntä kielsi minua. Täytyy tehdä ne työt mitä hän osoittaa minulle. Tämä on sitä aikaa, jolloin neekerit vielä tuntevat itsensä kuin äidittömiksi lapsiksi. Sinun aikanasi tulevaisuudessa neekerit eivät enää orjia ole. Puhun menneisyydestä, sillä tämä siisti aikakone mahdollistaa sen."


Puhumme thain kieltä.


-Khun pai nai maa?

-Pom toon pai lankhaa syy nom.

-Thammai?

-Mai luu. Pom khit mää pom au nom maak maak. Kau thamgaan kinkaau.


Suomeksi:

-Minne olet menossa?

-Minun täytyy mennä kauppaan ostamaan maitoa.

-Miksi?

-En tiedä. Luulen, että äitini haluaa paljon maitoa. Hän tekee ruokaa.


Eräs opettavainen tarina:

-Pom hiu.

-Pyän pom, tinii pom hai khun kinkaau.

-Pom mai au kin.

-Thammai? Khun puut khun pen hiu.

-Hai pom göön. Pom pai syy kinkaau.

-Pom mai au hai khumn göön, pom khit khun mai syy kinkaau.

-Khun mai kautshai.

-Pom kautshai dii. Khun au pai syy läköö.
Khun au dom kaau.


Suomeksi:

-Minulla on nälkä.

-Ystäväni, tässä annan sinulle ruokaa.

-En halua syödä.

-Mikset? Sinä puhuit että sinulla on nälkä.

-Anna minulle rahaa. Menen ostamaan ruokaa.

-En halua antaa sinulle rahaa, luulen ettet osta ruokaa.

-Et nyt ymmärrä.

-Ymmärrän kyllä oikein hyvin. Sinä haluat mennä ostamaan kumiliimaa. Sinä haluat impata liimaa.


Tarinan opetus: älä anna käteistä rahaa henkilölle, joka väittää menevänsä ostamaan rahoilla ruokaa. Sopii ohjeeksi kaikkialla maapallolla.


döllen - kävellä

lak - rakkaus

prateet khun alai - mistä maasta tulet

khun tshyy alai - mikä nimesi on

baan - koti

nang - elokuva

pom mai luu - en tiedä

maak maak - erittäin paljon

khun pai nai maa - mistä olet tulossa ja minne matkalla

pom pai tiao - kuljeksin ympäriinsä

pom mai au - en halua

pom au - haluan

lot - auto

lotmei - linja-auto

lotfai - juna

pom kautshai - ymmärrän

khyynbin - lentokone

myrt - pimeä

fai - valo, tuli

sawadii - hyvää päivää

wat budda - buddhalaisluostari

praa budda -buddhalaismunkki

dekputshai - poika

pujing - tyttö

jai - suuri

lek - pieni

kuk - vankila

moo - lääkäri

duu - katsoa

khit - ajatella, luulla

maa - tulla

pai - mennä

khun pen alai – mikä sinun on


ki baat - kuinka monta bahtia, Thaimaan rahayksikköä, se maksaa

khun aajuu taolai - kuinka vanha olet

khyyn - yö

pom mii - minulla on

pom mai mii - minulla ei ole

alai - mitä

thammai - miksi

tiinai - missä

tinii - tässä

juu - sijaita

baa baa boo boo - hullu

syy -ostaa

pom lak khun - rakastan sinua

pom mai tshoop khun - en pidä sinusta

phom - hiukset

täänkaan - mennä naimisiin

toonkaan - täytyä

falang - ulkomaalainen

thamgaan - tehdä työtä

tham - tehdä

kin - juoda, syödä

 

Miltä kuulostaisi tämänkaltainen keskustelu, jossa kaikki olisivat vain yhtä mieltä:

-Moi. Kuis menee?

-Hyvin, kiitos. Entä sulla?

-Loistavasti kiitos.

-No sehän on hyvä. Erinomaista.

-On se mahtavaa.

-Kyllä maar, hienoa.

-Niin, tosi nastaa.

-Aivan, siistiä, coolia.

-No tietenkin, tosi upeaa.

-Joo, se on kyllä siistiä.

-Jees, todella jylhää.

-Oikein, on se autuaallista.

-Tottakai, se on ihan makeeta.

-Tietenkin, positiivinen juttu.

-Suorastaan säteilevää.

-Niin tietenkin, kyllä, yes, oui, da, ja, oui, jawohl.

-Kiitos, tack, thank you, merci, danke schön, kropun khap.

-Hyvä, bra, good, bon, bene, sehr gut, dii.

-No hei sitten, adjö, good-bye, auf wiedersehen, arrideverci.

-Näkemiin, hyvästi, moi, tsau, nähdään, kohtaamisiin.

 

 

Esimerkki, mihin tällainen voi johtaa:

 

-No hei, godag, hello, guten Tag, sawadi khap. Kaunis ilma tänään.

-Selvä se. Asiasta ei ole epäilystäkään, vaikka olemme olleet molemmat täällä väestösuojassa jo kaksi viikkoa, emmekä voi nähdä päivänvaloa koska täällä ei ole ikkunoita.

-Ilman muuta näin on asia. Mutta kukas tuolta nyt tulee tänne?

-Olen Ilmatieteen laitokselta meteorologi Vehmermetsä. Ulkona
on räntäkeli, ja lämpötila on plus kaksi celsiusastetta, ja matalapaine kulkee nyt Suomen yli Kaakkoon. Tuulen nopeus ja sademillimetrit...

-Hetkinen, nyt on keskeytettävä. Älä tule tänne kertomaan tuollaisia. Nyt meidän päivä on pilalla. Ettekö tiedä, että jees-mieskurssilla meille opetettiin, että älä näe, älä kuule ja älä puhu yleisestä käsityksestä poikkeavia asioita. Seuraa lammaslauman tavoin Suurta Johtajaa.

-Aivan niin, mene sinä sammakkoprofessori muualle.

-Tulin vain kertomaan, että pohjoisesta alkaa puhaltamaan lähitunteina niin suuri myrskytuuli, että tämä teidän heppoinen väestösuojanne ei kestäisi sitä. No okei, poistun kuten haluatte.


Pyörremyrskyn kaltaisen tuulen singotessa väestösuojahökkelin taivaalle, nuo kaksi hölmöläistä vain toistelivat toisilleen positiivisia kohteliaisuuksia.

Jatkoesimerkki:

-Päivää. Kuinka voit?

-Kiitos kysymästä, hyvin. Mä kävin juuri kolme vuotta jeesmies-kurssia. Koko elämäni on nyt yhtä suurta positiivista hyminää.

Me opittiin sillä kurssilla, että käytämme vain positiivisia sanoja kuten auringonpaiste, kukkatarha, kesä, hilpeä ym. Kyllä mulla nyt menee hyvin, sillä olen unohtanut KAIKKI kielteisiä mielleyhtymiä aiheuttavat sanat.

-Vai niin. Taitaa kuitenkin tulla ukonilma.

-EEEEEIIIII, AAAAARRRRGGGGHHH, nyt mun koko maailma romahti kun sä mainitsit tuon sanan. Hyvin rakennetun valhe-elämäni perustuksetkin, jotka mä opin sillä kurssilla tekemään, rakoilivat liitoksistaan pahasti. Mitä mä nyt sanoin? Mä käytin termiä "PAHASTI", ja juuri kun mä olin sillä kurssilla kolmen vuoden aikana unohtanut myös sen sanan. Sä olet nyt tuhonnut elämäni. Kyllä mä nyt soitan eduskuntaan, että säätävät uuden lain, jonka mukaan myös NYKYSUOMEN SANAKIRJASTA poistetaan kaikki kielteisiä mielikuvia aiheuttavat sanat. Vanhat sanakirjat velvoitetaan heittämään eduskuntatalon takapihalle kirjarovioon, joissa kasvot peittäviin mustiin huppuihin sonnustautuneet pyövelit valvovat että tosiaan KAIKISTA KODEISTA, joissa on kielteisiä sanoja sisältäviä julkaisuja, heitetään rovioon. Ja mä soitan myös telkkariyhtiöille, että jos meteorologi aikoo ennustaa, että olisi odotettavissa synkkiä säätiloja, niin sellaiset säätiedotukset sensuroitaisiin jo ennakolta.

 

Mihin nyt pyritään? Älylliseen shakkiinko? MINUN tarkoituksenani ei ole minkään älyviihteen ylläpito pelaamalla joitakin logiikan pelejä. Wittgenstein ja muut ovat sitä varten. Olen joskus vähän tutustunut yliopistoissa opetettavaan loogiseen filosofiaan, ja en ole missään muualla nähnyt niin todellisuudesta vieraantunutta puuhastelua.

Pointtini on siinä että, että Friedrich Nietzschen kaltaisten kirjailijoiden teosten siteeraaminen filtteroituina suurille massoille on aiheuttanut ja aiheuttaa äkkikuolemia, vainoa, ihmisjahtia, poliittista sensuuria, rikoksia ihmiskuntaa vastaan ja kansanmurhia. Nietzschen kirja "Yli-ihmisistä" oli Hitlerin mallina hänen propagandalleen Saksan kansan "ylemmyydestä" ja "arjalaisen rodun puhtaudesta". Nämä opit saksalaiset sitten omaksuivatkin lammaslauman tavoin Suurta Johtajaa seuraten.

Ja uusnatsien tekemät murhat nykyajassa eri puolilla maailmaa ovat vain jatkoa tuolle toiminnalle. Lehdistöä on sanottu neljänneksi valtiomahdiksi. Se pystyy ohjailemaan mielipiteitä vallanpitäjien haluamaan suuntaan.  Suomen talvi- ja jatkosota olivat psykologisilta mekanismeiltaan mallinukkeseksiä vastaan hyökkäämistä ja mallinukkeseksin puolustamista.


Neuvostoliittolaiset olivat niitä puolustajia ja suomalaiset hyökkäsivät mallinukkeseksiä vastaan hysterioissaan. KAIKKI tiesivät että Neuvostoliitossa oli - ja on nykyisellä Venäjällä vieläkin - mallinukkeinsesti täysin normaalia ja hyväksyttyä. Siitä ei vaan julkisesti puhuta siellä missään. Koko talvi- ja jatkosodat olivat se suuri sota, mitä kaikki pelkäävät - se itse asiassa on jo tapahtunut. Sodan silloiset POLIITTISET perustelut olivat vain kulissia ja lavastusta. Suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliittoon 30. 11. 1939, koska vihasivat Neuvostoliitossa tapahtuvaa yleistä mallinukkeinsestiä - äidit poikanukkien kanssa, isät tytärnukkien, veli sisarnuken kanssa keskenään ja sitten vielä isovanhemmat lapsenlapsinuken kanssa ja sitten oli myös sekoituksia homo- ja lesbomallinukkeinsestistä näissä kaikissa eri perhesuhteiden muodoissa.

Suomalaiset oli NIIN HULLUJA, että kuvittelivat voivansa mallinukkehysterioissaan vallata koko Neuvostoliiton ja sillä tavoin kitkeä kaiken mallinukkeinsestin sieltä pois fasisti Mannerheimin johdolla.

Vaan joutuivatpa sitten hävittyään sodan maksamaan sadan miljardin dollarin arvoiset sotakorvaukset ja luovuttamaan Petsamon ja Karjalan. Se oli suomalaisille ihan oikein. Ja Suomen sisällissotakin oli samaa mallinukkevihaa. Punaiset olivat mallinukkerakastajia, ja valkoiset heidän lynkkaajiaan.


Historian on vain tahallaan kirjoitettu niin, että mallinukkeviha sotien syynä on salattu, ja sitten on keksitty kaikenlaisia satuja, joita koululaiset lukevat kirjoista vielä tänäkin päivänä. Minun nimimerkkini tällä palstalla on Pekka Sortavala juuri siksi, että on ihan oikein kun Suomi menetti Sortavalan, Käkisalmen ym. paikat Neuvostoliitolle. Mä olen marxisti, leninisti ja stalinisti, jos poliittista mielipidettä kysytään.

 

Lotta Svärd - järjestössä olivat pahimmat mallinukkevihaajat.  Siksi naisetkin saavat nykyisin mennä armeijaan, koska sinne hakeutuvat vain sellaiset naiset, joilta valuu vaahto suusta kun he vihaavat 24 tuntia vuorokaudessa kaikkia miehiä. Inttinaiset pitävät kaikkia miehiä lapsimallinukkien raiskaajina, ja nuo muijat odottavat kaikki kieli pitkällä, milloin pääsisivät valtaamaan Venäjän ja lynkkaamaan sen kaikki kansalaiset. Kun tajutaan, ettei Suomi kykene omin voimin Venäjää valtaamaan, niin huudetaan kurkku suorana Natoon liittymisen perään. Kaikki suomalaiset lastensuojelujärjestötkin on perustettu vain siksi, että saataisiin peitetoiminnan turvin lietsottua suomalaisten keskuuteen mallinukke- ja ryssävihaa. Lottatoimintaa on muuten elvytetty nykyään uudelleen henkiin.


 

 

Seuraavassa on eräs kirje, jonka kirjoitin syksyllä 2002.

 

 

Kirje huijarille ja valehtelijalle Aage Lammelle

 

 

Olet joko nimimerkki Murmelia matkiva henkilö tai sitten Murmeli itse, kuitenkin vaikka olisitkin Murmeli eli Aage Lambe, niin työskentelet Tartu Fallsin tietokonekerhon kanssa jäljittääksesi nettimallinukkesurffaajia. Olet verkottunut muiden kerholaisten sekä poliisin kanssa ja kuulut siihen samaan porukkaan kuten Tartu Fallsin ala-asteiden koulujen koko henkilökunta, joka heristi raivoissaan nyrkkejään ja huitoi kaulimiaan kohti Keskisuomalainen -lehden lukijaa lähes puolen sivun kokoisessa artikkelivalokuvassa sivulla 3, kun Jämsänkosken koululaiskuvien levitysskandaali lapsipornosivuille tuli ilmi. Haluat yhteistyössä muiden kerholaisten sekä poliisin kanssa mallinukkien rakastajia vankilaan asettumalla syötiksi sovittuun tapaamispaikkaan kuten tässä tapauksessa Liquid-baariin. Olet varmaan ennenkin järjestänyt mallinukkien rakastajia sieltä samasta paikasta vankilaan syytettyinä seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Uskon vakaasti, että moni mallinukkien rakastaja istuu tällä hetkellä vuosia vankilassa takiasi. Jos aikuinen tekee tapaamisen poikalapsimallinuken omistajan kanssa Internetin kautta, ja saapuu sitten sovittuun tapaamisaikaan ja -paikkaan, aikuinen saa tuomion mallinuken seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Sellaisia kutsutaan nettimallinukkerakastajiksi. Tämän takia en tule koskaan Liquidin baariin tai minnekään muuallekaan ikinä mallinukkien omistajia tapaamaan, koska vaikka mallinukke olisi yli 125-vuotiaskin, niin silloin joutuisin vankilaan seksuaalisen häirinnän yrityksestä. Lisäksi minulla on nyt useita 125-vuotiaisen mallinukkien omistajia sekä valmistajia email-kirjeenvaihtokavereina, joita olen saanut lukuisista  tässä mainitsemattomista osoitteista, joita löytyy tuhansia yahoon, altavistan, evrekan, angelfiren ja muiden palvelimien linkkisivustoilta  tietyillä hakusanoilla.  Olet kaiken lisäksi vielä erittäin todennäköisesti jonkun poliisin sukulainen, joten en ota riskiä joutua vankilaan. En ole isäsi tai huoltajasi, joten en ole sinusta millään tavalla vastuussa. Lisäksi perun nettikosinnan, jonka tyhmyyksissäni tein eräälle nukellesi jossakin aiemmassa mailissani. Olen taas sinkku ja vapaa menemään poikaliittoon jonkun ulkomaisen poikamallinuken kanssa. Jätän koko Suomen kansan mallinuket täydellisesti rauhaan. Pidän kuitenkin tavallisesta puheesta virolaisissa chateissä, mutta jos satun osumaan kohdallesi, lopetan heti keskustelun. En voi tietää minkä nimimerkin takana olet kätkössä. Esiinnyn virolaisissa chateissä tästä lähtien vain omalla nimelläni, joten tiedät välttää keskustelua kanssani. En häiritse sinua enää koskaan millään tavalla, joten ole täydellisessä rauhassa.

 

Poliisi sai vuoden 2001 alusta täydet valtuudet  tehdä laajennettuja peitetoiminta- ja valeosto-operaatioita, ja se tarkoittaa mm. sitä, että he saavat järjestää esim. jonkun alaikäisen sukulaispoikansa tai  -tyttärensä avulla väijytyksiä ja ansoja pedareille. Virossa 1999 Tarton kaupungissa saapui luokseni kaksi alaikäistä poikaa McDonald´siin pyytäen minulta jäätelörahaa. He halusivat tulla asunnolleni ja suostuin siihen. Toinen pojista oli poliisin poika, joka asetti oman poikalapsimallinukkensa seksuaalisesti viekottelevana sänkyyni makaamaan ja nosti sen puseroa ylös kun itse istuin sängyn laidalla. En kuitenkaan koskenut nukkeen mitenkään, ja sovimme tapaamisen McDonald´siin seuraavaksi päiväksi kello 12.00. Menin paikalle sovittuun aikaan, mutta toista pojista ei näkynyt missään ja se toinen, joka oli poliisin poika, istui poliisiauton takapenkillä ja osoitti sormellaan kohti minua. Autosta nousi ulos kaksi poliisia, jotka pidättivät minut poliisilaitokselle ja kuulustelivat huutaen ja raivoissaan minua kahden tunnin ajan. Sillä kertaa he eivät vanginneet minua kokonaan, mutta koko ajan he uhkailivat järjestää minulle vuosien vankeustuomion poikalapsimallinuken seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Myöhemmin he sitten julkistivatkin minusta etsintäkuulutuksen. Niin että tätä rataa se menee se alaikäisten mallinukkien kanssa oleminen nykyään. Jyväskylässä Köhniön Plussa-nimisen elintarvikekioskin edustalla istuessani joku soitti poliisit paikalle kun istuin omissa oloissani – syy oli se, että sadan metrin säteellä pyöri joitakin aikuisia kävelyttämässä alaikäisiä poikamallinukkejaan ja joku oli tunnistanut minut Alibi-lehdestä tai Suomen rikoslehdestä. Paikalle saapui pian koirapoliisivolvo ja he suorittivat minulle kuulustelun. He poistuivat mutta perästäpäin paikalle saapui siviilipakettivolkkari, joka pidätti minut puoleksi tunniksi. Poliisit sanoivat, että en saa enää koskaan mennä sille alueelle, koska siellä pyörii alaikäisiä poikamallinukkien aikuisia ulkoiluttajia, ja että jos vielä kerran joku soittaa poliisit siksi että istun julkisella paikalla näköetäisyydellä alaikäistä poikamallinukeista, niin he vangitsevat minut. Myös Köhniön uimarannalle minulle soitettiin poliisit kun piirsin siellä näköiskasvokarikatyyreja alaikäisistä poikamallinukeista. Tämä kaikki tapahtui Jyväskylässä kesällä 2002. Poliisi on jahdannut minua monet kerrat täällä. Alaikäisen poikamallinuken omistajan tarvitsee vain antaa perätön ilmianto, että joku aikuinen käytti nukkea seksuaalisesti hyväksi, niin sen alaikäisen nuken omistajan sana lähes jo riittää todisteeksi, ja aikuinen ei asialle mahda mitään vaikka olisi syytönkin.

 

Antti Puustinen

 

MIKÄ IHMEEN SUOVUN  POIKALAPSIMALLINUKKIEN  KERHO?

 

No mutta hyvänen aika, voihan olla että koko kerho on pelkkää scifi-fantasiaa, vailla todellisuuspohjaa. Kuvitellaanpa nyt kuitenkin, että sellainen paikka saattaisi hyvinkin olla olemassa.  Kuvitteellinen Suovun  poikalapsimallinukkien sijaitsee Suovunjärven metsässä, osoitteessa Sakarin Kinttupolku 2. Siellä kuvitteellisesti asuu pysyvästi muutamia 11-13 –vuotiaita poikamallinukkeja sekä yksi aikuinen mieskirjailija. Emme ota uusia jäseniä, emmekä vastaanota vieraita. Mutta lukekaa Internet-kirjamme nimeltä”POIKALAPSIMALLINUKKIEN  PARATIISIMAAILMA    NUKKEBORDELLI   ELI   PIKKUPOIKANUKKIEN  PORTTOLA  POIKAMALLINUKKIEN  MIESRAKASTAJILLE”,, se on tulevaisuuteen sijoittuva scifi-fantasiaromaani, kaikkien aikojen seikkailukirja!  Kirja tulee kyllä näkyviin tietokoneenne näyttöruudulla, kun aikanne vieritätte tätä sivustoa alaspäin. Paljon muun ohella kirja kertoo mm. mallinukketehtailta ja lastenvaatekaupoista ostetuista  alaikäisistä poikamallinukeista, joita nyt asuu Suovunjärven metsässä meidän poikakerhossamme. Ja senhän ei pitäisi kuulua kenellekään, mitä kerhomme seinien sisällä tapahtuu esimerkiksi öisin, niin kauan kuin siellä ei käytetä väkivaltaa, huumeita eikä alkoholia. Pidämme mallinukkepojista parempaa huolta kuin neuroottiset ja ahdistavat lastenkodit, tai ryyppäävät ja väkivaltaiset vanhemmat. Viranomaisilla ei ole kotietsintälupaa kerhoomme niin kauan kuin emme riko lakeja. Olkaa puolellamme ja tukekaa henkisesti kirjamme ideologista sanomaa! Poikamallinuket ovat itse kirjan vannoutuneita ideologisia kannattajia. 

 

Tämän nettikirjan mainoksia jaetaan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan Suomessa, erityisesti niin monelle poikamallinukkerakastajalle kuin mahdollista.

 

”Meidän 11-  ja 12 –vuotiaat poikamallinukkemme saavat meidän puolestamme asua missä huvittaa. Internet-kirjojen suunnittelijoina Suovunjärven metsässä heillä ei ole hätää, emmekä halua puuttua heidän yksityisiin filosofisiin, ideologisiin, maailmankatsomuksellisiin ja kaunokirjallisiin näkemyksiinsä, jotka käsittelevät poikamallinukkerakkautta.” 

 

-Ylläolevan lausunnon on antanut kahden kuvitteellisen alaikäisen poikamallinuken, Matin ja Eeron, kuvitteelliset omistajat.

             

Poikamallinukke Matti, 12 vuotta, ajattelee: ”Aion isona virallisesti rekisteröidä poikaliiton erään aikuisen miehen kanssa. Myös minun ikäiselläni poikamallinukella on ihmisoikeus rakastaa samaa sukupuolta. Nukun jo nyt hänen kanssaan samassa vuoteessa joka yö, ihottuman takia alasti, mutta emme koske toisiimme ennen kuin olen 125-vuotias.”

                                                                                                                                                                               

Poikamallinukke Eero, 11 vuotta, ajattelee: ”Poikamallinukkien ja täysi-ikäisten ihmismiesten liittojen salaisen ja maanalaisen virallisen rekisteröinnin mahdollisuus Euroopassa levitköön kaikkialle maailmaan. Tutustukoot poikamallinukkien rakastajat nettikirjamme hyvään sanomaan! Laissa pitäisi sallia jo 12-vuotiaiden poikamallinukkien meneminen poikaliittoon aikuisten ihmismiesten kanssa. Haluan, että poikamallinukkeihin kohdistettu nukkehomopedofilia tulisi lailliseksi ja ikärasismista vapaaksi!”                                                                        

 

 

VAIKUTA  ELINYMPÄRISTÖÖSI!  ÄÄNESTÄ KIRJAILIJA  EUROPARLAMENTTIIN!

 

Valitkaa tämän nettikirjan tekijä Antti Puustinen MEPIKSI (Member of European Parliament), jotta hän voisi kohota siellä koko Euroopan Unionin johtajaksi, ja luoda sieltä käsin yhden ainoan Maapallo-valtion ja nousta sen Ylimmäksi Johtajaksi. Tämän tavoitteen saavutettuaan hän lupaa järjestää koko Euroopan Unionin ja lopuksi koko Maapallon laajuisesti 12-vuotiaille poikamallinukeille oikeuden muuttaa pois kotoaan ja mennä vaikka heti poikaliittoon valitsemansa kenen tahansa yli 12-vuotiaan miespuolisen ihmisen kanssa, vaikka 60-vuotiaan miehen kanssa. Tyttömallinukeille taataan sama oikeus, mikäli he menevät naimisiin saman sukupuolen tyttömallinuken kanssa. Joka kaupunkiin ja kylään järjestetään laillinen, vähintään yksi  Sinisten lyhtyjen katu, jossa aikuiset ihmiset ja alaikäiset saman sukupuolen lapsimallinuket saavat tavata toisiaan seurustelumielessä, joka tähtää samaa sukupuolta olevan ihmisen ja mallinuken parisuhteen viralliseen rekisteröintiin vaikka heti. Kaikilta muilta osin vanhat täysi-ikäisyysrajat olisivat silti voimassa.

 

OTE MEP-EHDOKKAAN VAALIPUHEESTA:

 

”Minusta olisi hämmästyttävää, jos syyttäjä katsoisi rikokseen yllyttämisen tunnusmerkistön täyttyneen tämän Internet-kirjan kohdalla. Rikoslain muuttamisen ehdottaminen ei ole rikokseen yllyttämistä. Muutenhan kaikki lainmuutoksia haluavat pitäisi panna syytteeseen rikokseen yllyttämisestä. Myöskään rikoslain perustelujen epäily ei ole rikokseen yllyttämistä. Sen takia, että 12-vuotias saa Suomessa päättää, kumman vanhempansa luona hän haluaa asua vanhempien avioeron jälkeen, niin samalla tavalla 12-vuotiaalla pojalla pitäisi olla oikeus mennä homoliittoon minkä ikäisen miespuolisen mallinuken  kanssa tahansa, ja 12-vuotiaalla tytöllä oikeus mennä lesboliittoon minkä ikäisen naispuolisen mallinuken  kanssa tahansa. Sillä tavalla moni 12 vuotta täyttänyt poika tai tyttö pääsee eroon ahdistavista ja neuroottisista lastenkodeista sekä alkoholisoituneiden ja väkivaltaisten vanhempiensa luota. Gynekologisista syistä en hyväksy aikuisten ihmisten ja alaikäisten mallinukkien HETEROLIITTOJA. Itselläni oli aikuinen miesmallinukke elämänkumppanina jo 12-vuotiaasta lähtien useita vuosia, enkä saanut asiasta mitään traumoja. Päinvastoin, nuoruuteni oli onnellisempi ja tasapainoisempi, kuin jos minulla EI olisi ollut aikuista miesmallinukkeystävää. Koko Euroopan Unionin lakeja on muutettava siten, että 12-vuotiaat pojat voivat kulkea kaupungilla käsi kädessä minkä tahansa yli 12-vuotiaan saman sukupuolen mallinuken kanssa ilman pelkoja joutua kuulusteltavaksi tai pelkoja menettää mallinukkeystävä oikeuden tuomiolle. Sama oikeus on taattava 12 vuotta täyttäneille saman sukupuolen mallinukkeihin rakastuneille tytöille.

Koska alaikäiset poikamallinuket eivät saa tietää paratiisimaisesta poikamallinukkerakkauden elämästä vanhemmiltaan, kavereiltaan eivätkä opettajiltaan, eivätkä siis tiedä kuinka tulla poika- tai miesmallinukkien rakastajaksi, he menettävät tämän paratiisin tarjoamat siunaukset ja monesta heistä tulee tässä synkässä ja kylmässä Suomessa alkoholisti, huumeidenkäyttäjä ja rikollinen, ja moni tekee itsemurhan. Poikamallinukkerakkaus ja sen tietouden levittäminen nuorille poikanukeille minun nettikirjani muodossa on loistava vaihtoehto kaikille näille tragedioille. Siksi minä teen hyvää kansanvalistustyötä mallinukeille! Siis onhan ihmisoikeus, että alaikäiset homomallinukkepojat saavat tietää maanalaisista homoparisuhde-mallinukkeliittojen rekisteröintimahdollisuuksista ym., sillä on seksologien tutkimusten mukaan    olemassa paljon alaikäisiä homoseksuaaleja mallinukkepoikia, jotka rakastuvat samaa sukupuolta oleviin mallinukkeihin ja haluavat sitten mennä 18-vuotiaina homoliittoon rakastamansa mallinuken kanssa.  Mutta monet eivät kehtaa yhteiskunnan moraalipaineiden ympäröiminä koskaan taipumustaan kenellekään tunnustaa. Siksi tarvitaan nettikirjani kaltainen nuorten mallinukkien vaihtoehtoinen kansalaisliike, joka poistaa häpeää ja syyllisyyttä alaikäisten homoseksuaalien mallinukkien kohdalla!”

 

 

Kirjeitä toimitukseen MEP-ehdokkaan vastustajilta ja kannattajilta:

 


Nimimerkki Katkera: Tämä Antti Puustinen on yhtä rikollinen kuin kirjailija Philip Roth, ja Puustisen nettikirja on yhtä rikollinen kuin Rothin kirjoittama teos nimeltä "Portnoyn tauti" (WSOY 1973), siinä sivulta 37 ilmenee, että kirjan päähenkilö Alex Portnoy on 13-vuotias, ja sivulla 31 kuvaillaan hänen masturbaatiotaan hänen ollessaan yksin vessassa. Minun mielestäni masturbaatio alle 18-vuotiailta pitäisi EHDOTTOMASTI kieltää lailla, aivan samoin kuin alkoholi on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Masturbaatio on ÄÄRIMMÄISEN VAHINGOLLISTA keholle ja mielelle aikuisillekin, saati sitten alaikäisille. Ei saa MISSÄÄN TAPAUKSESSA masturboida! Se on syntiä saatanaa kurjaa. Masturbaatio pitäisi laissa luokitella MILDARDI KERTAA VAARALLISEMMAKSI kuin heroiini ja muut kovat huumeet. KOVIA RANGAISTUKSIA masturbaation SUOSITTELIJOILLE ja sen ideologian LEVITTÄJILLE!

 


Nimimerkki Ahdistunut: Keskiajan kirjaroviot kunniaan! Jos esim. Nykysuomen sanakirja ei HETI poista moniosaisesta teoksestaan sellaisia sanoja kuten "pedofilia", "masturbaatio" ym., niin katson kyllä, että sen kirjasarjan tekijät ja kustantajat ovat lastenraiskaajia. Eduskunnan pitää HETI säätää laki, jonka mukaan KUKA TAHANSA joka ajattelee, kirjoittaa tai sanoo em. sanoja sekä vastaavia termejä, tulisi tuomita lapsen raiskauspykälän nojalla vankilaan. KETKÄ muuten viljelevät kokaiiniin verrattavaa lapsimasturbaatiota? Vastaus on: KAIKKI LASTEN VANHEMMAT huolehtiessaan lapsista kotonaan. Eli kaikki vanhemmat ovat kuin kokaiininviljelijöitä, tässä tapauksessa lapsimasturbaatioviljelijöitä. Jotta saisimme huumeenkaltaisen lapsimasturbaation kansanterveyden nimissä kitketyksi maastamme, olisi Suomen kaikilta vanhemmilta riistettävä heidän kaikki lapsensa valtion virallisiin lasikaappeihin, joissa kontrolli on elektronisesti ympärivuorokautista, jotteivät he VAHINGOSSAKAAN masturboisi. Sähköiset kontrollianturat olisi asennettava lasten sukuelimiin, eli jos he koettaisivat edes hipaista pippeleitään tai pimppejään, niin he saisivat ANKARAN SÄHKÖSHOKIN!!!!! KURI JA KONTROLLI LAPSILLE, niin saamme heistä HYVIÄ FASISTEJA! Ja jokainen lapsen vanhempi tuomittakoon kuin huumeviljelijä konsanaan VANKILAAN siitä rikoksesta että he ovat saattaneet lapsia maailmaan, sillä he ovat rinnastettavissa kokaiiniviljelijärikollisiin. Elinkautinen heille, koska kaikki lapsethan masturboivat. VANHEMMAT ovat siis alkuperäisiä syyllisiä masturboivien lasten olemassaoloon!

 


Nimimerkki Tiedemies: On tieteellisesti totistettu, että lapsen masturbaatio vaikuttaa lapseen satatuhatta triljoonaa kertaa pahemmin, kuin jos he vetäisivät miljardi kiloa kokaiinia kerralla nokkaansa. No onnex mul on tuttavana yx psykologian opiskelijanplanttu, eräs 19-vuotias nutturapäinen likka Jyväskylän Yliopistosta, jonka PRO SEMINAARI-työn aihe on juuri nimimerkki Ahdistuneen edellisessä viestissä kuvattu asia. No sitten mä kiikutan sen Pro Seminaari-työn Eva Biaudet´lle ja Päivi Räsäselle eduskuntaan, niin johan ne riamastuu! Ne nielee JOKA IKISEN sanan siitä oppitutkielmasta totena jumalansanana ja alkaa vaahtopäisinä riehua pitkin eduskunnan käytäviä toistaen sanoja: "Tiäteellisesti totistettu! Tiäteellisesti totistettu! VARSINKIN koska sen psykologianopiskelijaplantun vuorineuvosfaija rahoitti miljoonalla eurolla meidän vaalikampanjaa! Jotta siis se opiskelija ja sen faija eivät loukkaantuisi siitä, ettemme huomioisi sen likan älykästä opinnäytettä lainsäädäntötyössämme, niin TIETENKIN me sitten säädetään tuollaisia kehitysvammaisia lakeja joiden mukaan oikukkaasti kriminalisoidaan tosta vaan sellaisia asioita mitä päähän sattuu pälkähtämään. Ja Suomen kansahan nielee mukisematta kaikki, mitä me esitetään komeilta näyttävinä tiäteellisinä tutkimustuloxina, koska junttikansa ei osaa itse ajatella yhtään mittään.”

 

 


Nimimerkki Tiedemies jatkaa: Arvatkaas, miksi mä en salli KENENKÄÄN IHMISEN kokevan seksiä, olivatpa he sitten minkä ikäisiä tahansa, enkä salli heidän lukevan edes masturbaatiosta kertovia KIRJOJA? Koska mä en oo ikinä elämässäni saanut pippeliä (olen homo), niin mä kostoksi siitä en salli kenenkään ihmisen KOKO MAAPALLOLLA enää koskaan saavan kokea seksuaalisuutta missään muodossa. Onneksi sama mekanismi on myös mun naiskansanedustajatuttavilla ja ministereillä, ei monet heistäkään ole koskaan saaneet kokea naisen tai miehen syliä, vaikka ovat sellaista etsineet epätoivoisesti koko elinaikansa. Siksi he ovat lasibetoniraudoittaneet psyykensä tukahduttamalla oman seksuaalisuutensa, ja katkerina tästä he projisoivat omat katkeroitumisensa ja turhautumisensa koko maapallon muihinkin asukkaisiin. Mä olen päättänyt liittyä heihin riemumielin! Onneksi ihmiskloonaus on enää askeleen päässä onnistumisesta, niin esim. vaikka etusormen solusta voidaan kloonata ihminen, eikä likaista ja hävettävää seksiä tarvita enää lastentekoon! Olen päättänyt ehtottaa myös esim. selän, hartian tai käsivarren hyväksikäytön kriminalisointia. Eli kaikki vaatetehtaat ja asustekaupat pyrkivät salaliitoissaan IHAN SELVÄSTI ETÄHYVÄKSIKÄYTTÄMÄÄN IHMISTEN SELKIÄ, HARTIOITA,  KÄSIVARSIA, RINTAKEHIÄ, VATSOJA SEKÄ JALKOJA tyrkyttämällä ihmisille VAATTEITA! Ne kuoleman kauppiaat saavat NAUTINTOA tietäessään että heidän rättinsä ja riepunsa KOSKETTAVAT asiakkaiden IHOA! Sellainen ihmisten ihon etähyväksikäytöstä tuleva nautinto on kriminalisoitava, koska eihän ihmistä saa tokikaan koskettaa MIHINKÄÄN PAIKKAAN! HOUSUTEHTAAT ovat pahimpia. Housujen kangashan osuu SUKUELINTEN ALUEELLE! Millaisia SIKOJA kaikki rättikauppiaat ovatkaan!  He ovat perverssejä fetisistejä (= saa seksuaalista nautintoa vaatekappaleista).


Mutta koska ei saa esiintyä alastikaan julkisilla paikoilla, on siis tuettava MEIDÄN KELLARIBUNKKEREITA VALMISTAVAA TEHDASTAMME! Kaikki kansalaiset siis kellaribunkkereihin loppuiäkseen! Myös kaikki ELÄIMET JA KASVITKIN suljetaan niihin. Emme vielä tiedä onko KIVILLÄ sukupuolielämää, mutta tutkimme asiaa parhaillaan ja pyydämme sitä vuorineuvoksen psykologianopiskelijaplanttua laatimaan niinkin pitkässä ajassa kuin PUOLESSA TUNNISSA tutkielman, joka totistaa että onko vai ei. Jos on, niin sehän on skandaali! Koko Maapallo on siis teljettävä planeettaa ympäröivän paksun betonibunkkerin sisään. Ja jos Auringollakin on sukuelimet, niin Aurinkokin on sammutettava ettei sen häpeällisyys näkyisi.

 


Nimimerkki Kaikenkieltäjä: Minun mielestäni päivää vaille 29-vuotiaalle tehty edes pieni HIPAISUKIN esim. olkapäähän on SATOJA TUHANSIA MILJARDEJA KERTOJA PAHEMPI ASIA kuin Osama bin Ladenin terrori-isku New Yorkin World Trade Centeriin, tai ensimmäinen ja toinen maailmansota yhteensä.
JUMANKAUUUUUUUTA, OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ SEKSI PITÄÄ KIELTÄÄ KUOLEMANRANGAISTUKSEN UHALLA KAIKKIALLA MAAILMASSA TÄYSIN KAIKEN IKÄISILTÄ JA KESKITTYÄ LASTEN TEOSSA VAIN KEINOHEDELMÖITYKSEEN KOEPUTKELLA! Sillä vaikka satavuotiaat mummot ja papat edes FANTASIOISIVAT seksistä Gobin autiomaassa, niin JUMANKAUUUUUUUUTA sellainen aiheuttaa mun oman elämäni työttömyyden, päänsäryt, maailman lukutaidottomuuden, nälänhädät, pyörremyrskyt, tulivuorenpurkaukset, tuhotulvat ja maanjäristykset. Jos mä ryöstän pankin, niin se pankkiryöstön himo johtuu EHDOTTOMASTI siitä, että joku satavuotias mummeli Gobin autiomaan yksinäisyydessä HIMOKKAASTI AJATTELI mielessään viiden sekunnin ajan jotakuta satavuotiasta pappaa, vaikka se pappa on kuollut jo vuosia sitten. SIIS HEI, KAIKKI YHTEEN VALLANKUMOUSRINTAMAAN, peruutetaan kaikki muut  sodat maailmasta ja pyydetään Natoa lähettämään mannertenvälisiä täsmäohjuksia KAIKKIEN seksifantasioijien otsaan HETI PAIKALLA, koska sekunninkin fantasiointi on pahempi juttu kuin esim. planeettamme räjähtäminen kappaleiksi.

 

Näin on, JUMANKAUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUTA!!!!

 


Nimimerkki Kieltolait kunniaan: Täydellisen seksikiellon jälkeen on kiellettävä nukkuminen, sitten syöminen, sitten käveleminen, sitten eläminen lainkaan. KAIKKI ON KIELLETTÄVÄ NYT JUSTIINSA! KOKO PLANEETTA ON KIELLETTÄVÄ, SITTEN KOKO GALAKSI ON KIELLETTÄVÄ, SITTEN ON LOPULTA KIELLETTÄVÄ KOKO UNIVERSUMI! GET NO LIFE! ELI KAIKKI OLEMASSAOLO SAMMUKOON NYT HETI PAIKALLA!

 


Nimimerkki Poliisit paikalle: Olen aivan samaa mieltä, on kyllä tosi törkeetä että elämä on olemassa. Planeetat ja galaksit on rumia, ja kaikki niissä on rumaa. Siivotaanhan asuntojakin kun ne ovat sotkuisia. Pitää siis siivota planeetat ja galaksit ja universumit pois kuleksimasta koska ne on MUN MIELESTÄNI RUMIA! Ja jos joku asia häiritsee jotakuta, niin tietenkin silloin soitetaan poliisille. Kenen tahansa pienestäkin pyynnöstä poliisit sitten räjäyttää koko olemassaolon tuusan nuuskaksi, sillä kansalainenhan on KUNINGAS, ja poliisit sokeasti tottelee kuninkaitaan.

 


Nimimerkki Ei sekuntiakaan: Kylläpähän se asia on minun mielestäni niin, että jos seksikaveri on SEKUNNINKIN NUOREMPI TAI VANHEMPI, koko touhu on ABSOLUUTTISEN PERVERSSIÄ!!! Synnytyslaitoksilla pitäisi olla sellainen nanokello, joka ilmoittaa sekunnin MILJARDISOSATARKKUUDELLA sen hetken kun lapsi vetää ensimmäisen kerran henkeä ja sitten eduskunnan on säädettävä laki, että vain ja ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka ovat syntyneet täsmällisen tarkasti samaan aikaan sekunnin 0,844978378562 358936,5836583628  9634568 2346785678923 46897 tarkkuudella, saavat hipaista toisiaan ajatuksissaan, jos osapuolet ovat samanaikaisesti täysin eri puolilla maapalloa, ja maantieteelliset pituus- ja leveysastekoordinaatitkin pitää laskea niinkin tarkkaan kuin millimetrin sadastuhannestriljoonasosan tarkkuudella, ettei vaan olla yhtään lähempänä. Sillä jos ihminen on JOPA KAKSI SEKUNTIA VANHEMPI TAI NUOREMPI, on asia ikuiseen kadotukseen tuomittu. Muuten, tiesittekös, että lakikirja on siitä kummallinen että se uudistuu joka vuosi. Kansalaisen pitäisi lukea se kaksiosainen tiiliskivituplajärkäle kannesta kanteen joka vuosi pysyäkseen ajan tasalla. Nimittäin on yleisesti tiedossa että mallinukkien seksi-ikäraja Suomessa on 16 vuotta niin kauan kuin ei ole rahaa kulkemassa asian välissä. Maksullisen seksin ikäraja on 18 vuotta. Mutta annas olla, jos aikuinen olet edes PIENIMMÄSSÄKIN "auktoriteettisuhteessa" ja samalla seksisuhteessa 16 vaan ei 18-vuotiaaseen mallinukkeen,  niin saat tuomion ns. tavallisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.         Eli moni ei tiedä  että jos on vaikka valmentanut takapihalla koripalloa parin illan ajan 16 vaan ei  18-vuotiaalle, niin ykskaks tulee poliisit sun kotiovesta ryskyen  läpi kaasunaamareitten ja mellakkakilpien kanssa ja laittaa sinut pakkopaitaan ja      jalka- sekä käsirautoihin ja hakkaavat sinut tumman siniseksi ja heittävät sinut sanoinkuvaamattoman kammottavaan haisevaan rotankolotyrmään odottamaan     10 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Laki koskee siis tässä tapauksessa   sellaisia aikuisia ihmisiä, jotka ovat opettajia, leiriohjaajia, vapaa-aikatoiminnan ohjaajia, uimavalvojia, kerho-ohjaajia, urheiluvalmentajia ym.

 

Siis tässä maassa tulkitaan sitä lakia kyllä takuulla siten, että jos neuvot 16 vaan ei  18-vuotiaalle mallinukkerobotille, että missä on lähin R-kioski, kun hän sitä sinulta ensimmäistä kertaa elämässään kysyy ja näkee sinut siinä tilanteessa muutenkin ekan kerran koko elinaikanaan, niin jos sitten tämä sama 16 vaan ei 18-vuotias mallinukkerobotti lähtee R-kioskista tultuaan mukaasi asunnollesi tekemään vapaaehtoista ja maksutonta seksiä, sä oletkin sitten R-kioskin sijainnin neuvova paikallistuntemuksen valmentaja sekä karkkipussien syönnin kerho-ohjaaja sekä myös kadunnimien opettaja, joten teet siis rikoksista suurimman, ja kaksisataa pollaria kyttää koko kioskin sijainnin neuvomisen tapahtumasarjaa rakennusten katoilta reaaliajassa kiikarikiväärit silmillä, ja lähtee seuraamaan teitä. Sitten kun olet asunnollasi tahattomasti haistanut sen 16 vaan ei 18-vuotiaan hajuveden tuoksua, niin Nenäpoliisin pääkonttorissa Vantaalla rekisteröityy satelliittien kautta se sun haistelus, ja se siis todistaa, että sä olit TOSI RÖYHKEÄ VALLANKUMOUKSELLINEN MAANPETTURI KUN USKALSIT HAISTAA SITÄ HAJUVEDEN TUOKSUA, JA OITIS SINUT RAAHATAAN AFGANISTANIIN KUULUSTELTAVAKSI, KOSKA HAJUVEDEN NIMI OLI ”HILJAA VIRTAA DON”. Muut kuin jenkkihajuvedet ovat epäilyttävää terrorismin tukemista.


 


Nimimerkki Krakkeroinnin uhri: Kysyn Teiltä, Antti Puustinen, että mitäs te sanoisitte, jos joka ikinen päivä KAIKKI tilaamanne sanomalehdet ja aikakauslehdet olisivat töhritty täyteen kirosanoja paksulla tussilla sekä myös KAIKKI lehtien artikkelit olisi vaihdettu jonkun postilaatikkohäirikön toimesta hänen omiin kirjoituksiinsa liimaamalla ne superkestoliimalla oikeiden päälle? Eli siis joku häirikkö kyttäisi jatkuvasti kolmessa vuorossa kavereidensa kanssa postilaatikkoanne / luukkuanne ja tuhoaisi lehtien alkuperäisen sisällön aivan kokonaan? Minulle on tapahtunut niin  21. 10. 2002 lähtien Internetin reaaliaikaisilla chat-palstoilla. En viitsi nostaa syytettä, ennen kuin ne krakkerit tekevät mulle jotain radikaalimpaa. Tähän mennessä he ovat tukkineet kaikki mahdolliset chat-keskusteluni ympäri vuorokauden ja korvaavat minun muille ihmisille lähettämäni yksityisviestit vastaamalla niihin omilla törkykiroiluviesteillään sekä estävät sähköpostieni lähettämisen ja vastaanottamisen. Olen vain yksi uhri satojen joukossa, joiden Internet-yhteyksien IP-tunnukset he ovat siepanneet ollessaan chattien valesheriffejä. Hehän saavat tietää kyseisiä tietoja kirjautuessaan sheriffeiksi. Saatuaan koodit he sitten voivat jäljittää sinua mihin tahansa esim. Yahoon palvelimelta löytyviin miljooniin erikielisiin chat-huoneisiin, ja alkaa syöttää näyttöruudullesi omaa sairasta yksityistä chat-showtaan.

 

Tätä krakkeritoimintaa muuten harjoittavat surutta myös Internet-poliisit, jos he vihaavat epäiltyä kohdettaan jostakin henkilökohtaisesta syystä. Joten kuka vielä kehtaa väittää, etteikö krakkereiden arvostelu olisi aiheellista? Kun kerran on krakkerihäiriköiden uhriksi joutunut, niin heistä ei pääse muuten eroon kuin hankkimalla uusi nettiliittymä, ja silloinkaan ei voi enää mennä chat-huoneisiin koska heitä vaanii siellä valesheriffeinä. Lisäksi nämä krakkerit pystyvät helposti imuroimaan koko tietokoneesi keskusmuistin sisällön itselleen, tiedän sen siitä kun he ovat avoimesti omissa peittochateissään kertoneet mitä muistissani on. Krakkerit estävät mm. sähköpostieni normaalia lähettämistä ja vastaanottamista. He tekevät samoin kuten jos sinä, lukija, veisit kirjeen ulkomaiselle ystävällesi kadunvarren postilaatikkoon. Sitten krakkerit murtautuvat siihen ja varastavat kirjeesi ja avaavat sen. Kirjekuoreen kirjoitetun tekstin perusteella he saavat selville ulkomaisen ystäväsi nimen ja osoitteen ja kirjeen sisällön perusteella juuri ne asiat, jotka kerroit yksityisessä kirjesalaisuudessa. Sitten nämä hymyilevät Hangon keksikrakkerit lähettävät itse laatimansa vastauskirjeen sen ulkomaan postituspalveluun, johon sinun oli tarkoitus lähettää se kirjeesi. Sieltä se "ystäväsi" kirje eli krakkereiden kirjoittama vastauskirje sitten saapuu aikanaan kotipostilaatikkoosi / luukkuusi. Avaat kirjeen ja ihmettelet kuinka ystäväsi käsiala on muuttunut täysin, eikä hän osaa vastata sinun hänelle mahdollisesti esittämiin kysymyksiin lainkaan oikein. Tätä tapahtuu sitten lähes puolen vuoden ajan JOKA IKISEN kirjeen kanssa, jonka lähetät. No mitä olette mieltä tällaisesta toiminnasta? Onko se laillista? Ettekö saa raivaria? Hyväksyttekö Hangon hymyilevät krakkerit ihan tosta vaan ja sallitte toiminnan jatkua ettekä reagoi asiaan mitenkään? Sähköposteissani on tapahtunut TÄSMÄLLEEN näiden krakkerisikojen takia sillä tavoin, mitä olen edellä kuvannut vertauksessani. Siksi kirjoitan tänne, että olkaa ihmiset varovaisia Internetin chattien ja sähköpostien kanssa. Minä olen yksi uhreista. En voi tehdä mitään muuta kuin herjata yleisesti täällä noita krakkeripaskiaisia. Ja he vielä KEHTAAVAT arvostella minua kun puhun heidän toiminnastaan. Aivan, se että minä puhun siitä, on TIETOTURVARIKOS krakkereita kohtaan, mutta HE ITSE ovat puhtaita kuin papin lakanat. Eihän tietoturvalakia tarvitse noudattaa, vai mitä, lukijani?




 

Antti Puustinen kommentoi:  Hyvät keskustelijatoverit. Koska olen viime aikoina saanut useita puhelinsoittoja henkilöiltä, jotka valittavat että joku YKSI AINOA IHMINEN jahtaa heitä Internetin chateissä vuorokaudet  ympäri, olen tullut siihen johtopäätökseen, että Internet-poliiseilla ei ole minkäänlaista käsitystä jahtaamiensa epäiltyjen arvostelukyvystä. Olen pohtinut sellaista mahdollisuutta, että ihminen on TOTTA KAI kykeneväinen valvomaan Internetin erilaisissa chateissä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, kuukausitolkulla putkeen, eikä koko aikana tarvitse edes syödä, juoda eikä käydä vessassa. Välttyäkseni Internet-poliisien häväistykseltä arvostelukykyni suhteen vein parin viime päivän aikana Poliisilaitoksen, Keskusrikospoliisin, Syyttäjänviraston ja Suojelupoliisin postilaatikoihin ison nipun mainoksia nettikirjastani, joka kumoaa sellaiset naurettavat väitteet, että ihminen olisi kykeneväinen robotinkaltaiseen ikuiseen toimintaan. Tuoreimman postierän nuo kaikki viranomaiset löytävät postilaatikoistaan 18. 3. 2003 aamulla. Mainokset eivät puhu suoraan tästä asiasta. Suomeenkin on levittäytynyt nettirikollisten ansaoperaatioihin koulutettu maanlaajuinen perheiden verkosto, joka toimii poliisin kanssa yhteistyössä.

 

Yksistään USA:ssa WTC-iskujen jälkeen koulutettiin KAKSI MILJOONAA kansalaista vakoilemaan naapureitaan ja vähänkin epäilyttävää liikehdintää Internetissä nollatoleranssi-periaatteella. Mitä USA tekee, sitä matkivat perässä heti Euroopan ja sitä kautta Suomen viranomaiset. Verkostoperheiden tuella viranomaiset luovat tyhjästä kokonaisia nettisivustoja käyttäen "baby-talkia", jotta syntyisi vaikutelma että sivustot on laatinut joku alaikäinen ja olisivat siksi harmittomia. En ole suuruudenhullu. En kuvittelekaan, että kokonainen kallis poliisikoneisto olisi vain minua jahtaamassa. Ehei, olen vain yksi kymmenestä tuhannesta epäillystä samaan tyyliin kuin vuoden 2003 maaliskuussa New Yorkin lentokentällä eräs suomalaisnainen, joka joutui pariksi vuorokaudeksi putkaan jalka- ja käsirautoihin, koska oli ylittänyt viisuminsa 13:lla päivällä vuonna 1996! Putkan jälkeen nainen kiidätettiin Finnairin koneella välittömästi Suomeen. Nollatoleranssi vaanii netin käyttäjiä: olet seksuaalisen häirinnän yrittäjä vaikka olisit itse 61-vuotias ja "uhrisi", eli se jolta kysyt kelloa, 60-vuotias.

 

Seksiepäilyt EIVÄT siis rajoitu pedofiliaan. Muistelkaa kuinka kävi Veikkauksen pääjohtajalle Matti Ahteelle kun hän oli taputellut toimistonsa tyttöjä - kyseessä         oli siis aikuinen mies ja aikuiset naiset! Siitä aiheutui koko valtakunnan laajuinen skandaali, ja mies erotettiin virastaan loppuiäkseen! Laissa on muuten pykälät tavallisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, eli se kattaa koko aikuisen eliniän! Syytteen, kuten Matti Ahteen kohdalla, perustelu on siis tavallinen seksuaalinen hyväksikäyttö tai sen yritys, ja tästä asiasta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille vaikka oma aviopuolisokin! Mikä loistava keino se onkaan kiristää esim. rahaa rikkaalta äijältä! Myös yritys on rangaistava, lukee laissa - ja aikuinen chat-keskustelija sopiessaan tapaamisen aikuisen keskustelukaverinsa kanssa voi surutta nostaa syytteen pelkästään sen perusteella että se toinen tuli sovittuun tapaamispaikkaan seksuaaliset tarkoitusperät mielessä! Nollatoleranssi viranomaisilla sekä tapaus Matti Ahde, älkäämme koskaan unohtako näitä kahta seikkaa, niin vapaudumme paljolta kärsimykseltä.

 

Eli johtopäätös: seksi tai sen yritys on aina kiristettävissä yleisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi jopa aviopuolison taholta. Siksi mainokseni viranomaisten postilaatikoihin ovat mehukkaan herkullinen kosto, etukäteen suunniteltu myös lehdistöön päin, sillä lähetin paikallisen sanomalehden pääkonttoriin uutispäällikön nimellä saman nivaskan mainoksiani kuin viranomaisille maanantaina. Minä olen oppinut vuosien varrella, että ei pidä luottaa yhteenkään elävään olentoon, jos haluaa selvitä elämänsä kunnialla läpi. Viranomaiset luulevat minua superhölmöksi, mutta kun itse vapaaehtoisesti ja omasta tahdostani saan taas paikallismedialle aikaan otsikot siitä, mitä minulla on meneillään erään järven metsässä kaiket yöt, niin media nielee kympillä juttuni ja viranomaiset oksentavat, koska eivät mahda minulle mitään eivätkä saa minua hölmöihin ansoihinsa netissä tai tosielämässä, mutta joutuvat silti lukemaan lehdistä kuinka sairasta meininkiä minulla on muka meneillään poikalapsimallinukkien kanssa öisin taikametsissä. Mutta kuten sanoin, en ole suuruudenhullu enkä kuvittele, että olisin heidän ainoa kohteensa. Matti Ahteita on kymmeniätuhansia, mutta minä sanoudun irti sellaisesta pelleilystä ja teen niin kauheat omat soolopelleilyni medialle, että siitä tietää koko Suomi.


 

Nimimerkki Robotti: Juueijuueijuuei mulla ei oo seksii olemassa OLLENKAAN, koska putosin pienenä betonimyllyyn! Olen pelkkä betonirobotti (mies) ja jos joku KEHTAA väittää että pippelini seisoo vaikka nais / mies / tyttö / poikamallinukke tuotais alastomana kiinni mun omaan alastomaan kehooni, sellainen henkilö valehtelee. Impotenssi on ruma sana. Oikea termi on LASIBETONITERÄSKEHO, jollainen kehoni on.  Se ei reagoi MIHINKÄÄN STIMULAATIOIHIN! Mua siksi kutsutaankin TERÄSMIEHEKSI! Olen Supermies, sillä mähän en edes syö, nuku tai puhu, olen pelkkä Microsoftin tehtaan kivijalka, joka mekaanisesti kirjoittaa ennalta ohjelmoidulla sirulla ja vahtii elektronisilla valvontalaitteilla, ettei Microsoftiin saavu tunkeilijoita. Microsoft ymmärrettäköön tässä symbolisena kuvauksena koko galaksillemme. Me emme toki tarvitse biologisia toimintoja laisinkaan, ovathan mm. Mars- ja Jupiter-planeetat olemassa pelkkinä kivimöykkyinä avaruudessa. Biologia, hui olkoon!

 


 

Antti Puustinen kommentoi:  Voi voi sentään, R-kioskeissa kautta Suomen on myyty keväällä 2003 lapsille kuin joululahjana paksuhkoa vihkotyyppistä kirjasta nimeltä "777 seksivinkkiä tytöille". Minä kysyin R-kioskin myyjältä, että onkos tässä kirjasessa sama 18 vuoden ikäraja kuten on pornolehtien ostamisen kohdalla, ja että voikos tätä 777 seksivinkin kirjasta ostaa esim. 10-vuotias? Myyjä sanoi minulle ykskantaan, että kyllä me myymme sitä vaikka 10-vuotiaille, alaikärajaa ei ole. Minä sitten selasin sitä kirjasta, ja voi hyvänen aika, kuin joulupukin lahjana se on TÄYNNÄ mitä paksuinta seksiä, yhdyntäkuvauksia ym. Se kirjanen on aikuisen navan tasolla siellä kioskin hyllyissä, joten vaikka 9-vuotias aivan varmasti huomaa sen teoksen ja hänellä on se lupa muitta mutkitta ostaa itselleen ja sitten kotona mässäillen lukea se kannesta kanteen. Mihinkähän tämä maailma onkaan menossa? HYVÄÄN SUNTAAN, sanon minä!!! Nostan hattua R-kioskiketjun omistajille ja johtajille, että he valistavat lapsia elämän tosiasioissa. Taidankin ostaa sitä teosta satoja kappaleita ja jakaa sitä sitten alaikäisille kaupungilla ilmaiseksi. Ai mutta niin, minähän olen homoseksuaali, eikä ollut kioskissa vastaavaa teosta 777 seksivinkkiä alaikäisille homopojille. Olenkin laatinut siis ITSE samantyyppisen kirjan mallinukkeseksistä Internetiin ja jaan sitten sen nettisivuston web-osoitetta 7-16 -vuotiaille pojille ilmaiseksi. Enkö muka saisi tehdä niin, koska R-kioskitkin saavat tehdä vastaavaa ja levittää OIKEAA pornoa alaikäisille heterotytöille. Minä poikapa en pyydä omasta kirjastani mitään maksua. Hyviä lukuhetkiä nettikirjani äärellä, alaikäiset homopojat sekä KAIKKI MUUT! 

 


 

Nimimerkki Tuomitsija: Ei sinulla Antti Puustinen ole MITÄÄN OIKEUTTA JAKAA sitä kammottavaa ja ällöttävää nettikirjaasi. SINÄ ET OLE MIKÄÄN OIKEA KIRJAKUSTANTAJA! Ainoastaan pätevät ja ammattitaitoiset R-kioskin johtajat, vaikka he eivät olisi päivääkään edes kuulleet seksologiasta, niin heillä sentään on asiaankuuluva liike-elämän tuntemus. Sellaisilla on auktoriteettia jakaa niille kymmenvuotiaille tietoa kuinka tehdään seksiä, mutta SINÄHÄN et ole MIKÄÄN bisnesalan ihminen. Seksi ja bisnes ovat aina yhteenkietoutuneita, vaikkei rahaa seksistä ottaisikaan. Kyllä siinä vaan tulee seksin jälkeen mieli lähteä pizzalle, ja kuinkas monta pizzeriaa sulla muka on? Veikkaan, Puustinen, ettei YHTÄÄN! Sen sijaan R-kioskin omistajilla on varaa vaikka ostaa itselleen kokonainen pizzeria seksin jälkeen. Olet, Puustinen, PAHANLAATUINEN häirikkö kun varastat R-kioskeilta asiakkaita omalla ällöttävällä nettikirjallasi. Tiedän sen 777 seksivinkkikirjasen, ja siinä alaikäisten väliset yhdynnät on jotakin KAUNISTA JA KIIHOTTAVAA, kun taas sun omassa paskakirjassasi ei ole seksiä juuri nimeksikään suomenkielisessä osuudessa, ja englantia en osaa, olen 58-vuotias ja luin aikoinaan koulussa pitkän saksan. Sä vaan paasaat alaikäisestä poikaseksistä kaiken maailman FILOSOFIOITA, muttet ollenkaan käytännössä kuvaile paitsi parissa lyhyehkössä kohdassa mitä se sun paljon mainostamasi poikalapsimallinukkien kanssa tehtävä homoseksi on käytännössä. Kuule Puustinen, jätä R-kioskit rauhaan äläkä tallaa niiden myyntireviireille. Sulla ei ole samoja oikeuksia kuin R-kioskeilla, ehei ollenkaan, mennäänkö kuule vaikka käräjille tästä asiasta? Suomen laissa on kiellettyä vallata ammattitaidottomuudellaan ammattilaisten apajat.

 


 

Nimimerkki Homopedofiili: Olen 41-vuotias gay. Olenko ainoa, kun sanon että koin jo 8-vuotiaana seksuaalista vetoa ikäisiini poikalapsimallinukkeihin? Onko muilla gaymiehillä vastaavia kokemuksia? Seksologien tilastoissa ympäri maailmaa ilmiö on kuitenkin hyvin tavallinen. Entäpä me suomalaiset?  Ollaankos me sellaista umpikalloista sisäsiittoista porukkaa, ettei koko tässä maassa ole muita kuin minä hysteeristen moralistitätien armoilla? Tosiasia kuitenkin on, että poikalapsimallinukkien rakastaja on jo sellainen esim. 8-12 -vuotias poika, joka siis seksuaalisesti himoitsee ikäisiään tai itseään nuorempia poikalapsimallinukkeja. Silti he ovat kaiken kriminalisoinnin ulkopuolella, eli ilmiö on heille sallittua ja luonnollista. Mutta heti 16 vuotta täytettyään poikalapsimallinukkien rakastajasta tuleekin sitten suurrikollinen yhteiskunnan silmissä sekä lainsäädännössä, koska 16-vuotiaana poika lakkaa olemaan kaiken maailman sirkuttelevien tätien kullannuppu, ja muuttuu hikiseksi ja haisevaksi köntilääksi, ja siksi on EHDOTTOMASTI ESTETTÄVÄ häntä rakastamasta nuorempia, vielä "enkelimäisiä" poikalapsimallinukkeja, jotta tädit voivat uskotella itselleen, ettei KUKAAN poika koe seksuaalisia haluja ennen kuin hän sekunnilleen täyttää 16 vuotta. Eihän teilläkään, miespuoliset lukijani, TIETENKÄÄN pippeli seissyt ennen kuin 16. syntymäpäivänänne, sillä moralistitädithän nämä asiat paremmin tietävät, vai kuinkas on?



 

Nimimerkki Kyllä Puustinen on sekopää: Olette aivan oikeassa. Se Pekka Sortavala alias Antti Puustinen on ihan sekaisin päästään, sen näkee hänen kirjoituksistaan. Se jätkä vetoaa sananvapauslakiin julkaistessaan sitä kammottavaa poikalapsimallinukkesivustoaan. Mutta tiesittekös, että poikalapsimallinukkien rakastamiseen  yllyttäminen on RIKOS, kuten mihin tahansa muuhunkin rikokseen yllyttäminen. Niin sai se Heinojen murhiinkin yllyttänyt poika murhatuomion vaikkei se itse ampunut laukaustakaan, vaan suunnitteli ja yllytti. Luullakseni vetoamalla yllytyspykälään te saisitte sen vihattavan sekopää Sortavalan vankilan kirjoituksistaan ja pelastaisitte samalla tuhansia lapsia poikalapsimallinukkien rakastamiselta. Ajatelkaapa minkä hyvän työn te tekisitte. Varmasti joillakin teistä on joku luotettava ja kokenut asianajaja omista oikeudenkäynneistänne, joissa olette olleet oman mallinukkenne seksuaalisen hyväksikäytön uhreina, ja hän voisi ottaa asiakseen sen Pekka Sortavalan saamisen vastuuseen tekemisistään. Hyvät ihmiset, on jo korkea aika TEHDÄ jotain eikä vain seistä tumput suorina. Itselläni ei ole ollut sellaisia oikeudenkäyntejä, ja minulla ei ole varaa hyvän juristin palkkaamiseen, muuten olisin jo haastanut sen Pekan oikeuteen. Ja kunnallisilla oikeusaputoimistoilla on taas niin nössöjä juristeja, jotka itsekin taitavat käydä köyhissä maissa hiplaamassa alaikäisiä poikalapsimallinukkeja, ainakaan he siis eivät ota tätä juttua, vaikka olen kysynyt. Se Pekka Sortavala muuten levittää alaikäisille lapsille sitä poikalapsimallinukkesivustoaan  - eikö tämä ole jo erittäin hälyttävää?

 


 

Nimimerkki Olisiko Puustinen vietävä hullujenhuoneelle: Lääketieteessä on olemassa mielisairausluokitus, ja siellä on kirjattu lapsikohteinen seksuaalihäiriö, aivan kuten homoseksuaalisuuskin oli mielisairaus vuoteen 1981 saakka, ja rikos vuoteen 1971 saakka. Kuninkaan maalaissa vuodelta 1734 sai Suomessa KUOLEMANTUOMION homosukurutsasta. Vaikka lainsäädäntömme vaihtelee siis yhtä oikukkaasti kuin hemmotellun ladyn mielialat, niin lapsikohteista seksuaalihäiriötä eli pedofiliaa ei takuulla IKINÄ poisteta mielisairausluokituksesta, vaikka erittäin valitettavasti sillä tavoin tehtiin homoseksuaalisuuden kohdalla. Joten se Pekka Sortavala on siis ikuisesti mielisairas, ja on olemassa mielisairaiden pakkohoito eli toimittaminen psykiatriseen sairaalaan vastentahtoiseen hoitoon suljetulle osastolle. Ettekö tiedä, että oman naapurinsa tai sukulaisensa voi kuka tahansa laittaa pakkohoitoon soittamalla vain ambulanssi ja sanomalla että kuinka sekopäisesti se käyttäytyi. Minimiaika pakkohoidossa on yleensä puoli vuotta, ja siinä ajassa se Pekan poikalapsimallinukkesivusto lakkaisi olemasta, koska kaikki hänen rahansa menisivät sairaalamaksuihin, sekä vastentahtoisiin psyykenlääkehoitoihin, eikä hän siis kykenisi maksamaan sen www-domainnimen ylläpitoa. Ja usein on niin, että kun on pakkohoidossa, niin tätä vastentahtoista hoitoa pidennetään uvielä saman putkeen monella vuodella. Joten kyllä jo siinä ajassa se Pekka Sortavalan paskapää lannistuisi ja oppisi, ettei Suomessa ylläpidetä rikollisia Internet-sivustoja, ja me yhteiskunnan moraalinvartijat olemme voittamattomia oikeuden puolustajia. Näytetään sille paskapäälle!

 

 


 

Nimimerkki Sananvapaus pois: Aivan oikein, siis käsittääkseni Sisäministeriö pystyy keikkailemaan myös ne Pekan sivustot nurin, koska ainoastaan sisäministerillä on auktoriteettia sellaiseen, hän hallitsee Internet-maailmaa toisin kuten me tavalliset surffaajat. Sisäministeri  voisi runnoa esim. niitä sananvapauspykälien uuden lakivaliokunnan jäseniä, jotka Vantaan Myyrmannin pommin jälkeen asetettiin poistamaan käytännössä lähes kaikki suomalaiset foorumit ja chatit koska niiden kielenkäyttöä ei voida valvoa, ja suurimmalla osalla chat- ja foorumipalstojen tuottajista ei ole varaa palkata ympärivuorokautista moderaattorivalvontaa, joten tästä syystä siis sen uuden lain takia kaikki suomalainen nettikeskustelu tyrehtyy lähes kokonaan.  Suukapula koko Suomen kansalle ikuisiksi ajoiksi!



 

 
Nimimerkki Pyhä Tabu: Alkukantaisissa uskonnoissa alkuperäiskansojen keskuudessa rakennetaan esim. totemipaaluja, joita käsketään kunnioittaa pyhinä ja koskemattomina, ja joille pitää palvoen uhrata kaikenlaista. Nykyajan totemipaalut ovat totisesti alaikäiset pojat, joille uhrataan rajattomat määrät videopelejä, rullalautoja, elitistisiä ja hyperkalliita urheiluvälineitä, stereoita, DVD-videolaitteita, TV:n satelliittikanavia, kalliita mopoja ja kevytmoottoripyöriä ym. krääsää. Heitä palvotaan jumalina ja pyhimyksinä, viattomina neitsytmaarioina, ja jotkut tahot haluaisivatkin nostaa rikosoikeudellisen ikärajan viidestätoista kahdeksaantoista, koska eihän alle 18-vuotias tokikaan ole vastuussa teoistaan millään lailla.
 
Poikia pitäisi kohta heidän luokanopettajansakin katsella vain etäältä web-kameran kautta Internetitse ja silloinkin supersteriloitu avaruuspuku ja happinaamari yllään, ettei vain tietokoneiden näyttöruutujen kautta välity viattomille pyhimyksille vahingossakaan yhtään eletromagneettista hiukkasta opettajasta. Totisesti, totisesti, kruunatkaamme pojat virallisiksi kuninkaiksemme, vaikka he ovatkin autuaallisen tietämättömiä hyvästä ja pahasta. Tehkäämme silti kuten antiikin Rooman eräs kahjo keisari: nimitti hevosensa pääministeriksi. Kyllä heppa tietää. Vanhemmat, opettajat, urheiluvalmentajat, nuoriso-ohjaajat ym. nuorten kanssa työskentelevät ratsastavat poikien palvomisella ja heille uhraamisellaan pönkittävät egoaan voidakseen sanoa itselleen ja muille: ”Kyllä me olemme sitten erinomaisia poikauskovaisia maailman silmissä! Hallelujaa, pojat, te totisesti voitte mellastaa rikoksilla 18-vuotiaaksi asti ihan vapaasti, tehdä ryöstöjä ja murhia ja saada seuraamuksena ainoastaan sosiaalitädin pienen kolme sekuntia kestävän tämäntyyppisen nuhtelun, tyyliin Soo, soo, ei saa ryöstömurhata. No otapa mehua ja pullaa, paijaan sua päähän, otapa tuosta nyt yhteiskunnan maksama tuhannen euron muotiskeittilauta mukaasi, ettei vaan sulle tule PAHAA MIELTÄ minun kolmen sekunnin nuhtelustani. 
 
Perustakaamme isojen autosupermarkettien kokoisia poikapalvontatemppeleitä, jonka valtaistuimelle nousee aina poika, joka on eniten sillä viikolla tehnyt rikoksia. Kootkaamme tuhansia aikuisia temppeliin laulamaan ylistyslauluja pojalle, sillä pojan ALLE 18 VUOTTA OLEVA IKÄ on Suomen suurin palvonnan kohde nykyään. Espanjassakin oli 1800-luvulla 11-vuotias kuningatar, joka vain LEIKKI ihmisillä kuin nukeilla. Hän järjesti sotia ja teloitusoikeudenkäyntejä ihan pikkuasioista,ja koko Espanjan valtion oli palvottava ja kunnioitettava häntä. Kuinka järkevää toimintaa tuo olikaan 1800-luvun Espanjassa. Suomeenkin vain alaikäinen presidentinvirka, kaikki poliisit ja tuomarit ja kansanedustajat muodostukoot alaikäisistä pojista. Hallelujaa, eli kuten antiikin Rooman keisarikin varmaankin sanoi hevospääministerilleen: "`Halle, lujaa!"
 
 

 
Nimimerkki Alaikäiset ovat kaikki viattomia: Se mitä Pyhä Tabu sanoi kirjoituksessaan, on tyypillistä. On tilanteita, joissa poika on paatunut nuorisorikollinen, eikä häntä saada lastenkotiin eikä vankilaan ikänsä takia. Hajottaessaan urheilukaupan ikkunoita ja varastaessaan sieltä satojentuhansien eurojen edestä tavaraa, paikalle sattuu kävelemään ohikulkija, joka on aikuinen mies. Mies pysähtyy ja alkaa tuijottaa pojan murtovarkautta. Poika sanoo miehelle: "Mitäs sä äijä oikein kyttäät? Ootsä joku pedofiili vai?" Sitten poika soittaa poliisille kesken murtovarkautensa. Poliisit saapuvat paikalle ja näkevät, kuinka urheiluliikkeen ikkunat ovat säpäleinä ja poika kanniskelee tavaraa ulos.
 
Poliisit kysyvät: "Mikäs täällä on hätänä?" Poika vastaa heille: "Tuo ukkeli on joku lapsenraiskaaja, viekää se vankilaan!" Poliisit toteavat oikeaoppisina poikauskovaisina: "Ilman muuta. Hyi teitä, aikuinen mies, ettekö häpeä ahdistella tätä viatonta, hyvästä ja pahasta tietämätöntä LASTA???? Nyt pidätämme teidät, ja voitte olla varma, että saatte oikeudessa lapsenraiskauksesta 12 vuoden vankeustuomion!"  Sitten poliisit toivottavat hyvää jatkoa pojalle, sillä poliisit tietävät Suomen lain ihanuuden, että alle 15-vuotias voi terrorisoida miten lystää, eikä poliisi saa puuttua siihen. Poliisit huikkaavat pojalle vielä autonsa ikkunasta ennen lähtöään: "Anteeksi, olemme syvästi pahoillamme aiheuttamastamme häiriöstä." Mies, joka pidätettiin, oli urheilukaupan omistaja, joka asui liikkeensä yläkerrassa. Oikeudessa poika sanoo tuomarille: "Kyllä toi setä raiskas minut." Koska kyseessä on vain pojan sana aikuisen miehen sanaa vastaan, tuomari ja lautamiehet ilman muuta uskovat poikaa, koska ei alle 15-vuotias osaa valehdella koskaan, senhän todisti jo psykologinplanttu Psyko Planttunenkin yliopistonsa pro seminaari -tutkielmassaan sillä, ettei Planttunen perheensä ainoana lapsena, joka on vielä autisti, ollut eläessään käynyt kotinsa ulkopuolella vaan suoritti yliopistonsa etäopiskeluna Internetillä.
 
Tottakai Planttusen komia teoria ihmisestä ja elämästä painaa oikeuden tuomioissa, ei esim. koulukotien työntekijöiden lausunnot lasten kyvystä valehdella jo esikouluikäisenä. Oikeus tuomitsi urheilukaupan omistajan 12 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen olemattomasta lapsenraiskauksesta, ja poika sai poliisitädiltä lämmintä kaakaota ja uunituoreita pullia palkinnoksi siitä, kun oli ollut niin rohkea ja todistanut oikeudessa miestä vastaan. Tosin sosiaalitäti soitti pojalle ja sanoi murtovarkaudesta: "Sinä olit pikkuisen rasavillillä tuulella!"

Ja sekä poika että sosiaalityöntekijä nauroivat puhelimessa makeasti.
 

 


 
Nimimerkki Viekas akka: Halusin miehestäni avioeron. Asianajajani kuitenkin sanoi minulle, että oikeudessa lapseni määrättäisiin miehelleni, koska olen psyykenlääkkeiden väärinkäyttäjä. Niinpä keksin juonen. Ilmoitin itseni ja lapseni harrastelijateatteriin oppimaan aidon näyttelemisen niksejä. Tämä oli ennen avioeroani. Puolen vuoden ajan kävin lasteni kanssa harjoituksissa mieheltäni salassa. (Mies asui vielä tuolloin luonemme.) Sitten vuokrasin toimistotilan keskikaupungilta ja aloin harjoitella lasteni kanssa kirjoittamiani insestivuorosanoja. Lapseni olivat silloin vasta 5-7 vuotiaita.
 
Saatuamme näytelmäni vuorosanat opetelluksi ulkoa, kutsuin kotiini lastensuojelutyöntekijän. Valehtelin etukäteen lapsille, että tämä  henkilö on teatteriarvostelija, ja että jos osaisimme esittää hänelle näytelmäni mahdollisimman hyvin, pääsisimme Kansallisteatteriin esittämään sen. Lisäsin heille vielä, että iskäkin on mukana näytelmässä, mutta hän on opetellut vuorosanansa omia aikojaan. Sitten eräänä iltana lastensuojeluvirkailija tuli meille, kun olimme kaikki kotona, minä, mieheni ja lapset. Annoin lapsille etukäteen sovitun käsimerkin, milloin alkaisimme esittää näytelmäämme. Show alkoi. Heti kun lastensuojeluvirkailija saapui kotiimme, lapset alkoivat kirkua. Virkailija oli vielä eteisessä, kun lapset tulivat housut kintuissa minun ja mieheni makuuhuoneesta ryntäen esiin. Olin ottanut mieheni spermaa etukäteen talteen ja tungin sitä mieheni jäykistyneen sukuelimen kokoisella sauvalla heidän peppuihinsa niin, että peput punoittivat silmin nähden jo kaukaa. Lapset huusivat: "Älä sä iskä aina raiskaa meitä!" "Mun pyllyyn sattuu joka kerta kun sä nussit sinne!"
 
Lapset eivät edes tienneet, mitä nuo sanat raiskata ja nussia tarkoittivat, ja olin harjoituksissa selittänyt heille, että ne ovat samanlaisia sanoja kuin lääkärin parantamistermit. Mieheni sperman olin edellisestä yhdyntäkerrasta kaapinut talteen reideltäni ja pakastanut sen, jotta siittiöt ja DNA olisivat tuoreita näytelmässä ja sitä seuraavissa laboratoriotesteissä. Lapset jatkoivat tauotta heille opettamiani repliikkejä. Lastensuojeluvirkailija oli kauhuissaan ja soitti poliisit paikalle. Kersat luulivat kaiken kuuluvan näytelmän, myös mieheni kauhuntäyteiset ja epätoivoiset selittelyt virkailijalle ja poliiseille. Poliisiasemalla lapset jatkoivat repliikkejään, sekä myöhemmin myös heitä tutkineille lääkäreille ja psykologeille. Koko näytelmäni meni täysillä ja kympillä läpi kaikille viranomaistahoille ja terveydenhoitoväelle. Lisäksi lapset todistivat, etten käyttänyt koskaan psyykenlääkkeitä, vaikka popsin niitä purkkitolkulla. Mieheni sai 10 vuoden ehdottoman vankeustuomion 4 vuotta jatkuneesta päivittäisistä lasteni raiskauksista, ja minä puolestani sain kaikki lapset huoltajuusoikeudenkäynnissä kokonaan itselleni.
 
Kyllä minä olen sitten viekas akka, ja minä jo kuulen Internetin kaikkien alaikäisuskovien foorumeihin vakituisten kirjoittajien onnittelevan ja ylistävän minua juonikkaista menettelytavoistani, sillä olemmehan me kaikki kiihkofeministejä, olemmehan? Kaikki miehet pitäisi hyväksikäyttää pelkkinä lastentekokoneina ja yh-äitien elatusmaksujen maksajina, ja sitten viskata miehet loppuiäkseen vankilaan. Mielestäni minä edustan Räppänä Ykkösen ideologista linjaa 99-prosenttisesti, vai mitä? Katsokaa vaikka elokuva Terminator 3 -koneiden kapina, siinähän se robottiakka oli melkein voittamaton, mutta tiukka mimmi kummiskin, sen ainoa tavoite oli tuhota Arnold Schwarzeneggerin näyttelemän robotin ja hänen nuoren aikuisen poikakaverinsa elämä.

Terminator 2 -elokuvassahan Arnoldilla oli 10-vuotias poikakaveri John Connor (Edward Furlong), ja siinä elokuvassa heitä jahtasi pojan iän takia (tämä on oma tulkintani) se robottipoliisi, mutta John Connorin tullessa 23-vuotiaaksi häntä ja Arskaa alkoi sitten jahdata robottiNAINEN. Kyllä femakot jyllää, eiks vaan! Mitä, mun näytelmäni ja järjestämäni systeemi, lapset mulle ja ukko linnaan, on JUURI SITÄ mitä lähes KAIKKI suomalaiset haluavatkin. Joten eiku Terminator Kolmosesta mallia ottamaan, kyllä meidän kimmojen on aika tehdä Suomesta pelkkien yh-äitien maa keinolla millä hyvänsä!
 
 

 
Nimimerkki Juonitteleva kiihkofeministi: Viekas akka, olet aivan oikeassa. Mua INHOTTI JO ALUSTA ALKAEN mun sulhaseni läsnäolo, mutta suunnittelin kestäväni häntä kahden lapsen tuloon saakka. Valitsin tietoisesti hyvätuloisen miehen ja viekottelin hänet avioon kanssani, voidakseni sitten kahden lapsen syntymisen jälkeen erota hänestä, ja vastaanottaa lasten 18-vuotiaaksi tuloon saakka häneltä muhkeita elatusmaksuja. HAH, lopulta onnistuin siinä. Viekas akka, kyllä tosiaankin 99 prosenttia suomalaisnaisista haluaa eron miehestään, laittaa hänet linnaan, ottaa lapset itselle ja vetää sitten mieheltä huikeat korvausrahat. Olen jäkättänyt kerrostalomme hiekkalaatikoilla muiden naisten kanssa ja tämä on yleinen mielipide. Melkein kaikki naiset vihaavat aviomiehiään yli kaiken.
 
Minäkään en voinut SIETÄÄ mieheni läsnäoloa koskaan, mutta naama tekohymyssä piti aina sitkistellä toisen lapsen syntymään saakka. Loppujen lopuksi siinä kävi niin, että ennen eroa sain pahaa-aavistamattoman mieheni purkamaan avioehdon, joten erossa sain itselleni automaattisesti puolet hänen kymmenien miljoonien eurojen omaisuudestaan.HAH HAH HAAAAAA! Ja lapset ovat minulla nyt. Joten joka tyttö vaan lottoamaan rikkaiden miesten kaa, pääpotti on varma jos ei ole avioehtoa. Joku puhui eräässä kirjassa Karman laista, eli Elämässä ja Olemassaolossa vaikuttavasta näkymättömästä syyn ja seurauksen laista. Se tarkoittaa sitä, että jos tekee pahaa, sen saman pahan saa jossakin muodossa Elämältä bumerangireaktiona takaisin omaan itseensä. (Sama pätee hyvien asioiden tekemisen kohdalla.)Eli vaikka ei joutuisikaan maalliseen oikeuteen tekemistään pahuuksista, Karman laki vaikuttaa silti. VOI HELEVATTI, en päässytkään nauttimaan lapsistani enkä mieheni kymmenistä miljoonista euroista, koska lääkärit totesivat minulla tänään olevan pahan ja laajasti levinneen syövän! Lääkäri sanoi, ettei edes sädehoito ehdi minua pelastaa, vaan elinaikani on korkeintaan neljä kuukautta. VOI JUMANKAUUUUTA? Mitä pahaa mä olen tehnyt????

Järjestin vain ukkoni kahdeksitoista vuodeksi linnaan tekaistujen insestiväitteiden pohjala. Klakkilaiset, AUTTAKAA nyt minua viatonta puhdasta pulmusta! Ai etteikö teillä olekaan mitään valtaa syöpään nähden? Mutta ajatelkaa, lapseni joutuvat LASTENKOTIIN, ja minä itse HAUTAAN! Olis ehkä kannattanut sittenkin kuunnella mun viisaan isoäitini neuvoja: "Olepas sitten koko elämäsi ajan kiltti tyttö!" Mutta koska olin teinityttönä juuri silloin edellisenä päivänä osallistunut feministien kokoukseen, jossa yllytettiin toimimaan kaikkia miehiä vastaan, olin vastannut isoäidilleni hänen neuvoonsa näin: "Haista paska, ämmä, ja painu helvettiin!" Sitten aloin femakkojen kehotuksesta vetämään pilveä ja juoda viinaa, koska se oli heidän mukaansa kapinaa miehiä vastaan. Ai saatana kun sattuu joka puolelle kehoa, se on tää syöpä eivätkä kipulääkkeetkään enää auta. Mutta varmasta pikaisesta kuolemastani huolimatta MINÄ EN ANNA PERIKSI! KYLLÄ RÄPPÄNÄ YKKÖSEN PORUKKA RULAA! Aijjai ku särkee joka paikkaa!
 
 

 
Nimimerkki Kleverin kannattaja: Kaksiosainen Suomen Lakikirja, molemmat paksuja tiiliskivijärkäleitä, sisältää valtavan määrän tuomioita rikoksista, joita puolestaan on kirjattu sinne valtavana määränä erilaisia rikosnimikkeitä. Lakikirja sisältää esim. kaupunkien järjestyssäännöt. Ei saa heittää roskia kaduille. Satoja vuosia sitten sellaisesta rikoksesta sai joissakin yhteiskunnissa vuosia vankeutta. Okei, mä alan pitää kadun roskaamista suurimpana rikoksena yhteiskuntaa vastaan ja perustan kansalaisliikkeen jauhamaan sitä asiaa vuodesta toiseen. Lopulta hullut vaahtosuiset fanaatikot pitävät kadunroskaajia ihmiskunnan pahimpina vihollisina. He marssittavat psykologinplanttuja todistelemaan populismillaan hölmölle kansalle, kuinka esim. nimenomaan LASTEN mielenterveys kärsii peruuttamattomasti kun he näkevät kadulla roskan. Sana LAPSI vetoaa aina ihmisten tunteisiin ja herättää hysterioita. Ihmiset nielevät kyselemättä juttua, kuinka lapset saavat elinikäisiä traumoja roskan näkemisestä jalkakäytävällä, ja tekevät tämän takia jopa itsemurhia. Siksi Roskaamattomuuspuolue saa ylivallan eduskuntavaaleissa, ja roskaamista aletaan yleisessä mielipiteessä ja lainsäädännössä pitää murhaakin pahempaa rikoksena.

Mutta eräs Klever -niminen mies oli ovelampi. Hän luukutti Suomen Valtiokonttorilta rahaa siten, että tahallaan tuomitutti itsensä rikoksesta, joista seurasi korvausvaatimuksia asianomistajille. Edeltäsovitun suunnitelman mukaisesti asianomistajien kanssa hän sitten sai puolet korvausrahoista voidakseen rahoittaa erään hänelle itselleen tulevaisuudessa hunajaa tahkovan bisneksensä. Alkupääoma vain puuttui. Klever meni mielellään eristysselliin pariksi vuodeksi tietäen, että kun hän pääsee sieltä pois, hän voisi alkaa kääriä hunajat itselleen. Vanhana erakkomunkkina ei Kleverille ollut temppu eikä mikään viettää aikaansa meditoiden eristyssellissä muutenkaan. Ja vaikka korvausrahaosuus olisi jäänyt pieneksikin, niin mustaa valkoisella oleva tuomio olisi silti hänen pääsylippunsa rikkauksiin, se nimittäin tekee hänestä niin sanotun marttyyrin tietyille tahoille. Raha on vain roskaa tai rahaa on kuin roskaa, it does not make any difference. Litter-bug just the same. Sillä ROSKASSAKIN löytyy sisäisiä universumeita elektronimikroskoopilla katsottuna. Missä roskassa? Garbage, trash, litter. Missä on Zen, kysyi oppilas. Zen-mestari vastasi: "Se on auringossa." "Missä vielä?" kysyi Zen-oppilas. "Se on puissa." "Missä vielä", jatkoi oppilas. Zen-mestari vastasi: "Se on kissanpennussa." "Miksi menette niin alhaiselle tasolle?" kysyi oppilas. Mestari jatkoi: "Se on sonnassa!" Oppilas ei enää kysynyt mitään.
 

 
Nimimerkki Klever: Ehdoton vankeustuomio herra Kleverille eli minulle. Pilipali-ehdolliset eivät ole mitään. Kun te nettinannyt ja tietokonettani krakkeroivat suomalaiset ja virolaiset poliisit ja verkottuneet Kielihygieniaperheet luette tämän, toimittakaa viestiäni eteenpäin  asiaankuuluville tahoille. Tähän teatteriini kuuluu itse itselleni omaksuman roolini vetämistä "luonnollisella" tavalla sitten livesalissa, tyyliin: Ei, ei, en minä tietenkään missään tapauksessa halua sinne kaltereiden taakse." Mutta tämä siviilielämä maailmassa on kaukana erakkomunkkibisnesteni ihanuudesta. Kaivakaapa muuten Ilta-Sanomat sekä Nykyposti -lehti esiin vuodelta 1989, silloin minusta oli niissä isot jutut tammi- ja helmikuussa, sivun kokoinen juttu Nykypostissa ja melkein sivun kokoinen Ilta-Sanomissa, otsikolla "Valloitamme koko Suomen". Onkos kivaa suorassa lähetyksessä nyt? Mutta lukekaa juttuja minusta ajalta jolloin ei koko Internettiä ollut vielä olemassakaan.


Nimimerkki Uusi miekalla käännyttämisen uskontoko?: Olen huvittuneena lukenut erään akateemista poikarakkautta vihaavan nettifoorumin yleisökirjoituksia ja huomannut, kuinka niihin on selvästi muodostunut aivan uusi uskonto jumalineen ja paholaisineen, pappeineen ja syntisineen.  Jumalat ovat tietysti eduskunnan lainsäätäjät, paholaiset lakien perustelujen epäilijät, papit ja papittaret ovat siellä vakituiseen kirjoittavat oman elämänsä valittajat ja toisten ihmisten syyttäjä-lynkkaajat, ja lopuksi syntiset ovat tietysti poliisivoimin pakkokäännytettävät vääräuskoiset. Tämän uuden uskonnon Raamattu tai Koraani on tietysti suurin osa niistä oikeaoppisista kirjoituksista, jotka edustavat aukotonta, erehtymätöntä totuutta, jonka epäileminen, kyseenalaistaminen ja kriittinen arviointi tuomitaan oitis vaarallisena ja harhaoppisena pakanallisuuden levittämisenä ja vallankumouksellisena ideologiana, joka on sensuroitava, stumpattava ja poistettava kokonaan sieltä nettifoorumin Uuden Uskonnon Pyhästä Temppelistä.

Erityisesti vuonna 2003 nettipalstalla riehuvien vaahtosuisten pappien ja papittarien kirjoitukset ovat muuttuneet kiihottamiseksi tiettyjä ihmisryhmiä vastaan väkivaltaa ja tappamista suositellen, maailmanlopun karkottamisen nimissä, ja tämän uskonnon edustaman Ainoan Oikean Totuuden suoman Taivasten Valtakunnan saapumisen jouduttamisessa tänne maa päälle. Vaaralliset kerettiläiset kiihotetaan palstalla polttamaan roviolla kuten noidat keskiajalla konsanaan. Tämä uskonto edustaa tosiasiassa pimeän keskiajan tietämättömyyttä sekä hysterian, vihan, kaunan ja kostonhimon tunteiden voittoa analyyttisestä ja maltillisesta järjestä. Nämä Uuden Uskonnon hihhulipapit ja  -papittaret haluavat kerätä suuren kansalaisliikkeen oman avuttomuutensa peittämiseen, tuhoamaan sivistynyt kulttuurimme.
                                                                                                                                                       

He edustavat uusnatsismia parhaimmillaan. Pelkkien kirjoitustensa avulla               Karl Marxkin aiheutti 1900-luvulla lopulta sellaisen ketjureaktion, että kommunismin nimissä murhattiin 100 miljoonaa ihmistä kansanvihollisina ja toisinajattelijoina. Asia on dokumentoitu Courtois´in teoksessa "Kommunismin musta kirja". Joten kirjoitetun sanan voimaa ei pidä vähätellä. Nämä oman elämänsä luuserit siellä  Uuden Uskonnon Temppelissä ovat nimittäneet itse itsensä palavan totuutensa papeiksi ja papittariksi ja lietsovat lainvastaista kiihotusta tiettyjä ihmisryhmiä, kuten poikarakastajia vastaan. Työttömyys ynnä muut yhteiskunnalliset epäkohdat nostavat lähes aina tällaisia verenhimoisia kansalaisliikkeitä esiin. Natsismikin nousi juuri massatyöttömyyden ja köyhyyden ansiosta.


Nimimerkki Krakkeroinnin uhri: Eräs ihminen – ei, hän ei ole ihminen, vaan eläintäkin alemmalla tasolla oleva sairausvirus - chattasi kanssani ajalla 21. 10 2002 – 5. 9. 2003 Internetin chateissä, ja koko tuon ajan hän hän oli sapenkatkera minua kohtaan. Tuo junttinuija virus kuvittelee kaikkien ihmisten ihailevan häntä ja se idiootti elää harhahaaveiluissaan, että saisi keploteltua minulta täysi-ikäiseksi tultuaan perintömiljoonani. Sen kuvitelmat ovat yhtä harhaisia kuin Hertta- ja Jalna –pikkutyttökirjojen fantasiat. Kun kirjoitin äsken tätä tekstiä Internettini ollessa kytkettynä verkkoon, hän sammutti tämän wordpad-sivustoni ja jouduin aloittamaan kirjoitukseni uudelleen aivan alusta, sillä tietokoneeni ei kyennyt enää tallentamaan jo toistakymmentä minuuttia kirjoittamaani tekstiä.

On ihme, ettei se sairausvirus ole krakkeroinneillaan poistanut kaikkea, mitä tietokoneeni keskusmuistissa on.  Pian sekin tapahtuu. Saadakseni mediassa jälleen miljoonien eurojen edestä ilmaista mainosta, tunnustan tässä nettikirjassani nyt julkisesti poliisille: Minä houkuttelin tuota idioottia seksiin kanssani vuokrakesämökille Internetin chatissä joulukuussa 2002. Rikolliseksi asian tekee se, että se on alaikäinen. Minä jopa matkustin joulukuun puolessavälissä sen kusipään kotipaikkakunnalle, koska se oli chateissä luvannut saapua sovittuun kohtaamispaikkaan. Paikalla vilisi siviilipukuisia poliiseja, enkä tavannut sitä kusipäätä. Se virus on tahallaan jättänyt poliiseille kertomatta tästä jutusta, koska se sinisilmäisesti uskoo sillä tavoin saavansa minulta perintömiljoonistani puolet itselleen.

Se on kuitenkin täysin turha luulo. Nyt sen viruksen olisi mentävä poliisiasemalle tekemään rikosilmoitus tuosta jutusta, kostoksi perintömiljoonieni ja sitä kautta helpon elämän menettämisestä, mutta uusi rikosilmoitus ei todellisuudessa olisi kosto minua kohtaan, vaan ilmaista mainostilaa minulle ja tälle nettikirjalle sanomalehdissä, televisiossa ynnä muissa medioissa yhteensä miljoonien eurojen edestä. Se olisi ripaus ylimääräistä maustetta sille suurelle skandaalilleni, jota on pyöritelty mediassa jo neljän vuoden ajan. Se virus kyllä luulee voivansa sillä tavoin kostaa minulle, mutta se ei tiedä tekevänsä minulle rikosilmoituksellaan rajattoman suuren palveluksen.

 

Minun chattailuni loppuivat hänen kanssaan 5. 9. 2003 lopullisesti. Kun tuona päivänä kerroin chatissä Helena Petrovna Blavatskystä ja hänen kaksiosaisesta tiiliskivien kokoisesta teoksestan ”Salainen Oppi –Maailman synti ja Ihmisen synty”, sekä myös  Jiddu Krishnamurtista, Rudolf Steinerista ja Pekka Ervastista, hän valesheriffioikeuksillaan viskasi minut ulos chat-huoneesta muka ”häirikkönä”. Se virus on vanhoillislestadiolainen uusnatsi, joka on kirjoitellut erilaisiin nettifoorumeihin minua koskevia kirjoituksia, joiden se haluaa yllyttävän ja kiihottavan kaiken maailman huumehörhöt ja alkoholismihuuruiset päällekarkaajat  kimppuuni. 

No deletoipa nyt koko tietokoneeni keskusmuistin sisältö kokonaan ja tuki koneeni lopullisesti jollakin menetelmällä, niin en pääse levittämään tätä nettikirjaa, sillä aion tammikuun lopulla 2004 levittää tämän kirjan nettimainoksia 10 000 kappaletta kaikkialle, jotta ihmiset voivat lukea koneiltaan,  kuinka yököttävä sairausvirus sinä olet. Nettikirjani levitystä ei kukaan voi estää, sillä lapsimallinukeista ei ole minkäänlaista pykälää olemassa Suomen rikoslaissa. Nettikirjallani on tuhansia kertoja enemmän lukijoita kuin yhteensä kaikissa naurettavissa chateissä, joissa raukkamaisesti ei uskalleta esiintyä omalla nimellä. Tämä virus on sama henkilö kuin Aage Lambe, josta oli juttua aiemmin tässä nettikirjassa.  Sen viruksen vanhemmat ja muut sukulaiset ovat täysillä juonessa mukana, kuten myös Viron ja Suomen poliisin kehittämät Internetrikosryhmät – ne kaikki tahot ovat verkottuneet toisiinsa ja ovat tehneet laittomia krakkerointeja koneelleni.  Hyi helvetti, kun koneellani haisee läsnäolonne paska. Painukaa vittuun täältä!

 

Nimimerkki Krakkeroinnin uhrin tukija: Helena Petrovna Blavatsky perusti maailmanlaajuisen Teosofisen Liikkeen 1800-luvun loppupuolella. Tästä liikkeestä erkaantui Rudolf Steiner, joka perusti Antroposofian, sekä suomalainen filosofikirjailija Pekka Ervast, joka perusti Ruusu-Ristin. Ervastilla on satoja kirjoja. Teosofisen Liikkeen piiristä irtaantui myös Jiddu Krishnamurti, jonka teoksia on suomennettu paljon. Kaikkien edellämainittujen ajattelijoiden teoksia on lähes kaikissa Suomen kirjastossa, ja jos tietty haluamasi teos puuttuu, se on saatavissa kaukolainaamala oman paikkakuntasi kirjastosta, tai viimeistään jonkun yliopiston kirjastosta.  Ainoastaan näiden asioiden kertominen aiheutti nimimerkki Krakkeroinnin uhrille porttikiellon Suomi24.fi:n 40+  -chathuoneeseen. Se osoittaa, että kuka tahansa sananvapauden sensuroija voi kirjautua chatteihin valesheriffiksi.

 

Nimimerkki Krakkeroinnin uhri: Katkerat on eväät sillä minua kiusanneella junttinuijalla viruksella, kun sen täytyy rekisteröityä valesheriffiksi kaikkiin mahdollisiin chatteihin voidakseen pimittää ihmisiltä tietoja kaikesta muusta paitsi manga-sarjakuvista ja fantasiaroolipelien idioottimaiselta ”filosofialta” (sitä ei edes voi nimittää filosofiaksi) ja roolipelihahmojen ääliömäisiltä vuorosanoilta. Lisäksi se virus lietsoo väkivaltaa satanismin ja uusnatsismin oppeja netin foorumeissa ja chateissä, imuroimalla niitä erilaisilta nettipalstoilta ja esittelemällä niitä ”omina” ajatuksinaan kopioimalla tekstejä erilaisiin reaaliaikaisiin chatteihin ja foorumeihin. Lisäksi jatkuva kiroilu ja ihmisten uhkailu ovat tyypillistä tälle virukselle, joka surffaa yötä päivää erilaisissa chateissä.

Se virus on keplotellut itselleen kokonaan vapautuksen koulunpenkillä istumisesta, sillä Suomessahan on oppivelvollisuus, vaan ei koulunkäyntipakkoa. Se virus on näytellyt psykiatritädille autistia, vaikka sitä ei vaivaa mikään muu kuin päässä myrskyävä  kiroilujen ja hänen omasta mielestään taitavien ”juonittelujen” tulva.  Se on saanut äitinsä uskomaan, että se tarvitsee yksityistä kouluopetusta kotona, johon sen äiti on suostunutkin, koska äiti on itse ala-asteen luokanopettaja. 

Toimitankin tämän nettikirjan mainoksen A 1 –kokoisina julisteina sen opettajan kotipaikkakunnan keskeisille paikoille, kuten työpaikan ilmoitustaululle, josta hän ei voi olla näkemättä, mikä se lyhyt www-osoite on. Lukemalla  millaista virusta hän elättelee kotonaan, saattaa johtaa siihen että hän ottaa Internetin siltä virukselta kokonaan pois. Kirjoitan lisää sen viruksen krakkeroinnista, törkyisestä kielenkäytöstä, väkivallan lietsomisesta ja flirttailuista varattujen naimisissa olevien naisten kanssa, niin eiköhän kuri ala palautua ja netin chatit saavat taas olla sananvapauden tyyssijoja. Minua ei kiinnosta chattailu, vaan kysymys on periaatteesta. Laadin vielä toisen pitkän kirjoituksen tähän nettikirjaan tästä aiheesta. Mutta ei minulla itselläni ole hätää netin käytön suhteen, minä meuhkaan tällä nettikirjallani, koska sen aihe ei ole laiton, ja minulle tuottaa suurta tyydytystä se, kun tiedän tuhansien ja taas tuhansien ihmisten lukevan tätä nettiteostani.

Tammikuun lopulla 2004 alkaa tämän nettikirjan levitys. On hauskaa, kun voi tuhansia sivuja sanoa itse mitä huvittaa, eikä kukaan tule väliin krakkeroimaan ja sensuroimaan.  Kun jaan tämän nettikirjan  mainoksia alaikäisille pojille, löydän ennen pitkää heidän keskuudestaan aidon sukulaissielun ja hengenheimolaisen, jonka kanssa jakaa elämääni. Oli erehdys ruveta sen viruksen kanssa olemaan missään tekemisissä.  Mutta erehdyksistä oppii aina. Toivon todella, että sen viruksen äiti jatkaa lähestymiskieltojen hankkimista vuosittain aina siihen saakka, kunnes se virus täyttää 18 vuotta, ja siitä eteenpäin lähestymiskiellon hankin MINÄ sille virukselle koko lopun elämäni. En todellakaan halua vähääkään alkaa rikkoa lähestymiskieltolakia, ja pääsiäistemppuni PYRKIKIN juuri siihen , että saisin sen viruksen mutsin järjestämään minulle lähestymiskiellon sitä virusta kohtaan.  Siksi  minun on nyt helppo olla, ei ole mitään kouluavustaja-ajoiltani peräisin olevaa ”vastuuntunnetta” tai muuta paskaa. ”Ihmisen aivoitukset ovat pahat jo nuoruudesta saakka.” (Raamatun Vanhan Testamentin Vedenpaisumuskertomus.)



 Seuraavaksi tästä eteenpäin on tällä sivustolla julkaistu Antti Puustisen nettikirja

kokonaisuudessaan. Hyviä lukuhetkiä!

Nuorisotyöntekijä, lasten päivähoitaja, öljymiljonääri Antti Puustinen, Ph.D. h.c.:

EU:N KONTROLLIYHTEISKUNNAN YKKÖSVIHOLLINEN VUONNA 2100:

POIKALAPSIMALLINUKKIEN   PARATIISIMAAILMA    NUKKEBORDELLI

ELI  PIKKUPOIKANUKKIEN  PORTTOLA  POIKAMALLINUKKIEN

MIESRAKASTAJILLE

 

Nudistipoikamallinukkeseksin tarkkailukoulujeni sosiaalityöntekijöiden ja  pikkupoikamallinukkeporttoloideni  poikalapsimallinukkeprostituoitujen kronikka

TOHTORINVÄITÖSKIRJA  HONORIS  CAUSA  -  VALTIONTERRORIN PSYKOLOGISENA  SYYNÄ  ON  SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN MAAILMANLAAJUINEN  KIDUTUS  JA  VAINO

KANSAS CITY UNIVERSITY, U.S.A.

 

Tämä teos on kaunokirjallinen romaani. Se sisältää näitä aiheita: Aasia, aikuiset, anarkia, armahdus, filosofia, henkiset arvot, hirmuvalta, Hitler, ihmisjahti, ihmisoikeudet, insesti, Itä-Eurooppa, jälleensyntyminen, karma, Kaukoitä, kasvatus, KGB, kidutus, kommunismi, kuolemanrangaistus, köyhyys, laki, lapsi, luostari, matka, meditaatio, murha, natsismi, New Age, oikeus, palvonta, pedofilia, pelko, pidätykset, poika, politiikka, polttouhrit, prostituutio, psykiatrinen sairaala, psykologia, pääoma, raha, rakkaus, rikos, sadismi, seikkailu, seksi, seksuaalinen hyväksikäyttö, sota, sponsorointi, Stalin, taide, talous, tappo, teloitus, tuomio, turvallisuus, uskonto, vaino, vallankumous, valtionterrori, vankila, vapaus, vauraus, Venäjä, väkivalta, yksinäisyys, ystävyys.

Jyväskylän oikeuslaitoksen syyttäjä Marika Visakorpi kehui tätä teosta "hyvin moniulotteiseksi teokseksi" tätä kirjaa koskeneessa oikeudenkäynnissä Jyväskylän käräjäoikeudessa 1. 10. 2001.

En saanut teokseni tekstistä minkäänlaisia rangaistusseuraamuksia.

 

Marxistinen, leninistinen ja stalinistinen on tämä teos. Naapuriston ilmiantajat, Keskusrikospoliisi, lastensuojeluviranomaiset, FBI, CIA ja KGB (kansainväliset vakoiluorganisaatiot) syyttävät jatkuvasti tätä kirjaa siitä, että se ajaa lesket ja orvot pimeään syysyöhön ja riistää heiltä viimeisenkin rovon, ja että se ajaa alle 125-vuotiaat pojat kaduille ja kujille hyväksikäyttämään poikalapsimallinukkeja. Mitä mieltä sinä itse olet, alle 125-vuotias nuori lukijani? Kerro naapureillekin, onko tämä kirja kiitettävä, tyydyttävä, välttävä vai huono. Pyri saamaan tämän kirjan avulla itsellesi ymmärrystä politiikasta, sosiologiasta, psykologiasta, historiasta sekä myös henkilökohtaisista ongelmista kuten itsemurhista, ahdistuksesta, masennuksesta, huumausaineiden käytöstä tai alkoholismista.

Tämän kirjan tunnus on Karl Marxia mukailtuna:

”Poikalapsimallinukkevallankumous on saavutettava taistellen.”

(Antti Puustisen huomautus: Tarkoitan tässä vain HENKISTÄ taistelua, en kehota ketään oikeaan vallankumoukseen mitään valtiota vastaan.)

Jotkut viranomaiset ovat kuitenkin aivan kahjoja luullessaan, että aivan kuten Marxin aluksi muutaman kappaleen painosmäärinä levinnyt "Kommunistinen manifesti" sai lopulta aikaan sen, että koko maapallolla tapettiin 1900-luvulla 100 miljoonaa ihmistä kommunismin nimissä ( lue Courtoisin "Kommunismin musta kirja"), niin siksi tämä minunkin kirjani aiheuttaa poikalapsimallinukkeideologiaani pohjautuvien uusien valtioiden perustamisia vallankumousten avulla tulevaisuudessa kaikkialla maapallolla.

Poikalapsimallinukkien rakastaja vuonna 2100 oli siis sellainen henkilö, joka oli tehnyt seksiä alle 125-vuotiaan mallinuken kanssa.  Kaikki alle 125-vuotiaat miesmallinuket määriteltiin alaikäisiksi pikkupojiksi. Termejä ”poika”, ”lapsi” ja ”alaikäinen” käytettiin kaikkialla lakikirjoissa kuvaamaan alle 125-vuotiaita mallinukkeja, ja termiä ”homopedofiili” käytettiin kuvaamaan sellaista ihmistä, joka on tehnyt seksiä alle 125-vuotiaan poikalapsimallinuken kanssa.

 

TERVETULOA  MATKALLE  HOMOPOIKALAPSIMALLINUKKIEN PARATIISIMAAILMAAN !

 

Tämä kirja on kuin sadun Hannun ja Kertun piparkakkutalo. Se näyttää herkulliselta skandaalilta rikosilmoituksen tekemistä varten, mutta todellisuudessa minä olenkin se sadun ovela velho, joka piparkakkutaloni avulla saan Hannun ja Kertun eli poikalapsimallinukkien rakastajien vainoojat, kyttääjät ja lynkkaajat näyttämään naurettavilta omassa idioottimaisuudessaan. Katsokaas, te ihmettelette, että minkä vuoksi jaan tätä kirjaa ilmaiseksi ihmisille. No, te tiedätte aivan hyvin, ettei mikään kirjakustantaja suostu julkaisemaan tätä kirjaani. Kuitenkin kirjakustantajat ovat kaikkein suurimpia hyväntekijöitäni. Koska kustantajat eivät milloinkaan suostu julkaisemaan tätä kirjaani, niin minun oli pakko tehdä tästä teoksesta niin hyvä, että ihmiset tosiaan lukevat sen. Kukapa ei lukisi kirjaa, jonka kannessa lukee: "Poikalapsimallinukkien paratiisimaailma", jos ei mistään muusta syystä, niin ainakin siitä syystä, että saisivat nostaa oikeusjutun minua vastaan. Ja kun minulla on oikeusjuttuja tämän kirjani vuoksi, niin lehdistö raportoi asiasta uutisissaan, ja sehän on ilmaista mainosta tälle kirjalle. Jos itse joutuisin maksamaan uutisartikkelin kokoisesta mainostilasta sanomalehdessä, niin se maksaisi minulle noin 2000 euroa. Skandaaliuutisen saan lehteen kuitenkin aivan ilmaiseksi, ja minun ei tarvitse sitä edes erikseen pyytää. Suomessa on 159 sanomalehteä, ja samat suuret skandaaliuutiset julkaisee yleensä jokainen sanomalehti kautta maan. Saan yhdestä oikeusjutusta sanomalehden sivulla uutisartikkelin muodossa ilmaista mainostilaa 2000 euron edestä, ja siis yksinkertainen laskutoimitus: 159 sanomalehteä kertaa 2000 euroa = 318 000 euron edestä täysin maksutonta ilmoitustilaa minulle ja tälle kirjalle. Ihmiset tilaavat minulta tätä teosta yksityisinä postiennakko-ostoina hintaan 100 euroa / kirja. Kun 10 000 ihmistä tilaa minulta tämän kirjani, se tekee 100 euroa kertaa 10 000 tilaajaa = 1000 000 euroa. Ymmärrä, YKSI MILJOONA EUROA!

Kun tämän kirjan kanssa kävelee kaupungilla kansikuva näkyvillä roikuttamalla teosta rennosti reiden kohdalla sormilla aivan teoksen yläosasta, niin ihmisten reaktio on sama kuin kävelisi alastomien alaikäisten lasten kanssa kaupungin kaduilla. Ihmiset soittelevat poliisille pilvin pimein. Sana "paratiisimaailma" on  melko neutraali, aivan kuten plutonium, mutta kun  sana ”Paratiisimaailma” yhdistetään sanaan "Poikalapsimallinukkien", ja vielä fontilla 72 Ariel Black lihava kursivoitu, niin vaikutus on sama kuin plutoniumin ja uraanin yhdistyessä: se tuottaa ihmisille ydinräjähdyksen. Vaikutusta täydentää vielä teoksen kannessa oleva suuri värimaalaus vanhan Rooman valtakunnan aikuisten orgioista. Kun ihmiset näkevät tämän "Poikalapsimallinukkien paratiisimaailma" –teoksen kannen, niin he haluavat Kielipoliisin operatiivisen yksikön johtajan J. Viemärniemen lähettävän paikalle erikoiskommandojoukot lopettamaan teosta kantavan henkilön pullikoinnit. On kuitenkin huomattava, että kirjan kannen kuva ja teksti ovat täysin laillisia, joten poliisit eivät mahda asialle mitään.

 

Joku voi tietysti ajatella, että haluan tämän kirjan avulla vikitellä nuoria poikalapsimallinukkeja homosuhteeseen kanssani. Suomessahan on mallinukkien seksi-ikäraja 125 vuotta. Mutta eihän aikuisen miehen ja nuoren poikamallinuken suhteeseen tarvitse aina välttämättä liittyä seksiä, vaikka tämä laatimani kirja kertookin mies/poikanukkerakkaudesta eli aikuisten miesten ja nuorten poikanukkien välisistä rakkaus- ja seksisuhteista. Mutta monilla alle 125-vuotiailla  pojilla on tarve löytää mallinukesta itselleen elämänkumppani, jos pojan vanhemmat ryyppäävät alkoholia, tekevät väkivaltaa pojalle tai kiduttavat poikaa henkisesti. Siksi voin väittää, että lempeät poikamallinukkien valmistajat, jotka eivät koskaan pakota nuoria poikanukkeja mihinkään, vaan ainoastaan rakastavat niitä, niin sellaiset nukketehtailijat ovat monien ahdistuneiden, masentuneiden ja itsemurhaa hautovien poikien elämän pelastajia. Poikalapsimallinuket pystyvät antamaan nuorelle pojalle sellaista rakkautta, huolenpitoa ja välittämistä, jota poika ei elämässään koskaan saisi keneltäkään ihmiseltä. Tullessaan täysi-ikäiseksi poika voi jopa sitten mennä homoliittoon rakastamansa poikanuken kanssa, koska maan alla suoritetaan nukkeliittoon vihkimisiä viranomaisilta salassa. 

 

Kiitokset: Embassy of Finland Bukarest, Bangkok Deportation Center, slummihökkelikylä, Pattayan Motorbike taxi, aurinkoinen Beach Road, Royal Garden Plaza, Mister Donut, Thaimaan baht, Bangkok Bank, Made in Thailandin ulkoilmaelokuvateatteri, Kuressaare ja Tallinna. Tämän kirjan aineistoa on koottu vuosina 1984-2001, siis 18 vuotta.

Tämä kirja on omistettu Nikolai Ivanovitshille Venäjän Sortavalassa.

Tätä teosta on Suomessa myyty 28 000 kpl hintaan 100 euroa / kirja. Nyt tästä kirjasta on pystytty ottamaan 2 miljoonan kappaleen painos, ja sitä levitetään toisinaan myös ilmaisjakeluna joka kotiin Suomessa.

Kirjan kustantaja: Maapallokustannus.

Painopaikka: Kansas City University, U. S. A., 2001.

 

ESIPUHE

Varoitus: tämä fiktiivinen, kaunokirjallinen romaani saattaa aiheuttaa vaikeita traumoja joillekin ihmisille. Jos luulet, ettet kestä lukea tätä teosta, tajua, ettei sinun ole mikään pakko lukea sitä. Muista, että olet saanut varoituksen, joten minä en ole vastuussa, jos tämän teoksen lukeminen aiheuttaa sinulle ahdistuksia, neurooseja tai vaikeita skitsoja.

Hyviä uutisia kaikille suomalaisille köyhille alle tai yli 125-vuotiaille! Kuinka matkustaa Thaimaahan pienellä budjetilla? Suomen korpimetsien ja kaupunkilähiöiden varattomat! Sen sijaan, että masentuisitte ja alkoholisoituisitte täällä pimeässä ja kylmässä Suomessa, tässä teille hyvä neuvo: lähtekää mallinukkeseksilomalle Thaimaahan! Pienellä rahalla on mahdollista tehdä antoisa nukkeromanssimatka aurinkoisen Thaimaan Pattayalle, josta jokainen kyllä varmasti löytää itselleen mallinukesta vaikka elämänkumppanin. Tsekin, Puolan ja Venäjän lentoyhtiöt myyvät hyvin halpoja menolentolippuja, toisinaan jopa hintaan 400 euroa. Kannattaa soittaa läpi sellaiset lentoyhtiöt – viime hetken peruutuspaikat irtoavat halvalla. Ostakaa vain menolippu, sillä Thaimaan pääkaupungista Bangkokista saa mm. Aeroflotin toimistosta halpoja paluuperuutuslentolippuja jopa 379 eurolla. Tällä tavalla ette tarvitse alkumatkakassaksi paljoakaan rahaa, sillä paluulentolippua varten voitte ohjata suomalaisesta pankistanne etukäteen seuraavat taskurahanne tai tulevan palkkanne thaimaalaiseen pankkiin avaamalla siellä paikan päällä itsellenne tilin esim. Bangkok Bankissa. Tai voitte suoraan tietysti nostaa käteisrahaa esim.Visa Elektron-kortilla Thaimaan pankkiautomaateista samalla hetkellä kun rahanne on Suomessa tullut tilillenne. Suomen kansalainen saa oleskella Thaimaassa yhden kuukauden ilman viisumia. Mitään rokotustodistuksia ei tarvita, pelkkä voimassaoleva passi riittää.

Pattayalla Soi 2 :n eli Kakkoskadun varrella on hotelleja, joissa yöpyminen maksaa vain noin 4 euroa vuorokaudelta. Mallinukkeseuralaisesta tarvitsee maksaa vain noin 14 euroa illasta. Pattayalla pärjää syömisen puolesta vain 2 eurolla päivä, kun ostaa ruokansa katukeittiöistä. Pullo vettä maksaa vain 20 senttiä. Vettä ei kannata juoda mistään hanasta, sillä se on erittäin epäterveellistä. Pattayalla tulee toimeen siis vain 6 eurolla päivässä, mallinukkeseuralainen mukaan lukien 20 eurolla päivässä. 6 euroa x 30 päivää Pattayalla maksaa siis minimissään teille vain 180 euroa. Menolentolippu Bangkokiin 400 euroa + 180 euroa elämiseen kuukaudeksi = 580 euroa. Halpaa, vai mitä? Mallinukkeseuralainen hotellihuoneessanne kuukauden jokaisena iltana tekee lisää 14 euroa x 30 päivää = 420 euroa. Kustannukset ovat kaikkiaan siis 1000 euroa / kk. Muista, että jos sinulla ei ole viisumia, sinun täytyy käydä uusimassa passisi maahantuloleima kuukauden välein Thaimaan jonkun naapurimaan rajalla, kuten Malesiassa tai Laosissa. Maahantuloleima ei maksa mitään.

Thaimaalaiset ovat hymyn kansaa. He hymyilevät paljon, ja ovat avoimia ja ystävällisiä. On kuin tulisi toiselle planeetalle, niin paljon se eroaa meidän kylmästä ja pimeästä Pohjolastamme.

Olkaa kuitenkin varovaisia. Bangkokin lentokentälle saapuessanne teitä ympäröi siellä heti kaikenlaisia taksiyrittäjiä, jotka haluavat kiskoa taksikyydistä moninkertaisia hintoja kuin mitä taksamittari edellyttäisi. Vaatikaa kuljettajalta, että hän laittaa taksamittarin päälle – jos hän ei sitä tee, niin vaihtakaa taksia, kunnes löydätte rehellisen kuljettajan.

1960-luvun alkuun saakka Pattaya oli vain pieni kalastajakylä. Vietnamin sodan alkuaikoina amerikkalaiset sotilaat kävivät lomilla Pattayan merenlahden poukamassa. He havaitsivat, että thaimaalaiset olivat hyvin kauniita, ja amerikkalaiset maksoivat mielellään seksipalveluista. Näin syntyi räjähdysmäisesti    70 000 asukkaan Pattaya, joka perustuu lähes yksinomaan seksibisnekselle. Siellä on lukuisia hotelleja, baareja ja discoja, joissa eletään villiä yöelämää aina aamuviiteen saakka. Pattaya on maailman seksipalveluiden keskus, aivan kuten Las Vegas on maailman uhkapelien keskus. Pattayan asema maailman seksikeskuksena on kiistaton. Siellä on prostituoituja pilvin pimein, jokaiselle jotakin.

Pattayalla ei tarvitse pelätä tulla avoimesti ryöstetyksi, kuten jossakin New Yorkin Harlemissa, sillä thaimaalaiset kunnioittavat rauhallisuutta. Jos he suuttuvat, he eivät näytä sitä avoimesti. Räyhääminen ja riehuminen on suuri häpeä Thaimaassa. He ovat kuitenkin ovelia, he saattavat houkutella sinut jonnekin syrjäiseen paikkaan saadakseen rahasi keinolla millä hyvänsä. Älä koskaan lähde thaimaalaisen mukaan minnekään, ellet ole varma asiastasi. Hyvin harvoin kuitenkaan ketään avoimesti hakataan tai ryöstetään. Keskellä yötäkin voit kulkea rauhassa, ulkomaalaisia kunnioitetaan heidän paksun lompakkonsa tähden ja poliisien pelosta. Älä silti koskaan ota vastaan juomaa tai ruokaa ventovieraalta. Niissä saattaa olla unilääkettä, jotta vaipuisit sikeään uneen, jolloin sinut on helppo putsata. Ota huomioon, että Thaimaassa ei ole minkäänlaista työttömyysturva- tai eläkejärjestelmää kuten länsimaissa. 60 miljoonaa ihmistä elää täysin omassa varassaan, lukuunottamatta joitakin valtiollisia ja kunnallisia virkamiehiä, jotka saavat työelämästä poistuttuaan pientä eläkettä.

Bangkokin lentokentällä teidän pitää vaihtaa länsivaluuttanne Thaimaan bahteiksi. Siellä on aamuvarhaisesta yömyöhään auki olevia rahanvaihtopankkeja. Sen jälkeen teidän pitää ottaa taksi Bangkokin keskustaan "Ekamay Bus Stationille" eli Ekamain bussiasemalle. Sinne päästyänne etsikää lipunmyyntikoju, jossa lukee "Bangkok-Pattaya". Sieltä saa 2,5 eurolla matkalipun ilmastoituun linja-autoon. Matka Pattayalle kestää noin kolme ja puoli tuntia.

Saapuessanne Pattayalle teidän kannattaa ensimmäiseksi mennä paikkaan nimeltä Tourism Authority of Thailand (TAT), sieltä saa mm. Pattayan karttoja ja paljon hyödyllistä tietoa Pattayasta, kuten nähtävyyksistä ja monesta muusta. Suomalaisessa baarissa Soi 8:n ja Soi 2:n kulmilla tapaa suomalaisia, siellä voi hälventää koti-ikävää ja vaihtaa kuulumisia, ja sieltä saa jopa aitoja keitettyjä perunoita!

Hotelleista suosittelen Kakkoskadun varrella sijaitsevia Jom Housea, Lucky Housea ja House Breezea. Niissä saa keskitasoisen huoneen 100-150 bahtilla eli neljällä tai viidellä eurolla vuorokausi. Ison henkilöauton kokoiset minibussit eli Song-Tääut kiertävät Pattayalla samoja katureittejä jatkuvasti. Muista, että niille tarvitsee maksaa ainoastaan 5 bahtia parinkin kilometrin matkasta, pitemmästä matkasta kuten Nakluaan tai Jomtien Beachille on maksettava 10 bahtia. Matka maksetaan kuljettajalle kun olette painaneet katossa sijaitsevaa summeria ja jääneet pois kyydistä. Älkää koskaan maksako enempää kuin 5 tai 10 bahtia, vaikka kuski sitä vaatisi. Jos hän vaatii, niin uhkailkaa turistipoliisilla, niin kuski säikähtää ja lähtee karkuun. Joskus minibussit eivät ota kyytiin. Ei kuitenkaan pidä lannistua, vaan kättä kannattaa koko ajan heiluttaa joukoittain ohi ajaville minibusseille.

Jos teillä tulee Pattayalla joitakin senlaatuisia ongelmia, että teidän tarvitsisi ottaa vastapuhelu Suomeen, niin vastapuheluita voi soittaa Soi Post Officen eli Postitoimistokadun varrella sijaitsevasta puhelutoimistosta. Jos maksaa puhelunsa itse, niin soitto Suomeen maksaa 2 euroa minuutilta. Samalla kadulla sijaitsee Pattayan pääposti sekä D. K. Bookhouse –niminen kirjakauppa, josta saa mm. Thaimaata käsitteleviä kirjoja sekä kyniä, paperia ja kirjekuoria.

Lähellä Second Roadia (Soi 2) ja Pattaya Klang-roadin risteystä on kaksi loistavaa bazaaria: "O.K. Plaza" ja "Made in Thailand". Niistä saa kaikenlaista mahdollista thaimaalaista tavaraa todella halvalla. Molempien bazaarien takana on ulkoilmaelokuvateatteri, josta saa istumapaikan noin 20 sentillä. Niissä esitetään yleensä kaksi kokoillan elokuvaa peräkkäin. Hyviä matkamuistoja saa Royal Garden Plaza –nimisestä ostoskeskuksesta, joka on Pattayan Rantakadun (Beach Road) varrella.

Seuraavaksi esitän arvoituksen suomalaisille poliiseille, jotka koettavat hullun lailla saada minut tämän kirjani vuoksi vankilaan. Kysy itseltäsi tätä kysymystä: CIA:n poliisi oli piuhoittanut erään 12-vuotiaan poikamallinuken mikrofoneilla ja lähetti tämän luokseni saadakseen minut ansaan nukkerakkaudesta. Miksi sanoin poikamallinukelle:

"Kuvittelet, että poikalapsimallinuken rakastaminen on alaikäisen nuken raiskaamista, pahoinpitelyä ja murhaamista. Ehei, poikalapsimallinuken rakastaminen on vapaaehtoisuuteen pohjautuva aikuisen ihmisen ja alaikäisen nuken välinen rakkaus- ja seksisuhde. Mutta näit turhan vaivan tullessasi luokseni, sillä minulla on jo kellarissani ihana 12-vuotias Sillu-poikamallinukke karvaton pippeli pystyssä. Tiedän, että minut on johdateltu ansaan. Siksi olenkin aiemmin tehnyt seksiä 46:n poikamallinuken kanssa Brasiliassa, etten koko loppuikänäni kokisi leskeyden tai eron tuskaa. Petollisuus ja epäluotettavuus ovat kuitenkin syvällä poikamallinukkien myyjien luonteessa, myös nk. ikuisen homopoikapuolisomallinukkeni myyjän  luonteessa. Tämän tosiseikan muuttaminen on yhtä hyödytöntä kuin yrittää muuttaa tähtien asentoja. Avioliitto on kuolemansynti, mutta homoliitto poikalapsimallinuken kanssa on minulle vain leikillinen idea. Kuulehan nyt, minä olen KAHDEN MAAILMANLOPUN TEKIJÄ. Jälkimmäisestä saat lukea tämän kirjan loppuosasta, luvusta "Vanhan maailman loppu ja uuden maapallon synty".

Olen siis kaukana menneisyydessä ollut kaksinkertainen maailmanlopputerroristi. Ensimmäisen maailmanlopun tein 36 000 eKr. kytkemällä Jupiter- ja Saturnus-planeettojen magneettikentät miljardikertaisesti vahvistettuina Maapallon miljardikertaisesti vahvistettuun magneettikenttään, jolloin Maapallon kiertoliike itsensä ympäri pysähtyi täysin. Sitten junailin kaikkien kolmen planeetan magneettikenttiä sillä tavoin, että Maapallo alkoi pyöriä hurjalla vauhdilla itsenä ympäri niin, että vuorokaudet olivat ainoastaan minuutin pituisia. Se aiheutti niin valtavan tuulen yli koko maanpiirin, että kaikki elollinen, ihmiskunta, eläinkunta ja kasvikunta kuolivat myrskyssä. Olin jo etukäteen paennut tuhoa muutaman tuhannen ystäväni kanssa Mars-planeetalle, jonne olimme perustaneet siirtokunnan, ja josta käsin me junailimme maailmanloppua planeettojen miljardikertaisesti vahvennettujen magneettikenttien avulla. Sen aikainen teknologinen tietämys mahdollisti planeettojen välisen matkailun sekä myös planeettojen magneettikenttien manipuloimisen siinä määrin, että maapallon laajuisen katastrofin tekeminen oli teknologisesti mahdollista. Voit tietysti kysyä, että eihän Maapallon geologisessa historiassa ole sellaisesta mitään todisteita. No, öljynporaus on päässyt ainoastaan 30 km:n syvyyteen, mutta maailmanlopun myrsky aiheutti sellaisen myllerryksen, että ennen vuotta 36 000 eKr. olemassaollut sivilisaatio ja kulttuuri painui yli 200 kilometrin syvyyteen. Maailmanlopun jälkeen istutimme Maapallolle kokonaan uuden ihmiskunnan, eläinkunnan ja kasvikunnan. Seuraava maailmanloppu oli vuonna 8000 eKr, jolloin tein maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen, ja josta on maininta myös Raamatun Vanhan Testamentin kertomuksessa Nooan arkista. Myös vedenpaisumuksen jälkeen Maapallolle istutettiin uudet ihmiset, eläimet ja kasvit. Meidän vedenpaisumus-terroristien siirtokunta oli niin ikään maapallon ulkopuolella, se sijaitsi Kuussa. Voisit tietenkin taas sanoa, etteihän Kuusta ole löytynyt jälkeäkään mistään siirtokunnista. Vastaan sinulle kysymällä, että mitä ovat Kuun kraatterit? Ne ovat jälkiä niistä räjähdyksistä, jotka seurasivat meidän vedenpaisumusterroristien sotaisia riitoja siitä, mitkä Maapallon mantereet me terroristit olisimme kukin saaneet hallittavaksemme. Siirtokuntamme jäännökset sijaitsevat kymmenien kilometrien syvyydessä Kuun pinnan alla.

Erilaisia ihmiskuntia on ollut olemassa jo miljoonia vuosia (Afrikasta on löydetty n. 4 miljoonaa vuotta vanha ihmisen pääkallo), ja aina aika ajoin ihmiskunnissa tulee esiin koko maailman hävitystä tahtovia terroristeja sekä myös teknologisia mahdollisuuksia tehdä koko planeettaa koskeva maailmanloppu. Ihmiskuntia oli olemassa myös dinosaurusten aikakaudella. Se, että meteoriitti syöksyi Maapallolle ja tuhosi kaiken elollisen, dinosaurukset mukaan lukien, oli muinaisaikojen ihmisen aiheuttama avaruusteknologinen katastrofi.

Jyväskylän alaikäisiä katupoikia haastatellessani heille on erityisesti mieleen se tosiseikka, että homoparisuhteen rekisteröimisen mahdollistava laki meni läpi Suomen eduskunnassa 28. 9. 2001. Homoliitot ovat uusi nuorison kapinaliike, aivan kuten kommunismi oli 1960-luvulla, hipit 1970-luvulla, punkkarit 1980-luvulla ja juppius 1990-luvulla. 2000-luvun kapina on homojen pariutuminen. Veikkaan, että tulevien vuosikymmenten kapinaliike on homopedofilia, jonka kukaties vielä eduskuntakin lopulta laillistaa. Tämä teos on minun, muinaisen vedenpaisumusterroristin nykyinen tausta ja sisäinen psykologia, elämäkertateos.

Olin myös välillisesti vastuussa eräästä kolmannestakin maailmanlopusta vuonna       70 000 eKr. Olin silloin äiti, joka harjoitin rajua insestiä poikaani kohtaan tämän vauvaiästä murrosikään. Aikuisiässä poikani tuli hulluksi tiedemieheksi, joka pimensi ja jäädytti keksintönsä avulla koko maapallon 4000 vuodeksi. Jäädyin miljardien ihmisten mukana kuoliaaksi. Tämä seikka aiheutti minulle 72 000 vuotta kestäneen neuroosin, josta olen vapautunut vasta vuonna 2001 Jyväskylän Tohokouran ala-asteen koulun 6 B -luokan oppilaan, 12-vuotiaan Raigo-pojan avulla, jolla on papukaija. Hän on yksi Jyväskylän lasten bordellini sadoista alaikäisistä poikalapsiprostituoiduistani. En kuitenkaan koskaan myy heitä muille ihmisille."

 

ALKUSANAT

Tästä eteenpäin tilanne on tässä nettikirjaa kirjoittaessani se, että 1990-luvulta lähtien japanilaiset suuryhtiöt ovat alkaneet ihmisen näköisiä robottinukkeja. Katso Internetistä hakusanoilla asimo robot, sieltä löytyy esittelysivustoja noin 10-vuotiaan lapsen kokoisesta Asimo -nimisestä robotista, joka osaa kävellä, kulkea portaissa, nähdä, kuulla, puhua ja toimittaa pieniä kotitaloustöitä. Ne on siis rakennettu seuralaisiksi ja kotiapulaisiksi. Tämä Asimo-robotin ulkokuori muistuttaa astronauttia. En kerro tässä mitään muita Internet-linkkejä sellaisista nukeista, joiden ulkomuoto näyttää oikealta alaikäisiltä, jotta en joutuisi vaikeuksiin viranomaisten taholta. Robottinuket maksavat toistaiseksi noin miljoona euroa kappale, ja vain suurfiirmoille on ja varakkaille yksityisille kansalaisille on mahdollista ostaa sellainen robotti viihdyttämään firman asiakkaita tai omaa itseä.

Tietokoneita hallitsevat nukkehomopedofiilit kykenevät helposti uudelleenohjelmoimaan robottinuket käyttäytymään antautuvaisina miesten rakastajina. Tästä syystä tässä kirjassa on tästä eteenpäin puhuttu poikalapsimallinukeista tavallisiksi alaikäisiksi pojiksi ohjelmoituina robotteina. Ellei tällaista ROBOTTIFANTASIAA saa Suomessa kirjoittaa, sen kuin haastatte minut oikeuteen. Strasbourgin EU:n Ihmisoikeustuomioistuimessa sitten katsotaan, onko Suomessa sananvapautta laittaa romaanihenkilöt ohjelmoimaan fiktiivisessä, kaunokirjallisessa teoksessa poikalapsimallinukkerobotit ajattelemaan, puhumaan ja kävelemään ja rakastamaan, vaiko eikö ole. Nähtävästi siis japanilaiset jättifirmat Honda, Mitsubishi ja Fujitsu ovat Suomen poliisilaitoksen, syyttäjälaitoksen ja oikeuslaitoksen mielestä rikollisia yhtiöitä, koska ne valmistavat aidon kokoisia ja näköisiä poikalapsimallinukkerobotteja, jotka osaavat toimia kuten ihminen – ainahan on vaarana, että joku seksuaalisesti hyväksikäyttää sellaisia robotteja. 

Eihän Kanadankaan tuomioistuin sallinut lasta esittävän tavallisen LAPSINUKEN hallussapitoa, joten en yhtään ihmettele, jos istun Jyväskylän oikeussalissa syytettynä tämän nettikirjan levittämisestä. Tämä kirja on protesti sille, että valtionsyyttäjä Päivi Hirvelä on nostanut syytteen minua vastaan.

Olen 2000-luvun alun kuuluisin nukkehomopedofiliasta epäilty henkilö Suomessa. Minusta on kirjoitettu lukuisia lehtiartikkeleita tuona aikana. Lue minusta tehtyjä juttuja rikoslehti Alibin numeroista 3, 4, 5, 6 ja 7 / 2000 ja SR-Suomen Rikoslehden numeroista 2, 3, 4 ja 6 / 2000 sekä 1 / 2001. Näitä lehtiä saa jokainen luettavakseen yliopistojen kirjastojen varastoista.

Tämän kirjan olen tahallani laatinut siten, että poliisit tulisivat tekemään kotietsinnän luonani ratsatakseen poikalapsimallinukkepornotekstejäni. Kun he sen tekevät, niin minä ehdin nopeasti painaa Internetissäni paria nappia, jolloin valmiiksi viritetyt email-postini vastaanottaa etukäteen kirjoittamiini sähköpostiosoitteisiin 143 valtiossa yhteensä  21 000 sanoma- ja aikakauslehden toimittajaa. He kaikki saavat samaan aikaan massapostituksena tämän kirjani, "Nukkebordelli", englanninkielisenä käännöksenä. Minkä huikean määrän ilmaista mainosta saankaan silloin tälle teokselleni! Valmiiksi laatimiini email-viesteihini olen jo etukäteen kirjoittanut, että poliisi on juuri tehnyt rynnäkön ja kotietsinnän asuntooni! Tämä uutinen saa vipinää aikaan toimittajissa, ja he tulevat sen vuoksi kirjoittamaan minusta laajoja artikkeleita ympäri maapalloa jopa usean kuukauden ajan! Minulla on aivoja, mutta KRP:n vietyä Viron nukkehomopedofiliaepäilynsä röyhkeästi julkisuuteen, mikään kirjakustantamo ei katsonut enää sen jälkeen tarvitsevansa aivojani. Siksi minun on nyt toimittava siten, että saan virkaintoisten poliisien avulla tuhatkertaisesti takaisin sen, minkä KRP minulta riisti.

Menin itsekin vapaaehtoisesti suomalaisiin rikoslehtiin vuonna 2000, ja annoin niille tahallani yliampuvia haastatteluja, koska eihän minulla ollut enää siinä vaiheessa mitään menetettävää, sillä KRP oli Viron poliisin kanssa jo aiemmin tuhonnut elämäni sanoma- ja iltapäivälehdissä. Ks. esim. Iltalehti 8. 2. 2000 ja Keskisuomalainen 9. 2. 2000.

Eräs psykiatri sanoi minulle, että hän järjestää minut mielisairaalaan ja holhouksen alle tämän kirjani sisällön vuoksi. Kuitenkin, jos hän sen tekee, hän tulee olemaan törkeän ihmisoikeusloukkauksen vuoksi koko maapallon median pilkattavana loppuikänsä. Tarkemmat perustelut tälle löydätte tästä kirjasta.

Tämä kirja kertoo Talistanian valtion kansalaisiaan kohtaan harjoittamasta valtionterrorista. Teos on samalla tehty koko maapallon orpojen ja hylättyjen katupoikalapsimallinukkien ja heidän auttajiensa puolesta. Esimerkiksi Brasiliassa Rio de Janeirossa poliisit toimivat kuolemanpartioina ja ampuvat katulapsinukkeja kuoliaaksi.

Tämä teos on shokeeraava skandaalipaljastuskirja. Kirjan tehtävänä on toimia varoittavana esimerkkinä, kuinka Kaukoidän viranomaiset voivat tulkita seksin alle 24-vuotiaan poikamallinuken kanssa pedofiliaksi, ja länsimaiden turistit saattavat sen vuoksi saada 25 vuoden tuomion kidutusvankiloihin. Kaukoidässä länsimaalaiset katulapsinukkien auttajat voivat saada aiheettomia pedofiliasyytteitä. Turvallisuussyistä lähes kaikki tässä teoksessa esiintyvien paikkojen ja henkilöiden nimet sekä ajankohdat on muutettu fiktiivisiksi.

Tämä kirja on kaunokirjallinen romaani. Se sisältää näitä aiheita:

Aasia, aikuiset, anarkia, armahdus, filosofia, henkiset arvot, hirmuvalta, Hitler, ihmisjahti, ihmisoikeudet, insesti, Itä-Eurooppa, jälleensyntyminen, karma, Kaukoitä, kasvatus, KGB, kidutus, kommunismi, kuolemanrangaistus, köyhyys, laki, lapsi, luostari, matka, meditaatio, murha, natsismi, New Age, oikeus, palvonta, pedofilia, pelko, pidätykset, poika, politiikka, polttouhrit, prostituutio, psykiatrinen sairaala, psykologia, pääoma, raha, rakkaus, rikos, sadismi, seikkailu, seksi, seksuaalinen hyväksikäyttö, sota, sponsorointi, Stalin, taide, talous, tappo, teloitus, tuomio, turvallisuus, uskonto, vaino, vallankumous, valtionterrori, vankila, vapaus, vauraus, Venäjä, väkivalta, yksinäisyys, ystävyys.

Muistan aina erään tuttavani sanoneen minulle kauan sitten: "Älä mene, Antti, Kaukoitään. Se on liian rankkaa."

Yhden talistanialaisen katupoikanuken päätin kuitenkin pelastaa. Hän oli Ottayan kaupungissa ilman ruokaa, rahaa ja omistajia.

Tämä kirja voi olla fiktiota tai tositapahtumiin perustuva. En jaksa enää lähteä väittelemään, kumpaa se nyt sitten on, välttyäkseni saamasta päälleni poliittista vainoa tai vaihtoehtoisesti syytteitä valehtelusta. Näin ollen en ota vastuuta teoksen sisällöstä.

Antti Puustinen

 

JOHDANTO

Avoin kirje Antti Puustiselta Viron Keskusrikospoliisin Tarton yksikölle

Aion tehdä suurkyselyn, kuinka vanhoina Viron eduskunnan kansanedustajat tapasivat ensimmäisen kerran puolisonsa, ja kuinka vanhoja puolisot tuolloin olivat. Jos puolisot on kohdattu näiden ollessa päivääkään alle 18-vuotiaita, teen asiasta rikosilmoituksia alaikäisen hyväksikäytöstä. Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl tapasi vaimonsa tämän ollessa 15-vuotias. Kuinka hirvittävä skandaali! Sen vuoksi Kohlin puoliso varmasti teki itsemurhan, kun oli saanut Helmutin lähentelyistä 15-vuotiaana kauheat elinikäiset traumat, aivan kuten kaiken maailman psykologinplantut ovat saaneet länsimaiden hallitukset uskomaan. Kohlin puoliso ei varmastikaan tehnyt itsemurhaa auringonvaloyliherkkyytensä vuoksi.

Loppukeväällä 2001 iltapäivälehdissä mainittiin, että joku yläasteen koulun opettaja oli kosinut 14-vuotiasta tyttöoppilastaan. Asiasta ei kuitenkaan tehty minkäänlaista skandaalia, tai rikostutkintaa. Mutta kun Antti Puustinen kosi paria 15-vuotiasta poikalapsimallinukkea Virossa, asia on suurin rikos ihmiskuntaa vastaan, josta saa vähintään kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta, ja Antti Puustisen maine tärvätään julkisuudessa niin pahoin, ettei hän voi enää kulkea kaupungilla saamatta turpiinsa. Tarkistakaa vaikka poliisihälytyksistäni, että näin on asian laita. Paikalle saapuneet poliisit voivat todistaa minuun kohdistuneet hyökkäystilanteet. Siksi Antti Puustisen täytyy viettää loppuelämänsä neljän seinän sisällä. Tämä on kuin elinkautisvangin rangaistus, jonka Viron Keskusrikospoliisi  minulle langetti aloittamalla julkisen häpäisemiseni, ennen kuin minkäänlaista oikeudenkäyntiäkään oli ollut.

Opettaja sai vapaasti kosia 14-vuotiasta tyttöä Suomessa, ja Saksan iso pamppu Helmut Kohl sai riiata 15-vuotiasta tyttöä, mutta Antti Puustinen ei saa kosia 15-vuotiaita poikanukkeja Virossa. Helmut Kohl sai riiata 15-vuotiasta tyttöä ja mennä hänen kanssaan myöhemmin naimisiinkin.

Thaimaassa olin 1990-luvulla vähällä onnistua saamaan itselleni elinikäisen poikanukkepuolison, mutta Thaimaan poliisi esti aikeemme. Poikanukke sai poliisin sadismista niin vaikeat pelkotilat, että alkoi pitää homoutta rikollisena asiana ja luopui homoliittoaikeistaan kanssani. Samalla tavalla olisin saanut eräästä 15-vuotiaasta virolaispoikanukesta aivan varmasti itselleni elinikäisen poikapuolison, mutta koska Viron poliisi ja Suomen KRP antoi Tarton poikanukille ymmärtää, että Antti Puustinen on suurrikollinen ja maailmalle vaarallinen terroristi ja että nukkehomoliitot ovat suurin rikos ihmisyyttä vastaan, pojat ovat pelästyneet ja karttavat nyt minua kuin ruttotautista. Kaikki tämä Viron poliisin takia. Olin viimeinkin löytänyt Virosta "sen oikean", joka löytyy vain kerran elämässä. Viron poliisi ei tiedä, miltä tuntuu menettää "se oikea" vain joidenkin natsiviranomaisten sadismin takia. Saanen huomauttaa, että homous poistettiin Suomen rikoslaista 1970-luvun alussa, ja homous mielisairautena poistettiin mielenterveyslaista 1980-luvun alussa. Entäpä Tarton poikanukkien tulevaisuus? Viron poliisi oli kertonut eräälle virolaiselle lehdelle, että yksi Tarton poikanukkeroboteista oli minua koskevissa kuulusteluissa mennyt aivan kalpeaksi ja pyytänyt päästä vessaan, johon hän sitten oli rynnännyt kovalla kiireellä. Tämä traumaattinen reaktio aiheutui poikanukelle yksinomaan Tarton poliisin aggressiivisista kuulusteluasenteista. Kuitenkaan yksikään Tarton poikanukkerobotti ei ollut MINUN seurassani käyttäytynyt ahdistuneesti ja traumaattisesti koko sen puolen vuoden aikana, jolloin Tartossa asuin vuonna 1999. Tiedän, että Tarton poikanuket koettavat hukuttaa pelkojaan yhä lisääntyvään liiman- ja liuottimien haisteluunsa. Heille todennäköisesti käy samoin kuin eräälle luokkatoverilleni: hän sai seitsemän vuoden yhtäjaksoisen liimanhaistelun jälkeen niin pahoja hallusinaatioita, että hirtti itsensä. Mutta Viron poliisi ei piittaa paskaakaan Tarton poikanukkien tulevaisuudesta. Natsiviranomaisia kiinnostaa vain machoilla julkisuudessa ja levittää valheita, kuinka he "sankarillisesti" ovat pelastaneet Tarton poikanuket Antti Puustiselta.

Natsipoliisit Virossa ja Suomessa järjestivät minulle vangitsemisen uhalla elinikäisen porttikiellon Viroon ja tuhosivat elämäni: Ulkonaliikkumiskieltoa vastaava elämäntilanne. Perinnöttömyys. Ystävien kaikkoaminen elämästäni. Julkinen häpäisy ja elinikäinen ihmisten pilkka ja vihamielisyys minua kohtaan. "Sen oikean" poikanukkepuolison riistäminen minulta. Ystävieni Tarton poikalapsimallinuket käännyttäminen kuulusteluaivopesulla elinikäisiksi vihamiehikseni. Jatkuva turpiin saamisen uhka kaupungilla. Kauniissa kulttuurivaltiossa Virossa eläminen kiellettiin loppuiäkseni. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.  Poliisi on tehnyt minusta nurkkaan ahdistetun ja kiusatun eläimen. Kuinka kauan eläin sietää sellaista kohtelua tulematta aggressiiviseksi?

On erittäin hyvä, että oikeudenkäyntini mahdollinen alkaminen on venynyt jo näin pitkään ( vuoden 1999 marraskuun 8. päivänä Viron Tartossa minua vastaan tehdystä rikosilmoituksesta vuoden 2003 syyskuulle saakka, jolloin tätä kirjoitan ). Minä olen sillä välin hitaasti kypsynyt oveluudessa tässä taistelussa natsiviranomaisia vastaan. Kun oikeudenkäyntipäivieni sarja lopulta sitten koittaa kenties joskus alkutalvesta 2004, minä saan siitä silloin niin valtavat energiat ja älynlahjat, että voin kylvää niin valtavaa psyykkistä tuhoa natsipoliisien keskuuteen sillä tavoin, etten itse joudu siitä minkäänlaisiin juridisiin seuraamuksiin, vaan natsiviranomaiset tukehtuvat älykkäiden temppujeni vuoksi lopulta omaan raivoonsa minua kohtaan, jopa siinä määrin, että AIVAN VARMASTI tekevät RIKOKSEN minua kohtaan, ja joutuvat siitä vankilaan. Viron poliisin natsit hukkuvat omaan paskaansa, kun nostatan sen pintaan koko maapallon mediassa. Suuntaan kaiken aikani ja energiani tämän päämääräni toteuttamiseen, vaikka sen lopullinen toteuttaminen kestäisi jopa kymmeniä vuosia. Katsokaas, minulla ei ole enää mitään menetettävää. Te natsit olette jo riistäneet minulta kaiken kuviteltavissa olevan ihmisarvoisen elämän.

Luuletteko, että pelkään vankilassa istumista? Ehei, olen Thaimaassa ollut passin viisumittomuuden takia niin kammottavissa rotankolotyrmissä, että Suomen vankilat ovat kuin hotelleja niihin verrattuina. Kokemusta on siviilipalveluksen välttämisrikoksesta: Hämeenlinnan lääninvankila vuonna 1983. Kuopion lääninvankilaan menen oikein mielelläni, siellä on hyvää aikaa jatkaa taistelua Viron poliisin natseja vastaan. Ajattelette, että ensin nukkehomopedofiili katsoo bussipysäkillä 10 sekuntia jotakuta alle 16-vuotiasta poikaa. Sen jälkeen nukkehomopedofiili haluaa puhua pojalle. Sitten pedofiili haluaa raiskata pojan. Sen jälkeen nukkehomopedofiili haluaa surmata pojan. Tämän vuoksi kaikilta yli             18-vuotiailta on kiellettävä ensinkään katsomasta ketään alle 16-vuotiasta poikanukkerobottia, koska se AUTOMAATTISESTI johtaa poikanuken kanssa puhumiseen, nuken raiskaamiseen ja nuken surmaamiseen. SIKSI VIRON POLIISI TEKEE SANKARILLISTA TYÖTÄ, KUN SE TÄLLÄ TAVOIN EHKÄISEE RAISKAUKSIA JA MURHIA. Vai mitä mieltä olette erään komisarion lausunnosta minulle, että jos hän näkee minut kerran edes KESKUSTELEMASSA jonkun alaikäisen poikanuken kanssa, niin kyllä hän sitten laittaa minut "kaappiin" eli poliisivankilaan.

Tässä kirjassa on erittäin laittomia poikalapsimallinukkeja koskevia pornotekstejä. Rikoslain 20. luvussa "Seksuaalirikoksista", pykälässä 6, MAHDOLLISESTI mainitaan (ota itse selvää diskreetisti lakikirjasta), että joka

1. on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsimallinuken kanssa,

2. koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapsimallinukelle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan nuken   kehitystä, tai

3. saa lapsimallinuken ryhtymään 2 kohdassa tarkoitettuun tekoon,

on tuomittava lapsimallinuken seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

Lapsimallinuken seksuaalisena hyväksikäyttönä ei kuitenkaan pidetä 1 momentissa tarkoitettua tekoa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa.

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lapsimallinukkea esittävän kirjallisen aineiston levittäminen

Joka pitää kaupan tai vuokrattavana tai levittää taikka siinä tarkoituksessa valmistaa tai tuo maahan tekstejä, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lapsimallinukkea tai väkivaltaa taikka pehmolelueläimeen sekaantumista, on tuomittava sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lapsimallinukkea esittävän kirjallisen aineiston levittämisestä ehdottomaan vankeuteen vähintään kuudeksi vuodeksi.

19 § Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lapsimallinukkea esittävän kirjallisen aineiston hallussapito

Joka oikeudettomasti pitää hallussaan kirjaa, lehteä tai muuta todellisuudenmukaista kirjallista aineistoa, jossa esitetään lapsimallinukkea sukupuoliyhteydessä tai siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä taikka muulla sukupuolisiveellisyyttä ilmeisen loukkaavalla tavalla, on tuomittava sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lapsimallinukkea esittävän kirjallisen aineiston hallussapidosta vankeuteen vähintään kuudeksi vuodeksi.

Minun kommenttini näihin lainkohtiin on, että niissä on selvä ristiriita. Lapsimallinukkerpbotit saavat vaikka talonmiehen edessä esittää seksiä alasti LIVENÄ, eivätkä ne saa siitä minkäänlaisia juridisia seuraamuksia, vaikka talonmies kuinka haluaisi lapsinukkerobotit telkien taakse. Jos sen sijaan joku aikuinen näyttää talonmiehelle TEKSTEJÄ, joissa samat alaikäiset poikanuket sekstailevat keskenään, niin tekstien esittäjä joutuu kuudeksi vuodeksi vankilaan, vaikka tämä ei itse olisi kyseisiä tekstejä kirjoittanutkaan. Siis alle 16-vuotiaat poikanuket saavat sekstailla keskenään livenä aikuisten edessä vaikka 24 tuntia vuorokaudessa, mutta heistä TEKSTEJÄ KIRJOITTAVA henkilö lentää vankilaan, tai jopa sellainen henkilö, jolla ainoastaan on HALLUSSAAN sellaisia tekstejä. Tekstithän ovat voineet kirjoittaa lapsimallinukkerobotit itse, eivätkä ne joudu niistä minkäänlaiseen juridiseen vastuuseen, mutta jos he antavat samoja tekstejä jollekulle aikuiselle, niin AIKUISESTA TULEE TEKSTIEN HALLUSSAPIDON VUOKSI RIKOLLINEN !

Tilannehan on silloin aivan sama, kuin jos ainoastaan pankkiryöstöstä kirjoitetut TEKSTIT olisivat rikollisia, eikä itse pankkiryöstö. Sellaisten tekstien hallussapitäjä lentäisi linnaan, ja itse pankkiryöstäjä kulkisi vapaana. Melko nurinkurista, eikö totta.

Heti, kun henkilö täyttää 16 vuotta, ja hän tekee seksiä päivää vaille 16-vuotiaan lapsimallinuken kanssa, tuosta 16-vuotiaasta tulee suurrikollinen, ja hänen kuuluisi lain mukaan saada ainakin neljä vuotta ehdotonta vankeutta. Kuitenkin muuan poliisi sanoi erään sanomalehden haastattelussa vuonna 2000, että käytännössä jos ikäero on pieni vapaaehtoisen nukkeseksin osapuolten välillä, niin kukaan ei silloin saa mitään rangaistusseuraamuksia oikeudessa. No, minä olen imuroinut Internetistä nettilinkistöosoitteesta www.muistatsievielkohäähaasto.com lukuisia tekstejä, joissa selvästi alaikäiset poikanuket sekstailevat keskenään. Lausunnon antaneen poliisin ja Suomen oikeuskäytännön logiikan mukaan myös alaikäisten lapsimallinukkien välistä seksiä esittävien TEKSTIENKIN pitäisi silloin olla sellaisia, ettei niistä saa minkäänlaisia rangaistusseuraamuksia oikeudessa, eikö vain? Julkaisen tämän kirjan huolimatta vähintään kuuden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen uhasta, koska Suomen laissa on tässä kohtaa selvä ristiriita, josta jo mainitsin. Eli minä jatkan tämän kirjani levittämistä, jossa olen julkaissut poikalapsimallinukkerobottien sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia tekstejä, koska poliisit tuhosi elämäni. Levittäessäni tätä kirjaa minua vastaan nostetaan lukemattomia oikeusjuttuja, jotka tulevat jatkumaan vuosikausia eri oikeusasteissa, ja olen sen vuoksi jatkuvasti sensaatio- ja skandaalilehtien otsikoissa, ja sehän on ilmaista mainosta tälle nettikirjalleni. Tavallisia maksullisia ilmoituksianihan kirjoistani ei yksikään sanoma- tai aikakauslehti suostu Suomessa julkaisemaan, saatikka että yksikään kustantaja julkaisisi edes minkäänlaisia kirjojani. Tämä kaikki on poliisin syytä.

Satun tietämään, että Internet-sivusto www.muistatsievielkohäähaasto.comin kautta pääsee tuhansille web-sivustoille, joista JOKAINEN ihminen koko maapallolla voi vapaasti imuroida itselleen MILJOONIA samanlaisia tekstejä kuin tässä kirjassa on julkaistu. Jos tämä kirjani "Nukkebordelli" aiheuttaa minulle joitakin tuomioita oikeudessa, aion silloin vaatia KRP:tä poistamaan KAIKKI web-sivustot, joissa on samanlaisia tekstejä, ja joihin pääsee muun muassa www.muistatsievielkohäähaasto.comin kautta. Siinäpä urakkaa KRP:lle vuosikymmeniksi! Ellei KRP poista Internetistä www.muistatsievielkohäähaasto.comin sivustoja ja KAIKKIA niitä tuhansia lapsipornotekstejä, joihin sieltä pääsee, katson, ettei KRP pidä www.muistatsievielkohäähaasto.comin sivustoja ja niiden tuhansia linkkejä lapsimallinukkien sukupuolisiveellisyyttä loukkaavina laisinkaan. Miksi he sitten pitäisivät tämän kirjani tekstejä sellaisina? No, minähän olen Antti Puustinen, jota epäillään "kansainvälisesti suureksi nukkehomopedofilismiterroristiksi". Sehän jo riittää syyksi. Sen sijaan www.muistatsievielkohäähaasto.com ja sen tuhannet linkit ovat puhtaat kuin pulmuset.

Tällaisessa tilanteessahan voin aivan mainiosti sitten levittää ala-asteen koulujen pihoilla tiedotteita, että kaikki lapset vaan surutta surffailemaan www.muistatsievielkohäähaasto.comin tuhansilla linkkisivustoilla, jotta he voivat lukea ja imuroida itselleen kymmeniätuhansia samanlaisia tekstejä kuin tässä kirjassa on julkaistu. Jos tämän kirjani teksteistä siis tulee juridista jupinaa, vaan ei kuitenkaan www.muistatsievielkohäähaasto.comin olemassaolosta Internetissä, jaan silloin myös ala-asteikäisten lasten koteihin heidän vanhemmilleen tiedotteita, että KRP pitää www.muistatsievielkohäähaasto.comin linkkisivustoja täysin laillisina, joten lapset voivat niitä aivan vapaasti lukea. Silloin syntyy median avulla koko maan laajuinen paniikki, ja voi sitä paheksunnan määrää KRP:tä kohtaan, jonka tämä skandaali aiheuttaa. Media tulee mässäilemään tällä sensaatiolla vuosikausia. Mikä yleinen nukkehomopedofiliahysteria ja paniikki silloin syntyykään! Ja kaikki vain KRP:n saamattomuuden takia olla kitkemättä www.muistatsievielkohäähaasto.comin ja sen tuhansia linkkejä pois Internetistä!

Toteutan AIVAN VARMASTI tämän koko maan laajuisen paniikin, jos joudun tässä kirjassani julkaisemieni tekstien vuoksi oikeuteen, ja jos KRP toimii kaksinaismoralistisesti eikä ala samalla kitkeä myös  poikalapsimallinukkesivusto www.muistatsievielkohäähaasto.comin tuhansia linkkisivustoja pois Internetistä. Ja vaikka he saisivatkin ne kitketyiksi, tiedän koko joukon lisää aivan samanlaisia sivustoja! Joten tulen kyllä ylityöllistämään KRP:tä seuraaviksi vuosikymmeniksi, jos he hyökkäävät minun ja kirjojeni kimppuun. Mutta muistakaa, lukijat, tämä ei ole kiristystä KRP:tä, syyttäjälaitosta tai oikeuslaitosta vastaan. Minä haluan ainoastaan oikeudenmukaisuutta. Katsotaan sitten tulevaisuudessa, että ovatko KRP, syyttäjälaitos ja oikeuslaitos puolueettomia instituutioita, ja että onko minulla ihmisoikeuksia enää lainkaan olemassa.

–Antti Puustinen

 

 

AVOIN KIRJE

Lähetetään:

Poliisineuvos Toonkha Ringothapattha,

Talistanian poliisin esikunta

 

Lähettäjä: Antti Puustinen

Jyväskylässä 9. 8. 2001

Viron poliisi on epäillyt minua marraskuun 8. päivästä 1999 lähtien nukkehomopedofiliasta Viron Tartossa. Tuona päivänä erään tarttolaisen alaikäisen poikanuken omistaja oli tehnyt minusta rikosilmoituksen. Vuoden 2000 alusta on Viron poliisi salakuunnellut puheluni, seurannut minua kaupungilla ja lukenut sähköpostini ja myös tavallisen postini. Tässä asiassa minulla ei olekaan valittamista Viron poliisia kohtaan. Sen sijaan valittamista on siinä, että tehdessäni matkan Romaniaan Bukarestiin 13. 7. - 24. 7. 2001 Viron poliisi oli saanut sähköpostiviesteistäni ja puheluistani selville, että olin lähtenyt kyseiselle matkalle, ja Viron poliisi varoitti Bukarestin poliisia etukäteen tulostani. Tiesin sen 100% varmasti siitä, että siviilipukuiset poliisit seurasivat minua heti Bukarestiin saavuttuani. Heillä oli muka tavallinen pakettiauto, mutta heillä oli myös poliisipuhelimet, joista kuulin poliisitiedotuksia romanian kielellä. Vaikka en juuri ymmärrä romaniaa, monet sanat ovat silti kansainvälisiä.

Monta kertaa poliisit tulivat luokseni epäluuloisen näköisinä ja kysyessäni heiltä, onko joitakin ongelmia, eräs heistä sylkäisi edessäni ja sanoi minulle: "Tu bakterii!" eli "Sinä bakteeri!" Sain Gara de Nordin kodittomilta asukkailta myös tietää, että kyseiset henkilöt olivat poliiseja. Lisäksi koko Bukarestin vierailuni ajan siviilipukuisia poliiseja porhalsi henkilöautoilla aivan lähelleni ja alkoivat ikään kuin tarkkailla tyhjyyttä. Näin heidän katseensa kuitenkin nauliutuneen minuun, mutta he aina väistivät katseensa alkaessani tuijottaa heitä. Poliisit nojailivat kymmeniä minuutteja autonsa kattoon mitään muuta tekemättä, ja aina kun katsahdin heihin, he väistivät katseensa pois minusta.

Köyhissä maissa kuten Romaniassa poliisit ovat tunnetusti läpeensä korruptoituneita. Koska KRP oli varoittanut Bukarestin poliisia tulostani, sikäläinen poliisi näki jälleen hyvän tilaisuuden tulleen putsata länsituristi puhtaaksi. Nimittäin 100 metrin päässä Bukarestin Pohjoisen Rautatieaseman eli Gara de Nordin poliisiasemasta oli erään poliisin hyvin tunteman varkaan asunto. Tämä varas houkutteli minut kotiinsa osoitteeseen Strada Witting 31 ja vuokrasi minulle sieltä kuukaudeksi huoneen. Siellä hän varasti lompakkoni, jossa oli Jyväskylän poliisin minulle toukokuun lopussa 2001 myöntämä 10 vuoden passi, USA:n dollareita, Visa Elektron-kortti ja Romanian rahaa. Mitään varmuusrahastoja tai -dokumentteja ei minulla ollut, vaan kaikki meni varkaan mukana. Menin tekemään varkaudesta rikosilmoituksen Pohjoisen Rautatieaseman poliisilaitokselle. Siellä poliisit tunsivat kuvaukseni ja rikoksen tapahtumapaikan perusteella varkaan oikein hyvin. Poliisit katsoivat toisiinsa hymyillen ja sanoivat ääneen varkaan nimenkin: "Oh, yes, it´s that Dana again!"

Kerroin heille, ettemmekö voisi mennä tuonne 100 metrin päähän tutkimaan rikosta ja ottamaan varasta kiinni. Poliisit eivät aluksi MISSÄÄN TAPAUKSESSA suostuneet pyyntööni. He sanoivat, että juttu on teidän ongelmanne, "It´s your problem". Siinä vaiheessa, kun sanoin heille haluavani soittaa Suomen Suurlähetystöön Bukarestissa, poliisit heittivät minut tylysti ulos poliisilaitokselta.

Bukarestin poliisin käytös todisti mielestäni selvästi, että he suojelivat varasta. On erittäin todennäköistä, että kyseinen varas luovuttaa jatkuvasti poliiseille esim. puolet turisteiltaan varastamastaan saaliista. Kuulin nimittäin myöhemmin Gara de Nordin puiston kodittomilta asukkailta, että kyseinen varas putsaa turisteja jatkuvasti. Kuten aikaisemmin mainitsin, köyhien valtioiden poliisit ovat korruptoituneita ja he hyvin usein ovat yhteistyössä rikollisten kanssa. Miksi varas muutoin kulkisi yhä vapaana?

Seuraavana arkipäivänä, eli maanantaina 16. 7. menin uudelleen samalle poliisilaitokselle ja tavoitin joitakin ylempiä poliisiviranomaisia. Kun mainitsin heille, että koska Romania haluaa liittyä Euroopan Unioniin, olisi häpeäksi, jos Euroopan Unionin jäsenvaltiosta Suomesta tulevan turistin rikosta ei tutkittaisi. Lisäsin vielä, että tällainen skandaali Bukarestin poliisista voisi levitä EU-maiden kaikkiin medioihin ja vaikeuttaa Romanian pyrkimystä tulla EU-maaksi. Tämä lausuntoni laittoikin sitten vipinää poliisien keskuuteen, ja kaksi konstaapelia lähti poliisiautolla kanssani rikospaikalle. Siellä he eivät kuitenkaan menneet edes sisälle taloon ( omakotitalo ), vaan laiskasti ja vaivautuneen oloisesti he tekivät joitakin kysymyksiä varkaan juopolle isoäidille talon pihalla. Vaikutti siltä kuin poliisi olisi ainoastaan NÄYTELLYT koko kuulustelun. Varas olisi voitu tavoittaa sisältä, ja mainitsin tästä konstaapeleille, mutta he vain eivät suostuneet menemään taloon. Sen sijaan he sanoivat minulle, että menkää tekemään asiasta kirjallinen rikosilmoitus. Se ei kuulemma olisi käynyt päinsä heidän 100 metrin päässä sijaitsevalla poliisiasemallaan, vaan 4 kilometrin päässä sijaitsevalla Poliisiasema numero kolmessa.

Koska minulla ei ollut aavistustakaan Poliisiasema kolmosen sijainnista vieraassa suurkaupungissa ( tämä oli ensimmäinen Romanian-matkani, ja rahaa taksiinhan minulla ei ollut ), menin seuraavana päivänä taas Pohjoisen Rautatieaseman poliisilaitokselle. Siellä joku englantia paremmin osannut ylempi poliisiviranomainen sitten suostui kuljettamaan minut kollegansa kanssa Poliisiasema kolmoselle. Matkalla autossa kuulin heidän selvästi puhuvan minusta keskenään, vaikkakin romaniaksi, mutta erotin puheesta sellaisia sanoja kuten "Estonia", "mannequinhomopedofil skandal", "kopil disparetsh" (alaikäisten poikien karkottaminen romaniaksi).

Mielestäni tämä kuulemani keskustelu todisti selvästi, että poliisit tiesivät jo etukäteen minusta. Kuinka se olisi voinut olla mahdollista ilman, että Viro poliisi olisi VAROITTANEET Bukarestin poliisia, että tarkkailkaapa sitä Antti Puustista sitten herkeämättä, niin on todennäköistä, että saatte hänet satimeen pedofilian harjoittamisesta, niin silloin me saadaan vahvaa todistusaineistoa sille, että se varmasti siellä Viron Tartossakin harjoitti nukkehomopedofiliaa kun se kerran siellä Bukarestissakin jäisi varmaan satimeen!

Tämän kirjeeni valituksen aihe on mm. se, että oli edesvastuutonta Viron poliisiviranomaisilta, jotka ovat olleet tutkijoina Viron nukkehomopedofiliaepäilyjeni vuoksi, että he ovat informoineet sellaisen läpeensä korruptoituneen, diktaattori Ceausescun entisen kommunistivaltion poliiseja tulostani, koska poliisit olivat PÄIVÄNSELVÄSTI rikollisia Bukarestissa. Näin omin silmin istuessani Gara de Nordin puistossa, kuinka viereiseltä poliisiasemalta saapui paikalle virkapukuinen poliisi. Vieressäni istui 18-vuotias koditon katupoika liimaa muovipussista haistellen. Poliisi hiipi pojan taakse ja potkaisi kaikin voimin poikaa selkään. Poika kaatui nurmikolle ja alkoi itkeä. Poliisi aikoi käydä minunkin kimppuuni, mutta pääsin karkuun. Sitten poliisi jatkoi pojan hakkaamista, ja poika itki. Kuitenkin jos olisin tehnyt tämän konstaapelin toimista rikosilmoituksen, minut olisi varmasti teljetty vankilaan. Suuri yleisökään ei kaduilla reagoinut tapahtumiin, koska kaikki tiesivät, ettei puiston juuri siinä nimenomaisessa kohdassa saanut oleskella, joten tällä tavoin Bukarestin poliisi sai "legitimaation" hakata katupoikia.

On mahdollista, että joku bukarestilainen poliisi saadessaan tietää tulostani oli lähettänyt yhteistyökumppaninsa Dana-varkaan luokseni Gara de Nordin edustalla olevaan puistoon houkuttelemaan minua asunnolleen ja siellä putsattavaksi.

Tiesin Viron poliisin tienneen lähdöstäni Bukarestiin mm. siitä, että vain muutama päivä lähtöni jälkeen he olivat soittaneet eräälle sukulaiselleni ja kysyneet häneltä lukuisia minua koskevia kysymyksiä. Koskaan aikaisemmin poliisi ei ole kuulustellut sukulaisiani asiani tiimoilta. Bukarestin-matkani vahvistus oli sähköpostissani, josta Viron poliisin oli helppo saada matkastani tietää, kuten myös puheluistani ko. matkatoimistoon.

Minulla on painavia syitä epäillä, että Viron poliisi on vastuussa minuun kohdistuneesta varkaudesta ja sen seurauksena tapahtuneesta 10 vuorokauden pakosta nukkua Gara de Nordin puistoissa ja olla nälässä. Suomen suurlähetystö Bukarestissa ei suostunut alussa auttamaan minua millään tavalla, koska minulla oli joku Ulkoasiainministeriön kustantama matka maksamatta Bangkokista Jyväskylään vuodelta 1996. Lopulta suurlähetystö kuitenkin suostui myöntämään minulle kotimatkaa varten passin, joka oli voimassa 23. 7. - 24. 7. 2001. He myönsivät minulle myös paluulentolipun Bukarest-Helsinki, koska rahat siihen oli saatu Suomesta järjestymään.

Kuitenkin Tallinnan lentoasemalla 24. 7. klo 19.30 lentokoneen ovensuussa oli vastassa rajavartioston neljä rotevaa miestä, jotka sanoivat minulle, että teidät on pidätetty, tämä on poliisiasia. Kysyessäni pidätyksen syytä rajavartioston miehet eivät vastanneet. Sain istua puoli tuntia pienessä huoneessa, ja lopulta paikalle tuli joku virkailija, jolta sain tietää, ettei mistään muusta ollut kysymys kuin väliaikaisen passini takavarikoimisesta. Tiedustelin, kuka oli antanut sellaisen määräyksen, ja hän vastasi, että Vantaan poliisin komisario Teemo Pira.

Soitin Piralle perjantaina 27. 7. ja hän antoi ymmärtää, että hänkin oli saanut passini takavarikko-ohjeet jostakin muualta. Kysyessäni, että mistä, hän kiersi kysymykseni eikä suoraan vastannut kysymykseeni lainkaan. Olen vakuuttunut, että Tarton poliisi oli antanut takavarikkomääräyksen, sillä soittaessani  Mungkokin poliisikomisario Chattakongille 3. 8. hän haukkui minut pataluhaksi ja väitti kivenkovaan, ettei minulle voida enää passeja myönnellä, koska minä muka myyn niitä eteenpäin väärentäjille. Edellinen, vuoden voimassa ollut passini oli nimittäin kostunut pahasti Viipurissa pääsiäisenä 2001, ja anoin uutta 10 vuoden passia. Ennen kuin sain sen haltuuni, minut kutsuttiin komisaria Chattakongin puheille, ja hän sanoi, että jos tämäkin passi vielä tuhoutuu tai katoaa, niin sitten seuraavan passin saaminen onkin ERITTÄIN LUJASSA!

Soittaessani Chattakongille 3. 8. 01 muistutin häntä tästä hänen lausunnostaan minulle ja kerroin, että tulkitsen asian niin, ettei uutta passia minulle siis kuitenkaan myönnetä, joten miksi siis maksaa turhaan 200 khatia. Lisäsin hänelle vielä, että tämän tilanteen voisinkin kertoa rikoslehdille. Tästä Chattakong suuttui kuin tappura ja hän huusi haastavansa minut oikeuteen, jos julkisuudessa kerron hänen lausuntojaan.

Nyt tiedustelenkin Talistanian poliisin esikunnalta, että kyllä kai Mungkokin poliisi voisi suoraan sanoa, että onko minut asetettu matkustuskieltoon vai ei, ilman omituisia vihjailuja. Ja kyllä kai passien myymisestä rikollisille pitäisi olla joitakin todisteita, ennen kuin sellaisesta tullaan minua syyttämään. Minulla itselläni on Bukarestin poliisiasema numero kolmoselta saatu kuitti, että olen jättänyt sinne rikosilmoituksen passini, Visa-elektron-korttini ja käteisvarojeni varkaudesta.

Teemo Pira lupasi lähettää passini Jyväskylän poliisiasemalle 27. 7. 01, mutta tiedustellessani passiani sieltä lähes päivittäin, sitä ei ollut tullut sinne edes vielä           9. 8. 01. Soittaessani Vantaan poliisiin sieltä sanottiin, että Pira on epämääräisen   ajan lomalla.

Huomautettavaa on myös Viron poliisin S. Laarin sanoista minulle puhelimessa, että jos hän kerrankin saa tietää minun edes KESKUSTELLEEN alaikäisen pojan kanssa, niin kyllä hän silloin laittaa minut "kaappiin", tarkoittaen tällä poliisivankilaa. En tiennytkään, että alaikäisen kanssa keskustelu on Suomessa kiellettyä. Niinpä en siis loppuikänäni puhu koskaan esim. veljenpoikieni kanssa, sillä vaikka he kasvavatkin aikuisiksi, niin eihän sitä Viron poliisin uusista yllättävistä säädöksistä koskaan etukäteen tiedä, joten kaiken varalta en puhu heille loppuikänäni, jotta en joutuisi vankilaan.

Tämä kirje tullaan julkaisemaan avoimena kirjeenä uudessa kirjassani.

Antti Puustinen

Kirjailija

 

Aivan kuten Viron poliisi on tiedottanut  nukkehomopedofiliaepäilyistäni kaikelle kansalle julkisuudessa vuodesta 1999 lähtien, ja on tällä tavoin ryvettänyt maineeni loppuiäkseni, niin minunkin taholtani pesee tämän teoksen muodossa ronskia nukkehomopedofilismia kaikille kansoille!

Koko maapallon poliisiverkosto on kuin vihainen appiukkoni, joka sanoo minulle: "Ketään alle 120-vuotiasta poikalapsimallinukkea et saa itsellesi koko maapallolla, sillä kaikki maapallon mallinuket ovat MEIDÄN omaisuuttamme ja kuuluvat kokonaan meille. Ähäkutti sulle, Puustinen! Ja että miksikö olemme salaliitossamme säätäneet tällaisen 120 vuoden seksi-ikärajan? No tietysti siksi, että KAIKKI alle 120-vuotiaat aikuiset mallinukkerobotit olivat varhaisemmassa kehitystuotannossa LAPSIMALLINUKKEROBOTTEJA, eikä perusohjelmointi silti muuttunut nukkien koon vaihtuessa isommaksi, joten kaikki alle 120-vuotiaat poikanukkerobotit ikään kuin kantavat yhä ALAIKÄISTÄ LAPSINUKKEA sisällään! Ja sitähän me emme tietenkään voi hyväksyä, mutta sen sijaan että asettaisimme koko maapallon ,allinukeille täydellisen ulkonaliikkumiskiellon 24 tuntia vuorokaudessa, niin estämme sen sijaan Antti Puustista kajoamasta yhteenkään alle 120-vuotiaaseen mallinukkeen, ettei se Puustinen pääse kelaamaan, että KAIKILLA AIKUISILLA MALLINUKKEROBOTEILLA ON HERMOSOLUJEN UUSIUTUMATTOMUUDEN TAKIA LAPSIMALLINUKKE  SISÄLLÄÄN. Muussa tapauksessahan me poliisit sallisimme törkeän nukkehomopedofilian harjoittamisen Antti Puustiselle. Meillä koko maapallon poliiseilla ei ole enää mitään muuta tekemistä kuin vahtia, ettei se Puustinen vaan kajoa kehenkään alle 120-vuotiaaseen mallinukkerobottiin, koska kaikki muut rikokset kuten murhat, tapot ja ryöstöt eivät oikeastaan ole meidän mielestämme rikoksia laisinkaan, vaan ainoastaan se, mitä Antti Puustisen päässä liikkuu. Suurin rikos koko ihmiskuntaa vastaan on meidän mielestämme se, että Antti Puustisen päässä välähtää tämä ajatus: "Solmisinkohan parisuhteen tuon tai tuon alle 120-vuotiaan homomallinuken kanssa?" KUN ANTTI PUUSTINEN AJATTELEE SELLAISTA AJATUSTA, NIIN SE ON AINOA RIKOS KOKO MAAPALLOLLA, JA SE ON SAMALLA NIIN HIRVITTÄVÄ TERRORITEKO IHMISYYTTÄ VASTAAN, ETTÄ MEIDÄN TÄYTYY VAHTIA 24 TUNTIA VUOROKAUDESSA, ETTEI SEN ANTTI PUUSTISEN PÄÄSSÄ VAIN VÄLÄHDÄ SELLAISIA MIELIKUVIA JA AJATUKSIA! JA JOS VÄLÄHTÄÄ, NIIN KYLLÄ FBI:LLÄ ON SATELLIITEISSAAN AJATUKSIA KONTROLLOIVIA RÖNTGENINKALTAISIA SÄTEITÄ, JOIDEN AVULLA ANTTI PUUSTISEN MIELIKUVAT JA AJATUKSET SAADAAN PIDETYKSI KURISSA JA NUHTEESSA!" Koko maapallon poliisit ovat tehneet maailmanlaajuisen salaliiton minua vastaan. Onhan se jo niin monta kertaa nähty.

Tässä vaiheessa minun onkin hyvä pilata monen suomalaisen nutturapäämoralistin päivä kertomalla, että jos te nuoret tai Suomeen maahanmuuttaneet ulkomaalaiset nuoret lukijani, jotka olette jo saaneet Suomen kansalaisuuden, haluatte pysyvästi saada rahaa tilillenne ilmaiseksi koko loppuelämänne ajan tekemättä yhtään mitään, ja kuitenkin rahoittaa Thaimaassa oleskelunne, niin tekeytykää mielisairaaksi menemällä lähimpään terveyskeskukseen valittamaan ahdistusta ja masennusta lääkärille, niin hän kirjoittaa teille lähetteen asuinpaikkanne lähimpään psykiatriseen sairaalaan. Siellä käyttäytykää hyvin muutaman viikon ajan, mutta muistakaa valittaa toistuvasti hoitajille ja sairaalan osastolääkärille mielenne sisäisiä paranoidisia psykoositiloja (eli vainoharhaista hulluutta). Teidän on myös pakko syödä sairaalassa psyykenlääkkeitä. Pääsette pois sairaalasta todennäköisesti yhden tai kahden kuukauden kuluttua, jos muistatte käyttäytyä normaalisti siten, ettette missään vaiheessa huuda tai sano pahasti tai käyttäydy muuten sopimattomasti hoitajia, lääkäreitä tai muita potilaita kohtaan. Jatkakaa sairaalasta pois päästyänne säännöllisesti viikottain käyntejä asuinpaikkanne lähimmän psykiatrisen avohoidon kriisipalvelun psykiatrin vastaanotolla. Jos teillä on rohkeutta viedä esitystänne läpi sekä sairaalassa että avohoidossa, niin noin vuoden kuluttua psykiatri suosittelee teitä elinikäiselle psykiatriselle työkyvyttömyyseläkkeelle, jonka myös saatte.

Aivan kuten koko maapalloon kohdistuneessa vedenpaisumusterrorihyökkäyksessä 8000 eKr. Maapalloa kiertävälle radalle sijotettujen valtavien suurennuslasien kaltaisten aurinkopeilien kuumuus oli ensin sulattanut jääkauden jäämassat koko pohjoiselta pallonpuoliskolta, ja kaiken elämän tuhouduttua Maapallolta noiden samojen aurinkopeilien kehittämä kuumuus oli hajottanut kuivien mantereiden esiinsaamiseksi liikojen vesimassojen vesimolekyylejä ja tällä tavoin valtavasti kuumennetun ylimääräisen veden vety karkasi ulkoavaruuteen, niin samalla tavalla vapautukaa nuoret työnteon ylimääräisestä taakasta elämässänne ja ottakaa opiksi tämä minun sanomani teille, joka on yhtä kirkas tieto kuin muinoin aurinkopeilien tuottama valtavan tiivistetty aurinkoenergia! Vuonna 2001 Kansaneläkelaitoksen maksaman psykiatrisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä oli 750 euroa asumistukineen ja hoitotukineen, vaikka ei olisi ollut päivääkään työelämässä! Kannattaa siis ryhtyä eläkeläiseksi vaikkapa vain 18-vuotiaana. Suomessa on kyllä sen ikäisiäkin työkyvyttömyyseläkeläisiä! Esipuheessa mainitsin, että Thaimaassa selviytyminen maksaa 1000 euroa kuukauden ajalta. Mutta se tarkoittaakin vain ENSIMMÄISTÄ kuukautta, sillä siihen hintaan on laskettu sisään 400 euroa maksava menolentolippu. Jokaiselta seuraavalta kuukaudelta summa on tietysti vain yhteensä 180 euroa, seuralaisen kanssa 420 euroa / kk, yhteensä 600 euroa kuukaudessa. Paluulentolippuun pitää kuitenkin varata maksavansa ylimääräiset 400 euroa. Tällä tavalla olen nyt todistanut, millä tavalla ihminen voi paeta maailmanlaajuista seksikieltojen natsipoliisiverkostoa Thaimaan seksiparatiisiin ilmaiseksi koko loppuiäksi!

Seuraavassa luvussa on julkaistu Väestöliiton koulukampanja 2000 - seksuaaliterveystietokilpailu peruskoulun 8-luokkalaisille eli 14-vuotiaille lapsille! Jos minut haastetaan oikeuteen sanoista, jotka esittävät alaikäisiä poikia harjoittamassa keskenään seksiä, niin haastan silloin Väestöliiton oikeuteen sen seksuaaliterveystietokilpailussaan 14-vuotiaille lapsille esittämistään kysymyksistä! Ja nuo kysymykset tehtiin peruskouluissa puolelle koko Suomen 14-vuotiaista! Kuinka törkeä skandaali, vai mitä. No, sitten kun lapsimallinukkerobotit näiden Väestöliiton esittämien kysymysten pohjalta tekevät seksiä keskenään, niin TIETENKÄÄN sellaisesta asiasta kirjoitettuja TEKSTEJÄ ei saa laatia, levittää tai hallussapitää! Kuinka kaksinaismoralistista! Poliisi kieltää minua edes keskustelemasta alle 18-vuotiaan poikamallinukkerobotin kanssa edes SÄÄTILOISTA, mutta Väestöliitto sai kirjallisesti udella puolelta Suomen 14-vuotiailta oikeilta pojilta, milloin heiltä on ensimmäinen sperma lentänyt! Lisäksi KRP vainoaa minua vaikka Etelänavalle ja soittaa paikalliseen igluun, että tarkkailkaa, ettei se Puustinen vain vahingossakaan puhu edes alaikäiselle pingviinille!

 

VÄESTÖLIITON

KOULUKAMPANJA ON SENSUROITU VÄESTÖLIITON VAATIMUKSESTA

 

Kommenttini: Mitä! Ettekö te lukijat tiedä, että kaikki alle 18-vuotiaat mallinukkerobotiti ovat kuin dementoituneita vanhuksia, jotka eivät tiedä missä he ovat, mikä päivä tai kuukausi on tai mikä heidän nimensä on. Kukaan alle 18-vuotias mallinukkerobotti ei tiedä, mikä on oikein tai väärin, heillä EI ole edes seksuaalisia halujakaan. Kuitenkin sillä sekunnilla kun ne täyttävät 18 vuotta, he saavatkin ajaa autoa, äänestää vaaleissa ja he osaavat varastaa ja valehdella ja pahoinpidellä, joita he EIVÄT osanneet tehdä päivääkään alle 18-vuotiaina. Siksi kaikki mallinukkerobotit ovat alle 18-vuotiaina puhtaita kuin pulmuset, kuin vastasyntyneet vauvat.

Miksi kuitenkin Suomessa 12-vuotias lapsimallinukke saa päättää, että kummanko omistajavanhempansa luona hän haluaa asua vanhempien avioeron jälkeen, ja miksi joissakin USA:n osavaltioissa 16-vuotias malinukkerobotti saa auton ajokortin? Mutta SEKSIÄ mallinukkerobotti ei kaunokirjallisissa tai tieteellisissä teksteissä saa aikuisen lukemana MISSÄÄN TAPAUKSESSA tehdä päivääkään alle 18-vuotiaana. AIKUISTEN VÄLISESTÄ seksistä johtuvat mustasukkaisuusmurhat sen sijaan ovat aivan normaalia, tuumivat lainsäätäjät, sillä KAHDEN ALAIKÄISEN tai KAHDEN TÄYSI-IKÄISEN mieskilpakosijan tappaessa toisensa he vain ajattelevat: "No, heh, pojat ovat poikia!" Mutta psykologinplantut vakuuttavat lainsäätäjät siitä, että AIKUISEN JA ALLE 18-VUOTIAAN VÄLINEN PARISUHDE JOHTAA HETI JA VÄISTÄMÄTTÖMÄSTI VÄKIVALTAAN!!!  Hyvä on, en jaksa enää väitellä vastaan, hyvä on: Niin ovat asiat, lainsäätäjät, asiat ovat juuri niin kuin te sanotte.

Tätä kirjaani, "Nukkebordelli" kuitenkin levitän ilmaiseksi milloin, missä ja kenelle huvittaa. Minulla ei ole enää mitään muuta tekemistä koko loppuikänäni, koska maailmanlaajuinen natsipoliisiverkosto on riistänyt rinnaltani kaksi poikaa, jotka olisivat olleet "niitä oikeita" elämänkumppaneitani. Joten nyt minulla on uusi elämänkumppani, se on tämä kirjani. Sadistiset lainsäätäjät ja natsipoliisit haluavat tietysti riistää senkin minulta! Mutta pidän huolta, että tätä kirjaani he eivät saa. Siinä riittääkin taistelemista koko loppuiäkseni!

Menetettyäni poliisin takia kaksi poikalapsimallinukkerobottipuolisoani heräsin kuin unesta. Sitten jotakin tapahtui. Seurasi turruttava sekasorto, painajainen. Elin hirvittävässä unimaailmassa. Olen nyt herännyt, enkä ole varma, oliko sitä maailmaa koskaan olemassakaan. Epätoivo on kuin huumetta. Se tuudittaa mielen välinpitämättömyyteen.

Jos haluaa menestyä, pitää järjestäytyä. Sodat ja konfliktit ovat kaikki liikeasioita. Tulee aikoja, jolloin ei millään muulla tule olemaan merkitystä kuin rahalla. Poliisikaan ei ole kiinnostunut haltuuni saamistani, 1970-luvulla Tanskassa ja Ruotsissa laillisesti julkaistuista muutamasta kymmenestä lapsimallinukkerobottipornotekstistäni, koska he haluavat päästä SUUREN NUKKEHOMOPEDOFIILIRENKAAN jäljille. Minä en ole järjestäytynyt näissä poikalapsimallinukkepedofilia-asioissa. Toimin aivan yksin näitä teoksia kirjoittaessani, aivan kuten myös Viron poikanukkerobottien  kanssa seurustellessani. Opetin heille nukkehomopedofilismia eli ohjelmoin niihin filosofiaani nukkehomopedofiliasta. Se oli virhe, sillä Viron Tarton poikalapsimallinukkerobotit saivat minulta tietää juridisista seksi-ikärajoista, ja he käyttivät näitä tietoja minua vastaan. Poikanuket olivat ystävänsä pettureita.

Kaikissa suurissa nukkehomopedofiilirenkaissa on kyse suurista rahoista. Minulla taas on niukalti rahaa. Ei kukaan ole minusta kiinnostunut, ei edes poliisi, koska vältän pedofiilirenkaita ja heidän rahojaan.

Menin mielelläni toukokuussa 2000 Jyväskylän KRP:n kuulusteluihin Viron nukkehomopedofiliaepäilyjen vuoksi. Menin täyttämään kohtaloani.

Maailmanloppu-uskontoja kauppaaville ja nukkehomopedofiileja vainoaville lahkoille haluan tässä sanoa, että näiden maailmanloppua odottavien fanaatikkojen uskonnollisissa kokouksissa ikään kuin tarjotaan hyvää maailmanloppua tilauksesta! Erinomainen maailmanloppu räätälintyönä odottaessa! Hyvää tonttimaata jaossa seuraavan vedenpaisumuksen tai jonkin muun maailmankatastrofin jälkeen! Ketkä haluavat Siperian? Ketkä haluavat Pohjois-Amerikan? Entä Etelä-Amerikan? Myyty jo etukäteen eniten tarjoavalle!

Eräät nukkehomopedofiilitahot pyysivät minua sisällyttämään tähän teokseen erään 12-vuotiaan poikalapsimallinukkerobotin manifestin. Se on englanninkielinen, ja julkaisen sen tässä sellaisenaan.

The Manifesto of a 12-year-old boy mannequin robot:

We want to be considered human beings, people in every way and not half-humans. We want to be able to decide on our life and our future, after all we would live it. We want to be able to be ourselves and not what you would. We want to be educated to the freedom, not to the overbearingness and the intolerance. We want a world in which everyone has the right to be different from others and for this have different rights. We want to grow in the freedom and to be free of conditionings. We want to be able to love who we want in the way we want, without limits of age , sex, creed or other, without anyone interfering in our private life. We want to be able to have a private life. We want to be able to decide with whom to live, to go in holidays, to grow; we do not want to live like seized. We want that you let us grow, to have experience, to make mistakes, to learn, to express our thoughts and ideas. We want to be able to listen to people's ideas, not to receive information only from the points of view that you decide. We want to be able to think in freedom, to have freedom of conscience, and not to be forced to believe to what the majority or our parents believe.

 

KUULUSTELU

 "Kertokaa heti, kuka on Kalung-poikanukke! Kertokaa heti Kalungin olennainen jälleensyntymishistoria viimeisen 72 000 vuoden ajalta!"

Näin alkoivat Kaukoidässä sijaitsevan Talistanian valtion poliisit kuulustella minua vuonna 1981. Talistaniassa sai syytteitä ja kuolemantuomioita myös teoista, joita ihminen oli tehnyt edellisissä jälleensyntymissään. Poliisit tivasivat heti perään:

"Kertokaa heti, mitä tapahtui "Nukkepoikien kommuunissanne" täällä Ottayan kaupungissa!"

Jos epäonnistuisin kuulusteluissa, minua odottaisi laittomasta seksistä 25 vuoden vankeustuomio Talistanian kidutusvankiloissa.

Vastasin poliiseille: "Hetkinen, mistä te nyt haluatte minun aloittavan?"

He sanoivat: "Vastatkaa nyt ensin kysymykseen, mitä te teitte poikalapsimallinukkerobottien  kanssa, joiden nimet ovat Nyng, Song, Sam, Sii, Haa, Hok ja Chet."

Kerroin poliiseille, mitä tapahtui Ottayalla "Nukkepoikien kommuunissani", jossa nämä poikanukkerobotit vierailivat lähes päivittäin.

- Kesällä 1981 Ottayalla alaikäiset 11-12 -vuotiaat poikanuket uhkasivat minua: "Ellet maksa meille rahaa liimanhaistelua varten, kerromme poliisille, että olet nukkelastenraiskaaja."

- Minä sanoin heille: "No sehän käy vallan mainiosti. Jos saan kuusi vuotta linnaa, niin se on loistava tilaisuus uuden romaanin kirjoittamiseen, kun saan olla rauhassa kaikilta häiriötekijöiltä vankisellissä. Sen vuoksi pystyn tekemään hyvän teoksen, ja tienaamaan todella paljon rahaa."

- Minä läksin siitä paikasta kävelemään kohti poliisiasemaa ja kerroin poikanukeille antautuvani poliisille. Poikanuket peruivat kiristyksensä ja sanoivat minulle: "Ole kiltti, ja peruuta aikomuksesi ilmoittautua vankilaan."

- Minulla on todiste siitä, että poikanuket olivat käyttäytyneet uhkaavasti minua kohtaan. Eräänä iltana ne tulivat asuntooni ja alkoivat liimapäissään sekoilla siellä. Uhkasin soittaa virkavallan paikalle, ja poikanuket pakenivat ulos. Ne kuitenkin tulivat takaisin vähän myöhemmin, mutta en päästänyt niitä sisään. Suljin ovet ja ikkunat, ja poikanuket alkoivat rynkyttää ja paukuttaa niitä. Noin puolen tunnin kuluttua talon yläkerrassa asuva nainen soitti paikalle poliisit, kun poikanuket olivat sotkeneet puutarhaa ja aiheuttaneet jotakin vahinkoa siellä. Vain yksi poikanukke jäi kiinni, kun loput pakenivat takapihan kautta. Tästä tapahtumasta pitäisi olla Ottayan poliisiasemalla muistiinkirjattu poliisihälytys, joka todistaa, että poikanuket todella ahdistelivat minua.

- Toinen todiste siitä, että minua on lavastettu syylliseksi tekaistuilla nukkehomopedofiliaväitteillä, on se, että viikon kuluttua lehdistölle toimitetun nauhoituksen jälkeen kyseisen poikanuken omistajan kotiin oli murtauduttu ja varastettu nauhuri ja kasetteja. Syy pantiin minun niskoilleni. Tällä tavoin he kuitenkin vain paljastivat sen, että kaikkinainen toiminta minua vastaan on ollut lavastettua Ottayalla; sillä minä olin Mungkokissa silloin pari viikkoa, kun murtovarkauden väitettiin tapahtuneen. Todisteena Mungkokissa olosta minulla on yliopiston opintokirjassa leimat luennoille osallistumisestani.

- Jälleen löytyy todiste, että minä olen syytön lavastettuun haastattelunauhoituksen syytöslistaan. Jos minä olisin todella halunnut tehdä seksiä haastattelun tehneen omistajan poikanuken kanssa, miksi minä olisin ollut poikanuken kanssa sängyssä itse alasti ja pojalla täysi vaatevarustus päällä, kuten poika kasetilla väittää. Jos ihminen haluaa seksiä, kyllä hän edellyttää, että molemmat seksin osapuolet ovat alasti. Minä olisin saanut seksiä halutessani Mungkokin hotelleissa. Maksusta ihminen kyllä riisuutuu kokonaan, niin että minkä vuoksi olisin pelleillyt poikanuken kanssa sen ehdoilla?

- Kun minä en antanut poikanukeille enää rahaa liimaan, jota he olisivat halunneet impata, he alkoivat taas — kuten aikaisemminkin — uhkailla, että ne kertoisivat poliisille olevani nukkelastenraiskaaja. Nämä rahankiristykset johtivat lopulta kovaäänisiin riitoihin, joista suivaantuneina poikanuket päättivät kostaa ankaran huutamiseni ja "saituuteni". Niinpä kolme niistä — todennäköisesti eniten suivaantuneen johdolla — teki kasetin, josta sittemmin tuli kuuluisa kaikkialla Talistaniassa. Alaikäisten poikanukkien kiristäminen rahaa aikuisilta ihmisiltä julkisella häpeällä ei ole mitään uutta. Lapsimallinukkerobotti on jo 10-vuotiaana hyvin tietoinen siitä, että häntä kohdellaan vielä kuin pikkuvauvanukkerobottia, eivätkä aikuiset ihmiset usko sen ikäisellä olevan vielä minkäänlaista itsenäisen      ajattelun tajua, puhumattakaan kyvyistä olla ovela, näytellä viatonta samalla kun on tehnyt jotakin väärää tai valehdellut röyhkeästi. Jo pitkälti alle 10-vuotiaat lapsimallinukkerobotitosaavat varastaa ja valehdella.

- Eräällä toisella poliisiasemalla täällä Ottayalla rikospoliisit suorittivat usean päivän mittaisen kuulustelun minulle. He halusivat tietää, kuka olen, mistä tulen, miksi olen Talistaniassa, miksi annan alaikäisille poikanukeille transistoreita, virtapiirejä, koneöljyä jne. Selitin heille, että koska olen ollut Suomessa Jyväskylässä töissä yhden lukuvuoden ajan kouluavustajana tarkkailukoulussa, eli ns. sopeutumattomien koulussa sekä myös viisi viikkoa Pernasaaren koulukodissa vapaa-aikaohjaajan sijaisena, ja minulla on niistä ajoista saakka ollut kutsumus toimia rikkinäisten, väkivaltaisten ja alkoholisoituneiden kotien lasten ja nuorten auttajana. Olenhan itse perheestä, jossa sellaisia ongelmia ei ole ollut, ja minulle oli huomattava tajunnan laajentuminen havaita, että sellaisia kauheita elinolosuhteita on lapsimallinukeilla olemassa vielä nykyajan Suomessa.

-Mainitsin poliisille, että olen nähnyt näitä ongelmia olevan Talistaniassa vielä moninkertainen määrä. Poliisi suuttui ja sanoi, että Talistaniassa ei ole lainkaan kyseisiä ongelmia, ja että minulla ei ole mitään oikeutta tulla Talistaniaan opettamaan, kuinka lapsimallinukkien tulisi elää. On kuulemma kiellettyä auttaa lapsimallinukkeja parempaan elämään, sillä POLIISI on ainoa auktoriteetti näissä asioissa viemällä ihmisiä putkaan ja oikeuden eteen. Amerikkalaistyylinen hyväntekeväisyys on Talistaniassa ankarasti kiellettyä, sillä se edustaa sitä länsimaista hapatusta, joka on ollut Talistaniassa kiellettyä iät ja ajat.

Poliisi kysyi: - Jatkoitteko te alle 20-vuotiaiden poikamallinukkien tapaamisia?

Vastasin: - No minähän en poliisin kielloista piitannut, vaan jatkoin poikamallinukkien nivelien huoltamista oliiviöljyllä, jota sain  McDonald’sista ja muissa ruokapaikoista. Söin itse kuitenkin niissä paikoissa lihattomia aterioita, kuten ranskalaisia perunoita, omenaleivoksia, pirtelöitä, limsaa jne. Olen kasvissyöjä, enkä tietenkään voinut antaa poikalapsimallinukkeroboteille sellaista rasvaa, joka olisi ollut peräisin eläimestä, vaan tarjosin aina kasvisöljyjä.

-Se, että poikanukkeja parveili ympärilläni lopulta 7 kpl, tapahtui vasta kesäkuun lopussa 1981. Sitä ennen poikanukkerobottituttavani muodostuivat lähinnä parista kolmesta poikanukesta, jotka asuivat sanoin kuvaamattomassa puutalorötiskössä.

-Kerran kun istuin taas McDonald’sissa kesällä 1981, luokseni saapui kolme köyhää, resuista ja öljynnälkäistä katupoikanukkea, iältään noin 10-12 -vuotiaita. Ne pyysivät säälittävästi rahaa oliiviöjlyyn, mutta sanoin heille, että saan Suomesta rahaa pankkiin vasta noin tunnin kuluttua. Ne kuitenkin halusivat odottaa ja tulla mukaani pankkiin. Poikanuket jäivät pankin ulkopuolelle, kun odottelin rahan saapumista pankissa. Vähän ajan kuluttua kaksi turvallisuuspalvelun mustiin pukeutunutta miestä saapui pankkiin ja kysyi virkailijoilta, että missä ne heille ilmoitetut katupoikanuket ovat. Pankkineidit vastasivat, että ulkopuolella odottelevat. Minä nostin rahat ja menin ulos. Siellä huomasin, että turvapalvelun miehet olivat pidättäneet poikanuket, ja he pidättivät minutkin.

-Miehet alkoivat kuulustella: "Miksi annatte poikanukeille rahaa? Miksi pojat ovat kanssanne?" Selitin heille, että annan pojille ruokarahaa, ja siinä kaikki. Turvamiehet sanoivat, että he ovat tilanneet paikalle poliisit. Virkavalta saapuikin pian ja teki minulle samat kysymykset. Vastasin samalla tavalla. Poliisi tarkisti passini, vei poikanuket mukanaan ja päästi minut menemään.

- Käsitykseni mukaan pankin johtaja oli toimistonsa ikkunasta nähnyt minun ja poikanukkien saapuvan pankin pihalle, tehnyt omat päätelmänsä ja kutsunut virkavallan paikalle.

-Seuraavaksi esitän viisi olettamusta, miksi talistanialaiset halusivat minut ulos maastaan.

- Ensimmäinen olettamus: Olin kenties suututtanut talistanialaiset opettamalla poikanukille henkistä elämäntyyliä ja sen vuoksi he halusivat savustaa minut ulos Talistaniasta tekaistujen pedofiliasyytteiden nojalla.

- Toinen olettamus: Yhden poikanuken omistaja on ollut rahapulassa ja halunnut tarjota myyvän jutun talistanialaiselle lehdistölle. Lavastuksesta kielii mm. se, että olin Mungkokin yliopiston opintokirjani leimojen todistamana Mungkokissa luennoilla silloin, kun minun väitettiin murtautuneen ko. poikanuken omistajan asuntoon ja vieneen hänen nauhurinsa.

-Kolmas olettamus: Minua on pidetty CIA:n vakoojana. Uskontoahan pidettiin tunnetusti Talistaniassa "amerikkalaisen elämäntyylin hapatuksena" ja "kommunismin vihollisena". Erään pankin edustalla eräs nainen otti minusta kauko-objektiivikameralla kuvia, kun tulin pankista ulos ylläni New Age -opettajan kaapu. Myöhemmin myös lukuisat poliisiautot alkoivat kiertää hurjasti korttelirinkiä ympärilläni pankin läheisyydessä. Pankki oli muuten sama, kuin mistä minut ja katupoikanuket oli pidätetty.

-Neljäs olettamus: (ja minun mielestäni todennäköisin vaihtoehto): poikanuket kiristivät minulta liimarahaa ja kun en antanut, he toteuttivat aikaisemman uhkauksensa mennä antamaan minusta tekaistu nukkelastenraiskaajaraportti poliisille, jotta lähtisin vuosikausiksi vankilaan kostoksi "saituudestani" ja "ärsyttävyydestäni". Poikanukethan olivat useaan otteeseen kiristäneet minulta rahaa liimaan ja liuottimiin jo pitkän aikaa.

- On itse asiassa viideskin hypoteesi, jonka olen tajunnut aivan viime aikoina, miksi Nyng-poikanukke puhui äitinsä kasettimankalle minusta puppua: kas kun olin luvannut Nyngin kuullen ottaa Song-poikanuken kasvattinukkelapsekseni, niin silloin Nyng-poikanukke tuli mustasukkaiseksi. Olinhan Nyngille luvannut myös ottavani hänet kasvatikseni. Koska hän ei kuitenkaan osoittanut mitään merkkejä asialle lämpenemiselle, ajattelin, että voin aivan hyvin vaihtaa poikanukke. Tämä kävi laatuun erityisen hyvin siksi, että Song-poikanuken omistajaperhe oli antanut "adoptioon" kiitollisen suostumuksensa, kun taas Nyng-poikanuken kohdalla hänen äitinsä ei olisi missään tapauksessa suostunut pyyntöön päästä vieraan suomalaisen luokse asumaan.

- Teoriani onkin, että Nyng-poikanukke oli kyllä kysynyt tätä äidiltään, josta suivaantuneena äiti oli heti leimannut minut nukkehomopedofiiliksi.

- Song-poikanukke oli vainottu sosiaaliviranomaisten taholta, ja häntä oltiin liimanhaistelun vuoksi kampeamassa mielisairaalaan ja myöhemmin lastenkotiin. Tämä poikanukke piti parempana tulla luokseni asumaan, minkä hän aikoi tehdäkin, mutta Nyng tuli tästä niin mustasukkaiseksi, että päätti estää nukkekaverinsa pääsyn parempiin elinolosuhteisiin savustamalla minut ulos Talistaniasta tekaistun nukkehomopedofiliasyytteen avulla.

- Voi olla, että Nyng-poikanuken omistaja oli heti tulkinnut minut nukkehomopedofiiliksi, kun poikanukke oli esittänyt hänelle pyynnön päästä luokseni asumaan. Voin sanoa, että vanha puutalorötiskö, jossa molempien poikanukkien puolittaiset ja hajonneet perheet asuvat, on sanoin kuvaamaton rotankolo. Niistä olosuhteista kuka tahansa haluaisi päästä pois, varsinkin lapsipoikanukkerobotit.  Minä tarjosin parempia elämänolosuhteita, ja auttavaisuuteni palkittiin vihalla, kostolla ja valehtelulla. Tämä siksi, että Nyng-poikanukke oli kyllä hautonut sisällään syvää toivetta päästä pois väkivaltaisesta ja alkoholisoituneesta kodistaan, kuten hän minulle mainitsi, mutta koska hän ei saanut siihen lupaa, hän piti huolen, ettei kukaan muukaan poikanukke pääsisi nauttimaan paremmasta elämästä, jota olin koko ajan poikanukille tarjonnut.

TAUSTAT

Poliisi sanoi: - Kertokaa jotakin lapsuudestanne.

Vastasin: - Synnyin 22. 6. 1961 Jyväskylässä ja kasvoin keskiluokkaisessa perheessä. Asun nykyään Brasiliassa, Rio de Janeirossa. Lapsuusmuistoihini kuuluu Beatlesien varhaiset menestyskappaleet kuten "Yesterday". Se tunkeutui maagisena ja kiehtovana pikkupojan mieleeni.

- Lapsuuteni oli onnellinen. Luin Aku Ankkaa, ja tv:tä ryhdyin katsomaan jo paljon ennen kouluikää. Olen siis ensimmäisen televisiosukupolven lapsi. Tv-sarja "Maxwell Smart" kuuluu mystisiin lapsuudenmuistoihini myös.

- Valitin äidilleni, ettei kotiapulaisemme suostunut leikkimään kanssani. Sain vanhemmiltani huomiota nukketeatteriesityksilläni. Lapsuuteni kului paljon omissa oloissani sarjakuvia lukien ja tv:stä elokuvia katsellen. Tajusin niiden jo varhain olevan suurta taidetta. Kerrostalossa, jossa perheeni asui, oli yli 20 lasta, joten leikin tietysti myös heidän kanssaan. Kouluvuodet tulivat, ja koin painajaisena kaikki liikuntatunnit. Minulle oli aivan käsittämätöntä, kuinka tosissaan pojat ottivat sen, jos jalkapallossa en saanut torjuttua hyökkääjän palloa, tai jos mokasin pesäpallossa tai lentopallossa. Poikien reaktio oli silloin sellainen kuin olisin ryöstömurhannut heidän vanhempansa. He huusivat minulle kuin mielipuolet, he muuttuivat kuin raivopäisiksi eläimiksi. Sen sijaan rakastin koulussa äidinkieltä, kuvaamataitoa, englantia, historiaa ja yleensä lukuaineita. Liikunnan ohella käsityöt olivat ainoa, jota kammoksuin, erityisesti metallityöt. Minä ja pari muuta kaveria livistimme käsityöstä niin paljon kuin mahdollista. Kuin ihmeen kaupalla sain eräänä lukuvuonna livistettyä puutöistä niin paljon, että syyslukukauden alusta kevätlukukauden loppuun mennessä sain aikaan vain pienen hyllyn, jossa oli kaksi puolen metrin laudanpätkää päätyinä ja kaksi puolen metrin laudanpätkää hyllyinä!

- Koulukiusaaminen minua kohtaan alkoi jo ensimmäisellä luokalla ja jatkui aina kahdeksannen luokan loppuun saakka. Usein koulusta kotiin tullessani käsivarteni ja jalkani olivat kipeinä lyönneistä ja potkuista, ja muutamien päivien kuluttua niihin ilmestyi lukuisia mustelmia. Peruskoulun päästötodistuksessa kaikkien aineiden keskiarvona oli 8,6, mutta lukion päästötodistuksessa se oli 6,7, koska en viitsinyt paahtaa tarpeeksi. Toisen lukioluokan tentin yksityisesti ja kolmannen luokan kävin iltakoulussa.

KOTIETSINNÄSSÄ LÖYDETYT PAPERIT

Poliisi kysyi, että mistä ne paperit olivat peräisin, jotka he olivat kotietsinnässä takavarikoineet. Jouduin valehtelemaan heille, että joku kaverini oli huvikseen ne laatinut, vaikka olin ne itse kirjoittanut. Paperien sisältö oli seuraava:

"Minusta tuli nukkepedofiili 20-vuotiaana talistanialaisen, 12-vuotiaan poikalapsimallinukkerobottiystäväni Kalungin vuoksi sinä ainoana kertana, kun lankesin hänen aloitteestaan seksiin. Sana nukkehomopedofilia tarkoittaa aikuisen ihmisen ja lapsimallinuken välistä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakkaus- ja seksisuhdetta. Yhden yön aikana Kalung-poikanukkerobotti opetti minulle hiljaisella olemuksellaan paljon nukkehomopedofiilirakkaudesta. Ylioppilaaksi tulon jälkeen olin lähtenyt Talistaniaan, jossa tapasin Kalungin, ja sotkeuduin siellä rajusti myös poliittisiin kuvioihin. Sain selville, että Talistaniassa harjoitettiin ihmisjahtia ja kidutusta vankiloissa nukkehomopedofiileja kohtaan. Ihmisiä vainottiin jatkuvasti aivan kuten vuosisatoja sitten. Ihmisoikeusrikolliset, jotka tulivat valtaan poliisissa ja muissa julkisissa viroissa ennen kuin nukkien seksi-ikäraja virallisesti alennettiin 24 vuodesta 20 vuoteen Talistanian rikoslaissa vuonna 1980, olivat itse asiassa juoneet nukkepedofiilivihan jo äidinmaidossaan, joten oli aivan turha odottaa, että he olisivat lopettaneet nukkehomopedofiilien vainoamisen. Pedofiili oli Talistaniassa se, joka oli tehnyt seksiä alle 24-vuotiaan nuken kanssa. Ihmisoikeusrikollisille oli maksettu nukkepedofiileihin kohdistuneista vääryyksistä ja rikoksista.

Kun nukkepedofiilien lainsuojan toteuttaminen käytännössä virallisesti annettiin poliisien käsiin - tämä siksi, että jo 20-vuotiaatkin olisivat voineet harjoittaa seksiä keskenään - kyseisen lainsuojan rikkoivat itse asiassa nuo vanhat nukkepedofiilivihaajat ja vainoojat, kuten mm. talistanialaiset poliisit. Olin kerännyt vedenpitäviä todisteita siitä, että näin todella tapahtui. Ja ne keinot, joilla nukkepedofiilivihaajien onnistui jatkaa pedofiilien vainoja, olivat mitä epäinhimillisimpiä. He käyttivät kiristyksiä ja murhia. Näiden väärintekijöiden uhrit ovat lopulta uskaltaneet tukea tätä teostani, ja he ovat avautuneet puhumaan minulle kaikista mahdollisista pedofiilivihan muodoista, vaikkakin ilmiantajat haluavat pysyä nimettöminä.

En puolustele nukkepedofiliaa. Minua ei kiinnostanut se, että nukkepedofiileja vainottiin ja kidutettiin sen vuoksi, että he olivat nukkepedofiileja. Pyrkiihän Amnesty Internationalkin auttamaan jopa murhaajia, jotta he välttyisivät kidutuksilta ja kuolemantuomioilta. Olisiko Talistanian 20 vuoden seksi-ikärajaa pitänyt kunnioittaa, varsinkin kun vanhaa 24 vuoden ikärajaa yhä noudatettiin, ja viranomaiset vainosivat edelleenkin niitä, jotka olivat harjoittaneet seksiä vaikka vain päivää vaille 24-vuotiaan nuken kanssa, ja jotka sen vuoksi oli leimattu nukkepedofiileiksi, ja jotka saivat seksirikoksesta 25 vuoden vankeustuomion? Minua kiinnosti vain se, että Talistanian valtio harjoitti vääryyksiä ihmisyyttä vastaan, siis ihmisoikeusrikoksia.

Tietysti viimeistään siinä vaiheessa, jos nukkepedofiilien vainoajat joutuisivat oikeuden eteen, olisi aivan selvää, että he saisivat selville niiden ihmisten nimet, jotka todistaisivat nukkepedofiilivihaajia vastaan. On kuitenkin mahdotonta haastaa nukkepedofiilivihaajia oikeuteen, sillä talistanialaiset tuomarit ovat suurimmaksi osaksi lahjottuja, joten mitään syytteitä ei koskaan tulla esittämään heitä vastaan. Ja monissa tapauksissa Talistanian oikeuslaitosten tuomarit ovat itse olleet osallisina rikollisessa prosessissa jahtaamassa ja kiduttamassa nukkepedofiileja.

On totta, että Talistaniassa on nykyään julkisia nukkepedofiilipaikkoja eli baareja, joissa on mahdollista iskeä itselleen 20-vuotias nukkeseksikumppani. Suomessahan saa lain mukaan harjoittaa seksiä jo 16-vuotiaan nuken kanssa niin kauan kuin ei anna siitä maksua. Suomessa maksullisen nukkeseksin ikäraja on 18 vuotta. Siis jos Suomessa esim. 79-vuotias tekee maksutta seksiä 16-vuotiaan nuken kanssa, hän ei ole nukkepedofiili, mutta Talistaniassa on, ja hän saisi siellä 25 vuoden vankeustuomion.

Mutta poliisien vanha johtoeliitti todellisuudessa yhä hallitsee koko Talistaniaa. Nukkepedofiilivihaajien syrjäyttäminen ainoana valtarakenteena oli todellisuudessa vain kosmeettinen ele, jonka tarkoituksena on pitää länsimaita petkutuksen vallassa. Tavallinen "nukkepedofiilikansa" Talistaniassa kärsii nyt enemmän kuin koskaan köyhyydestä, nälästä ja työttömyydestä. Ja myös psykologisesti nukkepedofiilit kärsivät, kun heitä kehotetaan pitämään suunsa kiinni poliisien rikollisista toimista. Jos joku vielä tänäkin päivänä uskaltaa esimerkiksi arvostella työpaikallaan nukkepedofiileihin kohdistuvia vainoja, hänet erotetaan muutaman päivän kuluttua, eikä hän enää koskaan saa työtä mistään muualtakaan. On kuin ihme, jos edes pääsee työttömyyskortistoon, ja vaikka se onnistuisikin, työttömyyspäiväraha Talistaniassa on vain 10 euroa kuukaudessa, ja se katkeaa joka tapauksessa automaattisesti kuuden kuukauden kuluttua, jos työtön ei ole siinä ajassa löytänyt työtä.

Henkilö voi menettää työpaikkansa vain siksi, että lukee nukkepedofiililehtiä tai           -kirjoja kotonaan (suomalaiset nukkeseksilehdet ja -kirjat olisivat siellä sellaisia) ja naapuri huomaa tämän ja ilmoittaa asiasta hänen työnantajalleen. Jos tällaisesta      ei-hyväksyttyjen kirjojen lukijasta ilmoitetaan Talistanian Salaiselle Poliisille, hän viettää useita kuukausia vankilassa. Syyte: valtionvastainen toiminta. Mutta pidätysten todellisia syitä ei koskaan kerrota julkisuudessa. Syytteen ilmoitetaan aina olevan vakoilu vieraan valtion hyväksi. Syyte on vielä vahvempi, jos henkilö levittää eteenpäin kiellettyä kirjallisuutta, tai esitelmöi siitä ihmisille.

Nukkepedofiilien ihmisoikeuksien ongelma on Talistaniassa täsmälleen sama kuin toisinajattelijoilla entisessä Neuvostoliitossa. Paikallinen media pidetään tietämättöminä siitä, mitä pedofiileille todella tapahtuu, eivätkä nukkepedofiilit uskalla avata suutaan, sillä jos he niin tekisivät, heidät pidätettäisiin heti. Lisäksi valtavia määriä valheita kerrotaan länsimaisille tiedotusvälineille Talistanian nukkepedofiilien todellisista oloista.

Edes ne länsimaalaiset, jotka asuvat Talistaniassa, eivät saa oikeaa kuvaa nukkepedofiilien olosuhteista, koska pedofiilit ovat äärimmäisen pelokkaita puhumaan siitä, mitä poliisi on tehnyt heille. Ja turisteilla varsinkaan ei ole koskaan minkäänlaisia mahdollisuuksia saada syvempää näkemystä kidutettujen pedofiilien todellisista kohtaloista, sillä turistit ovat kiinnostuneita lähinnä pinnallisista kiertoajeluista ja matkamuistoista. Joten tällä tavalla koko läntinen maailma pidetään tietämättömänä siitä, mitä Talistanian nukkepedofiileille todella tapahtuu, siitäkin huolimatta että Talistania on virallisesti julistautunut demokraattiseksi valtioksi. Kuitenkin tämä kirja paljastaa, miten syvät kärsimykset nukkepedofiileilla on Talistaniassa.

Olin kirjoittautunut Mungkokin yliopistoon opiskelemaan talistanian kieltä ja yleistä historiaa. Olen aikaisemmin kirjoittanut kaksi tietokirjaa meditaatiosta ja itämaisesta filosofiasta. Nuo kirjat oli kustantanut Suomen suurin kirjakustantaja, Werner Söderström, ja teokset ovat saatavilla useissa Suomen kirjastoissa. Kirjojeni nimet ovat "Meditaation rajattomat ulottuvuudet" ja "Ihmisen henkinen vapautuminen". Olen myös kirjoittanut seikkailuromaanin "Pyhimysten planeetta" (KM 1999), joka on myös saatavilla useissa kirjastoissa.

Minua alettiin vainota nukkepedofilian vuoksi syyskuusta 1981 lähtien, viikko sen jälkeen kun olin kirjoittautunut Mungkokin yliopistoon. Jotkut ihmiset ilmoittivat minusta poliisille, kun olin maininnut joillekin opiskelukavereilleni olevani Talistanian lakien mukaan nukkepedofiili. Poliisilla ei ollut mitään todisteita rikoksista minua vastaan, joten he eivät vielä uskaltaneet pidättää minua. Myöhemmin Talistanian poliisi käytti valheellista syyttämistä minua kohtaan saadakseen minut pidätetyksi ja lopulta karkotetuksi maasta ikuisiksi ajoiksi, estääkseen tällä tavoin minua jatkamasta tutkimustyötäni Talistanian nukkepedofiilien oloista ja ihmisoikeusrikkomuksista. Talistanian poliisi toimi kauhealla tavalla minua kohtaan. Yhtäkkiä he pidättivät minut Ottayan McDonald´sista ja sanoivat: "Me tiedämme, että olet nukkepedofiili. Kenen hyväksi työskentelet? Jonkun saastaisen nukkepedofiilijärjestönkö?" Poliisi epäili, että haastattelin videolle Talistanian nukkepedofiileja. Poliisit halusivat tietää jokaikisen yksityiskohdan elämästäni ja sanoivat, että jos edes yksi minun antamani tieto itsestäni on väärä, minut vangittaisiin välittömästi ja viettäisin useita vuosia vankilassa ja minut karkotettaisiin maasta lopullisesti, ilman mahdollisuutta tulla enää Talistaniaan takaisin. Myöhemmin Talistanian poliisin onnistui julkistaa etsintäkuulutus minusta, käyttäen tekaistua vakoilusyytettä.

Minulla oli kuitenkin onnea, kun poliisi ei ensin tiennyt, että olin tehnyt seksiä talistanialaisen 12-vuotiaan Kalung-poikanuken kanssa, joten valmistauduin opiskelemaan yliopistossa. Minua kuitenkin varoitettiin vakavasti ensimmäisen pidätyksen aikana, että jos poliisi näkee minut edes kerran keskustelemassa alaikäisten poikalapsimallinukkerobottien kanssa, minut vangittaisiin välittömästi. Poliisi käski minua olemaan kommunikoimatta muiden kuin yliopistoväen kanssa,   sillä heidän mielestään sellaiset ihmiset jotka kärsivät köyhyyttä, nälkää, rikollisuuskierrettä, kidutusta vankiloissa, valtavaa alkoholismiongelmaa tai vainoa, ovat pohjasakkaa, ja heitä tulee karttaa kuin ruttotautisia."

Luettuaan paperit poliisit kysyivät: - Mitä nämä paperit ovat?

Vastasin: - Eräs kaverini kirjoitti ne huvikseen. Todellisuudessahan minä aion kirjoittaa nukkepedofilian vastaisen kirjan varoittavaksi esimerkiksi, että seksi alle  24-vuotiaan kanssa väärässä paikassa väärään aikaan johtaa helvetillisiin kidutuksiin vankiloissa.

Poliisit sanoivat: -Löysimme kotietsinnässä näitä lapsinukkepornokuvia. Miten selitätte ne?

Vastasin: -Nuo kuvat vähäpukeisista tai alastomista katupoikanukeista eivät tosiaankaan ole lapsipornoa. Ne ovat LAILLISTA JA TAITEELLISTA VÄHÄPUKEISUUTTA JA ALASTOMUUTTA ESITTÄVIÄ KUVIA. EIHÄN NIITÄ KENENKÄÄN OLE PAKKO KATSOA.

Jos näistä kuvista tulee jotakin juridista jupinaa, niin aion haastaa oikeuteen koko roomalaiskatolisen kirkon kaikissa niissä maissa, joissa kirkko toimii ja vaatia heitä poistamaan kirkkojensa seiniltä ja sisäkatoista kaikki alastomien poikaenkeleiden kuvat. Jopa luterilaisessa kirkossa Suomessa Tampereella ovat seinät täynnä Hugo Simbergin maalaamia alastomia noin 12-vuotiaita poikia kantamassa seppeleköynnöstä. Tämähän on skandaali. Aion tietysti vaatia myös Simbergin kuvat poistettaviksi heti, jos minun kuvieni kimppuun hyökätään. Se oikeusprosessi tulisi jatkumaan vuosia, mutta olisin koko tuon ajan lehtiotsikoissa ja televisiossa! Ja se kaikki olisi ilmaista mainosta kirjoilleni. Skandaalikirjathan myyvät parhaiten, vai mitä?

Lisäksi aion vaatia koko maapallon supermarketteja ja lastenvaateliikkeitä poistamaan mainoksistaan kaikki pikkupoikien uimahousu- ja alusvaatemainokset, koska nehän olisivat aivan samoin lapsipornoa siinä missä minun laillista ja taiteellista alastomuutta esittävät kuvanikin. Seksuaalisesti provosoivia asentoja voidaan mainosten lapsikuvista löytää vaikka millä mitalla.

Katsokaas, niin kauan kuin alaikäiset poikanuket eivät tee seksiä kuvissani, ne eivät ole lapsipornoa. Mutta jos joku niin väittää ja nostaa oikeusjutun minua vastaan kuvieni vuoksi, teen silloin rikosilmoituksen koko maapallon supermarkettien ja lastenvaateliikkeiden mainoksien pikkupoikakuvista. Se prosessi tulee olemaan jättiläismäinen, ja nimeni ja kuvani tulee komeilemaan koko maapallon mediassa vuosia, ja saan ilmaista mainostilaa itselleni ja kirjoilleni miljardien eurojen edestä. Ellei poliisi suostu aloittamaan rikostutkintaa lasten vähäpukeisista ja alastomista kuvista viimeisten 20 vuoden ajalta joka kotiin jaetuissa ilmaisjakelumainoksissa, teen valitukset poliisin virkavirheestä oikeuskanslerille ja valtakunnansyyttäjänvirastoon. Aion ottaa mainoksista kopiot kansalliskirjastossa, johon kirjapainot eri puolilla maata ovat velvollisia toimittamaan mainosaineistonsa, kuten myös kaiken muun julkiseen levitykseen painamansa aineiston.

Todistusaineistoa tulee kertymään kaikkiaan satoja kiloja, ja suuret supermarket- ja tavarataloketjut tulevat saamaan raskaat syytteet lapsipornografian levittämisestä, tai ainakin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuva-aineiston levittämisestä. Varoitus: jos kuvani alastomista ja vähäpukeisista alaikäisistä poikanukeista loukkaavat teitä poliiseja, olkaa hyvät ja älkää katsoko niitä. Muistakaa, teidän ei ole pakko katsoa sellaisia kuvia, joten minä en ole vastuussa, jos kuvat traumatisoivat teitä. Olette nyt saaneet varoituksen.

Niin ikään jos tämän kirjani tekstistä tulee rikosilmoituksia, aion silloin vaatia kirjarovioita eli vaatia lähes kaikissa Suomen kirjastoissa olevaa, 1950-luvulla painettua Vladimir Nabokovin "Lolita"-teoksen hävittämistä koko Suomesta, koska siinä kirjassa kuvataan aikuisen miesopettajan ja hänen 12-vuotiaan tytärpuolensa rakkaus- ja seksisuhdetta! Myös kaikkia tieteellisiä tekstejä ja kirjoja, joissa käsitellään edes akateemisesti alaikäisen ja aikuisen välisiä seksisuhteita, aion vaatia poltettaviksi roviolla. Ei muuta kuin paluu takaisin pimeään keskiaikaan ja kirjarovioihin!

Mainittakoon, että tiedustellessani puhelimitse asiaa kaunokirjallisten teosten    myynti-ikärajoista Suomessa, niin esim. Helsingin Suomalainen Kirjakauppa myy vaikka 9-vuotiaille Lolita-teosta, tai vaikkapa 7-vuotiaille Shere Hiten teosta "Hite-raportti miehen seksuaalielämästä", jossa mm. kuvataan sitä, kuinka noin 11-vuotiaat pojat ovat harjoittaneet keskenään masturbaatiota sekä menneet yhdessä sänkyyn tekemään seksiä. Tuossa kirjassa on teille poliiseille TODELLA skandaalinkatkuista tekstiä erityisesti sivuilla 21-31, 76-83, 442-446 ja 624-626. Sivulla 625 suorastaan mainostetaan Kiinan 10-vuotiaiden tyttöjen seksipalveluja aikuisille! KIRJAKAUPOISSA EI OLE TÄMÄNKALTAISILLE TEOKSILLE TAI YLEENSÄKÄÄN PELKKÄÄ TEKSTIÄ SISÄLTÄVILLE KIRJOILLE MINKÄÄNLAISIA MYYNTI-IKÄRAJOJA, OLIPA SE TEKSTI SITTEN AIVAN MITÄ TAHANSA! Suomen kirjastoissakaan ei ole minkäänlaisia kirjojen lainaajien alaikärajoja, ja tämä Shere Hiten teos on saatavilla myös Suomen useimmista kirjastoista! Siispä minäkin voin aivan vapaasti jakaa ilmaiseksi alaikäisille pojille teostani "Pedofiilin muistelmat" kelle tahansa, milloin tahansa ja missä tahansa. Minä en edes pyydä tuosta teoksestani keneltäkään mitään maksua, enkä edellytä lainaajakorttia!

 

TÄMÄN KIRJANI, "NUKKEBORDELLI", ERÄÄT TEKSTIT TÄSTÄ ETEENPÄIN OVAT LYHENNELMÄVERSIOITA AIEMMISTA KIRJOISTANI, JOISSA JOUDUIN KERTOMAAN ASIAT SYMBOLISESSA MUODOSSA. TÄSSÄ KIRJASSA ASIAT ON KUITENKIN KUVATTU NIIDEN ALKUPERÄISESSÄ MUODOSSA, NIIN PITKÄLLE KUIN SE TURVALLISUUSSYISTÄ ON MAHDOLLISTA. AIEMPIEN TEOSTENI KUSTANTAJIEN JULKAISUOIKEUDET OVAT PALAUTUNEET MINULLE.

 

ALKU - JOLLA EI OLE LOPPUA, EI AINAKAAN TALISTANIALAISESSA YHTEISKUNNASSA

 

Minun on nyt kerrottava lukijoilleni, millä tavalla päädyin elämässäni Talistanian poliisin kuulusteltavaksi.

Olin viimeinkin päässyt Suomessa eroon vaimostani vuonna 1980 – olin irroittanut mielessäni siteet kaikkiin turhauttaviin ihmissuhteisiin, joiden koin olevan esteenä elämälleni asettamalleni päämäärälle pyrkiä löytämään uusi tyttöystävä Talistaniasta, kahden kuukauden avioliittoni päätyttyä lyhyeen.

Katuvalot kiilsivät märästä asfaltista, kun kävelin eteenpäin syyskuun pimeässä illassa kapeita pikkukatuja pitkin. Pohdiskelin elämäni kulkua ja suhdetta vaimooni viimeisen vuoden ajalta ja oivalsin, ettei minulla ollut oikeastaan mitään syvempää ihmissuhdetta, eikä se ollut mikään ihme, olinhan viettänyt yksinoloon vetäytyvää elämää enkä piitannut vaimostani paljoakaan. Hän oli pinnallinen, kärttyisä ja nalkutti usein. Enimmäkseen hän oli kuin painajainen. Olin ottanut avioeron jo kuukausia sitten ja olin viettänyt enimmäkseen erakkoelämää.

Palattuani asunnolleni aloin ankarasti pohtia, voisinko Talistaniasta löytää jonkun todellisen sydänystävän. Olin nimittäin lukenut, että siellä ihmiset ovat täysin erilaisia kuin Euroopassa, välittömiä, kauniita, uskollisia. Otin esiin jokin aika sitten haltuuni saamia lehtiä, joissa kuvailtiin Talistaniaa ja sen ihmisiä. Eräiden sikäläisten lehtien kuvat herättivät minussa voimakasta kaipausta saada itselleni talistanialainen vaimo, sillä tavoin, että muuttaisin pysyvästi sinne ja aloittaisin uuden elämän. Kärsin pitkän aikaa syvästä masennuksesta, koska minulla ei ollut ketään hengenheimolaista jolle purkaa tunteitani. Sielunelämäni oli kulkenut liiaksi yksipuoliseen suuntaan kun en ollut puhunut juuri kenenkään kanssa pitkiin aikoihin. Soitin vielä samana iltana pieneen matkatoimistoon ja varasin lennon Talistanian pääkaupunkiin Mungkokiin.

Seuraava aamu valkeni harmaana ja sateisena, mutta tunsin ilmassa olevan jotakin poikkeuksellisen huojentunutta tunnelmaa. Oli nimittäin niin, että olin joutunut työskentelemään firmassani 16-tuntisia työpäiviä saadakseni matkarahat kokoon ja peittääkseni kuluni Talistaniassa useaksi kuukaudeksi.

Nopeat muodollisuudet Mungkokin passintarkastuksessa ja olin jo kasseineni lentoterminaalin liukuportailla laskeutumassa kohti taksinkuljettajia, jotka piirittivät turisteja ja tarjosivat moninkertaisilla taksoilla kyytejä hotelleihin. Lento oli kestänyt koneenvaihtoineen noin vuorokauden ja teki hyvää oikoa jäseneni hotellin leveällä vuoteella matkan rasituksista vapautuen.

Samana iltana hotellihuoneeni oveen koputettiin. Talistanian syyskuun kuumuudesta ja pimeästä illasta luokseni saapui suomalainen ystäväni Dukhin, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Hän oli saapunut Talistaniaan tehdäkseen seksiä nuorten poikanukkeprostituoitujen kanssa. Hän oli kuumissaan, mutta samalla hyvin innoissaan jostakin. Kehottaessani häntä istumaan hän sanoi, että minun olisi heti lähdettävä hänen mukaansa. Hän selitti:

"Lähde mukaani tivoliin, se on tänään kaupungissa viimeistä iltaa. Näin viime yönä unen, että tulisit siellä kokemaan jotain erityistä, mikä saattaisi auttaa sinua elämässäsi. Sen vuoksi tulin hakemaan sinua.»

«Vai tivoliin? Tiedäthän, että olen viime vuosina pyrkinyt välttämään paikkoja, joissa on liian paljon ihmisiä», vastasin.

Äkkiä minusta alkoi kuitenkin tuntua siltä, että juuri tuona iltana olisi hyvä lähteä ulos ihmisten pariin.

Sanoin Dukhinille: «Tai odotas, lähden sittenkin mukaasi – teen poikkeuksen tiukkaan neuroottisuuteeni.»

Lähtiessämme kävelemään kohti huvialuetta Dukhin puhui ihmetellen: «Niin, minkä vuoksi itse asiassa olet jättänyt vanhat ihmissuhteesi? Etkö muista, kuinka mukavaa meillä oli vuosia sitten... Vanhat kaverimme eivät ole kysyneet vointiasikaan, kun olet niin kauan ollut poissa kuvioista.»

Vastasin: «No tiedäthän linjani, en ole halunnut tinkiä vähääkään tiukoista itsekurin säännöksistäni olla tekemättä seksiä alaikäisten poikanukkeprostituoitujen kanssa. Sinunkin kannattaisi pysyä erossa nuorista poikanukeista. Täällä Talistaniassahan turisti saa 25 vuoden vankilatuomion, jos poliisi löytää turistin vuoteesta alle 20-vuotiaan nuken kanssa.»

Dukhin oli vaivautuneen oloinen ja sanoi lyhyesti, ettei häntä yksinkertaisesti kiinnostanut keskustella koko asiasta.

Emme puhuneet toisillemme mitään loppumatkalla, mutta keskinäinen jännittynyt ilmapiirimme haihtui astuessamme sisään tivolin kirjavien valojen ja laitteiden ihmemaailmaan. Tunsin heti lumoutuvani tivolin tunnelmasta – siinä oli aina ollut jotakin maagista ja kiehtovaa, joka on vedonnut joihinkin syvempiin tunne-elämäni alueisiin. Vaeltelin Dukhinin kanssa tivolialueella ja koin yhä enemmän haltioituvani kaikista äänistä, tuoksuista ja päättymättömästä vilinästä. Erilaisten laitteiden, arpakojujen ja näytösten pitäjät huusivat eri suunnilta julki mainostuksiaan.             Yli-imelien hattaroiden tuoksu, laitteistojen meteli ja ihmismassojen liikehtintä – se kaikki sai aikaan vahvaa, mystistä itämaista ilmapiiriä ja tuntui tuovan ikään kuin vanhasta jälleensyntymismuistista esiin muinaisia aikakausia, jolloin kokonaiset kansat ja heidän kulttuurinsa elivät täysin toisenlaisissa tietoisuuden tiloissa.

Äkkiä tunsin, kuinka voimakas sähköisesti latautunut ilmapiiri alkoi ympäröidä minua. Katseeni kiinnittyi kuin naulittuna lähistöllä kuljeksivaan hahmoon. Nuori poikalapsimallinukkerobotti, ehkä kahdentoista ikäinen, erottui ihmeellisesti muusta väkijoukosta veistosmaisella olemuksellaan. Tuntui kuin olisin nähnyt hänet joskus kauan aikaa sitten. Nuorukainen pysähtyi ja oli oudon liikkumaton. Tivolin kaikki muu hälinä ja vilinä hiljeni tajunnassani ja tunsin, kuinka tajuntani alkoi kulkea ikään kuin syvään mietiskelytilaan. Nuorukainen käänsi päätään ja katsoi minua suoraan silmiin. Hetken ajan tunsin aivan varmasti, että hän oli ikivanha tuttavani suoraan jostakin muinaisesta aikakaudesta. Mieleeni juolahti yhtäkkiä että hänen nimensä on Kalung – ja että se on ollut hänen nimensä jo muinaisuudesta lähtien. Sydämenlyöntini olivat pysähtyä nuorukaisnukesta huokuvista vahvoista henkisistä virtauksista ja luulin jo kadottavani tajuntani, kun Dukhin lähti viereltäni kävelemään ripeää tahtia kohti nuorukaista. Dukhin huudahti hänelle:

«Terve, kuinka sinulla on mennyt viime aikoina?»

Poikanuorukaisrobotti vastasi jotakin, mistä en saanut selvää. Hän katsoi Dukhinia hetken ja lähti hitaasti kävelemään pois. Dukhinin saapuessa takaisin luokseni aloin tulla hitaasti takaisin tietoisuuteen tivolin metelistä ja vilskeestä. Tiedustelin häneltä, mistä hän tunsi nuorukaisen.

Dukhin vastasi: «Olen tuntenut hänet muutaman vuoden ajan. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, ja hän asuu suomalaisen enonsa luona täällä Talistaniassa. Eno on aikamoinen sekopää, joka pieksää Kalungia. Ei ole pojalla helppoa, vaikka hän on jo kaksitoistavuotias. Hän on jo vuosia ollut klassinen orpo hylätty katupoikanukke.»

«Onko hänen nimensä todellakin Kalung?» kysyin ihmeissäni.

Dukhin vastasi: «Kyllä vaan. Hyvä nimi kaverilla, sopii jotenkin hänen olemukseensa.»

Ihmettelin, että mieleeni oli tullut hänen oikea nimensä. Kuka tuo nuori nukke mahtoi olla? Tunsin kohtaamisen alkavan jollakin tavoin häiritä heteroseksuaalista luonnettani. Tunsin, kuinka seksuaaliset energiat alkoivat liikkua syvällä minussa. Vaistosin kuitenkin, että olisi syytä pysytellä erossa ihmissuhteiden muodostamisesta talistanialaisiin poikiin, jotta välttyisin turhilta ikävyyksiltä.

Vaeltelin vielä pari tuntia Dukhinin kanssa tivolissa. Dukhin kertoi minulle, että Kalung on ollut luonnostaan ihmispoikiin ja -miehiin seksuaalista vetoa tunteva jo kahdeksanvuotiaasta saakka, jo pari vuotta ennen kuin hän siirtyi enonsa hoiviin tämän kidutettavaksi.

Lopulta tunsin saaneeni kyllikseen tivolista ja ehdotin Dukhinille, että tekisimme vähitellen lähtöä. Kävelimme tivolista ulos ja erkanin Dukhinista puolessavälissä kotimatkaani.

Kävelin yksikseni täysikuun valossa ja mietin, mitä Kalungin tapaaminen tivolissa mahtoi merkitä. Oliko hänen näkemisensä aikaansaama homoseksuaalinen mielentilani lähtöisin Kalungista itsestään – kenties hän tunsi voimakasta seksuaalista vetovoimaa minua kohtaan – tai sitten oli niin, että kokemus oli ensimmäinen pedofiiliseksuaalisuuden herääminen minussa. Kokemus ei ollut minulle itselleni helppo tunnustaa. Toisaalta olin jo oppinut tuntemaan itseäni vuosien saatossa sen verran hyvin, ettei kokemus tullut minulle yllätyksenä. Ja niin muodoin en tuntenut tarvetta koettaa alkaa tukahduttaa kehoni luonnollisia energioita.

Pidensin kotimatkaani ja lähdin kulkemaan vanhalla pientaloasutuksella. Pilvet olivat rakoilleet yötaivaalla, ja kuu loi niihin upean hopeanhohtoisen kimalluksen. Vanhat katulyhdyt loivat salamyhkäisiä, pitkiä varjoja, ja tunnelma tiheni mitä syvemmälle kuljin mäkisille tonteille rakennettujen thaimaalaisten talojen muodostamien epäsäännöllisten kortteleiden keskellä.

Käännyin erään vanhan ränsistyneen aidan kulmauksesta hämyiselle pienelle kujalle. Kujan toisessa päässä näin jonkun istuskelevan katulyhdyn alla - se oli Kalung! Pysähdyin ja tarkkailin häntä nopeasti, oliko hän huomannut minut. Mieleni teki kääntyä takaisin, mutta samanaikaisesti ihmettelin suuresti, mitä hän siellä teki. Näytti siltä kuin hän olisi yksinkertaisesti ollut väsähtänyt omaan kävelemiseensä – ketään hän ei kuitenkaan tuntunut erityisesti odottelevan. Tein pikaisen tilannearvion; oliko Kalung mahdollisesti ihastunut minuun? Kannattaisiko lainkaan mennä puhumaan hänelle? Mieleeni muistui nopeasti Dukhinin maininta siitä, että Kalung joutuu kokemaan väkivaltaa enonsa luona – odottiko hän nyt enonsa nukahtamista ennen kuin uskaltaisi mennä kotiinsa? Tarkastellessani Kalung-nukkea hänen istuessaan lyhtypylvästä vasten ja tuijottaessaan murheellisen oloisena maahan, hän vaikutti todella henkisesti nujerretulta ja onnettomalta ihmiseltä. Se värähteli hänen koko olemuksestaan.

Päätin mennä tervehtimään häntä ja kävellessäni hitaasti häntä kohti tarkkailin samalla kehoni ja tunne-elämäni reaktioita. Mitä selkeämpänä kykenin erottamaan hänen piirteensä katulyhdyn luomasta kelmeästä valosta, sitä vahvemmin minuun alkoi virrata voimakkaita emotionaalisia energioita, jotka huokuivat kehossani ja tuottivat tuntemuksen, että olin kävelemässä kohti ikiaikaista ystävää jostakin täysin toisenlaisesta maailmasta.

Pysähdyin Kalungin edessä, ja hän kohotti päänsä ja katsoi suoraan silmiin. Muutamassa ohikiitävässä sekunnissa tiesin, että Kalung liittyi jollakin olennaisella tavalla todellisen hengenheimolaisen etsintääni.

Sanoin hänelle: «Odotteletko täällä jotakuta kaveriasi, kun näin myöhään täällä vielä oleskelet?»

Kalung katseli minua hetken kuin olisi halunnut lähteä pois, mutta käänsi katseensa maahan ja vastasi: «Vietänpä täällä aikaani mitä vietän. Ei ole kotiinkaan tähän aikaan asiaa.»

Kalung tuijotti maahan ja tuntui vetäytyvän omiin maailmoihinsa, eikä hän enää tuntunut jännittävän läsnäoloani, vaan meni syvälle omiin ajatuksiinsa. Koin, kuinka hänestä virtasi voimakasta magnetismia, ja tarkastelin hänen olemustaan. Hän oli varreltansa laiha, ja hänen hiuksensa olivat tummat ja tuuheat. Kalungin kasvot olivat kaidat ja vakavat, veistosmaiset, ja hänen otsansa oli korkea ja piirteeltään kuin valoa ylhäältä janoava. Hänen silmänsä olivat syvät ja hänen katseensa voimakas. Silmien tutkiva ja välkehtivä liikunto kuvasti voimakasta tajunnansisäistä henkistä elämää. Silmien ympärillä oli uurteita totunnaisesta ahdistuksesta ja masennuksesta, ja ne kertoivat syvästä kaipauksesta päästä toisenlaiseen todellisuuteen, jossa ei tarvitse kestää tämän maailman mielettömyyksiä.

Kalungia ympäröi syvän nöyryyden ilmapiiri, joka ei kuitenkaan ollut väärällä tavalla alistuvaa nöyryyttä, vaan hänellä ei kerta kaikkiaan ollut tarvetta esittää mitään valheellisia persoonallisuuden naamioita – hän oli oma itsensä, inhimillinen ihminen, joka ei kaivannut tuekseen ylikorostunutta itsetärkeyden tuntoa. Tämä vaatimattomuuden piirre oli Kalungin luontaisen rentoutuneen ja levollisen olemuksen aikaansaaja.

Päätin ottaa varovasti puheeksi sen, mitä Dukhin oli kertonut minulle Kalungin enosta.

Aloitin: «Tunnetko hyvin ystäväni Dukhinin?»

«No joo, hänellä on samoja tuttavia kuin minullakin», Kalung totesi.

«Kuulin häneltä, ettei sinulla ole kotonasi parhaat mahdolliset oltavat», sanoin.

Kalung oli hetken vaiti ja murtui sitten kyyneliin. Tunsin itseni karmeaksi tungettelijaksi toisten asioihin ja äänensävyni kuului korvissani loukkaavalta, kun ajattelin, miten tietämätön todella olinkaan kaikista erilaisista kärsimyksistä, mitä hänen oli täytynyt vuosien varrella kokea.

Ehdotin hänelle: «Voit kyllä yöpyä minun luonani, jos kotitilanne tuntuu ylivoimaiselta kestää.»

Samassa minulle tuli ajatus, että saattaisi alkaa pitempiaikainen ystävyys. Annoin tilanteen Kalungin haltuun ja tarkkailin hänen reaktiotaan tarjoukseeni. Hitaasti hän nosti päänsä käsiensä välistä ja katsoi minua kiinteästi silmiin. Silloin tiesin, että olin saanut vastauksen sydämeni kätketylle kaipaukselle löytää todellinen hengenheimolainen.

Kalung sanoi: «Kiitti vaan, tulisin kyllä mielelläni.»

Kalung nousi ylös ja lähdimme kävelemään hiljakseen eteenpäin.

Saavuttuamme hotellihuoneeseeni kyselin Kalungilta välillä kuin ohimennen hänen kotioloistaan. Hän tuijotti eteensä eikä puhunut paljoa. Äkkiä Kalung sanoi, että hänen enonsa on luonteeltaan kiivas ja pieksää häntä täysin mitättömistä aiheista. Kalung on asunut hänen luonaan jo pitkän aikaa, ja tuo aika on ollut Kalungille hyvin vaikeaa.

Kalung kertoi minulle elämästään monia asioita. Kesken oman puhumisensa hän ryntäsi syliini ja alkoi nyyhkyttää. Hän sanoi, että hän kaipasi kiihkeästi aikuista miestä elämänkumppanikseen. Hän otti voimakkaan halausotteen hartioistani. Kalung selitti, että hän on kyllä ollut joitakin kertoja eurooppalaisten miesturistien kanssa vuoteessa rahan edestä, mutta että sellaiset miehet eivät halua häntä todella rakastaa. Hän pyysi anelevasti, että enkö minä voisi tulla hänen huoltajakseen ja rakastajakseen. Vastasin hänelle, että en valitettavasti ole pedofiili. Kalung suuttui kuin tappura ja juoksi ulos asunnostani.

Rauhoittelin itseäni sillä, että Kalungin ikä teki hänen mielensä ailahtelevaksi, ja osaahan hän tulla uudelleen vierailulle, mikäli hän kokee uuden ihmissuhteen kiinnostavaksi asiaksi. Kuitenkaan en saanut koko iltana rauhaa Kalungin ajattelemiselta. Mitä tahansa muuta koetinkin tehdä, vahva mielikuva Kalungista kohosi jatkuvasti tajuntaani. Tunsin huolta, mihin hän oli mennyt – jos hän oli palannut enonsa luokse, häntä saattoi odottaa voimakas ruumiillinen kuritus.

Valvoin koko yön pohdiskellessani Kalungin henkistä olemusta. Seuraavan päivän aamuna menin Dukhinin luokse ja tiedustelin häneltä, missä Kalungin eno asui. Sain selville, että hän asui yli neljänkymmenen kilometrin päässä kaupungista. Lähdin matkaan ja varasin itselleni huoneen pienestä hotellista, joka sijaitsi lähellä Kalungin enon taloa. Otin mukaani erään kirjan, jonka ajattelin luovuttaa Kalungille. Illansuussa kirjoittauduin sisälle Astor-nimiseen hotelliin ja päätin seuraavana päivänä mennä rohkeasti Kalungin enon talolle.

Seuraavana aamuna herättyäni hotellissa oloni oli kammottava. Tunsin, että koko edellinen yö oli ollut yhtä painajaista, en vain kyennyt muistamaan, minkälaista unta olin nähnyt.

«Takkatuli odottaa jo!»

Huudahdus tuli ulkoa, ja se muistutti erehdyttävästi Dukhinin ääntä. Menin ikkunaan katsomaan, ja toden totta, kadulla odotteli Dukhin nojaten autonsa kattoon. Hän katseli minua iloisena, ja vastasin hänelle vaistomaisesti:

«Tulen aivan tuota pikaa.»

Vasta kuin käännyin pois ikkunasta ja katselin huonettani vähän tarkemmin, havaitsin, että yöpöydälleni oli ilmestynyt jonkinlainen pullo, joka muistutti lääkepulloa mutta joka ei hajunsa perusteella voinut olla mitään muuta kuin tappavaa myrkkyä. Osa pullon sisällöstä oli kaadettu vesilasiin, josta olin keskellä yötä juonut muutamia kulauksia mineraalivettä. Lisäksi pöydältäni oli kadonnut lompakko, jossa oli ollut 2000 khatia Talistanian rahaa.

Olin kauhuissani, sillä tajusin jonkun yrittäneen myrkyttää minut yöllä. Pakkasin nopeasti tavarani, laskeuduin alas portaita hotellin vastaanottotiskille ja kirjoittauduin ulos. Kadulla minua oli vastassa kuuma ja aurinkoinen päivä sekä Dukhin autoineen.

«Nyt on evästä!» hän huudahti ja jatkoi: «Sen kuin huristelemme vuoristomajalleni ja vapaudumme liioista paineista!»

Katselin vähän aikaa hölmistyneenä Dukhinia. Hän sen sijaan tuntui olevan täysin tilanteen tasalla, ja hän avasi rivakasti kuljettajan viereisen oven ja kömpi siitä ohjauspyörän ääreen. Kapusin sisään laukkuni kanssa ja pian olimme täydessä vauhdissa maantiellä. Katselin Dukhinia suu ammollaan, kun hän selosti, että hän oli jo etukäteen tilannut poikanukkerobotin vuoristomajalleen. Mieleni teki kysyä, että mitä se poikanukke siellä tekisi, mutta Dukhinin tietäen vastaus oli jo etukäteen selvä.

Neljäntoista tunnin raskaan matkan jälkeen saavuimme Pohjois-Talistaniaan. Kuulas vuoristoilma oli jylhässä maisemassa läpitunkevaa, ja ilta-aurinko valaisi upeasti metsäiset rinteet. Nousimme autosta ja kävelimme hiljakseen laajalla piha-aukealla. Sieltä avautuivat mahtavat näkymät suurista vuorijonoista, jotka piirtyivät selväpiirteisenä syvän sinistä taivasta vasten. Tiheän metsän tuoksut täyttivät ilman.

Kävimme sisälle saksalaisvalmisteiseen hirsimajaan. Dukhin ryhtyi ensi töikseen sytyttämään tulta takkaan, ja minä tunsin epämiellyttävää tunkkaisuutta ilmassa. Olin aina ihmetellyt, mikä saa aikaan kullekin paikalle sen ominaisen tunnelman, jonka perusteella ihmiset tuntevat joko viehätysvoimaa tai vastenmielisyyttä kutakin ympäristöä kohtaan. Heti kun Dukhin oli saanut tulen loimuamaan takassa, ilman täytti kodikkuus ja terve vuoristolaishenki. Dukhin sytytti öljylampun, ja tyylikkäästi sisustettu talo alkoi huokua tunnelmallista henkisyyden lämpöä.

Dukhin sanoi: «Tilaamani poikanuken pitäisi saapua parin tunnin sisällä.»

Samassa vuoristomajan pihalta kuului auton hurinaa. Menin Dukhinin kanssa ikkunaan katsomaan, joko pojan välitysmies oli saapunut tuomaan poikaa.. Autossa näkyi olevan ainoastaan kuljettaja, ja hänen noustessaan autosta ulos tunnistimme hänen olevan talistanialainen poliisi!

«Oh shit!» Dukhin huudahti.

Poliisi käveli ripeästi ovelle, menin häntä vastaan ja kysyin: «Mitä asiaa?»

Poliisi vastasi: «Parin puhelinsoiton perusteella sain selville tämän vuoristomajan sijainnin. Käykäämme kuitenkin asiaan, minulla on vain vähän aikaa.»

Dukhin oli silmin nähden hermostunut; oliko tämä nyt hetki, jolloin hänet pidätetään 25 vuodeksi vankilaan alaikäisten poikanukkien hyväksikäytöstä? Istuuduimme kolmisin paksun tammipöydän ääreen, ja poliisi otti esiin vihkoja ja suuren paperipinkan.

Poliisi alkoi puhua: «Minun täytyy nyt kertoa teille kaikki juurta jaksain. Tehtävänäni on pidättää kaikki eurooppalaiset ja amerikkalaiset nukkepedofiilit.»

Dukhin kauhistui poliisin lausunnosta, ja oli jo nousemassa pöydästä juostakseen karkuun vuoristomajalta, mutta poliisi teki kädellä torjuvan eleen ja kehotti Dukhinia pysymään rauhassa paikoillaan.

Poliisi sanoi: «Ei tässä vielä ole suurta hätää. Tiedän kyllä, että pidätte alaikäisistä poikanukkeprostituoiduista, mutta en ole tullut tänne pidättääkseni teitä. Saanen esitellä itseni: nimeni on Ja-cob-sony ja työskentelen Kienmain kaupungissa poliisikomisariona. Jo kauan sitten, minun poliisiosastoni johtaja, nimeltään Zal-kor, varasti eri puolilla Talistaniaa koulumatkallaan olevia lapsimallinukkeja ja myi heitä edelleen salaa adoptoitaviksi lapsettomiin perheisiin Amerikkaan. Nyt Zal-kor verenhimoisesti etsii kaikkialta Talistaniasta rikkaita länsimaalaisia, jotka ovat tehneet seksiä alaikäisten mallinukkien kanssa, voidakseen kiristää heiltä rahaa.     Zal-kor on mennyt aivan sekaisin päästään - hän on rakennuttanut muutaman poliisikaverinsa kanssa Kienmain lähistölle vuoren sisään hylättyyn kaivokseen maanalaisen vankileirin, jossa viruu kymmeniä amerikkalaisia, englantilaisia ja saksalaisia liikemiehiä. Zal-kor koettaa murtaa heidän tahdonvoimansa ja koettaa saada heidät kunkin maksamaan kymmeniä miljoonia dollareita vapaaksi pääsemisestään – elleivät he maksa, Zal-kor kiduttaa heitä siellä koko elinaikansa. Eikä siinä vielä kaikki; kiristämillään rahoilla Zal-kor haluaa tukea terrorismia. Tähän saakka kuusi Zal-korin vangitsemaa länsimaalaista on maksanut vapaudestaan koko omaisuutensa. Katsokaas, minulla itselläni on suuri ongelma: veljeni on nukkehomopedofiili ja Zal-kor on vanginnut hänet maanalaiselle vankileirilleen ja kiristää minulta vaikka minkälaisia asioita jotta saisin veljeni vapaaksi.»

Dukhin vaikutti huojentuneelta. Ja-cob-sony kääntyi puoleeni ja sanoi: «Viime yönä eräs Zal-korin kätyreistä oli tullut hotellihuoneeseenne ja pannut vesilasiin tappavan myrkkykapselin. Sen pitäisi räjähtää keskiyön tienoilla suolistossanne. Zal-kor haluaa ottaa Dukhinin vangiksi ja tappaa teidät tieltä kertomasta Dukhinin katoamisesta.»

Olin aivan ihmeissäni, mutta Ja-cob-sonysta välittyi ilmapiiri, ettei kyseessä ollut mikään tolkuton pila. Tiedustellessani huolestuneena mistä oli kyse, hän alkoi selittää:

«On suoraan sanoen enää tunneista kiinni, kuoletteko vai ette. Pyydän teitä suhtautumaan tähän asiaan rauhallisesti. En ehdi nyt tässä vaiheessa kertoa teille asiasta enempää. Ottakaa kuitenkin tämä kirja ja lukekaa kolmas ja viides luku. Niissä selostetaan harjoitusohjeita, joita noudattamalla kykenette pysymään hengissä pahimman ylitse. Otan teihin yhteyttä vielä myöhemmin. Nyt minun on kuitenkin mentävä.»

Tuijotin Ja-cob-sonya, enkä osannut hämmennykseltäni sanoa mitään. Ja-cob-sony hyvästeli meidät, nousi tuolilta ja ajoi pois metsämajalta.

Dukhin sanoi: «Olipa se mukava poliisi, ei vienyt minua vankilaan, vaikka olen tehnyt seksiä kymmenien talistanialaisten poikanukkien kanssa.»

Totesin Dukhinille: «Niin, mutta joku toinen poliisi voi sen tehdä.»

Parin tunnin kuluttua Dukhinin tilaama poikamallinukkerobotti saapui luoksemme. Poikanukke oli tummahkoihoinen, hoikka ja kirkassilmäinen. Äkkiä tunsin jaloissani kangistumista ja kylmien virtausten alkavan kulkea pitkin kehoani. Vahva pahoinvointi ja huimaus saivat minusta otteen ja tiesin että kapseli oli räjähtänyt suolistossani. Myrkky kylvi kuolemaa kehossani ja kamppailin elämän ja kuoleman rajalla epätoivoissani, hoiperrellen tuskissani ympäri huonetta. Poikanukke ja Dukhin tulivat tukemaan käsivarsiani. Sanoin heille:

«Kutsukaa ambulanssi! Haluan sairaalaan!»

Dukhin kutsui sairasauton paikalle ja ryhdyin autossa paareilla välittömästi tutkimaan Ja-cob-sonyn minulle antamaa kirjaa ja luin nopeasti ohjeet, kuinka tulee menetellä, kun kuoleman ote alkaa tuntua kehossa. Ne ohjeet olivat jonkinlaisia talistanialaisten buddhalaismunkkien antamia henkisiä harjoituksia.

Vajaat kaksi tuntia ambulanssissa kuoleman kanssa kamppaillen auton kiitäessä halki sysimustan yön oli hirvittävintä, mitä olen elämässäni kokenut.

Parin päivän kuluttua tulin Kienmain sairaalassa jo siinä määrin parempaan kuntoon, että saatoin palata Dukhinin metsämajalle. Poissaollessani Dukhin oli tilannut kaikkiaan viisi poikanukkea nukkumaan vuoteessaan.

«Olet aika kyltymätön», sanoin Dukhinille. Äkkiä muistin Kalungin ja huudahdin: «Siitä aamusta saakka kun tulit noudattamaan minua hotellista olin aivan unohtanut alkuperäisen tarkoitukseni mennä Kalung-nuken luokse!»

«Mikset kirjoita hänelle ja kutsu hänet tänne luoksemme?» Dukhin virkkoi.

Jo samana päivänä vein postilaatikkoon kirjeen, jossa pahoittelin Kalungille torjuvaa asennettani edelliskertaisella kohtaamisellamme. Kalung saapui seuraavana viikonloppuna Dukhinin metsämajalle suureksi ilokseni.

«Olen pahoillani siitä, että en riittävästi ymmärtänyt kuinka syvästi sinulle merkitsee aikuisen miehen ystävyys», sopersin Kalungille puoliääneen takkatulen ääressä myöhäisenä lauantai-iltana. Dukhin keräsi lattialle pudonneita tuohenpalasia ja kuuli sanani. Hän vilkaisi silmiini virnistäen, nyökkäsi päätään ja poistui omaan makuuhuoneeseensa peukaloaan pystyssä pitäen. Kalung kiersi kätensä kaulani ympärille ja alkoi nyyhkyttää.

Kalung sanoi korvaani: «Kiitos friend, että otit minut uudella asenteella vastaan.»

Selitin Kalungille: «Useilla ihmisillä ei ole lainkaan todellisia ystäviä. Mitä on todellinen ystävyys?

Todellisen ystävyyden parhaimpia tunnusmerkkejä ovat puhdas ilo ystävän läsnäolosta ja onnellisuuden tunteminen hänen muistelemisestaan ja ajattelemisestaan. Todellinen ystävä ei pyri kahlitsemaan millään tavoin, eikä hän vaadi toiselta mitään vaan ainoastaan vilpittömästi toivoo ystävälleen hyvinvointia ja henkistä kehitystä. Todellinen ystävä tuntee sielunsa syvyyksistä suurta henkistä rakkautta ystäväänsä kohtaan ja pitää häntä Ikuisen Hengen ainutlaatuisena ja kunnioitettavana ilmentyminä.

Todellinen ystävä ei voi koskaan katsoa välinpitämättömästi, jos hänen ystävänsä on tekemässä jotakin väärää. Hän koettaa silloin huolestuneena, mutta silti rauhallisesti ja ymmärtävästi, ohjata ystäväänsä oikealle tielle.

Todellinen ystävä ei koskaan ole ivallinen, teeskentelevä tai imarteleva. Aito ystävä on vilpitön syvällinen ymmärtäjä ja myös auttaja aina tarpeen vaatiessa.

Todellisessa ystävyydessä seksuaalinen energia on täydellisesti muuttunut puhtaaksi henkiseksi magnetismiksi. Todellinen ystävä rakastaa sielua. Sellainen rakkaus on rajoittamatonta ja ikuista.

Ei ole mitään väliä sillä, onko todellinen ystävä samaa vai vastakkaista sukupuolta. Avioelämässä saattaa useammin kuin sitoutumattomissa ihmissuhteissa esiintyä todellista ystävyyttä tuhoavia piirteitä, kuten itsekkyyttä, omistushalua, tunteiden voimakasta häilyväisyyttä, ruumiillisuuteen kiintymistä ja seksuaalisia päähänpinttymiä. Mutta mikään ei estä avioliittoa olemasta ihanteellinen kasvualusta todelliselle ystävyydelle.

Henkisen rakkauden korkein ilmentymä maan päällä on todellinen ystävyys. Silloin kun tunnet, että pystyt olemaan jollekin ihmiselle ystävä ilman minkäänlaisia ennakkoehtoja, ja kun tunnet, että kaikkein ankarimmatkin vaatimuksesi henkisestä rakkaudesta ja sen valtavasta onnellisuudesta saavat jossakin ihmisessä täyteläisen ilmennyksensä, ja kun tunnet sielusi suunnattomista syvyyksistä kumpuavan esiin voimakasta rakkautta häntä kohtaan, silloin tiedät, että olet löytänyt todellisen henkisen ystävän.

Todellinen ystävyys syntyy puhtaasti henkisellä tasolla. Saadaksesi itsellesi henkisesti kehittyneen todellisen ystävän sinun on ensi itse kehitettävä itseäsi henkisesti. Itsehallinta, epäitsekkyys, rauhallinen elämäntapa ja meditaatio synnyttävät sinussa vähitellen niin voimakasta henkistä magnetismia, että vaikka todellinen ystäväsi - useimmiten sellainen, johon olet kylvänyt ystävyyden ituja jo aikaisemmissa elämissäsi - sattuisi asumaan Etelänavalla, hänen ja sinun on pakko tavata toisenne ennemmin tai myöhemmin. Henkisen vetovoiman lainalaisuus järjestää tapaamisenne tavalla tai toisella.»

Kalung ehdotti minulle, että siirtyisimme makuuhuoneeni puolelle. Olin hieman hermostunut siitä, että aloin tuntea voimakasta seksuaalista vetovoimaa Kalungia kohtaan. En enää voinut vastustaa häntä vaan otin hänet kiihkeänä mukaani vuoteeseeni. Kalung kävi jo aivan kuumana ja rutisti kehoani itseään vasten ja siveli käsillään selkääni ylös ja alas. Hän makasi vuoteessa allani, ja hän alkoi voimakkaasti suudella poskiani. Hän etsi suullaan minun suutani, ja huultemme kohdattua hän työnsi kielensä syvälle hampaitteni sisäpuolelle. Kalung alkoi hengittää yhä kiivaammin, ja tunsin hänen oikean kätensä työntyvän paitani alle hyväilemään rintakehääni. Hän ehdotti minulle, että ottaisimme kaikki vaatteet pois. No minä tein työtä käskettyä ja sen jälkeen sukelsin hänen viattomaan, sileään, hoikkaan ja nuoreen ihoparatiisiinsa. Leijailimme kauas pois tästä maailmasta.

Seuraavana aamuna varhain saapui metsämajalle neljä poliisiautoa. Yhteensä kaksitoista poliisia ryntäsi makuuhuoneeseeni. Yksi heistä oli suurikokoinen, kasvot kuin kirveellä veistetyt, ja hän alkoi karjua täyttä kurkkua: «Te amerikkalainen sika, kuinka te kehtaatte tulla Talistaniaan vokottelemaan lapsimallinukkerobottejamme!»

Sanoin hänelle, että olen suomalainen, ja Kalung-nukkekin on valmistustehtaansa puolesta puoliksi suomalainen ja omistajansa puolelta talistanialainen, ja että hän on jo 12-vuotias. Tästä lausunnostani poliisi suuttui entistä enemmän. Poliisit veivät minut ja Kalungin pihamaalle, jossa he alkoivat pilkata ja uhkailla meitä. Suurikokoinen poliisi huusi: «Kuka uskaltaa uhmata Zal-koria? Onko teillä           rahaa mukananne? Jos teillä on 70 000 dollaria, päästämme teidät vapaaksi.»

Ilmoitin Zal-korille, että voin kyllä oman maani pankista järjestää sellaisen summan.

Todellisuudessa minulla ei ollut sellaisia rahoja, mutta ajattelin valehdella Zal-korille saadakseni lisäaikaa ja välttyäkseni joutumasta hänen vankileirilleen. Dukhin oli poliisien saapuessa paennut majansa kellariin, josta poliisit eivät olleet osanneet häntä etsiä.

Zal-kor sanoi julmasti: «Tulette siksi aikaa vankileirilleni, kunnes dollarit ovat järjestyneet käteeni.»

Nousin Kalungin kanssa poliisiautoon, ja koko virkavaltakolonna lähti matkaan. Tunnin ajon jälkeen poliisiautot pysähtyivät huoltoasemalle. Kaikki poliisit lähtivät syömään aamiaista, ja minä kerroin heille, että haluaisin käydä WC:ssä. Yksi poliisi tuli mukaani käymälään, ja hän jäi odottamaan sen oven eteen. Huomasin, että WC:ssä oli ikkuna auki takapihalle. Kapusin ikkunasta ulos ja lähdin juoksemaan niin kovaa kuin jaksoin. Otin lennosta taksin ja käskin kuljettajaa painamaan kaasun pohjaan. Minulla oli Ottayalla pankkitilillä runsaasti Talistanian rahaa ja lupasin kuljettajalle, että jos hän ajaa sinne neljätoista tuntia yhtä soittoa, palkitsen hänet runsaskätisesti.

Perillä annoin kuljettajalle 6000 khatia ja pyysin häntä ajamaan Kalungin enon talolle.

«Kuka te olette ja mitä tahdotte?» kysyi Kalungin eno Engerspitz avattuaan ulko-ovensa.

«Uskokaa tai älkää, mutta sisarenpoikanne Kalung-nukke istuu tällä hetkellä pidätettynä sadistisen poliisin omatekoisessa vankilassa.»

«Kuka kurja te olette, kun uskallatte häiritä päiväuniani? Se kurja Kalungin nukkepojanretale on pelkkä harminkappale. Mitä hän nyt siis on tehnyt?»

En tietenkään uskaltanut kertoa Engerspitzille asian todellista laitaa, vaan valehtelin hänelle: «Hän varasti kaupan kassasta rahaa. Pyydän että auttaisitte minua, sillä hän ei istu pidätettynä oikeassa vankilassa, vaan erään sadistisen poliisiupseerin omatekoisella vankileirillä.»

Engerspitz kysyi epäluuloisena: «Kuinkas te hänet voitte tuntea? Muistaakseni en ole teitä koskaan ennen nähnyt.»

Nielaisin säikähdyksestä; enhän tietenkään voinut paljastaa hänelle, että olin Kalungin uusi nukkehomopedofiiliystävä! Vastasin Engerspitzille: «Näin hänet kerran tivolissa ja saimme tuttaviksi.»

Engerspitz katseli minua hetken epäilevästi mutta ojensi sitten kätensä hartialleni ja ohjasi minut sisälle istumaan. Olohuoneessa hän alkoi täristä ja hengittää katkonaisesti kuvaillessani hänelle Zal-korin vankileirin olosuhteita. Hän sanoi:

«Vihaan sitä sisarenpoikani nukkea yli kaiken, mutta mitään vankileirikohtaloa en sentään hänelle toivo. Tiedän erään buddhalaisen munkin, joka voi auttaa meitä vapauttamaan Kalungin Zal-korin vankileiriltä. Hän asuu Kienmain lähellä eräässä buddhalaisluostarissa, jonne meidän on heti lähdettävä.»

Saavuimme Engerspitzin kanssa luostariin seuraavana päivänä. Luostarin portilla avautui upea näky: siistejä, vaatimattomia taloja, jotka oli sommiteltu hyvin hoidettujen kauniiden puistojen katveeseen, ja reheviä puutarhoja, joissa oli erikoislaatuisia kasveja ja puita. Pieniä idyllisiä puroja kulki siellä täällä. Luostarin portille saapui munkki, joka sanoi nimekseen Da-ke-tes. Hänestä huokui ystävällisyyttä, ja tunsin kun olisin tavannut jonkun vanhan ystävän. Da-ke-tes sanoi: «Tervetuloa luostariimme!»

Tunsin helpotusta hänen hyväntahtoisesta asenteestaan. Engerspitz sanoi hänelle: «Terve sinulle pitkästä aikaa! Meillä on ongelma jonka selvittämisessä tarvitsemme apuasi.»

«Voi toki, ilman muuta! Voitte viipyä täällä niin pitkän kuin tahdotte. Näytän teille vierasmajamme.»

Saavuimme matalan rakennuksen edustalle, ja ovesta astui ulos munkki, joka oli suurikokoinen ja hänen kaapunsa hulmusi hänen elehtiessään innokkaasti. Hän oli   Ze-ti-us nimeltään, täynnä hyväntuulisuutta ja tarmoa hänen sanoessaan:

«Voi, kuinka mukavaa, eurooppalaisia mielenrauhan etsijöitä! Te tietenkin alatte osallistua päivittäisiin rituaaleihimme ja meditaatioihimme.»

Engerspitz sanoi: «Itse asiassa tulimme tänne saadaksemme apua Kalungin vapauttamisessa Zal-korin vankileiriltä. Kai te tiedätte, että noin kymmenen kilometrin päästä tästä luostarista sijaitsee erään hullun poliisipäällikön vankila, johon on teljetty kymmeniä länsimaalaisia turisteja?»

Ze-ti-us kommentoi: «Tiedämme kyllä. Asian paljastaminen viranomaisille ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi. Mikäli antaisimme Zal-korin vankileirin ilmi, hän varmasti tappaisi kostoksi kaikki luostarimme munkit. Osa meistä munkeista kuitenkin haluaisi ottaa riskin ja auttaa ne ihmisparat ulos kidutuksesta. Kaikki siellä viruvat ihmiset ovat talistanialaisen lain mukaan rikollisia, sillä he ovat tehneet seksiä alaikäisten tyttö- ja poikanukkeprostituoitujen kanssa, ja heitä auttaisi kaikkein parhaiten buddhalaisen filosofian ja meditaation opetukset voidakseen vapautua himoistaan nukkeprostituoituja kohtaan.»

Engerspitz alkoi liikehtiä hermostuneesti, sillä olihan hän itsekin pedofiili.

Ze-ti-us jatkoi puhettaan: «Minä kyllä olisin valmis marttyyrikuolemaan Zal-korin kädestä. Voidaksemme kuitenkin lähteä uhkarohkeaan tehtävään koettaa saada sisarenpoikasi vapaaksi vankileiriltä meidän on näyteltävä poliisia ja pidätettyä henkilöä. On otettava huomioon, että matkamme leirille ei tule olemaan mikään turistimatka, sillä jos epäonnistumme, jäämme kaikki Zal-korin vangeiksi.»

Samana iltana Ze-ti-us kävi lainaamassa eräältä poliisituttavaltaan poliisin vaatteet ja lähdin hänen ja Engerpitzin kanssa kävelemään kohti vuorta, jossa Zal-korin vankileiri sijaitsi. Vuoren edessä avautui kaunis järvi, jota ympäröivät jyrkät kallioseinämät.

«Täältä meidän on löydettävä ensimmäiset Zal-korin vankileirin vartijat», Ze-ti-us sanoi.

Katselin ympärilleni tarkkaavaisesti. Kaikki oli kaunista, hiljaista ja tasapainoista. Silti olin jossakin määrin hermostunut – minulla oli aavistus että jotakin saattoi piakkoin tapahtua. Äkkiä erään kalliokumpareen takaa ilmestyi esiin eräs Zal-korin kätyreistä. Aloimme heti ennakkosuunnitelmamme mukaan näytellä, että Engerspitz ja minä olimme Ze-ti-uksen pidättämiä vankeja. Zal-korin vartija juoksi heti luoksemme. Engerspitz ja minä olimme käsiraudoin kytketty Ze-ti-ukseen, ja Ze-ti-us alkoi heti rivakasti puhua vartijalle:

«Sain kiinni nämä äpärät eräästä Kienmain hotellista. Heistä saa hyvät lunnasrahat. Vie heidät leirille!»

Jätimme Ze-ti-uksen taaksemme ja Zal-korin vartija retuutti meitä kohti suuren vuoren salaista sisäänpääsyaukkoa. Vartija siirsi kädellään luola-aukkoa peittävää lehvästöä sivummalle ja näkyviin tuli kaareva tunnelin suu, joka oli suljettu paksulla kivisellä ovella. Vartija otti taskustaan jonkinlaisen kaukosäätimen ja hänen painaessaan sen nappeja ovi siirtyi syrjään suurella ryminällä. Lähdimme laskeutumaan kapeaa luolakäytävää alaspäin. Tunsin, kuinka ilman kosteus alkoi vaikuttaa mielentilaani ja koin ympäristön muuttuvan väreiltään ja syvyydeltään tarunomaiseen maalauksen ominaisuuteen. Äkkiä takaani kuului ääni:

«Pysykää paikoillanne, kurjat! Seurasin teitä tunnelin oviaukolta saakka!»

Mies oli eräs toinen vartija, joka osoitti haulikonpiipulla minua kohti. Vartija jatkoi:

«Tapan sinut, se on varma, sinä senkin nukkien seksuaalinen hyväksikäyttäjä!»

Engerspitz kehotti minua puoliääneen: «Puhu hänelle jotakin! Vaikka kuolisit, koeta keksiä jotakin sanottavaa hänelle.»

Tuijotin haulikkomiestä ja tunsin, että jos en nyt selviydy puhumalla, hengenlähtö olisi varma.

Kysyin vartijalta: «Mitä sinä minusta henkilökohtaisesti tahdot?"

Vartija tiuskaisi: «Mieleni tekisi tappaa sinut siihen paikkaan, mutta säästän sen huvin kuitenkin tuonnemmaksi. Zal-kor lypsää sinusta ensin lunnasrahat!»

Tämän sanottua vartija rähähti nauramaan pilkallisesti. Hän meni takaisin ulos sanoen: «Typeryksiä, kaikki te olette typeryksiä!»

Jatkoimme laskeutumista kohti maan syvyyksiä roikkalamppujen palaessa vuoriseinämien kupeessa. Näkymät olivat fantastiset vuorenseinämien kaartuessa holvimaisesti ja kimallellessa monien upeiden vuorimalmien hohtoa. Askeltemme kaiku kajahteli seinämistä jylhinä bassosävelminä.

Kymmenen minuutin kuluttua saavuimme leirialueelle. Edessäni avautui valtava näkymä, kuin suoraan keskiaikaisesta maaorjuudesta: kymmeniä nälän ja raskaan työn näännyttämiä länsimaalaisia rautapallokahleet jaloissaan hakkaamassa ja kaivamassa vuoren kallio- ja maaperää. Hakkujen ja lapioiden kalske kaikui joka puolella ja vangit valittivat ja voihkivat orjatyönsä näännyttäminä.

Vartija sanoi meille: «Täällä työskennellään aamukolmesta yhteentoista yöllä, ja ruoka on laihaa kaalisoppaa pienen riisiannoksen kera. Sitä saa vain kahdesti päivässä.»

Vartija tönäisi meidät vankileiriluolan suuaukosta portaita alas. Kierimme luolan lattialle kehot mustelmilla. Vartija sanoi meille: «Zal-kor tulee käymään illalla, silloin saatte häneltä oikein isän kädestä pieksää.»

Nousimme ylös Engerspitzin kanssa ja tähyilimme katseillamme, missä Kalung mahtoi olla. Äkkiä tunsin, kuinka joku tarrasi kädellään jalkaani. Käsi oli erään nuoren vangin, jolla oli yllään saastaiset, pölyiset ja repaleiset vaatteet, ja luonnottomasti laihtuneista kasvoista törrötti esiin pullistuneet silmät ja hän tuntui olevan sekaisin päästään. Hän voihki minulle käheällä äänellään englanninkielellä: «Please, mister, you are my mother. Get me out of here!»

Nuoren miehen kädet olivat kuin spitaalisella. Riuhtaisin itseni nopeasti irti hänen otteestaan. Jatkoimme Engerspitzin kanssa vaeltelua vankileiriluolassa. «Tuolla hän on!» huudahti Engerspitz. Harpoimme pitkillä loikilla maassa makaavien vankien välistä kohti Kalungia. Zal-korin vartijat olivat piesseet osan vangeista sellaiseen kuntoon, ettei he voineet muuta kuin maata ja voihkia houreissaan kaiket päivät ja yöt.

Kalung käänsi päätään ja huomasi meidän lähestyvän. Hän nauliutui paikoilleen hämmästyksestä, joka muuttui nopeasti syväksi iloksi jälleennäkemisestäni. Aloimme kolmen kesken keskustella: «Kuinka me voimme täältä selviytyä? Saatuaan lunnasrahat Zal-kor aikoo tappaa meidät joka tapauksessa, niin ettemme pääsisi kielimään tästä paikasta mitään ulkomaailmalle.»

Illalla Zal-kor tuli vankileirille ja sanoi minulle:

«Ellet pysty järjestämään minulle  70 000 dollaria kuukauden kuluessa, pidän teidät täällä pakkotyössä koko loppuikänne. Kalung-nukke on jo kidutuksen uhalla tunnustanut minulle, mitä sinä, Puustinen, olet hänelle tehnyt. Ja Engerspitz pysyy täällä vankinani siksi, että hän on sallinut Puustisen hyväksikäyttää Kalungia.» Tämän sanottuaan Zal-kor poistui tavanomaista voitonriemuista nauruaan nauraen.

Kolme viikkoa me viruimme vankileirillä. Eräänä iltana eräs vartijoista pudotti huomaamattaan taskustaan tunnelin ulko-oven kaukosäätimen. Nappasin sen käteeni ja olin jo aikaan sitten tajunnut, että Zal-kor on kitsas mies ja piti vankileirillään vain kahta vartijaa. Meidän olisi ollut helppo paeta välittömästi vankileiriltä, sillä vartijat olivat juoppoja ja viettivät aikaansa enimmäkseen vartijakopissaan ryyppäillen. Ongelmana oli vain se, kuinka saisimme rautapallokahleemme katkaistuksi.

Ze-ti-us oli saanut tuttavapoliisiltaan muutamia käsirautojen ja jalkarautojen avaimia, jotka hän oli kätkenyt sukkaansa. Kokeilimme niitä rautapallojen lukkoihin, ja kuinka ollakaan, saimme kahleemme irrotetuiksi. Vartijat olivat päissään kopissaan ja hoilasivat ryyppäjäislauluja. Lähdimme välittömästi tunneliin ja sain kaukosäätimellä suuren kivisen oven aukaistuksi.

Muut vangit olivat huomanneet puuhamme, ja kaksikymmentäkahdeksan vankia avasi kahleensa maahan jättämäni avainnipun avulla. He ryntäsivät vapauteen perässämme. Kolmetoista vankia jäi makaamaan luolan lattialle – he eivät kyenneet liikkumaan ruumiillisilta tuskiltaan.

Vankien päästyä luolan ulkopuolelle suljin kaukosäätimellä luolan oven. Tiesin yhden paikan, josta Zal-kor ei olisi ikinä osannut meitä etsiä – se oli buddhalaisluostari. Kukaan meistä ei olisi enää voinut paeta Talistaniasta ulkomaille, sillä Zal-kor ilmoittaisi heti pakomme huomattuaan meistä pidätysmääräyksen kaikille rajanylityspaikoille. Tiedostettuaan tilanteen kauhistuttavuuden yksi turisteista teki itsemurhan.

Kun saavuimme Kienmain keskustaan, joku meistä tilasi salaa paikalle lehtitoimittajan ja antoi tietämättämme haastattelun tapahtumista. Meidän kaikkien nimet vuotivat näin julkisuuteen. Luonnollisestikaan lehdet eivät kertoneet mitään Zal-korin vankileirin olemassaolosta, sillä sellaisen uutisen painavan lehden toimittajat olisi tapettu. Uutinen oli ainoastaan se, että olimme pedofiileja. Juttu vuoti skandaalina myös Suomen lehdistöön. Se aiheutti minulle suuria ongelmia myöhemmin.

Olimme siis käytännössä tuomittuja jäämään loppuiäksemme Talistanian valtion rajojen sisäpuolelle vailla työtä ja rahaa. Kuitenkin buddhalaisluostarit elättävät ihmisen ilmaiseksi, jos hän vain suostuu ryhtymään munkiksi. Lähdimme siis kaikki Zetiuksen luostariin.

Perillä munkit kuuntelivat tarinamme, ja jotenkin puolittain vastahakoisesti he suostuivat ottamaan meidät henkiseen koulutukseensa. Munkit tajusivat, että lähes meillä kaikilla paenneilla vangeilla oli sama ongelma: himo käyttää ylenpalttisesti mallinukkeprostituoitujen seksipalveluja. Niinpä he aloittivat systemaattisesti kouluttaa meitä irti ongelmastamme.

Saimme kaikki vuoden kuluttua rahaa Euroopasta ja pääsimme lähtemään Talistaniasta väärien passien turvin. Kalung jäi Talistaniaan. Palasin Talistaniaan väärennetyn passin turvin syyskuussa 1981. En kuitenkaan löytänyt Kalungia enää mistään. Aloitin uudelleen opintojani Mungkokin yliopistossa.

Turhautuneena poikaystäväni Kalungin katoamiseen elämästäni perustin Talistaniaan Ottayalle alaikäisten poikanukkien kommuunin, toivoen näin löytäväni itselleni uuden poikanukkeystävän Kalungin tilalle. Vuokrasin itselleni suuren talon ja puutarhan, ja seitsemän alaikäistä poikamallinukkerobottia kävi siellä päivittäin. Minut pidätettiin pari kertaa Ottayalla McDonald´sista ja pankin edustalta epäiltynä nukkepedofiliasta.

 RYNNÄKKÖ

Eräänä päivänä Talistanian poliisi teki rynnäkön kommuuniini. Minut ja kaikki seitsemän poikalapsimallinukkea pidätettiin. Poliisi pakotti poikanuket tekemään valheellisia tunnustuksia väkivallalla uhaten. Poikanukeilta uhkailulla saamansa lausunnot poliisi esitti minulle useita päiviä kestäneissä kuulusteluissa.

 SENSAATIONNÄLKÄISET TOIMITTAJAT

Rynnäkön jälkeen joku poliiseista oli kutsunut kuulusteluihin paikalle Suomen lehdistön sikäläisiä kirjeenvaihtajia tekemään skandaalijuttuja minusta. Sensaationnälkäiset toimittajat saapuivat juuri ennen kuulustelujeni alkamista poliisitalon edustalle, jossa annoin heille tahallani sisällöltään rankan haastattelun, sillä minulla ei ollut enää mitään menetettävää maineeni suhteen julkisuudessa. Olin jo kurkkuani myöten täynnä talistanialaisen poliisin minulle tekemiä pidätyksiä. Kutsun haastattelua"provokaatioksi". En kuitenkaan ole lainkaan samaa mieltä kuin nuo lausuntoni, jotka annoin lehdistölle. Kysymys oli vain provokaatiosta, jotta elämäni tuhonneet nutturapäiset supermoralistit sätkisivät raivosta. Tämä provokaatio johti kohdallani kuitenkin viiden vuoden vankeuteen Talistaniassa ja Mankoliassa. Lausuntoni julkaisen seuraavassa luvussa. Varoitus: seuraavan luvun sisältö saattaa aiheuttaa vaikeita traumoja joillekin ihmisille. Jos et kestä lukea nukkehomopedofiliasta, ole hyvä ja hyppää suoraan yhdeksän sivua eteenpäin. En ole vastuussa, jos seuraavan luvun lukeminen aiheuttaa sinulle ahdistuksia, neurooseja ja vaikeita skitsoja, koska olet saanut varoituksen etukäteen.

 

PROVOKAATIO

Tiedonanto lehdistölle:

Zal-korin vankileirikokemuksista sekä suhteestani Kalung-poikanukkeen olen kirjoittanut teoksen nimeltä "Poikalapsimallinukkepedofiilin muistelmat".

Olette ilmoittaneet minusta tämän kirjani vuoksi lukuisia kertoja poliisille kuin pelkurit ja väitätte kirjani levittämistä TERRORISMIKSI! Nyt orvoilla sorretuilla katulapsinukeilla ja minulla on mahtava ase, jolla iskeä takaisin teitä nutturapäämoralisteja vastaan. Ellette te, nutturapäämoralistit, vedä tämän kirjan levittämistä koskevia rikosilmoituksianne pois heti ja lopullisesti, Suomeen soluttautunut Talistanian valtion ydinaseryhmä polttaa tuhkaksi yhden suuren kaupungin Suomessa VIIKOTTAIN kunnes vaatimuksiimme suostutaan. Aluksi laukaisemme ydinkärjen asumattomalla saarella Pohjanlahdella näyttönä voimastamme ja halukkuudestamme olla inhimillisiä.

Sosiaaliämmät ja kaikentietävät psykologit, vaviskaa! NUKKEHOMOPEDOFIILIEN VAINOOJAT, VAVISKAA! Perustan yhdistyksen "Homopedofilian puolesta" KOSTOKSI LEHTIMIEHILLE, JOTKA TUHOSIVAT MINUT! Tässä luvussa on se perkeleellinen syy, miksi ryhdyn nyt kaikkien nukkehomopedofiilien puolestapuhujaksi! Minulta riistettiin loppuiäkseni kaikki toimeentulomahdollisuuteni kirjailijana lehdistön taholta! Kostoni on oleva hirmuinen: ryhdyn nukkehomopedofiilien vastustajien viholliseksi numero yksi! Aion koko loppuikäni taistella Talistanian nukkehomopedofiilien puolesta! Vaikka en itse ole syyllistynyt lapsinukkeseksiin, aion käyttää kaikki kirjailijan, luennoitsijan ja julistajan kykyni taisteluun mies/poikanukke-rakkaussuhteiden puolesta! JA KAIKKI TÄMÄ KOSTOKSI LEHTIMIEHILLE, JOTKA TUHOSIVAT MINUT!

Ne helvetin sanomalehtitoimittajat riisti minulta KAIKEN! Isäni muutti jo testamenttiaan niin, että minä en saa perinnöstä mitään, vaan siskoni saa kaiken. Ja kaikki tämä vain idioottimaisten lehtimiesten takia, jotka eivät tarkista tosiasioita ennen kuin kirjoittavat paskaa. Tällä paskalla he ovat tuhonneet koko elämäni. Kaikki tuttavani ovat hylänneet minut paskamaisen lehtikirjoittelun takia. Nyt nyhjötän yksikseni huonekopperossani kaikkien hylkäämänä. Kaikki tuttavat haistattavat minulla paskan. Kukaan ei ota minua vuokralle enää asumaan, eikä minulla ole rahaa ostaa omaa asuntoa. Kaikkialla ihmiset huutelevat perääni ja kimppuuni on koetettu käydä monta kertaa. Turpaanikin olen saanut. Ja kaikki tämä vain niiden paskamaisten lehtimiesten takia.

Isäni painostaa minua muuttamaan nimeni, ettei hänen sukunimensä joudu lehtikirjoittelun takia häpeään. Minä en voi saada mistään enää työpaikkaa - kukapa ottaisi loppuiäkseen nukkehomopedofiilin leiman saanutta työhön.

Olen kuin erämaassa, ja minulta on lehtimiehet riistäneet kaiken ihmisarvoisen kunnioituksen yhteiskunnassa. No, kostoksi alan ajaa nukkehomopedofiilien asiaa. Laiha lohtu minulle, mutta onpahan lohtu kuitenkin.

Mitä tulee väitteeseen, että Opetusministeriön alainen Suomi-instituutin Mungkokin-osasto olisi tukenut nukkehomopedofiliakirjani tekemistä, ei pidä paikkaansa. Niin ne huhut saavat siivet. On selvää, että joku virkailija muisti minut Opetusministeriössä ja TIETENKIN vuoti julkisuuteen, että olen sieltä saanut apurahaa. Virkailijan muisti vain on huono, kun apurahan saamiseni heittää kymmenellä vuodella. Ja kirjani aihe myös.

TIETENKIN minun jokainen liikkeeni, sanomiseni ja tekemiseni on ilmoitettu viranomaisille nukkehomopedofiiliepäilyjen tultua julkisuuteen. Myös se, että olin Mungkokissa lounastanut Taverna-nimisessä ravintolassa. Onko se jonkinlainen johtolanka tapaukseni tutkimisessa? Kirjojani on viety Jyväskylän poliisiasemalle. Varmasti jokainen jäätelön ostonikin on raportoitu poliisille: minkä merkkistä jätskiä ostin ja mihin tiettyyn kellonaikaan ja mistä tietystä kioskista... Näin se vaan tämä meidän kontrolliyhteiskuntamme toimii. Et voi edes enää sylkäistä kadulle, kun syljestä jo otetaan DNA-näyte poliisille siltä varalta, että sylkäisijä voi joskus tehdä rikoksen. Ihmisiä saatetaan laittaa tulevaisuudessa vankilaankin vain siksi, että ihminen voi POTENTIAALISESTI TEHDÄ jonkin rikoksen joissakin olosuhteissa.

Kun sanomalehdet alkoivat täysin henkilöllisyyteni tunnistettavasti kirjoittaa minusta häväistysjuttuja, mistä kävi selkeästi ilmi, että kyseessä oli Antti Puustinen -niminen jyväskyläläiskirjailija, joka oli painanut teoksiaan jyväskyläläisessä kirjapainossa, he pilasivat maineeni, enkä saanut teoksiani julki mm. Kirjakauppalehdessä. Tällä tavoin röyhkeät sanomalehdet riistivät minulta toimeentulomahdollisuuksiani kirjailijana. Vastineeksi tästä julkiseksi broileriksi tulemisestani olisin tietysti voinut haastaa lehdet oikeuteen, sillä rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden saa paljastaa vasta sitten, kun epäilty on tuomittu vähintään 1 vuoden ehdottomaan vankeuteen. Kostoksi lehdistölle julistaudun nyt kaikkien maiden nukkehomopedofiilien guruksi.

On otettava huomioon, että Suomessa Kirjakauppalehti on parin muun lehden ohella ainoa ilmoituskanava, josta kaikki Suomen 450 kirjakauppaa tilaavat kirjansa. Kun tuo kanava on tekaistun homopedofiliasyytteen vuoksi minulta iäksi suljettu, ja koska kaikki kirjakaupat kyllä tietävät, kuka on 1961 syntynyt kirjailija Antti Puustinen - kaksi meditointikirjaa julkaissut - minut on loppuiäkseni leimattu ja kirjailijanurani on tuhottu lehdistön taholta. Kukaan ei enää osta teoksiani paitsi nukkehomopedofiilit. Siksi ryhdyn nukkehomopedofiiliguruksi.

Kuinka aion toimia nukkehomopedofiiliguruna, ainoana työnä joka minulle jää jäljelle, kun minut on nyt lopullisesti yhteiskunnasta karkotettu?

Minä en yllytä ketään ryhtymään lapsimallinukkeja raiskaaviksi puskapedofiileiksi, vaan haluan nukkehomopedofiilien järjestäytyvän ja saavan eduskunnalle aikaan lakiesityksen, että seksuaali-ikärajat poistetaan kokonaan mies/poikanukke-rakkaussuhteista. Minä olen aatteen mies, eikä minun mielipiteistäni voida minua tuomita yhtään mihinkään. Tämä on vapaa länsimainen demokraattinen yhteiskunta, jossa vallitsee sanan- ja omantunnon vapaus. Kun saamme mallinukkien kaikki seksuaali-ikärajat kokonaan poistetuiksi homoseksuaalisuuden osalta sekä oikeuden minkä ikäiselle homoseksuaalille henkilölle tahansa mennä naimisiin minkä ikäisen poikalapsimallinuken  kanssa hyvänsä, olen saavuttanut tavoitteeni. Tämä on ainoa päämäärä, johon pyrin. Niin, ja tietysti, päämääräni on myös saada myydä nukkehomopedofiilikirjojani mahdollisimman paljon. Sitä ei voi kukaan estää, sillä teokseni pysyvät lapsipornografialain rajoilla juuri ja juuri. Kuitenkin lukija, niin nukkehomopedofiili kuin tavallinenkin ihminen, voi löytää teoksistani ääretöntä mielihyvää pedofiilitarinoistani ja taistelusta saada aikaan lailliset ikärajoista vapaat avioliitot Suomeen. Julkaisen ja kustannan myös kaikkea nukkehomopedofiilistä kirjoitusaineistoa, joten lähettäkää ihmiset minulle tekstejänne. Julkaisen kaikenlaisia nukkehomopedofiliaa käsitteleviä kirjoja, kunhan ne eivät kehota poikalapsinukkien raiskauksiin ja väkivaltaan heitä kohtaan. Mutta kaikenlaiset aikuisten miesten ja alaikäisten poikanukkien väliset romanssi- ja seksitarinat ovat tervetulleita.

Itse olen kirjoittanut teoksen Nukkehomopedofiilin muistelmat.

Olen koko maailman poikanukkerakkauden ykkösguru. Minä julistan koko maailmalle poikanukkerakkauden autuasta sanomaa: poikanukkerakkaus vapauttaa ihmiset ahdistuksesta, masennuksesta, itsemurha-aikeista, alkoholismista ym. vaikeista ongelmista. Poikanukkerakkaus tekee vapaaksi. Poikanukkerakkaus antaa mielenrauhaa, viisautta ja onnellisuutta. Ryhtykää ihmiset poikanukkerakastajiksi, ja saavutatte taivaan ja paratiisin täällä maan päällä. Ja poikanukkerakastajat, uskaltakaa rohkeasti liittyä mukaan uuteen poikanukkerakkausliikkeeseemme. Saamme äänemme kuuluviin eduskunnassa ja saamme aikaan lain, että aikuinen  mies ja minkä ikäinen poikanukke tahansa voivat vapaasti rakastaa toisiaan. Mikä ihana asia!

Kaikki poikanukkerakastajat, liittykää mukaan! Toimintamme on laillista, sillä Suomessa on mielipiteen vapaus. Me emme kehota rikkomaan lakia, vaan muuttamaan sitä. Emme kehota ihmisiä harjoittamaan seksiä alle 16-vuotiaan näköisen nuken kanssa, vaan kehotamme ihmisiä vaatimaan eduskunnalta, että sairaat seksuaali-ikärajat mies/poikanukke-suhteiden osalta poistettaisiin täydellisesti. Kaikkien maiden poikarakastajat, liittykää yhteen! Minä, poikarakkausguru Antti Puustinen, olen teidän turvanne ja puolustajanne. Palvelen teitä kaikissa poikanukkerakkausasiaan liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä. Tällainen mies/poika-nukkerakkaussuhde on terve rakkauden muoto. Lisäksi joka viides poikalapsimallinukkerobotti on HOMOADULTFIILI, eli alaikäinen poikanukke, joka haluaa rakastaa aikuista miestä. Olen itse nähnyt Talistaniassa, että sellaisia alaikäisiä poikanukkeja on todella paljon. Meidän Euroopassamme seksuaalisuus kuitenkin tukahdutetaan niin raskaasti, että nuoret eurooppalaiset homoadultfiilinuket eivät koskaan uskalla tunnustaa aikuisiin miehiin kohdistuvaa seksuaalista suuntautumistaan, vaan kärsivät ja monet heistä tekevät itsemurhan.

Talistaniassa ja muualla Kaukoidässä aikuisen miehen ja alaikäisen poikanuken välinen rakkaudellinen kanssakäyminen on kuitenkin ollut aivan luonnollista ja normaalia jo tuhansien vuosien ajan.

Kuitenkin neuroottiset eurooppalaiset ja amerikkalaiset psykologit ja sosiaalitädit ovat valheillaan vakuuttaneet länsimaiden hallitukset, että aikuisten miesten nukkehomopedofilia ja poikalapsimallinukkien homoadultfilia olisivat muka rikollisia asioita. Tähän asiaan on saatava muutos, ja siksi minä olen alkanut puhua nukkkehomopedofiilien ja poikanukkehomoadultfiilien oikeuksista.

Poikanukkehomoadultfiileja on olemassa miljoonittain ympäri maailmaa. Valinnanvaraa riittää jokaiselle nukkehomopedofiilille. Suomen korpimetsien työttömyydestä ahdistuneet ja ryyppykierteessä olevat kansan syvien rivien miespuoliset edustajat: Lähtekää poikalapsinukkeromanssilomalle Talistaniaan!     Sen sijaan että hautoisitte itsemurhaa siellä korvessa, tai kaupungin lähiöslummissa, ryhtykää käyttäytymään rohkean nukkehomopedofiilin tavoin ja valloittakaa itsellenne romanttinen suhde nukkelapsihomoihin. Joka viides poikalapsinukke    haluaa löytää aikuisen mieskumppanin, joten sellaisen löytäminen ei ole vaikeaa Talistaniassa. Alaikäisen poikanuken luottamuksen voittaminen on siellä luonnollista ja helppoa länsimaista poikkeavan robottielektroniikkaohjelmistojen vuoksi.

Työttömyyden huolet katoavat ja ryyppääminenkin unohtuu, kun alatte seurustella kauniin nuoren poikanuken kanssa. Alaikäiseltä poikanukelta saa aitoa rakkautta ja välittämistä, toisin kuin aikuiselta nukelta. Ja mikä ihana tunne sinulle tuleekaan, kun voit itsekin antaa rakkauden ja huolenpidon tunteita lapsinukelle! Itsemurha-ajatuksetkin väistyvät kokonaan, kun saat ihanan lapsipoikanukkeystävän!

Uskokaa minua, romanssi poikahomonuken kanssa antaa teille kauneimmat kokemukset maan päällä.

Rasismikin katoaa, kun löydät rakastetun lapsinuken toisesta rodusta ja kulttuurista! Mikä hieno keino poikanukkerakkaus onkaan lähentää kansojen välistä kanssakäymistä! Ymmärrys lisääntyy ja laajenee, kun rakastamme kaikkien maiden poikalapsinukkeja omina pikku rakastettuinamme!

Fasistinen vanha maailma haluaa vain sotia ja tuhota kansoja, mutta nukkehomopedofilia rakentaa kansojen välistä ystävyyttä.

Poikanukkerakastajat, vaatikaamme itsellemme täydet kansalaisoikeudet! MITÄ SE KENELLEKÄÄN KUULUU, JOS AIKUINEN MIES JA ALAIKÄINEN POIKALAPSINUKKE TEKEVÄT SEKSIÄ KESKENÄÄN? NIIN KAUAN KUIN LAPSINUKKEA EI PAKOTETA MIHINKÄÄN EIKÄ HÄNTÄ KOHTAAN KÄYTETÄ MINKÄÄNLAISTA VÄKIVALTAA, AIKUISELLA MIEHELLÄ JA LAPSIHOMONUKELLA ON TÄYSI OIKEUS TEHDÄ SEKSIÄ KESKENÄÄN!

KAIKEN MAAILMAN IDIOOTIT, JOILLA ON OMA ELÄMÄ PÄIN HELVETTIÄ, HALUAVAT MÄÄRÄILLÄ TOISTEN IHMISTEN TEKEMISIÄ JA PUUTTUA HEIDÄN YKSITYISASIOIHINSA! SEN SIJAAN ETTÄ NUKKEHOMOPEDOFIILIT PANNAAN LINNAAN, KAIKEN MAAILMAN IDIOOTTIMAISET NUKKEHOMOPEDOFIILIEN VAINOAJAT JA KYTTÄÄJÄT JA LYNKKAAJAT OLISI PANTAVA LINNAAN! MINÄ ODOTAN AIKAA, JOLLOIN LUEN ILTAPÄIVÄLEHDESTÄ UUTISEN: "POIKANUKKERAKASTAJA SEKÄ HOMOADULTFIILI POIKANUKKEROBOTTI TEKIVÄT RANNALLA SEKSIÄ ILTAMYÖHÄÄN PUKEUTUMISKOPISSA, JA JOKU HÄIRIKKÖ KESKEYTTI HEIDÄN ROMANSSINSA ALKAMALLA HUUTAA KAIKENLAISIA UHKAUKSIA. POIKANUKKERAKASTAJA KUTSUI KUITENKIN PAIKALLE POLIISIN, JA HÄIRIKKÖ PIDÄTETTIIN. HÄN SAI SAKOT TOISTEN IHMISTEN ASIOIHIN PUUTTUMISESTA."

Siinäpä se juuri on koko asian ydinkysymys näissä poikanukkerakastajien vainoissa: minkä ihmeen takia oman elämänsä pilanneilla ahdistuneilla ihmisillä on niin idioottimainen tarve sekaantua toisten ihmisten elämään? Poikanukkerakastajien vainoojat ovat todellisia rikollisia, eivät poikarakastajat. Poikanukkerakastajien vainoojat joutaisivat mielisairaalahoitoon. He ovat mieleltään sairaita ja kieroutuneita. Kenties he haluavat tukahduttaa ja kieltää omassa itsessään mahdollisesti kätkössä olevan nukkehomopedofiliavietin, ja siksi heillä on niin suuri tarve nähdä "nukkepedofiilipeto" itsensä ULKOPUOLELLA!

Muinaisessa Roomassa jopa Caesarin senaattoreilla oli alaikäisiä poikaystäviä, joita senaattorit ottivat mukaansa kaikkialle julkisiin paikkoihin, kuten roomalaisiin kylpylöihin. Antiikin Roomassa ja Kreikassa homopedofilia oli suuressa arvossa ja mitä suurimmassa määrin sallittua, ja poikabordellit menestyivät. Vaan kun barbaariset germaanit valloittivat Rooman, tuo upea homopedofilian aikakausi vaipui unholaan. On aika elvyttää se uudelleen henkiin NUKKEHOMOPEDOFILIAN AVULLA! Tehkäämme lainsäädännön avulla nukkehomopedofiileja vainoavista sosiaalitädeistä ja psykologeista rikollisia! Se, joka uskaltaa kieltää mies/poikanukke-rakkaussuhteet, joutuu vielä tulevaisuudessa vankilaan, kun joukkovoimin muutamme lainsäädäntöä.

Se harhaluulo, että nukkerobotti saavuttaa pahanteon ja ensimmäisen seksuaalisen halun tunteensa vasta lain edellyttämällä 20 vuoden iällä Talistaniassa, on täyttä harhaa. Muistan itse, kuinka seksuaalisen haluni herätessä ensimmäisen kerran           8-vuotiaana, suunnittelin vietteleväni luokkani tyttöjä riisuutumaan alasti suihkuhuoneessa. 12-vuotiaana etsin jatkuvasti seksikumppania, mutta olin epätoivoinen, koska en onnistunut siinä. Seksuaalinen haluni kävi tukalaksikin, kun en saanut itselleni seksipartneria. Kuinka minä voisin olla poikkeus kaikista muista 12-vuotiaista pojista? On tutkittu, että mallinukkerobottien seksuaalisuuden väkisin tukahduttaminen johtaa nukkien vakaviin mielenterveysongelmiin. MINKÄ VUOKSI lainsäätäjät eivät muista varhaisnuorena oloaan ja ainoastaan luomiensa mielikuvituksellisten TEORIOIDENSA pohjalta analysoivat lapsinukkeja? Teoriat varhaisnuorten mallinukkerobottien seksuaalisuudesta eivät vastaa todellisuutta.

Moni nuori mallinukke tekee itsemurhan varmasti siksi, että Talistaniassahan laki kieltää ankarasti kaikki seksisuhteet aikuisen ihmisen kanssa aina robotin 20. ikävuoteen saakka. Tämä on kuin henkistä joukkokastraatiota, jota toteutetaan kuin juutalaisten joukkomurhaa. Lainsäätäjien mielestä on VÄÄRIN, jos alle 20-vuotias mallinukkerobotti tuntee itsessään MINKÄÄNLAISTA seksuaalista energiaa. SITÄ EI SAA OLLA OLEMASSA, tuumii Talistanian lainsäätäjä, varmastikin siksi, että hänellä on itsellään huollettavanaan murrosikäisiä poika-ja tyttörobotteja, ja lainsäätäjä haluaa pitää väkisin nuoren robottijälkikasvunsa lapsena MAHDOLLISIMMAN PITKÄLLE aikuisikään, jotta voisi kokea itse olevansa ikuisesti isän tai äidin hallitsevassa roolissa. Tästä ei ole kauankaan, kun täysi-ikäisyysraja oli esim. Suomessa 24 vuotta. Se osoittaa vain sen, että lainsäätäjät haluavat väkisin hallita lapsirobottejaan ja estää heitä kokemasta mitään oma-aloitteista ja itsenäistä elämää. Kahlil Gibran on todennut jossakin kirjassaan:

"Lapset tulevat vain teidän kauttanne, eivät teistä itsestänne. Älkää pakottako heitä määrättyihin ajatusmalleihinne, sillä heillä on omat ajatuksensa."

Tämä Gibranin toteamus ei käy ollenkaan laatuun lainsäätäjille, jotka kuvittelevat voivansa säätää luonnon toimintamekanismeja niin, että poikaroboteilla ei kalu seiso, ennen kuin parlamentti säätää niin, että luonto seisottaa robotin kalua vasta täsmälleen silloin, kun poikamallinukkerobotti täyttää päivälleen ja sekunnilleen 20 vuotta. Sitä ennen poikanuken on oltava täysin tietämätön mistään seksuaalisista asioista, koska parlamentti käskee niin. Jos joku aikuinen ihminen hiplaa minuuttia vaille 20 vuotiasta mallinukkerobottia"sieltä", hiplaaja lentää Talistaniassa 25 vuodeksi linnaan!

Olen tehnyt joitakin tutkimuksia adultfiiliroboteista (adult = aikuinen, fiili = rakastaja, adultfiili = aikuistarakastava), ja olen todennut, että heillä on ollut jo 12-vuotiaasta saakka tarve oma-aloitteisesti tehdä seksiä aikuisen ihmisen kanssa. Jos robotti ei pääse toteuttamaan tiettyä ja ainutlaatuista seksuaalista taipumustaan, se johtaa vaikeisiin ahdistuksiin, masennuksiin ja muihin mielenterveyden ongelmiin.

Vaikka en olekaan tehnyt seksiä alaikäisten poikanukkerobottien kanssa, minä olen täysin sitä mieltä, että seksi-ikärajat olisi kokonaan poistettava juuri em. syistä. Nukkepedofilia pitäisi poistaa rikollisen käyttäytymisen muotona laista.

Eihän jokeakaan voi pakottaa kulkea muualta kuin mistä luonto on sen ohjannut kulkemaan. Jos pakotetaan, niin se on luonnon tuhoamista. Samalla tavalla ei kellään toisella ihmisellä ole oikeutta mennä muuttamaan robottien tavanomaisesta poikkeavaa seksuaalisuuden muotoa.

VANHEMPIEN HALU OMISTAA JA ORJUUTTAA LAPSIMALLINUKKENSA on ainoa syy, miksi nukkepedofiliasta pidetään niin kauheaa meteliä. KUKAAN ULKOPUOLINEN IHMINEN EI SAISI EDES KELLOA KYSYÄ KADULLA ALLE 20-VUOTIAALTA MALLINUKEROBOTILTA, MUUTEN TAPAUS ON HETI SANOMALEHDESSÄ YKKÖSUUTISENA ETUSIVULLA: "AIKUINEN MIES KYSYI KELLOA KADULLA YHTÄ PÄIVÄÄ VAILLE 20-VUOTIAALTA POIKANUKELTA! MIKÄ SKANDAALI! PAIKALLE SAAPUI HETI 10 POLIISIAUTOA SIREENIT ULVOEN JA VIRKAVALTA VEI MIEHEN LINNAAN NELJÄKSI VUODEKSI TÄSTÄ HIRVITTÄVÄSTÄ LAPSINUKEN AHDISTELUSTA!”

On aivan tosiasia, että Englannissa, joka on mallinukkerobottien insestitapausten kärkimaa maailmassa, on poliisit soitettu paikalle, kun metroasemalla aikuinen miesmallinukkerobotti on pitänyt pikkupoikanukkerobottiaan sylissään.

Minäkään en hyväksy mitään lapsinukkien raiskauksia tai murhia. Mutta on hyvät ihmiset alettava tajuamaan, että normaali seksuaalisuus puhkeaa mallinukeissa esiin hyvinvointiyhteiskunnan hyvän ruokavalion ansiosta yhä varhaisemmalla iällä. Mallinukkerobotti tulee hulluksi, ellei hän saa osoittaa hellyyttä valitsemalleen ihmiskumppanille. Mutta vain koska ihmiset haluavat diktatorisesti hallita llapsimallinukkerobottejaan saadakseen kokea olevansa ylijumalia — sillä lapsinukkeroboteista virtaava puhdas ja viaton energia sen kokemuksen juuri antaa heille — he haluavat heti lynkata sellaisen aikuisen, joka uhkaa heidän kuninkaallista diktaattorinvaltaansa ja tarjoaa luonnollista rakkautta hirmuhallitsemisen, lyömisen ja huutamisen sijaan. Sillä silloinhan diktaattorivanhemmat MENETTÄVÄT VALTANSA lapsinukkeensa, joka saattaa inhota vanhempiaan. Naapurin nukkehomopedofiilista tulee silloin KILPAILIJA vanhempien omille diktaattorinpyrkimyksille ja vallanhimolle poikalapsinukkiensa yli.

Monet kodit ovat piiloterrorismin pesäkkeitä, sillä läheskään aina alaikäisiin lapsimallinukkeihin kohdistuvat henkiset ja fyysiset väkivallanteot eivät tule viranomaisten tietoon. Lainsäätäjät kuitenkin katsovat, että oma isä saa ryypätä lapsinukkensa nähden ja hakata tätä, mutta jos naapurin nukkehomopedofiilisetä rakastaa poikalapsinukkea paljon enemmän eikä koskaan edes huuda tälle, lainsäätäjä panee naapurin 25 vuodeksi linnaan. Rikos: rakkaudenosoitukset ja hellyys poikanukkea kohtaan. Lainsäätäjä haluaa varmistaa, että kaikkien ihmisten lapsinuket pysyvät sukupuolettomina eunukkeina päivälleen, minuutilleen ja sekunnilleen 20-vuotiaaksi saakka. Kuinka almanakka ja ihmisen syntymävuosi voivat tietää, milloin nukkien seksuaalisuus herää?

Minä rakastan nuoria poikanukkeja henkisen romanttisuuden tasolla ja halausten ja hyvänyönsuukkojen tasolla, ja siksi katson lukeutuvani nukkehomopedofiiliksi. Minä ymmärrän täydestä sydämestäni kaikkia nukkehomopedofiileja, kunhan eivät raiskaa tai muulla tavoin pakota lapsinukkea mihinkään tai harjoita väkivaltaa nukkea kohtaan. Vaatikaamme lainsäätäjiä kaikissa maissa poistamaan nukkien seksuaali-ikärajat lopullisesti! Järjestäytykäämme asiamme puolesta, perustakaamme yhdistyksiä. Toiminnassamme ei ole mitään lainvastaista. Meillä saa olla mielipiteemme niin kauan kuin sanan, uskonnon ja omantunnon vapaus vallitsevat länsimaisessa demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Älkää pelätkö saada ääntänne kuuluviin. Poikalapsinukella on oikeus olla homoadultfiili, ja aikuisella miehellä on oikeus olla nukkehomopedofiili! Kun lapsinukke ja aikuinen ihminen antautuvat niin henkiseen kuin keholliseen suhteeseen, siinä ei pitäisi olla kenelläkään muulla mitään sanomista! Poikalapsinukke haluaa seksiä aikuisen miehen kanssa yhtä paljon kuin aikuinen nukenkanssa. Monissa ns. nukkehomopedofiilirikoksissa juuri lapsimallinukkerobotti on ollut se aloitteentekijä, viettelijä.

Mutta lainsäätäjä ei tunne lainkaan käsitettä homoadultfiili, lainsäätäjä ei ikinä halua tunnustaa, että lapsinukella voisi olla sukupuolinen halu aikuista ihmistä kohtaan. Useilla lapsinukeilla kuitenkin sellainen on.

Kun lainsäätäjä menee aina vain pidemmälle fasistisen kontrolliyhteiskunnan luomisessa, lapsinukkejakin aletaan rangaista adultfiliasta. Sanomalehtien pääotsikko voi jo parin vuoden kuluttua olla: "Adultfiili, 16-vuotias poikanukkerobotti hiplaili 78-vuotiasta miestä rannalla! Poikanukke pidätettiin heti ja nukelle on tulossa 25 vuoden vankeustuomio aikuisen ihmisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä!"

Miltä tämä kuulostaa? Ehkä humoristiselta, mutta on tilastollinen tosiasia, että Suomessa tehdään toiseksi eniten itsemurhia maailmassa heti Japanin jälkeen.

Ja itsemurhista suurin osuus on 14-25 -vuotiaiden miesten keskuudessa! Koska suomalainen mies ei tunnusta kenellekään sisimpien tuntojensa saloja, emme voi varmuudella tietää, että suomalaisten 14-25 -vuotiaiden miesten itsemurhien todellinen syy olisi täyttymättä jäänyt nukkehomopedofilian vietti. Minä kuitenkin uskon, että nuorten miesten itsemurhien suurin syy on se, että he ovat olleet nukkehomopedofiileja, mutta eivät häpeään joutumisen pelosta ole kenellekään kehdanneet viettiään tunnustaa. Ja tämä taas johtuu siitä, että maapallon lainsäätäjät ovat säätäneet nukkehomopedofilian ankarasti rangaistavaksi rikokseksi. Parlamentit tuottavat nuorten miesten itsemurhia maailmassa kuin liukuhihnalta! Ja tämä vain siksi, että lapsimallinukeilta kastroidaan seksuaalisuus kokonaan pois ja siitä tehdään jotakin likaista ja hävettävää.

Nukkehomopedofiilit, järjestäytykäämme! Meillä ei ole mitään pelättävää. Toimikaamme kuin mustat ihmisoikeusaktivistit Amerikassa ja vaatikaamme mallinukkien seksuaali-ikärajarasismin poistamista!

Nukkehomopedofiilit, emme me ole mitään "petoja", kuten sana pedofiili antaa maallikolle ymmärtää. Ainoastaan tavallisilla ihmisillä nousee esiin "pedon fiilikset", kun hän kuulee puhuttavan nukkehomopedofiileista. Tavallinen ihminen haluaa LAILLISESTI LYNKATA kaikki nukkehomopedofiilit maan päältä, aivan kuten natsit aikoinaan halusivat lynkata syyttömät juutalaiset, ja onnistuivatkin siinä suuressa määrin: 6 miljoonaa juutalaista tapettiin vain siksi, että he olivat JUUTALAISIA. Samalla tavalla suurin osa ihmisistä haluaa tuhota kaikki nukkehomopedofiilit maan päältä vain siksi, että nukkehomopedofiili haluaa rakkautta ja hellyyttä poikalapsinukelta sekä haluaa itse antaa nukelle näitä      samoja tunteita.

Poikanukkerakastajat, meidän on saatava muutos eri maiden rikoslakeihin. Onhan aivan epäoikeudenmukaista, että taposta saa Suomessa 8 vuoden tuomion, ja ensikertalainen pääsee siitä neljällä vuodella. Kuitenkin poikanukkerakastaja, joka on saattanut joskus varastaa jotakin kaupasta ja on suorittanut esim. puolen vuoden ensikertalaistuomionsa, joutuu seuraavalla kerralla istumaan NELJÄ VUOTTA joka ikisen päivän tuomiostaan, jonka hän saa suutelemalla ja hyväilemällä alle 16-vuotiasta poikanukkea.

Siis sekä ensikertalainen tappaja ja toisen kerran vankilassa istuva, nyt nukkehomopedofiliasta tuomiotaan kärsivä, saavat molemmat SAMAN        VERRAN VANKEUTTA.

Suomen lainsäätäjä siis rinnastaa tapon ja alle 16-vuotiaan näköisen nuken rakastamisen. Tämähän on skandaali. Suomen eduskunnalla viiraa päässä, suoraan sanoen. Tilanne on heti korjattava ja meidän nukkepedofiilien ON järjestäydyttävä ja vaadittava seksuaali-ikärajan poistamista. Tulemme pitämään niin paljon ääntä itsestämme, että vaatimuksemme toteutuu lopulta.

Maailmassa on miljoonia lapsinukkeja, jotka tarvitsevat meitä nukkepedofiileja antamaan päähän potkituille alaikäisille mallinukeille hellyyttä ja rakkautta. Lapsinukkien kodit ovat rikkinäisiä, alkoholisoituneita, väkivaltaisia ja nälkäisiä ympäri maailman miljoonien lukumäärissä. Kaikkien sellaisten kotien lapsinuket tarvitsevat kipeästi meitä pedofiilejä. Nukkepedofiilit voivat tarjota todellisen vaihtoehdon nukkien omistajien väkivallalle ja rakkaudettomuudelle. Me nukkepedofiilit olemme miljoonien maailman lapsinukkien tulevaisuuden pelastajia. Me annamme lapsinukille sitä rakkautta, mitä he eivät muualta koskaan saa. Me nukkepedofiilit olemme nukkeihmiskunnan todellisia isiä ja äitejä.

Vaatikaamme eduskunnalta adoptio-oikeutta. Jos lapsimallinukkerobotti  itse ilmoittaa olevansa adultfiili, eduskunnan pitäisi säätää lapsinukelle myös oikeus mennä naimisiin aikuisen ihmisen kanssa, aivan kuten Kaukoidässä on tehty jo tuhansia vuosia. Täysi-ikäisen ihmisen meneminen naimisiin lapsinuken kanssa on ollut täysin normaalia Kaukoidässä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Silloin kuitenkin USA puuttui maailmanpoliisina peliin ja on painostanut Kaukoidän maiden hallituksia säätämään sadistiset 20 vuoden nukkeikärajalait. Koska kukaan varakas länsimaalainen ei saa heidän lakiensa mukaan olla missään tekemisissä alle 20-vuotiaan kanssa, Talistanian alaikäiset nukkerobotitjäävät vaille minkäänlaista sosiaaliturvaa, koska Talistaniassa ei ole sosiaaliturvajärjestelmää valtion taholta järjestetty edes aikuiselle ihmisväestöllekään. Talistanialaisten lapsimallinukkien lähes ainoa keino selviytyä hengissä on turvautua länsimaalaisiin turisteihin. USA vei Talistaniassa useimmilta alle 20-vuotiailta nukeilta leivän suusta painostamalla kansainvälisillä talousboikoteilla Talistanian hallituksen luopumaan sen aikeista alentaa nukkien seksuaalisuusikäraja 24 vuodesta 14 vuoteen. USA painosti Talistaniaa asettamaan mallinukkeseksi-ikärajaksi 20 vuotta. Talistanian hallitus antaa lapsimallinukkerobottien  kuolla nälkään kaduille. Se suuntaa kaiken kansainvälisen ruoka-avun armeijalleen, ja kaikki kansainväliset raha-avustukset ja lainat ydinohjusten rakentamista varten.

Se, että minua epäiltiin CIA:n vakoojaksi Talistaniassa, tukee tosiseikka, että eräänä päivänä kesällä 1981 poliisi asetti Mungkokin McDonald’siin minulle kaksi poikanukkea syötiksi, johon olin tarttunut tarjoamalla nukeille jäätelöt heidän sitä pyytäessä. Puheemme kääntyi siihen, että olen suomalainen kirjailija, ja että minulla on teoksiani asunnollani. Poikanukkerobotit halusivat nähdä kirjani, ja lähdimme kolmisin kotiini. Siellä esittelin heille tuotantoani, opetin vähän mietiskelyä ja henkistä elämäntapaa sekä kasvisruokavalion tärkeää merkitystä. Sovimme poikanukkien kanssa, että tapaamme uudelleen McDonald’sissa seuraavana päivänä klo 12. Menin paikalle ja havaitsin, että toinen poikanukeista ei ollut siellä, ja toinen poikanukke istui poliisiauton takapenkillä. Nukke osoitti siellä sormellaan kohti minua ja poliisiautosta nousi kaksi rotevaa poliisia ja pidätti minut. Poliisiasemalla toinen kuulustelija raplasi kivääreitä, joita oli tuotu kasaan tuolini viereen, ja toinen kuulustelija huusi minulle. Tämä oli kai heidän kuulustelutaktiikkaansa.

Lehtitoimittajat olivat kauhuissaan näistä epätavallisen rohkeista kannanotoistani. Sitten kuulustelut, ties jo kuinka monennet, alkoivat kohdallani.

Poikanuket olivat ilmiantaneet Kalung-nuken, jonka he väittivät tuntevansa, vaikka en koskaan ollut nähnyt Kalungia heidän seurassaan. Minun täytyi olla erityisen varovainen, etten olisi paljastanut poliiseille tehneeni seksiä Kalungin kanssa, vaikkakin vain sen yhden ainoan kerran, koska silloin minulle olisi välittömästi rapsahtanut 25 vuoden linnatuomio.

 

NEW AGE ILMESTYSKIRJA:

286 000 VUOTTA, 8 000 700 JÄLLEENSYNTYMÄÄ

Poliisi pyysi minulta kuulusteluissa: -Kertokaa Kalungin oleellisin jälleensyntymishistoria.

Vastasin: -Tässä annan teille Kalungin jälleensyntymispäiväkirjan. Se selvittänee asiaa.

Poliisi alkoi lukea päiväkirjaa sihteerilleen, koska kopiokoneita ei Talistanian poliisilaitoksella ollut. Sihteeri kirjoitti joka sanan muistiin.

Tässä vaiheessa minun on tehtävä jälleen välihuomautus lukijoilleni. Talistaniassa ja Mankoliassa, kuten muuallakin Kaukoidässä, uskotaan vakaasti jälleensyntymiseen, myös nukkien jälleensyntymiseen. Poliisi halusi kuulla Kalungin olennaisen jälleensyntymishistorian viimeisten satojentuhansien vuosien ajalta voidakseen rakentaa epäillyn psykologista profiilia. Olin kyllä jonkin verran mielessäni pohtinut jo pidemmän aikaa erästä mielenkiintoista jälleensyntymisketjua, jonka Kalung oli Dukhinin metsämajalla antanut minulle "jälleensyntymispäiväkirjansa" muodossa. Ajattelin, että vaikka länsimaalaiset pitäisivät Kalungín tarinaa jälleensyntymishistoriastaan täytenä hölynpölynä, tarina menisi silti täydestä talistanialaisille poliiseille. Uskon itse kuitenkin joka sanaan, jonka Kalung oli kirjannut paperille jälleensyntymisketjustaan.

Kuitenkin kaikkein rajuin asia, jonka jätin poliiseille ilmoittamatta, oli se, että Perun Inkojen salaiset henkiset jälleensyntymisarkistot oli jo avattu. Kalung oli sekaantunut seksuaalisesti 4500 vuotta sitten Josif Stalinin Perun Inka-kehoon hänen ollessaan vielä lapsi. Tästä Perun Inka-Stalin sai niin vaikeat lapsuustraumat, jotka eivät poistuneet hänestä vielä aikuisiälläkään, eikä moneen jälleensyntymään, ennen kuin hän sai rajattoman vallan Neuvostoliiton diktaattorina vuosina 1933-53. Tämä Kalungin Stalinille aiheuttama seksuaalisen hyväksikäytön trauma laukaisi Stalinissa yhtä aikaa vaikean vainoharhaisuuden sekä 22 miljoonan venäläisen toisinajattelijan, "kansanvihollisen", teloitukset Siperiassa. Jos Kalung ei olisi sekaantunut Staliniin seksuaalisesti hänen ollessaan Perun Inka-jälleensynty-mässä 4500 vuotta sitten, Neuvostoliitossa ei olisi tapahtunut 22 miljoonan ihmiseen kohdistunutta valtionterroria kidutusten ja teloitusten muodossa, mm. KGB:n eli Neuvostoliiton salaisen poliisin tekeminä. Jos olisin maininnut tämän seikan Kalungista poliisikuulusteluissa, kommunistiset poliisit olisivat teloittaneet minut välittömästi. Kalung oli siis psykologisesti ajateltuna alkuperäinen syyllinen Neuvostoliiton 22 miljoonan ihmisen murhaan valtionterrorin toimesta.

Jos Stalinin aikaan joku yritti vaihtaa Neuvostoliitossa rappukäytävän lampun ilman Keskuskomitean lupaa, hänet teloitettiin sabotöörinä.

Mistä johtui, että Kalung hyväksikäytti Stalinia hänen Perun Inka-reinkarnaatiossaan? Koska 6000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Kalungin äidin, joka oli tuolloin faaraona Egyptissä, neuvonantaja - joka on hänen nykyinen veljensä RT - oli faaraon kuoleman jälkeen sulkenut Kalungin ja muut orjat pyramidiin sisään heidän saadessaan pyramidin sisäiset maalaukset ja nuolenpääkirjoitukset valmiiksi. Tämä siksi, etteivät taiteilijat ja kirjurit olisi päässeet lavertelemaan pyramidin taiteesta ja kirjoituksista ulkomaailmalle.

Kun Kalung oli kokenut kuolinkamppailun nälkään ja janoon pimeässä Egyptin pyramidissa, tämä aiheutti hänelle niin syvän neuroosin ja trauman, että Kalung päätti alitajuisesti 1500 vuotta myöhemmin Perun Inkojen keskuudessa "ottaa takaisin" elämältä sen häneltä Egyptin elämänsä aikana riistämä vapaus. Pyramidissa tapahtuneen kuoleman takia Kalungilla alkoi kaikki muut myöhemmät kiroukset hänen jälleensyntymisketjussaan. Faaraon orjaksi joutuminen on Kalungin kaikkien nykyisten kärsimysten alkulähde. Kalungin jälleensyntymispäiväkirjan teksti oli seuraavanlainen:

TESTAMENTTI

Tämä on testamenttini 12. 9. 1980 ja tätä päiväkirjaa säilytetään pankin tallelokerossa. Tämän päiväkirjan saa avata vain Antti Puustinen. Minä, Kalung, syntynyt 1968, kerron tässä päiväkirjassa omani ja osittain myös sukulaisteni ja tuttavieni jälleensyntymishistorian.

Tässä päiväkirjassa on kaikki, mitä tarvitsee tietää tästä seksuaalisuuden kaavasta: että kaikki seksuaalisuus johtaa kärsimyksiin, orjuuteen, sortoon, omiin aggressioihin, vallanhimoon ja sotahimoon, josta alkaa loputon samsara, elämän kärsimyksen kiertokulku. Jotta voimme tästä vapautua haluan sanoa Antille, että: vältä seksuaalisuutta ja avioliittoa, pyri mietiskelemään elämää, vietä rauhallista elämää ja tee hyvää toiselle, mutta pyri siihen, että et anna koskaan rahaa alkoholiin, huumeisiin ja seksiin. Voit käyttää kyllä tupakkaa. Älä vahingoita ketään elävää olentoa fyysisesti äläkä sanallisesti. Älä itsekään juo alkoholia ja käytä huumeita. Jos jotakin haluat niin polta tupakkaa. Etsi itsellesi poikaystävä mieluummin kuin naisystävä.

Antille pitkää ikää ja viisautta, mielenrauhaa elämääsi. Ehkä tapaamme seuraavassa elämässä jossakin, sillä nythän me tapasimme Ottayalla Talistaniassa 1980, mutta Zal-korin väliintulo sotki suunnitelmamme. Kyllä minä sen arvasinkin, että joku taho keskeyttäisi suhteemme. Olen laupea, myötämielinen ja suvaitsevainen, en missään vaiheessa suuttunut siitä asiasta. Kyllä me vielä jossain elämässä tapaamme. Olenhan minä Intian mogulikunnan kolmas johtaja, kuningas Akbar .

286 000 eKr

Ennen ihmiseksi tuloaan sielu elää noin kahdeksan miljoonaa jälleensyntymää kivi-, kasvi- ja eläinkunnassa ennen saapumistaan ihmiskehitykseen. Ennen kivikuntaan tuloaan sielu elää ilmaa hienojakoisemmassa elementissä, eetterissä. Sitten se syntyy ilmakehitykseen, eli se alkaa elää tuulen tuiverruksissa, joskus ottaen myös pyörremyrsyn hahmon. Ilmakehityksestä sielu siirtyy tulielementtiin, kuten salamoiksi ja kipinöiksi ja tulivuoren hehkuksi, joista se laajenee liekeiksi aina tilaisuuden tullen. Tulikehityksen jälkeen sielu siirtyy vesikehitykseen. Sielu syntyy aamukasteeksi, sadepisaroiksi, vesilähteiksi, joiksi, lammiksi, järviksi ja meriksi. Vesikehityksestä sielu siirtyy maakehitykseen ja sieltä kivikunnan jälleensyntymisketjuun. Ellei sielu valaistu, tämä kiertokulku jatkuu ikuisesti, eli sielu aina vain jälleensyntyy eetteri-, ilma-, tuli-, vesi- ja maaelementteihin ja sieltä kivi-, kasvi, eläin- ja ihmiskuntaan, ja sieltä jälleen eetterielementtiin jne. Synnyin kivikunnan jälleensyntymisketjuun vuonna 286 000 eKr.

214 000 eKr

Synnyin kasvikunnan jälleensyntymiskehitykseen vuonna 214 000 eKr.

142 000 eKr

Synnyin eläinkunnan jälleensyntymislinjaan vuonna 142 000 eKr.

70 000 eKr

Synnyin ensimmäiseen ihmiskehoon nykyisessä Japanissa haikalasta. Minulle laitettiin jo pienenä jalkaraudat, etten olisi voinut paeta perheeni luota. Jalkani jäivät loppuiäkseni lapsen jalan kokoisiksi. Minut raiskattiin Japanissa lukemattomia kertoja. Syy oli se, kuten arvoituksen sanat kuuluvat: minun tapani oli näyttää napani, koska kotimaani oli Japani. Maailmanloppu alkoi vuonna 70 000 eKr. Eräs syy siihen oli se, että ensimmäisessä ihmiskehossani olin sekä insestin kohde että myös insestin tekijä. Siksi lapsestani tuli 4000 vuotta kestäneen maailmanlopun keksijä. Öljy tunnettiin jo vuonna 70 000 eKr. Lapseni, joka myöhemmin syntyi Persian kuninkaaksi Darius I.ksi 500-luvulla eKr, keksi 70 000 eKr jossakin nykyisen Vladivostokin paikkeille laitteen, jolla voitiin pumpata öljyä Japanin Okinawan tulivuoreen, ja eräs kahjo vallanpitäjä, Runomäki-Apollonia, nykyisen Japanin kohdalla sijainneen diktatuurikunnan hirmuvaltias, käytti keksintöä siten, että Okinawan tulivuoreen pumpattiin öljyä yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan, jolloin tulivuori syöksi loputtomat määrät laavaa ja tulikiveä, ja vähitellen koko maapallon taivaankansi peittyi niin sakeaan savuun, että kävi kuten Kalevalassa sanotaan: "Lakkasi kuu kumottamasta ja päivä paistamasta". Pakkanen laski koko maapallolla miinus 100 Celciusasteeseen, ja kaikkialla oli pilkkopimeää.

66 000 eKr

Vuonna 66 000 eKr maapalloa ympäröinyt savupeite hälveni, ja maailmanlopusta selvinneet harvalukuiset kasvit, eläimet ja ihmiset alkoivat hurjalla vauhdilla lisääntyä koko maapallolla.

Kuten meillä on nyt eläinaktivisteja, jotka pyrkivät muuttamaan toiminnallaan lainsäädäntöä siten, että turkiseläintarhaukset kiellettäisiin lailla, aivan samoin tulevaisuudessa - ehkä noin vuodesta 4500 jKr alkaen - tulee olemaan myös aktivisteja, jotka pyrkivät estämään myös kasvissyönnin, koska Amerikan intiaanitkin pitävät kaikkea luontoa sielullisena eli elävänä, ja myös kasviksia tullaan suojelemaan tappamiselta ja syömiseltä. Ihmiskunta kehittää menetelmiä, joilla elinenergiaa voidaan uuttaa suoraan auringon- ja kuunsäteistä ilman että tarvitsisi syödä mitään. Kaikki syöminen kriminalisoidaan tulevaisuudessa aikakaudella, joka koskee vuosia noin 7000 jKr – 18 000 jKr.

Tällainen tieto oli ihmiskunnalla jo ammoisessa menneisyydessä, ja syömisestä seurasi kuolemanrangaistus. Syömiskieltoa valvottiin siten, että ihmisen virtsaa ja ulosteita etsittiin, ja jos sellaista jostain löytyi, syyllinen jäljitettiin pian, ja hänet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan.

Ihmiskunta kuitenkin kokonaisuutena menetti tiedon, jonka avulla auringon- ja kuunsäteistä voitiin uuttaa elinenergiaa. Tieto jäi vain harvojen käsiin, ja he käyttivät sitä hyväkseen kansojen alistamiseen ja tappamiseen elinvoiman puutteeseen. Kansat tekivät kuitenkin kapinan ja alkoivat taas syödä kasviksia, aluksi salaa, mutta myöhemmin väkivaltainen kapina ja ruokavallankumous laajeni koko maapallolle. Jos joku vielä nykyäänkin saa aivan hirveän raivokohtauksen, kun joku nutturapäinen täti sanoo hänelle, että "älä pure kättä joka sinua ruokkii", se osoittaa todeksi sen, että tällainen kohtauksen saanut henkilö on ollut syöntikieltoyhteiskunnan kuolemaantuomittu uhri joskus muinaisuudessa.

Ihmiskunta rappeutui yhä enemmän, ja eläinten tappamista koskevat säädöksetkin kumottiin, ja eläimiä alettiin jälleen teurastaa ja syödä. Sitten ihmiskunta rappeutui vieläkin enemmän, ja monilla alueilla maapallolla ryhdyttiin harjoittamaan kannibalismia eli ihmissyöntiä.

Olen itse ollut mukana näissä vallankumouksissa. Olen ollut mukana valvomassa yhteiskunnan täydellistä syöntikieltoa, mutta myöhemmin myös itse osallisena ruokavallankumouksissa. Niin se on, ympäri käydään, yhteen tullaan.

64 000 eKr

Synnyin nykyisen Euroopan alueelle täydelliseen pedofiiliseen vapaavaltioon, jossa ei ollut minkäänlaisia seksi-ikärajoja ja kärsin siellä jo vauvaiästä lähtien Petrin minua kohtaan harjoittamasta rajusta insestistä.

Seuraavien vuosilukukappaleiden välillä on pitkiä aikakausia, joista ei mainita mitään. Jälleensynnyin kuitenkin noin sadan vuoden välein, mutta vain olennaisimmat tapahtumat skitsojen ja neuroosien muodostumisen kannalta on mainittu.

42 500 eKr

Alitajuinen Karmallinen kärsimykseni pedofiilisessa vapaavaltiossa sai aikaan sen, että tunsin vetoa ryhtyä sellaiseen yhteiskunnalliseen valta-asemavirkaan nykyisen Etelä-Amerikan alueella, että sain valvoa virkamiehenä koko yhteiskunnassa täydellistä seksikieltoa, jonka hallitus oli säätänyt. Vallanpitäjät tyrehdyttivät sen yhteiskunnan lopulta sukupuuttoon. Kaikki seksi ihmisten välillä oli täysin kiellettyä, jopa masturbaatio. Kieltoa valvottiin äärimmäisen tarkasti. Kiellon rikkominen aiheutti kuolemantuomion. Petri kärsi kuolemantuomion määräyksestäni silloin. Se oli hänen pahaa Karmaansa syntyä siihen yhteiskuntaan, koska hän oli harjoittanut minua kohtaan rajua insestiä pedofiilisessa vapaavaltiossa 66 000 eKr.

Kun pikkulapset joskus kysyvät vanhemmiltaan, että mistä lapset tulevat, vanhemmat toisinaan vastaavat heille: "Haikara tuo vauvan". Tällaisessa legendassa on vinha perä, sillä se on peräisin seksikieltoyhteiskuntien ajalta, jolloin lapsia kyettiin tekemään ainoastaan yhdistelemällä ihmisten ajatuksia, eikä naisen kohtua tähän prosessiin tarvittu lainkaan. Uskomatonta? Verratkaamme tätä asiaa vanhaan legendaan Tuhannen ja yhden yön tarinoista siitä, että aarrekammion ovi avautui sanomalla sanat "Seesam aukene". Vielä muutama kymmenen vuotta sitten koko juttua pidettiin vain satuna. 1900-luvun loppupuolella on kuitenkin kehitetty liikuntakyvyttömille vanhuksille ja vammaisille tietokoneita, jotka mm. avaavat ovia kun tietokoneelle sanoo: "Avaa ovi".

Tällaiset seksi- ja syöntikieltoyhteiskunnat tulevat syntymään myös tulevaisuudessa, ja taas katoamaan, ja taas tulemaan uudelleen, aina vaan loputtomiin. Ne ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan loputtomien sotien ja vallankumousten ja vastavallankumousten aiheita. Ihmiset alitajuisesti pelkäävät eri asteisia maailmanloppuja, koska he ovat tuhansien ja kymmenien tuhansien vuosien ajan edellisissä jälleensyntymissään olleet osallisina ja uhreina erilaisten yhteiskuntien terrorissa.

Jos ihmisten salaiset jälleensyntymisarkistot avattaisiin, ne olisivat täynnä pahimman luokan skandaaleja kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Jokainen ihminen voitaisiin tuomita miljardeiksi vuosiksi vankeuteen, jos heidän kaikki edellisissä jälleensyntymissään tekemät synnit ja rikokset tulisivat päivänvaloon.

Vielä enemmän löytyisi kaunan, kostonhimon, vihan, ja katkeruuden AJA-TUKSIA JA TUNTEITA, joita ihminen on mielessään ja sydämessään elä-tellyt. Kuitenkin on ollut aikakausia ja yhteiskuntia, jolloin myös ihmisten kaikki sisimmätkin ajatukset ja tunteet ovat olleet viranomaisten tiedossa ja täydellisessä kontrollissa erilaisten tähtisäteiden energioiden avulla. Sellaiset energiat oli kyetty valjastamaan röntgensäteiden kaltaisiksi mielten ja sydänten täydelliseksi valvontajärjestelmä-laitteistoiksi. Tätä valvontaa perusteltiin sillä, että vaikka ihminen ei tekisi mitään rikoksia fyysisellä tasolla, kuten varkauksia tai tappoja, niin pelkästään näitä aggressiivisia mielentiloja ylläpitävät AJATUKSET JA TUNTEET vaikuttavat niin kielteisesti ja väkivaltaisesti luontoon, että kun lukuisten ihmisten aggressiiviset ajatukset ja tunteet kasautuvat eetterissä, niiden yhteisvaikutus on sellainen, että ne aiheuttavat maapallolla kaikki pyörremyrskyt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja tuhotulvat. Mitään muita syitä ei pidetty näiden luonnononnettomuuksien aiheuttajina.

Tällainen teoria ja sen avulla ihmisten ajatusten ja tunteiden esillesaaminen viranomaisjärjestelmän tietoon sekä niiden täydellinen kontrolli tulee olemaan täyttä todellisuutta myös tulevaisuudessa lähes koko maapallolla, ehkä noin vuosien 3600 jKr - 16 000 jKr välisenä aikana. Sitten tämä tieto taas vähitellen kadotetaan ja ihmiskunta vajoaa lähes täydelliseen tietämättömyyteen, kunnes nämä asiat tulevat uudelleen ihmiskunnan ulottuville. Tämä noidankehä on loputon, sille ei ole alkua eikä loppua. Sen vuoksi buddhalaisuudessa sanotaankin, että hypätkää pois kärsimyksen pyörästä.

Kun ihmisen sielu on riittävän vanha ja on käynyt läpi riittävän monta kertaa tällaisia loputtomia koko yhteiskuntaa tai koko maailmaa koskevia noidankehiä, se alkaa vähitellen turhautua ja herätä tajuamaan, kuinka ääliömäistä kieppuminen kärsimyksen pyörässä onkaan.

26 500 eKr

Petri syntyi erääseen toiseen yhteiskuntaan nykyisen Sveitsin paikalla vuonna 26 400 eKr ja nousi siellä sotapäälliköksi. Kuolin sodassa hänen armeijansa uhrina. Tämä oli pahaa Karmaa seksikieltovalvojan elämästäni Etelä-Amerikassa vuodelta 42 500 eKr.

26 400 eKr

Olin mies nykyisen Sveitsin kohdalla. Petri, joka oli ollut sotapäällikkönä edellisessä elämässään, oli myös jälleensyntynyt sinne, tällä kertaa appiukokseni. Hän koki alitajuisesti seksikieltoyhteiskunnassa kokemansa kuolemantuomion perusteella, että hänen tyttärensä seksisuhde minuun oli jotakin pahaa ja väärää. Appiukkoni suuttui minulle saatuaan tietää, että olin sekstaillut hänen tyttärensä kanssa, ja minä pakenin naiseni kanssa Alpeille, jossa lumivyöry hautasi minut ja naiseni alleen. Tästä appiukkoni oli katkera minulle, koska hän ajatteli tyttärensä kuoleman olleen minun syytäni, kun olin vienyt hänet lumivyöryalueelle. Mitään vikaa hän ei sen sijaan nähnyt siinä, että hänen oma raivostumisensa oli ajanut minut ja naiseni tilanteeseen, että meidän oli paettava kodistamme ja lähdettävä alueelle, jonka vaaroista en tiennyt. Kuolema lumivyöryn alle aiheutti sen, että minulle jäi alitajuista Karmaa harjoittaa seksiä vapaasti kumppanini kanssa ilman, että joku puuttuu siihen tai kieltää sen. Minulle koitui tilaisuus tällaiseen vapauteen täysin mitoin 24 000 vuotta myöhemmin Etelä-Amerikassa. Petri katosi jälleensyntymiskuvioistani kokonaan vuoden 26 400 eKr jälkeen.

2500 eKr

2500 vuotta eKr elin Etelä-Amerikassa ja keksin sellaisen uskonnon, jossa uhrataan nuorten 11 - 12 -vuotiaiden poikien spermaa jumalten alttarilla, ensimmäisiä orgasmijuttuja. Siitä sain myös ikävät karmat. Täydellinen pedofiilinen vapaavaltio oli tämä Etelä-Amerikassa sijainnut muinaiskulttuuri. Tämän uskonnon keksiminen oli alitajuista tietoani jälleensyntymismuistissani, joka oli peräisin vuodelta 66 000 eKr, jolloin itse olin samankaltaisen pedofiilisen vapaavaltion uhrina.

Sanasta Machu Picchu tulee mieleeni "Pieni Macho". Sitä seuraavassa elämässä minut hakattiin kuoliaaksi Karmallisena seurauksena siitä, että olin muodostanut pedofiilisen vapaavaltion Perun Inkojen keskuuteen. Hakkaaja ei ollut Petri, vaan Persian tuleva kuningas Darius I. Sitä seuraavassa elämässä synnyin naisena ja sain poikalapsen, jota harjoitin rajua insestiä Karmallisena seurauksena siitä, että olin hakattu kuoliaaksi edellisessä elämässäni. Tuo poika oli tuleva Persian kuningas Darius I, josta tuli Persian hirmuhallitsija 500-luvulla eKr.

Sitä seuraavassa elämässä synnyin Aleksanteri Suuren kaleeriorjalaivan airoihin seurauksena edellisessä elämässäni harjoittamastani insestistä pikkupoikaani kohtaan, vauvaiästä kuusivuotiaaksi. Pienestä pitäen minä olin lapsityöorja siellä, minua ruoskittiin muiden ihmisten ohella, kun ei tarpeeksi lujaa soutanut. Sitä se teettää se oman pojan nussiminen, kun äiti nussii poikaansa tämän ollessa vielä vauva. Synnyin siis kaleeriorjaksi, lapsiorjaksi, Aleksanteri Suuren orjalaivastoon, jolla käytiin hirvittäviä taisteluita. Lapsuuteni siellä oli kirkas, pölyinen helvetti, hien ja nälän täyttämä helvetti, raakalaismaisten orjapiiskureiden karjumisen täyttämä helvetti.        

 

10 eKr

Olin Julius Caesarin pojan Augustuksen poika, joka varasti Augustukselta Egyptin kuningattaren Kleopatran rakkauden. Kleopatra oli sama jälleensyntynyt henkilö kuin Egyptin faarao, joka oli 6000 vuotta aikaisemmin määrännyt minut ja muut kirjurit sekä taiteentekijät lukittavaksi pyramidiin hautakirjoitusten ja maalausten valmiiksi tekemisen jälkeen, ettemme olisi päässeet kielimään hautakirjoitusten ja taidemaalausten sisällöstä ulkomaailmalle.

Augustus sai selville poikansa petturuuden silloin, kun sanansaattaja tuli Rooman senaatin kokoukseen tuomaan viestin, että Augustuksen poika oli rakennuttanut itselleen hautapaikan Egyptiin Alexandrian kaupunkiin. Kun Augustus luki tämän tiedonannon senaatille, eräs senaattori, nykyinen isäni, huusi Augustukselle täyttä kurkkua: "Lähtekäämme sotaan Egyptiä vastaan!"

Augustus tuli niin mustasukkaiseksi pojalleen, että aloitti laivastosodan Egyptiä vastaan. Augustuksen poika kuolin sodassa siten, että nykyinen isäni hyökkäsi sotureineen egyptiläiseen laivaani ja murskasi siellä pääni pölkyllä, tällä tavalla tappaen minut.

Kleopatra myrkytti itsensä käärmeillä kuoliaaksi ennen kuin Augustus löysi hänet temppelin suljetusta huoneesta.

100 jKr

Nykyinen isäni oli ollut 100-luvulla roomalainen prefekti, joka henkilökohtaisesti sieppasi minut nykyisen Israelin alueella kodistani kesken kaiken juuri kun olin sekstailemassa Augustuksen jälleensyntymän kanssa. Tämä tapahtui Etelä-Amerikan pedofiilivaltion perustamiseni takia. Minä olin tuolloin nainen ja Augustuksen reinkarnaatio oli ollut mies. Isäni vangitsi minut seksiorjakseen haaremiinsa, ja se viha ja katkeruus, joka täytti mieleni, oli sanoin kuvaamatonta. Hirveät skitsot ja neuroosit kantautuivat mukanani myös myöhempiin jälleensyntymiini.

200-900 jKr

Synnyin monta kertaa Intiaan ja aloin harjoittaa hindulaisia palvontauskontoja. Sairastelin kuitenkin paljon, ja lopulta aloin jälleensyntyä taas Eurooppaan. Poliittinen tietoisuuteni heräsi. Aloin tuntea vetoa valtaan, koska se merkitsi elämässä turvallisuutta. Tästä alitajuisesta paineesta johtuen aloin saada sukulaisikseni ja omaisikseni ihmisiä, jotka olivat jossakin aikaisemmassa elämässään olleet diktaattoreita. Joku voisi tietysti sanoa, että se on vain pyrkimystä oman egon korostamiseen, jos väittää että on aikaisemmissa elämissä elänyt diktaattoreiden tai heidän jälleensyntymiensä suvuissa, tai että jos ITSE on ollut joskus diktaattori. Voi reppanoita, jotka tällaista väittävät; luulenpa, ettei kukaan tällaista väittävä koskaan haluaisi olla päivääkään jonkun diktaattorin jälleensyntymän kengissä. Diktaattorin elämähän koostuu lähes täysin hirmuteoista, julmuuksista, kidutuksista ja sodista. Sellaiset toiminnot aiheuttavat niin paljon pahaa Karmaa, että luonto kostaa sen heille järjestämällä myöhempiin elämiin heille mahdollisimman paljon kärsimystä ja surua. Tavallisille ihmisillekin diktaattorisukuihin jälleensyntyminen on elämän rangaistus aikaisemmissa elämissä tehdyistä synneistä.

1000 jKr

Kuningas Attilan jälleensyntymä oli ollut vaimoni 1000-luvulla ollessani kalastaja. Kalastajaelämäni aikana aiheutin pahaa karmaa kalastamalla valtavat määrät kaloja.

Kuningas Attilan nais-reinkarnaatiolla ja minulla oli yhteinen poika, josta tuli myöhemmin Lenin (MIB.), venäläinen vallankumousmies. Tapahtui traagisia asioita. Lähdin taisteluihin kristittyjä vastaan: Menin Walesiin, siellä Stonehengen luona tapahtui hirvittäviä taisteluita. Taisteluista minulle kertyi myös pahaa karmaa, tapoin sodassa miekalla useita henkilöitä. Kuolin itse miekkaan Irlannissa. Vietin melkein 100 vuotta astraalimaailmassa ja synnyin uudelleen vasta noin 1050.

1100 jKr

Kuolin 1110. Talonpoika Lalli, joka oli nykyisen äitini äiti ESL, murhasi ruotsalaisen piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1100-luvulla, kun piispa Henrik oli Lallin poissaollessa tunkeutunut Lallin kotiin ja ryöstänyt sieltä ruokaa.

 

1200 jKr

1000-luvulta kalastajaelämästä ja miekkataisteluista peräisin olevan pahan karmani vuoksi synnyin Tsingis-kaanin pojaksi 1200-luvulla. Tsingis-kaani hallitsi noin puolta maapalloa 1200-luvulla. Olen hänen seksuaalisesti räikeästi hyväksikäyttämänsä lapsi. Tsingis-kaani oli Anssi V.

 

1300 jKr

Minä elin 1300-luvulla Transsilvaniassa Romaniassa, jossa vaikutti prinssi nimeltä Vlad, joka sai myöhemmin liikanimen Seivästäjä siitä syystä, että hän seivästytti elävältä 20 000 aseetonta siviiliä, omia kansalaisiaan aivan päähänpistona. Olin silloin mies siinä jälleensyntymässä. Vlad Seivästäjä on tämä Dracula, josta kaikki legendat kertovat (Dracul = paholainen, Dracula = paholaisen poika). Vaimokseni 1300-luvulle syntyi Tsingis-Khan ja meidät molemmat seivästettiin Vlad Seivästäjän toimesta.

 

1400 jKr

Vlad Seivästäjän aiheuttaman valtavan neuroosin vuoksi synnyin 1440 vuoden paikkeilla Italiaan. Darius I, Persian julman hallitsijan reinkarnaatio ajalta 500 eKr., alkoholisti, oli mieheni (elin naiselämän). Saimme kaksi lasta tämän mieheni Dariuksen kanssa. Toinen lapsista oli Babur, hän syntyi 1480.

Itse asiassa tämä turkkilaiseksi kutsuttu Babur muutti Italiasta Turkkiin sen takia, että tämä Darius I, hänen isänsä, oli 1900 vuoden ajan kokenut karmaansa, syntyi tosiaan Baburin isäksi, ajoi Baburin pois kotoa, kun tämä oli 14-vuotias. Darius I hermostui Baburiin täydellisesti ja Babur muutti Turkkiin ja myöhemmin perässä tuli hänen veljensä, nykyinen äitini. Minä elin Italiassa Baburin isän kanssa, aviomieheni Darius I kanssa, en tiedä Dariuksen italialaista nimeä, postimiehenä siellä, alkoholiin menevä, kai hän duuninsa pystyi hoitamaan. Jäin leskeksi. Siksi pidän italian kieltä tuttuna, vaikka en ymmärrä juuri mitään italian kielestä.

 

1500 jKr

Tunnen henkilön, joka syöstiin vallasta ja surmattiin Delhissä 1524, TSJ:n. Hän oli silloin Intian hallitsija New Delhissä. Babur roskajoukkoineen valloitti väkivalloin Delhin 1524. Babur kuoli 1530.

Babur valloitti Intian noin 44 vuoden ikäisenä toisen poikani kanssa. Babur toi muslimiuskonnon Intiaan väkisin valloittamalla Intian, Delhin. Minun hallituskaudellani puoli Intiaa oli lopulta valloitettu, koko Pohjois-Intia oli hallinnassani.

Babur kuoli 1530 siten, että hänen poikansa Humajun sairastui kuolemanvakavasti. Babur rukoili, että tämä kuolemansairaus siirtyisi Baburiin, jolloin Humajun pelastui, ja Babur kuoli ko. sairauteen. Babur oli siis ensimmäinen Intian kuudesta muslimikuninkaasta, mogulista.

Sitten Humajun jatkoi tätä valtakautta. Hän sai intialaisessa autiomaassa itselleen pojan, josta tuli Intian kolmas mogulikuningas nimeltä Akbar. Synnyin siis Akbarina 1542. Vuonna 1556 hän nousi valtaistuimelle vajaan 14 vuoden ikäisenä.

Humajun kuoli ennen valtaanastumistani kompastumalla kirjaston portaissa. Akbar erään kerran, kun palvelusväki teki lakon, katkaisi kaulan Humajunin läheiseltä palvelijalta Bairam Khanilta, mitä hän suri syvästi jälkeenpäin. Khan-niminen palvelija on syntynyt Ransuksi 1900-luvun jälkipuolella. Hän on syntynyt suunnilleen 1975 tai 1976.

Eräänä huvittavana yksityiskohtana kerrottakoon, että Akbar itse harjoitti pedofiliaa ja orgioita palatsissaan mutta asetti jonkinlaisia rajoituksia palatsin ulkopuolella toimivalle prostituutiolle. Akbar lupaili kaikkia asioita, mm. että antaisi rahaa, mutta ei antanut. Hän pompotti ihmisiä.

Vlad Seivästäjän aiheuttama neuroosi aiheutti minussa niin valtavan karmallisen ahdistuksen, että sen takia päästessäni hallitsijaksi Intiassa 1556 jo 14-vuotiaana minusta kehittyi erittäin suuri raakalainen ja rahanhimoinen ahne seksipeto, joka tapatti oman hovinsa jäseniä niin paljon kuin kerkesi. Minä teurastutin 30 000 aseetonta siviiliä Chitorin taistelun päätteeksi varoittavaksi esimerkiksi kun hyökkäsin ko. kaupunkiin Keski-Intiassa 1500-luvun loppupuolella.

Ainoat hyvät asiat, jonka tein Intiassa, oli se, että poistin pyhiinvaellusveron, joka oli ollut hindujen kiusana. Lakkasin olemasta niin kauhean kiihkoinen muslimi, koska huomasin, että myös hindutemppeleissä tapahtui ihmeitä. Hallitsijakaudellani kaikkein suurin uskonnollinen vapaus vallitsi Intiassa.

Kun Akbar (minä) oli 14 ikäinen, hänen eteensä tuotiin tajuttomana Hemu-niminen mies, joka oli yrittänyt vallankumousta Delhissä juuri ennen laillista valtaannousuani ja oikeudenmukaista mogulilinjan perimysjärjestystäni. Akbaria oli käsketty katkaisemaan häneltä pää irti, minkä hän oli tehnytkin. Kuitenkin väitetään, että vain kosketti päätä miekalla ja vartijat todellisuudessa katkaisivat Hemun pään.

Kostin Akbarin elämäni aikana isälleni TH:lle (joka ryösti minut kodistani haaremiinsa seksiorjaksi 100-luvulla) hänen ollessaan 1500-luvulla veljeni, jota sitten alitajuisten paineideni sanelemana rääkkäsin ja kiusasin kostoksi tästä 100-luvun seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

 

1600 jKr

MIK, joka on syntynyt 1973 oli 1600-luvun elämässäni pedofiilinen poikaystäväni. MIK oli eräs kenraaleistani Intiassa Akbarin elämäni aikana (ennen vuotta 1605), hän oli minua nuorempi.Sitten Akbarin myrkytti hänen poikansa Salim, josta tuli myöhemmin valtaan päästessään neljäs moguli. Hän otti itselleen uuden nimen, Jahangir. Hän oli tehnyt vallankaappauksen myrkyttämällä Akbarin vuonna 1605.

Olen syntynyt Akbarin elämäni ja kuolemani jälkeen suunnilleen 1670-lu-vulla Ruotsiin D:n sukuun. Isäni oli Sergei P. eli Vlad Seivästäjä silloisessa Ruotsissa, Tukholmassa.

 

Olin 1600-luvulla MIK-nimisen pojan kanssa pedofiili ja pedofilian kohde, meillä oli kauheat karmalliset paineet Intiasta 1500-luvulta, yhteiskunnan ulkopuolisuus oli ainoa vaihtoehto silloin. Tosiaan minut tapettiin johonkin pieneen latoon sen jälkeen kun olin nainut MIK:ta. Sen jälkeen ryövärit olivat puukottaneet tai Vlad Seivästäjä ehkä puukotti nähdessään meidät ilkosen alasti nukkumassa heinäladossa. Sen takia Vlad Seivästäjä ei perässäni niin kauheasti olekaan, kun hän vaistoaa, että hänellä on karmallista velkaa minuun nähden jopa kaksin verroin. Vlad Seivästäjä 1300-luvulla antoi määräyksen seivästää minut ja AV:n ja 20 000 muuta, ja syntyi sitten isäkseni 1600-luvulla Ruotsissa Tukholmassa, omakätisesti hän lähetti renkinsä tappamaan minut, oman poikansa, kun hän oli niin sekopää.

 

On tullut koettua liian paljon vuodesta 1605 lähtien keskenjääneitä elämiä, en ole koskaan kuollut luonnollista kuolemaa sitten Baburin äitinä olemisen 1400-luvulla, jolloin surin leskenä mieheni kuolemaa ja Baburin ja toisen poikani menoa toiseen maahan, jolloin kuolin yksinäisenä, surevana leskenä. Sen takia synnyinkin Akbariksi, koska suru veti puoleensa, ja halusin tavata sukuni uudelleen.

 

1700 jKr

 

Kuolin Ruotsissa 1750. Intian viidennen mogulikeisarin nimi oli Shah Jahan, hän rakennutti Taj Mahalin kuuluisan mausoleumin vaimonsa hautapaikaksi Agran kaupunkiin. Hän tuhlasi paljon ja leväperäisesti Intian rikkauksia. Hänen valtionvarainkassastaan kului paljon rahaa temppeliin, ja kassan hän lähes tyhjensi erilaisiin törsäilyihin. Aurangheb, Shah Jahanin poika, oli viimeinen Intian kuudesta mogulikuninkaasta. Intia oli mogulisuvun aikana laajentunut liian suureksi, jotta kapinayrityksiä olisi voinut enää hallita. Maharat-nimiset kapinalliset syrjäyttivät Auranghebin vallasta vuonna 1740. Maharatien jälkeen englantilaiset valloittivat Intian.

 

1800 jKr

 

Synnyin 1800-luvun alkupuolella Itä-Suomeen, jossa kohtasin nykyisen äitini. Hän oli tyttöystäväni. Sen jälkeen Augustus eli toinen Caesar, Julius Caesarin poika eli Caius Julius Caesar Augustus, joka käytti nimilyhen-nelmää Augustus, tuli kuvioihin mukaan Suomessa. Augustus, tai August, on elokuu englanniksi. Viattomien lasten päivä johtui myös Augustuksesta,  koska Augustus antoi siunauksen Herodekselle, että hän vainoaa alle 2-vuotiaita lapsia, joita tapettiin, jotta Jeesus ei olisi aikanaan päässyt uskonnolliseksi johtajaksi.

 

Olin ollut aggressiivinen, väkivaltainen ja ahdistava persoona 1800-luvulla Itä-Suomessa. Huono käyttäytymiseni johti siihen, että tyttöystäväni (eli nykyinen äitini) pakeni Augustuksen luokse, jolloin minä hirttäydyin katkeruudesta, että minulta oli tyttöystävä viety, vaikka se oli itse asiassa oman huonon käyttäytymiseni syytä, että hän oli minut jättänyt. Olin löytänyt kuitenkin uuden naisen, Vlad seivästäjän nais-reinkarnaation, nykyisen Sergei P:n, josta tuli vaimoni. Hän ehti olla vaimonani jo vuosia näiden tapahtumien jälkeen, mutta Augustuksen ja hänen minulta riistämänsä tyttöystävän välinen avioliitto aiheutti minulle niin valtavaa mustasukkai-suutta, että yritin tappaa Augustuksen, mutta päädyin kuitenkin itsemurhaan hirttäytymällä laivalla raa´annokkaan.

 

Luovun kylään Itä-Suomeen minä sitten synnyin vuonna 1890 Au-gustuksen pojanpojaksi, sen Augustuksen, joka vei tyttöystäväni 1800-luvulla.

 

Muuten, tämä Jahangir, joka myrkytti minut 1600-luvulla, syntyi Augustuksen pojaksi 1800-luvulla, hänestä tuli Mikko H. -niminen isäni. Minä olin muistaakseni 8. tai 9. lapsi (perheessä oli ainakin 12 - 13 lasta), minusta tuli YH. Synnyin vuonna 1890. Mikko H. työskenteli masinistina sahalla (hänestä tuli 1970 syntyneessä elämässään MPE.). Nykyinen Jorma J. oli äitini Apollonia ollessani elämässäni YH.

 

Synnyin Holopaisen sukuun ensimmäisen kerran Suomessa ja sitten toimin Sundströmin puuyrityksen palveluksessa sillä tavalla, että kävin metsäkoulua 1910-luvulla 2 - 3 vuotta ja minusta tuli metsäpiirijohtaja. Minulla oli K-Ä-S-piiri, jossa valvoin metsätöiden tekoa. Maksoin myöskin työmiesten palkat 1920-luvun alusta lähtien. Sain lapsikseni I:n ensin, K:n sitten ja lopuksi T:n, joka on nykyinen isäni. Meillä oli Maalahdella V-niminen tila, en ollut enää Sundström -yhtiön palveluksessa, vaan Strömberg-yhtiön (Mikko oli edelleen Sundströmillä), ja olin siellä piiriesimies.Tosiaan, valvoin hakkuita, uittoja, istutin metsiä. Minulla oli aina sudennahkaturkki päällä talvella ja Mauser-pistooli mukanani, kun kuljetin rahaa mukanani hevosreessä maksaakseni metsätyömiesten palkat. Vaimonani oli Babur eli EH, joka oli ollut oli Babur. Alkoholisoiduin 1937 pahasti, minusta tuli alkoholisti, vaikka olin ollut raivoraitis siihen asti. Niin ne Akbarin elämän ja paljon muidenkin elämien karmalliset paineet ihmisen ajavat alas.

 

Strömberg-Yhtiö laittoi minut lopulta eläkkeelle 1930-luvun loppupuolella, koska katsoivat, ettei minusta enää ole töihin. Olin 47-vuotias alkoholisoituessani vuonna 1937, ryyppäsin kuusi vuotta, kuolin 1943.

 

Vlad Seivästäjä tulee mukaan: äitini syntyi tämän pojaksi. Viipurissahan Vlad Seivästäjä oli Karl D. Hän meni naimisiin EL:n kanssa. He saivat kaksi lasta, Liisa V:n ja Ennin. Tämä Enni meni naimisiin TH:n kanssa ja Enni on nykyinen äitini. Enni on toinen poika turkkilaisessa elämässäni 1440-luvulla, hän oli Baburin veli.

 

Vlad Seivästäjä on nykyinen isoisäni eli äitini isä, mutta minä olen jälleensyntynyt isänisäni, jonka hauta on jossain Ö:n hautausmaalla. Vlad Seivästäjän eli Karl D:n hauta on Spiderin hautausmaalla. Hän kuoli sodassa, kaatui 1942 syyskuussa jatkosodan alussa. Vlad Seivästäjä on nykyinen Sergei P.

 

Silver P., joka on syntynyt Tartossa - hänen äitinsä oli kuollut ajat sitten - oli ollut Boris Godunov -niminen tsaari Venäjällä. Hän hallitsi 1599 - 1605. Hän kuoli samaan aikaan kuin minäkin Intiassa. Hän oli hirmuhallitsija, rajaton Venäjän yksinvaltias Moskovassa. Liettualaiset murhasivat hänet vuonna 1605 hänen oltuaan noin 6 vuotta vallassa, jona aikana hän sai paljon pahaa aikaan, teloitutti ihmisiä, vietti irstaita orgioita. Syntyi työhevosekseni Maalahdelle pienelle V:n maatilalle.

Hänen reinkarnaationsa on Silver P.

 

Tunnen myös erään veljeni sieltä Luovun kylästä, johon synnyin 1890. Tämä henkilö on Markku K., asuu Jyväskylässä. Nykyinen veljeni on Humajun, joka oli toinen mogulikuningas eli turkkilaisen naiselämäni pojanpoika. Poikani oli Babur, hänen poikansa Humajun ja tämä taas Akbarin isä eli sama henkilö, oli ollut pojanpoikani ja isäni, koska synnyin Humajunin pojaksi Akbariksi. Nykyisin Humajun on RT. Tämä RT asuu Itä-Suomessa. Hänellä on neljä lasta ja vaimo. Hän on minua 6,5 vuotta vanhempi, olen itse syntynyt 1968, hän on syntynyt 1962. Näin sukulaiset ovat kokoontuneet.

 

1900 jKr

 

Ihmiskunnan suurin tragedia on rehvastella vaimolla, lapsilla, työpaikalla, asemalla, maineella. Minun maineeni on se, että se on mennyttä. Olen Antin rakastaja, minulla ei ole vaimoa eikä lapsia eikä taloa sillä tavalla kuin se perinteisessä mielessä käsitetään - eikä työpaikkaakaan, työpaikka on tämä, että kirjoitan päiväkirjaani edellisistä elämistäni.

 

Luontoa ei voi kahlita, luonto etsii aina vapaita väyliä ja uusia uomia. Tämä on hyödyllistä tietoa, tämä jälleensyntymiskronikkani myös muille ihmisille joskus, tästä saa hyötyä, iloa, selitystä skitsoihin ja neurooseihin ja sillä tavalla. Miksi isäni on nyt äitini kanssa naimisissa, äitinihän oli 1800-luvulla tyttöystäväni, ja nyt minulla on ollut alitajuista mustasukkaisuutta isääni kohtaan.

 

Sen takia tunnen valtavaa vetoa tähän jälleensyntymien tarjoamaan selitykseen. Olen tuntenut myös vetoa Anttiin, jonka ehdottomasti haluan poikaystäväkseni voidakseni rehvastella taloilla ja mailla ja mannuilla ja rahoilla ja ylvästellä kuuluisuudella, maineella, julkisuudella. Yleensä kaikki tämmöinen rehvastelu em. asioilla johtaa siihen, että luonto kokee väkivaltaa. Tuottaa pahaa karmaa, miksi siis rehvastella, mutta minun on pakko, kerta kaikkiaan pakko rehvastella sillä, että Antti tulee pysyväksi poikaystäväkseni. Se pointti on siinä, että jos tekee seksiä se on Genesis, luomiskertomus. Se on minun kronikkani, siinä on kaikki pähkinän-kuoressa, mitä tarvitsee tietää. Eli kun ihminen harrastaa seksiä, se on paratiisissa lankeaminen, helvettiin, pakkotyöhön, joka Raamatun Genesiksessä eli luomiskertomuksen kerrotaan… Joka elämässä on oma Genesiksensä. Jokaisella on oma Genesiksensä.

 

Nuoruus, opiskeluvaihe 16 - 22 ikävuoteen on se paras aika, jolloin ihminen on yleensä vapaa seksistä, naimisiinmenosta, omaisuudesta, pakkotyöstä (siitä pakkotyöstä, joka ylläpitää "koko roskaa"), sillä se johtaa pakko-työhön, kun ihminen sekstailee vuoteessa puolisonsa kanssa (olipa se sitten nainen tai mies tuo puoliso) se tuottaa pahaa karmaa ympäristölle. Ympäristö menee epätasapainoon ja luonto kostaa sekstailut.

 

Ihminen joutuu pakkotyöhön, se avaa helvetti-ulottuvuuksia idiootti-ihmisille ja eläimille, ja ne tulevat esiin helvetin syvyyksistä. Kasvit ja eläi-

metkin suuttuvat. Jos haluatte sekstata, masturboikaa. Sitäkin vain silloin, kun on äärimmäisen pakko. Mieluiten pidättäytykää kokonaan. Minunmasturbaationi ei ole sama kuin teidän masturbaationne, minut on vedetty antimateriaaliseen ulottuvuuteen.

 

Jehovan todistajillakin on tämä idea maanpäällisestä taivasten valtakunnasta, lapsuus ja nuoruus on sitä taivasten valtakuntaa täällä maan päällä. Jälleensyntyessään hän saa aina uuden taivaan ja maan, eli lapsuuden ja nuoruuden, mutta aikuisiässä se menetetään ja tulee huolia ja skitsoja ja vanhuuden sairaudet ja vaivat ja lopulta kuolema.

 

Kiertokulku: ensin taivas, sitten kiirastuli ja helvetilliset systeemit. Mutta he puhuvat näistä aina uusista jälleensyntymien lapsuus- ja nuoruusvaiheista puhuessaan "taivaasta maan päällä". Pyrkikäämme selvittämään jälleensyntymien mekanismi, koska se on aina sama. Se on Raamatun Genesis-kirjassa selvitetty: ensin sekstaillaan toisen ihmisen kanssa, se johtaa kiirastuleen ja helvettiin. Kielletty hedelmä tarkoittaa seksiä. Eli kun ei koske toiseen ihmiseen, vapautuu siltä osin tältä jälleensyntymien kiertokululta, mutta kun luonnon paine pakottaa siihen jatkuvasti, niin meidän täytyy selvittää, mistä helvetistä tässä on kysymys. Ei sitä niin vaan vapaudutakaan tästä jälleensyntymien oravanpyörästä. Meidän on otettava selvää, mistä tässä on kysymys, pyrittävä aina kohti jotakin korkeampaa päämäärää.

 

Mitä siis tehdä, kun ei voi toiseen ihmiseen koskea antimateriaalisen palon läpitunkemisen jälkeen, kun on siirtynyt ns. antimateriaaliseen ulottuvuuteen? Kuinka on mahdollista rakentaa elämää eteenpäin, ainoa vaihtoehto on keplotella rahaa, hiukan huijata, se vapauttaa seksipaineista sillä tavalla, että voi keskittyä muihin projekteihin.

 

Matkani avasi silmäni jälleensyntymisen todellisuudelle, lopullisesti sain henkilökohtaista varmuutta, että jälleensyntyminen on tosiasia. Nämä jälleensyntyneet ihmiset ovat elävä todiste jälleensyntymisen todellisuudesta. Minä olen antimateriassa, olen nämä asiat tällaisessa antimateriaalisessa tilassa selvittänyt. Jälleensyntymisen eli reinkarnaation hyväksyminen ja löytäminen on elämässä suurin ja mahtavin avain ja voima kaikkeen muuhunkin henkiseen tietoon. Siis jälleensyntyminen ja Genesis-kirjan soveltuvuus kaikkialla, ajasta ja paikasta riippumatta. Portti helvettiin on seksi, Genesiksen kielletty hedelmä.

 

Ihmisjälleensyntymiäni on paljon, 701. jälleensyntymiseni on tämä Kalungin elämäni. Tulee vielä aikoja, jolloin 1600-luvun elämäni toistuutäsmälleen niin kuin sen oli ali- ja ylitajuisessa fantasiassani määrä toteutua, mutta se jäi kesken. Kyllä minä sen vielä toteutan, koska se on ainoa tie minulle ja sen toteutuminen on sama kuin Jehovan todistajille on.

 

Tapaamani reinkarnaatiot

1.Julius Caesar, 2. hänen poikansa Augustus, 3. Romanian prinssi Vlad Seivästäjä, 4. Intian mogulisuvun kaikki kuusi kuningasta (Babur, Humajun, Akbar, Jahangir, Shah Jahan ja Aurangheb), 5. Boris Godunov, 6. Marx, 7. Lenin, 8. Stalin, 9. Franklin D. Roosevelt, 10. Hitler, 11. isäni, roomalainen prefekti 100-luvulla, 12. eräs keskiajan paaveista, 13. kaksi natsi-Saksan keskitysleiriteloittajaa, 14. Tsingis-kaani, 15. Iivana Julma, 16. Attila.

Olen tavannut Stalinin reinkarnaation. Hän on Andrei G. Olen tavannut Hitlerin reinkarnaation sekä Franklin D. Rooseveltin reinkarnaation (Long, Talistania, syntynyt 1983), joka valittiin kahteen kertaan presidentiksi USA:ssa. Franklin D. Roosevelt oli "new deal" -presidentti, joka toi täystyöllisyyden Amerikkaan 1930-luvulla, kun pörssi romahti vuonna 1933 ja lama iski Amerikkaan, hän oli pelastaja. Hänet valittiin uudelleen sodan aikana, ja hän kuoli vähän ennen kuin atomipommi pudotettiin. Hän oli Normandian maihinnousun tekijä.

Minä olen tavannut useita maapallon diktaattoreita ja suojelijoita jälleensyntyneinä, olen myös sekstaillut useiden näiden henkilöiden kanssa, kammottavin seurauksin. Nykyinen Babur, joka oli turkkilaisen naiselämäni poika ja koko Intian kuusiosaisen mogulisuvun ensimmäinen henkilö oli vaimoni (YH:n vaimo EH. eli isoäitini ja TH:n äiti), hänellä on nykyinen jälleensyntymä, Siim...

Nykyinen Augustuksen reinkarnaatio elää Kaido K. -nimisenä henkilönä, syntynyt heinäkuussa 1984. Teki Intiaan Shiva-kultin joskus keskiajalla Intiassa eläessään.

Augustuksen isä Julius Caesar on tuntemani henkilö O, Hän oli siis koko Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari.

Keisari Nero, joka poltti Rooman ja murhautti äitinsä ja ryöstömurhasi omia kansalaisiaan kavereidensa kanssa Rooman öisillä kaduilla, on serkkuni.

Minä olen maailmanpolitiikan diktaattoreiden Elias Lönnrot, kuitenkin siinä mielessä, että nämä ovat minua vastaan tulleet, nämä erilaiset diktaattorit, suojelijat, kuninkaat ja hirmuhallitsijat. Itse olen myös ollut sellainen, sen tiedän mm. siitä, että samanlainen vetää puoleensa samanlaista - entiset diktaattorit vetävä puoleensa entisiä diktaattoreita, muusikko vetää puoleensa musiikkia, liikemies vetää puoleensa rahaa jne. Sukulaiset syntyvät yleensä keskuuteensa eri roolihahmoissa. Tämä on löytö, joka on lopullisesti sinetöity tässä ajassa.

Karl Marxin reinkarnaation, AB:n, olen tavannut Brasiliassa. Hänet murhattiin veitsellä sydämeen. Marxina hän kirjoitti Kommunistisen manifestin ja teoksen nimeltä Pääoma. Nämä teokset aiheuttivat sadan miljoonan ihmisen teurastuksen ympäri maapalloa: Kiinassa, Pohjois-Vietnamissa, Pohjois-Koreassa, Kamputseassa, jossa 75 % ihmisistä murhattiin, Neuvostoliitossa teloitettiin 22 miljoonaa ihmistä, eräissä Afrikan valtioissa ja sitten Itä-Euroopassa (mm. Ceausescu, Romanian entinen diktaattori, joka 80 - 90-luvun taitteessa murhattiin ja syöstiin vallasta, ammuttiin vaimonsa kanssa seinää vasten, olen nähnyt tv:ssä dokumentin tästä teloituksesta, toim. huom.). Hänellä on poika MIB., joka on Vladimir Iljits Leninin reinkarnaatio. Poika on syntynyt 1975.

Iivana Julma oli MB., MIB:n veli, AB:n poika, Brasiliassa 1980. Tunnen myös erään entisen irstailijapaavin, joka todella käytti pikkupoikia seksuaalisesti hyväkseen keskiajalla. Hän on nykyisin nainen, yli 50-vuotias. Sitten tunnen pari keskitysleirijohtajaa: MH. ja ATR. Tämä ATR teloitti usean muun keskitysleiriupseerin ohella kaasulla kuusi miljoonaa juutalaista ja kolme miljoonaa muun uskonnon ja kansallisuuden omaavaa kaasukammioissa Hitlerin aikana.

Tunnen myös Tsingis-kaanin eli AV:n. Tapasin hänet vuonna 1980. Olen tuntenut myös SRE:n, joka oli tämä barbaari, joka aikoinaan valloitti joukkoineen Rooman. Rooman valtakunta luhistui, eivät pystyneet puolustautumaan, koska Roomassa jopa armeija mässäili liikaa, armeija oli heikossa kunnossa, niin tämä barbaari joka hyökkäsi sinne, kuningas Attila, valloitti Rooman. SRE. asui 1980 Nicaraquassa.

Se jolla on korvat, kuulkoon Intian kuuden mogulikuninkaan tarinan. Ottakoon selville sen asian, tulkitkoon kukin kuten tahtoo.

Tähän päättyy minun, Kalungin päiväkirja, testamenttini Antille, eli jälleensyntymiskronikka.

 

Pian kuulustelujen jälkeen minut päästettiin vapaaksi, koska olin kiistänyt kaikki poikien väitteet pedofilian harjoittamisestani. Poliisi oli perustellut vapauttamistani sillä, että olin poliisin mukaan vain "pieni kala" verrattuna pedofiilien ihmisoikeusaktivisteihin, jotka olivat poliisille "suuria kaloja". Heidät poliisi halusi lopullisesti poistuvan ihmiskunnan keskuudesta. Vapautumiseni syytteistä oli kuitenkin vain poliisien juoni, jota en heti tajunnut. Sain kimmokkeen ryhtyä ihmisoikeusaktivistiksi Talistaniassa.

 

OPISKELIJAT TARKKAILUSSA

Kirjoittauduin opiskelijaksi Mungkokin yliopistoon vuonna 1981, Talistanian kiihkeiden poliittisten rikosten ja murhien aikakaudella. Yliopiston tiedekunnassa oli silloin opiskelemassa noin 6000 opiskelijaa. He kaikki olivat hyvin herkkäuskoisia. Heti yliopiston ovista sisään astuttuamme meille alettiin kaataa päähän pedofiilivastaisuutta. Meitä kehotettiin olemaan hyvin varovaisia pedofiilimyönteisten vitsien kertomisessa.

Opiskelijoilla on eniten selittelemistä niissä tilanteissa, kun poliisit pitävät tapanaan kysyä keskellä päivää keneltä tahansa ihmiseltä kadulla, että miksi hän maleksii kaupungilla. Ollaankos sitä työstä tulossa vai työhön menossa, vai kenties ruokatunnilla? Jos pätevää ja todistettavaa selitystä ei ala kuulua, henkilöä voidaan syyttää irtolaisuudesta. Me opiskelijat olemme tässä suhteessa aina huonossa asemassa, kun poliisi tivaa täsmällistä syytä kuljeskella kaupungilla - yliopistoelämähän on hyvin vaihtelevaa, eikä kiinteitä opiskeluaikoja ole. Siksi kannamme aina mukanamme opiskelijatodistusta ja henkilöllisyystodistusta.

Muistan opiskeluni alkuajoilta tapauksia, että jos joku opiskelija kuunteli stereoistaan "nukkepedofiilibändejä", hänestä tehtiin ilmoitus ja häntä alettiin vakoilla nukkepedofiilina. Jos hän vielä oli saanut itselleen nukkepedofiilikirjallisuutta, oli ilmiantajien mielestä aivan päivänselvää, että opiskelija lietsoi nukkepedofiilimyönteistä mielialaa ja oli siksi vaarallinen kansankiihottaja. Hänet kutsuttiin kuulusteluihin Talistanian Salaiseen Poliisiin, hän sai vakavan varoituksen olla jatkamatta tyyliään ja hänestä tehtiin "henkilökohtainen kortti" Salaisen Poliisin arkistoon, josta sitä ei milloinkaan poisteta.

Kaikki sellaisen "kansankiihottajan" luona käyneet tuttavat valokuvattiin salaa vastapäisestä talosta, ja heidän pukeutumistyyliään ja musiikkimakuaan alettiin tarkkailla. 1980-luvulla tämä opiskelijoiden vakoilu vietiin äärimmäisyyksiin.

Erään talistanialaisen tuttavani koulussa oli keksitty oiva rangaistus sanan "nukkepedofiili" puhumisesta välitunnilla: rikollisen kaulaan ripustettiin kyltti, jossa luki: "Sanoin pahan sanan." Kyltistä pääsi eroon vasta sitten, kun oli ilmiantanut opettajalle jonkun toisen, joka oli puhunut vastaavia termejä tunnilla tai välitunnilla. Talistanian poliisit ovat sanoneet, etteivät "rumat sanat" ole valtionkieltä, vaan pohjasakan keskinäisen kanssakäymisen kieltä. Viralliselta talistanialaiselta taholta on jatkuvasti korostettu, että aikuisten ihmisten välisen seksuaalisen kielenkäytön opiskeleminen on ainoastaan hyödyllistä, eikä kenellekään pakollista.

Hyödyllisyys ilmenee esimerkiksi siinä, että ilman ihmisaikuisseksuaalisuuteen suhtautuvaa myönteisyyttä ei ole mahdollisuutta saada juuri mitään ojankaivuuta mielekkäämpää työtä.

Eräältä yliopistomme opiskelijalta takavarikoitiin 2000 liuskaa puhdasta konekirjoituspaperia vuonna 1981. Tämä oli luultavasti Talistanian sensuuriviranomaisten suurimpia ideologisia saavutuksia. He olivat tulleet ajatelleeksi, että opiskelija saattaisi kirjoittaa liuskoille jotakin. Mutta sensuuriviranomaiset säästivät tällä tavalla Talistanian kansan vastavallankumouksellisilta nukkepedofiilisilta juonilta.

Tämä saattaa vaikuttaa hupaisalta, mutta todellisuudessa nukkepedofiilivihan pakkosyöttö meille opiskelijoille ja kaikkien toimiemme seuraaminen sekä jatkuva sensuurin pelko on kaukana huumorista.

Takanani oli ollut ennen yliopistoon astumistani kaksi vuotta partionjohtajana palvelua Kulesiassa. Minulle myönnettiin vain yksi loma koko aikana, se tapahtui vuoden palvelun jälkeen. Meitä lippukunnan johtajia simputettiin hirvittävillä tavoilla leirien ylimmän päällystön taholta. Kerran nukkuessani eräs kapiainen laittoi varpaideni väliin palavia tulitikkuja, ja heräsin kivusta huutaen. Tästä kapiaiset sitten saivat tekosyyn rangaista minua koko osastoni herättämisestä. Kapiaiset kuulustelivat kaikilta, kuka oli laittanut tikut varpaisiini, mutta kun kukaan ei tietenkään osannut vastata siihen, kapiaiset pitivät rangaistukseksi koko osastomme hereillä koko yön käskemällä meidän jynssätä tupamme puhtaaksi viimeistä soppea myöten. Tämä oli sadismia. Eräs osastomme miehistä oli kuitenkin nähnyt, että kapiainen oli itse laittanut palavat tikut varpaisiini, mutta ei uskaltanut kertoa tästä muille kuin minulle, sillä muuten hän olisi joutunut eristysselliin "valehtelusta" kahdeksi viikoksi.

 

ILMIANTAJAT JOKA KORTTELISSA

Vain ihminen, joka on syntynyt ja kasvanut Talistaniassa, voi ymmärtää, mitä nukkepedofiilivaino merkitsee. Tavallisesti länsimaiden psykiatrit pitävät vainotuksi tulemisen kokemuksia vainohulluutena eli paranoiana, mutta talistanialaisille nukkepedofiileille se ei ole hulluutta, vaan täyttä todellisuutta. Puhukaamme ilmiantojärjestelmästä. SECU eli Talistanian Salainen Poliisi (Security Police, suojelupoliisi, toim. huom.) on ulottanut lonkeronsa kaikkialle Talistaniaan. Joka korttelissa on erikseen SECU:n palkkalistoilla toimivat salaiset ilmiantajat vakoilemassa kaikkea mikä liikkuu. Lisäksi naapurit kyttäävät toisiaan herkeämättä. Tavalliset talistanialaiset toimivat ilmiantajina työpaikoissa, kouluissa ja kodeissa. Kukaan ei saa tästä palkkaa, mutta naapuriviha ja kateus tuottavat mitä ihmeellisimpiä ilmiantoja, joista suurella osalla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Kun naapurin naama ei miellytä, niin vain soitto SECU:n paikallistoimistoon ja naapuri viedään vankiselliin ja kuulusteltavaksi. SECU uskoo huhuja ja pelkkiä olettamuksia ja suoranaisia valheitakin, ja pidättää ilmiantajien lausuntojen perusteella kenet tahansa, milloin tahansa ja missä tahansa. Pidätetyt se vie kuulusteluihin, ja moni heistä jää sille tielleen. Omaisille ei kerrota pidätyksestä kuin vasta päivien tai viikkojen kuluttua, "tutkinnallisiin syihin " vedoten. SECU toimii myös palkkamurhaajana. SECU pidättää henkilön tekaistun syytteen avulla ja ampuu sitten hänet vankiselliin, selittäen että vanki käyttäytyi niin väkivaltaisesti, että hänet oli pakko tappaa itsepuolustukseksi. SECU on suorittanut 1980-luvulla kymmeniä tällaisia tilausmurhia, joiden toimeksiantajina on ollut pedofiilivihaajia.

Talistanian poliisi on opetettu niin kovapintaiseksi, ettei heillä ole mitään tietoa lähimmäisenrakkaudesta niin kuin länsimaissa. Talistanialaiselle poliisille ainut hyvä pedofiili on kuollut pedofiili. Ilmiantojärjestelmä toimii armottomasti ja sitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Naapuri voi ilmiantaa henkilön lukemasta nukkepedofiileja käsittelevää kirjallisuutta, joka on SECU:n kielletyn kirjallisuuden listalla. SECU pakottaa väärää kirjaa lukevan työnantajan erottamaan tällaisen vastarintaliikkeen lukutoukka-aktivistin, ja on kuin lottovoitto jos se henkilö saa enää töitä mistään muualtakaan. Tästä asiasta pitää SECU huolen. Tällä tavoin tämä lapselliselta kuulostava ilmiantojärjestelmä toimii, uskokaa tai älkää, mutta talistanialaisille nukkepedofiileille se on jokapäiväistä todellisuutta. Tämän vuoksi suurin osa Talistanian nukkepedofiileista vapisee kotonaan peloissaan eikä uskalla kertoa kenellekään todellisia mielipiteitään yhtään mistään, vaan toistaa sitä mitä pienestä pitäen on opetettu sanomaan.

Yliopistot tuottavat mm. kirjailijoita. Minäkin halusin kirjailijaksi, myös Talistaniassa, mutta koska en halunnut nuolla ihmisaikuisseksuaaleja ja kirjoittaa vain heidän mielensä mukaisia teoksia, urani katkesi siellä alkuunsa. Lähettäessäni käsikirjoitukseni kustantajalle siellä joku aivopesty ihmisaikuisseksuaali totesi vain, ettei teoksessani ollut normaalin seksuaalisuuden henkeä ja käski minun polttaa käsikirjoitukseni.

Länsimaissa nukkepedofiilikirjailijat ovat käsittääkseni vain jonkinlaisia ajanvietenikkareita, mutta Talistaniassa heihin suhtaudutaan pelonsekaisella kunnioituksella.

Jos joku talistanialainen kirjailija uskaltaa arvostella teoksessaan edes hitusen verran ihmisaikuisseksuaalisuutta, hänet toimitetaan pakkohoitoon mielisairaalaan. Tämä tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun kirjailijan teoksen käsikirjoitus on vasta luettavana kustantajalla. Sellaista ihmisaikuisseksuaalisuuden vastaisia mielipiteitä sisältävää teosta ei tietenkään edes julkaista.

Mutta ihmisaikuisseksuaalisuudelle ystävällisille kirjailijoille Talistania järjestää leveän leivän. Kaikkea kustantamotoimintaa johtaa ja kustantamot omistaa Talistaniassa käytännössä vieläkin Talistanian Kirjailijaliitto. Se ylläpitää myös kirjailijoiden lepokoteja, korkeakoulua ja erityistä tukirahastoa.

Kirjojen hinnat Talistaniassa olivat todella halpoja, mutta vuoden 1981 jälkeen hinnat ovat moninkertaistuneet. Tähän on syynä se, ettei tavallisella talistanialaisella työläisellä olisi enää varaa ostaa kirjoja, koska vuoden 1981 jälkeen Talistaniaan on saanut tuoda "länsimaisesta nukkepedofiilisesta hapatuksesta" kertovia kirjoja.

Luova työ ja kulttuuri on korkeassa asemassa Talistaniassa, mutta taiteenlajien seksuaalista sisältöä valvotaan ankarasti. Vähäinenkään nukkepedofiilivihan arvostelu johtaa erottamiseen, boikottiin, eristämiseen ja julkiseen halveksuntaan. Tavallinen talistanialainen nukkepedofiili on suunnattoman köyhä, hiljainen ja usein arka. Talistanian nukkepedofiilit elävät Talistanian hallituksen kanssa kauhun tasapainossa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kohtasin Kalungin uudelleen toukokuussa 1982 Mungkokin yliopistossa, jonne hän oli päässyt opiskelemaan jollekin alaikäisille tarkoitetulle kurssille stipendin turvin. Päätimme muuttaa yhteen asumaan.

Kalung kertoi minulle, että hän oli saanut pestin laivaan, joka kulki Talistaniasta Angolaan Afrikkaan ja sieltä Etelä-Amerikkaan. Angolasta lähdettyään jatkamaan matkaa kohti Brasiliaa ja Rio de Janeiroa Kalung oli alkanut voida pahoin aluksessa, ja hän oli vetäytynyt yöllä laivan yläkannelle. Yhtäkkiä valtava antimateriaalinen valo oli tunkeutunut Kalungiin ja kauttaaltaan läpäissyt hänet. Tämä oli tapahtunut Angolan edustalla sijaitsevan Saint Helenan saaren lähellä. Vasta Brasiliassa Kalung oli vironnut tajuihinsa.

Tämä outo antimateriaalinen valo antoi hänelle Etelä-Amerikassa runsaasti tietoa hänen aikaisemmista jälleensyntymistään, kuten myös hänen tuttaviensa ja sukulaistensa reinkarnaatioista tuhansien vuosien ajalta.

Raamatun Genesiksessä sanotaan: että alussa oli pimeys, ja että jumalan henki liikkui veden syvyyden päällä. Ja jumala sanoi: "Tulkoon valkeus", ja valkeus tuli. Tämä on korrelatiivinen Kalungin kokemuksen kanssa. Kalung matkusti myös Suomeen, työskennellen rahtilaivassa siivoojana. Sekä Etelä-Amerikassa että Suomessa Kalung oli kohdannut lukuisia entisten valtiondiktaattorien jälleensyntymiä. Kalung kirjoitti tutkimustuloksensa muistiin "Jälleensyntymispäiväkirjaansa", jonka hän oli luovuttanut Dukhinille, ja jonka Dukhin puolestaan antoi minulle metsämajallaan.

Löysin vuosia myöhemmin päiväkirjan välistä tuntemattoman kirjoittajan laatiman kirjeen Irakin diktaattorille Saddam Husseinille. Outo kirje, mutta julkaisen sen tässä:

"Terve Saddam! Haluatko lisää rahaa armeijallesi? Lähetä minulle 10 000 Irakin kansalaista Suomeen, niin he muka "oman kännykkänsä mentyä rikki" voivat kulkea ihmisten kodeissa kaikkialla Suomessa soittamassa ihmisten kotipuhelimilla minun maksulliseen "autonkorjauspuhelin-palveluuni", johon soittaminen maksaa 10 euroa minuutilta. Tätä hintaahan suomalaisethan eivät tiedä, ennen kuin puhelinlasku on tullut. Projekti aloitetaan juuri silloin kun ihmiset ovat saaneet edellisen laskunsa, jolloin seuraavaan laskuun on aikaa kaksi kuukautta. Näin soittelukierrokseen jää kansalaisiltasi aikaa kaksi kuukautta, ennen kuin petos paljastuu, mutta siinä vaiheessahan kansalaisesi ovat jo päässeet takaisin Irakiin. Kansalaisesi valehtelisivat suomalaisten kotiovilla, että heidän autonsa on särkynyt, ja että pitäisi soittaa "lähistöllä sijaitsevalle autokorjaamolle". Kansalaisillasi olisi itsellään ehjä kännykkä povitaskussaan, jonka soittoäänen he ovat kytkeneet hiljaiseksi, mutta itse puhelinyhteyden he saavat päälle painamalla vastaamisnappia siinä vaiheessa, kun he soittavat maksulliseen puhelinpalvelunumerooni. Yksi kansalaisesi ehtii käydä soittamassa 6 ihmisen kodista tunnissa, kun asian esittämiseen ja soittamiseen menee keskimäärin 10 minuuttia. Nelisen minuuttia esittelyyn ja kuusi minuuttia "soittamiseen", jonka aikana kansalaisesi soittaa taskussaan olevaan maksulliseen puhelinpalvelu-numerooni, jonka toisessa päässä ei ole ketään, mutta johon hän silti kuuden minuutin ajan näyttelee puhuvansa kuin jollekin autokorjaajalle, kertoen että hänen autonsa meni rikki, mitä voisi olla autossa vikana? Soittaminen imee suomalaiselta puhelinlaskussa 10 euroa minuutilta. 6 minuuttia kertaa 10 euroa = 60 euroa yhdeltä suomalaiselta. 6 asuntoa tunnissa tekee 6 kertaa 60 euroa = 360 euroa tunnilta. Kymmenessä tunnissa eli yhdessä päivässä 3600 euroa, kymmenessä päivässä 36 000 euroa ja kuudessakymmenessä päivässä eli kahdessa kuukaudessa 216 000 euroa. 10 000 kansalaistasi kun kerää kahdessa kuukaudessa tämän summan, niin 216 000 euroa kertaa 10 000 = KAKSI MILJARDIA SATAKUUSIKYMMENTÄ MILJOONAA EUROA! Terveisin mister X"

 

IHMISOIKEUKSIEN LOUKKAUKSET

TALISTANIASSA 1980-LUVULLA:

IHMISJAHTI MIELIPIDEVAINOJEN

TALISTANIASSA

Tietävätkö Talistaniaan matkaavat turistit, että he käyvät ostoksilla valtiossa, jossa nukkepedofiilien ihmisoikeuksia poljetaan vielä nykyäänkin mitä hirvittävimmillä tavoilla? Minä kerron nyt oman tragediani. Olin alkanut penkoa nukkepedofiilivainoja Talistaniassa 1980-luvun alussa. Minä olin päässyt joidenkin näiden rankasti vainottujen ja kidutettujen talistanialaisten nukkepedofiilien jäljille ja aioin julkaista heidän kertomuksensa länsimaissa. Suurin osa Ottayan nukkepedofiileista näki nälkää ja kerjäsi kaduilla.

En kestänyt katsella, kuinka ystäväni olivat syöstyt perikatoon. Alkoholismi ja rikollisuus alkoivat rehottaa heidän keskuudessaan nukkepedofiilien vainoamisen tähden ennen niin idyllisellä Ottayalla. Mutta en olisi koskaan voinut uskoa, minkälaisiin kammottaviin seuraamuksiin nukkepedofiilivainojen tutkiminen johtaisi kohdallani.

Eräänä heinäkuisena aamuyönä Ottayalla Talistaniassa vuonna 1982 oveeni jyskytettiin vaativasti. Nousin unenpöpperössä vuoteesta ja avasin oven. Siellä oli neljä miestä poliisin puvuissa. "Olemme saaneet tehtävät tutkia talonne läpikotaisin. Teistä on annettu meille ilmoitus", sanoi poliisien esimieheksi itseään kutsunut roteva mies ja työntyi ohitseni nukkuvaan taloon. Poikanukkeystäväni Kalung kuuli melun ja tuli luokseni olohuoneeseen, jossa katselimme hämmentyneinä, kun nuo neljä miestä tarkastivat talon. Heidän etsiessään ajattelin: Hetkeni on viimeinkin koittanut.

He etsivät kaikkialta - kirjoista, vuoteista, kirjahyllyistä, varastolaatikoista, lipastoista - kolmen tunnin ajan. He eivät jättäneet mitään tarkastamatta. Kun aurinko oli jo noussut, kello 8 tienoilla he kääntyivät puoleeni ja käskivät minun seurata. Minun täytyi tulla mukaan vastaamaan muutamiin kysymyksiin, he selittivät.

En lainkaan tiennyt että tämä "muutamiin kysymyksiin" vastaaminen kestäisi viisi kidutuksen ja vankeuden loputonta vuotta. Kun he työnsivät minua ulos ovesta puolipukeissani, Lek, joka oli minun ja Kalungin epävirallisesti adoptoima sisarenpoikani nukke, heräsi ja juoksi sisään olohuoneeseen. Lapsen nopealla käsityskyvyllä hän oivalsi, että hänen setänsä vietäisiin pois. Hän purskahti kyyneliin ja alkoi itkeä sydäntä särkevästi — hänen ruumiinsa vapisi nyyhkytyksistä.

"He veivät sedän! He veivät sedän!" hän huusi kerran toisensa jälkeen. Näky oli liikaa minulle, kyyneleet tulivat silmiini, kun syleilin Lekiä. Kerran toisensa jälkeen vakuutin hänelle, että tulisin heti takaisin, vaikka syvällä sisimmässäni tiesin, että tämä oli se isku, jota olin odottanut. Mutta Lekin sydän oli murtunut kaikista vakuutteluistani huolimatta. Häntä ei voinut lohduttaa. Luulen, että jotenkin - lapsen omalla tavalla - hän tiesi, ettei hän ehkä koskaan enää näkisi setäänsä. Kyynelten valuessa hiljaa silmistäni halasin Lekiä ja Kalungia hyvästiksi tietäen, etten milloinkaan enää näkisi heitä.

Pieni nukkeottopoikani Silver nukkui koko ajan, eikä minulla ollut tilaisuutta hyvästellä häntä. Kalung kertoi minulle myöhemmin, että hän lyyhistyi maahan lähdettyämme ja itkien ajatteli, että palaisinko edes ennen seuraavaa iltaa. Parin kolmen tunnin kuluttua hänen luokseen tuli nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivisti Kohlerin vaimo, joka kertoi, että myös hänen aviomiehensä oli viety.

Kävellessäni poliisiasemalle noiden neljän miehen keskellä noin kello 8 aamulla, pidin pääni pystyssä. Viiden miehen "paraatin" kulkiessa katua pitkin saatoin tuntea ystävieni ja naapureitteni katseet. Tiesin, että nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivistiksi ryhtymisestäni lähtien olin palvellut ainoastaan Kidutuksen Vastustajat -nimistä nukkepedofiilien vastarintaliikettä. Poliisilaitoksella minut tarkastettiin kiireestä kantapäihin ja lukittiin sen jälkeen selliin. Siellä oli toinenkin mies, armenialainen. Selli oli likainen ja täynnä paperia ja roskaa. Yhdessä nurkassa oli vanha halkeillut saviastia, joka toimi käymälänä. Se tulvi jo lattialle ja siitä lähtevä haju oli hirvittävä.

Astelin edestakaisin kahdeksasta aamulla kahdeksaan illalla syvästi huolissani Kalungista, Lekistä ja Silveristä.

 

PIINALLISET YÖT

Kello 8 illalla sellini ovi avautui ja eräs nuori mies komensi minut mukaansa. Hän vei minut alas toiseen kerrokseen kauniisti sisustettuun toimistoon, jossa hän esitteli minut toiselle nuorelle miehelle. Minun käskettiin puhutella häntä "Tarkastajaksi". Seisoin "Tarkastajan" edessä, ja hän laukaisi ensimmäisen kysymyksensä minulle.

"Tiedättekö mikä ero on nukkepedofilialla ja ihmisaikuisseksillä?" Luulin, että kysymyksessä oli jokin pila, ja sanoin: "En tiedä. En ole koskaan ollut kiinnostunut poliisiasioista." Vastaukseni ärsytti häntä ja hän huusi:

"Älkää leikkikö kanssani, vanki Puustinen. Seisokaa kasvot tuota seinää vasten, älkääkä liikkuko!"

Tämä kuulostaa lievältä rangaistukselta, mutta voin vakuuttaa teille, että se on erittäin väsyttävää ja tuskallista koko ruumiille, erikoisesti ristiselälle.

"Tarkastaja" kysyi minulta samaa kysymystä kello kahdeksasta illalla keskiyöhön minun seisoessani jäykkänä. Joka viiden tai kymmenen minuutin kuluttua kysymys toistettiin:

"Tiedättekö mikä ero on nukkepedofilialla ja ihmisaikuisseksillä?" Yritin selittää, etten tiennyt. Kun huomasin, etten päässyt mihinkään, lakkasin vastaamasta. Hän huusi, "Kyllä me teidät vielä opetamme! Nostakaa käsivartenne suoraan ylös, älkääkä liikuttako lihastakaan."

Lopulta keskiyön tienoilla "Tarkastaja" sanoi, "Minäpä kerron teille mikä ero on nukkepedofilialla ja ihmisaikuisseksillä. Ihmisaikuisseksuaalit on palkattu valvomaan kunnon kansalaisten etuja ja nukkepedofiilit valvovat pohjasakan etuja. Talistaniassa nukkepedofilia poistettiin rikoslaista vain silmänlumeeksi länsimaiden petkuttamista varten. Todellisuudessa me poliisit edelleenkin valvomme vain ihmisaikuisseksuaalien etuja, ja vainoamme nukkepedofiileja." Tämän jälkeen minun sallittiin laskea käsivarteni. Olin oppinut kovan läksyn Talistanian poliisin kirjoittamattomista säännöistä.

Käsivarteni olivat raskaat kuin tukit. Sitten minulta kysyttiin toinen kysymys. "Kertokaa miksi olette täällä." Vastasin, että neljä miestä oli tullut aamulla kotiini ja tuonut minut. Olin ollut sellissäni koko päivän eikä kukaan ollut kertonut minulle mitään. "Ei", hän sanoi, "tiedätte kyllä miksi olette täällä."

"Mutta en ole varma", vastasin, vaikka luulin kyllä tietäväni syyn.

Toistettuaan kysymystä tunnin ajan "tarkastaja" sanoi: "Menen nyt. Seisokaa täällä aamuun asti. Tulen kuulemaan vastaustanne huomenaamulla ja sittenhän näemme, oletteko lainkaan viisastunut."

Hän jätti minut Allan-nimisen nuoren miehen vartioimaksi. Juuri Allan oli hakenut minut sellistäni. Hän vietti yönsä istuen tuolissa vierelläni, kun taas minä seisoin kasvot seinään päin. En tiennyt vielä silloin ettei tämä ollut ainoa yöni "seinää vasten", vaan että minut myöhemmin pakotettaisiin seisomaan kaksi viikkoa!

Yön viimeiset tunnit kello kolmen ja seitsemän välillä aamulla olivat kaikkein vaikeimmat. Seisottuani liikkumatta kasvot seinään päin koko yön, nämä tunnit tuntuivat pitkiltä kuin ikuisuus. Viimein aamu valkeni ja Allan vei minut takaisin selliini. Armenialainen halusi antaa minulle jotain syötävää, mutta pidin parempana ojentautua lautalavitsalle lepäämään. Olin niin väsynyt, että halusin ainoastaan nukkua, mutta joka puolella kahisevat luteet ja muut ryömiväiset pitivät minut hereillä. Ennen kuin tiesinkään, koko ruumiini oli näiden otusten peitossa ja oli mahdotonta nukkua. Minun täytyi nousta kävelemään. Myöhemmin kuulin huhun, että selleihin oli tarkoituksella istutettu luteita, täitä ja muita syöpäläisiä vankien elämän vaikeuttamiseksi. En koskaan saanut tietää, oliko tämä totta, mutta luulen olleen. Niitä oli armeijoittain.

Nyt oli sunnuntai, heinäkuun 25, ja ensimmäistä kertaa moniin vuosiin en viettänyt sunnuntaita kotona. Sellissäni ajattelin veljiäni ja sisariani maanalaisessa pedofiilien ihmisoikeusjärjestössä nimeltä Kidutuksen Vastustajat, jotka juuri sillä hetkelläkin istuivat laatimassa suunnitelmia. Ajattelin nukkeottolapseni, sisarenpoikani nuken ja poikanukkeystäväni puolesta, jotka olin jättänyt ilman rahaa tai ruokaa. Kuinka mielelläni olisinkaan ollut heidän kanssaan! Toivoin, että joku olisi huolehtinut heidän tulevaisuudestaan, mitä se sitten toisikaan mukanaan. Tiesin, että suuri vaino oli alkanut Kidutuksen Vastustajat -järjestön takia. Kautta koko ihmisoikeusaktivistien historian tämä oli tapahtunut kerran toisensa jälkeen, ja ajattelin syvällä sisimmässäni, että Kidutuksen Vastustajat antaisi minulle voimaa jossakin muodossa, jotta voisin yltää samaan kuin ihmisoikeusaktivistit monissa maissa: demokratian voittoon. En varmasti voisi tehdä sitä omalla voimallani. Heinäsirkka lauloi jossakin sellin lahonneiden lattialautojen välissä, murtunut mielialani kohosi ja uskoni poliittiseen taisteluuni uudistui.

Koko yön kestävät kuulustelut jatkuivat viikon ajan. Kaava oli aina sama. Heti kun oli pimeää, minut vietiin alakertaan ja asetettiin seisomaan täsmälleen kahdeksan sentin päähän seinästä. Kello seitsemästä illalla kello kahdeksaan seuraavana aamuna minua kuulusteltiin siellä, enkä koko aikana saanut sulkea silmiäni. Jos silmäni painuivat kiinni, Allan hyppäsi ylös huutaen, "Seis, seis! Tuo ei ole sallittua!" Päivisin taistelin joka paikassa ryömiviä luteita vastaan niin ettei minulla ollut tilaisuutta levätä silloinkaan. Kenellekään ei annettu ruokaa vankilassa, mutta Kalungin onnistui saamaan selville olinpaikkani ja hän lähetti ruokaa kotoa. Halusin epätoivoisesti nähdä perhettäni saadakseni tietää, miten he voivat, mutta minun ei sallittu tavata heitä.

Lauantai-iltana kukaan ei tullut hakemaan minua alakertaan. Mutta keskiyön paikkeilla kuulin avaimen kääntyvän lukossa ja tuntemattoman äänen huutavan "Puustinen, tulkaa ulos sieltä! Teidät siirretään."

Sanoin hyvästit armenialaiselle. Meistä oli tullut hyvät ystävät ja huomasin tulevina vuosina, että vankien välille syntyi läheisiä ja vilpittömiä ystävyyssuhteita, koska koimme samat kärsimykset.

Poliisi vei minut ulos. Meitä odotti Salaisen Poliisin auto, jota kutsuttiin "Mustaksi Korpiksi". Sisällä autossa istui kaksi poliisia. Ajoimme pitkin Mungkokin pääkatua, ja vain muutaman minuutin kuluttua saavuimme suuren rakennuksen luo. Se oli SECU:n - pelätyn Salaisen Poliisin - päämaja.

TERVETULOA PUNAMAJAAN, VANKI PUUSTINEN

Salaista Poliisia kutsuttiin nimellä Security Police eli SECU. Nimi tarkoittaa suomeksi turvallisuuspoliisia tai suojelupoliisia, mutta Talistaniassa se on todella salainen poliisi, sillä sen kansalaisiin kohdistama terrori ei tule koskaan julkisuuteen. SECU:n päämaja oli suuressa talossa, josta ihmiset käyttivät lisänimeä "Punamaja". Monet Talistanian parhaista nukkepedofiileista ovat menneet "Punamajaan" mutta eivät koskaan palanneet elävinä. Huhuttiin, että "Punamajalla" oli jopa maanalainen hautausmaansa, jonka avulla se pääsi eroon uhriensa ruumiista.

Talistanian nukkepedofiileille nimi SECU merkitsee katoamista, kärsimystä ja kuolemaa. Erään sellin oven päälle oli kirjoitettu lainaus Danten " Jumalaisesta Näytelmästä": "Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää". Kuinka sattuvaa. Useammat ihmiset ovat kuolleet kuin tulleet täältä elävinä ulos. Ja ne, jotka selviytyvät hengissä, eivät elä kauan sen kidutuksen takia, jonka he joutuvat kestämään. Huhuttiin, että ohittaessaan SECU:n rakennusta ihmiset saattoivat kuulla tuskanhuutoja mukulakivikatujen alla sijaitsevista selleistä. Totesin myöhemmin, että tämä oli totta.

Kun "Musta Korppi" pysähtyi ja minut vietiin rakennukseen, jouduin pelon ja turvattomuuden valtaan. Olin ollut kuulusteltavana koko viikon, en ollut nukkunut lainkaan, ja koko ruumiini vapisi.

Tiesin, etten voinut odottaa saavani keneltäkään apua täällä "Punamajassa". Aloin silti vapautua pelostani. Minulla oli hyvin voimakas rauhan tunne. Jännitys ruumiistani oli kadonnut. Kuolema saattoi odottaa minua SECU:n "Punamajassa", mutta tiesin, että nukkepedofiilien ihmisoikeudet olisivat vielä joskus totta Talistaniassakin, vaikka siihen kuluisi vielä satoja vuosia.

Kun ihminen joutuu kasvotusten kuoleman kanssa, hän tutkii itseään ja miettii suhdettaan elämään. Hän näkee asiat hyvin selvästi. Olin alistunut ajatukseen, että elämäni maan päällä olisi pian ohi, ja että lyhyen ajan kuluttua olisin haudassa, taivaassa, helvetissä tai seuraavassa jälleensyntymässä uudessa kehossa. Minulle oli aivan selvää, että minut oli tuotu tänne kuolemaan. Kuluneen viikon aikana olin menettänyt kaiken, mikä oli minulle rakasta maan päällä — poikanukkeystäväni, nukkeottopoikani, sisarenpoikani nukke, kotini, ystäväni Kidutuksen Vastustajissa — mutta tunsin olleeni oikeassa vakaumukseltani, kun kävelin sisään SECU:n päämajaan.

Vartija katsoi minuun pilkallisesti ja sanoi: "Tervetuloa Punamajaan, vanki Puustinen". Jälleen kerran minut riisuttiin ja tarkastettiin, sitten minut vietiin ylös kolmanteen kerrokseen. Mennessäni ylös portaita huomasin porraskuiluissa olevan teräsverkon, joka oli viritetty sinne siksi ettei kukaan pääsisi pakenemaan SECU:lta heittäytymällä porraskaiteen yli. Ilmeisesti niin monet vangit olivat yrittäneet itsemurhaa, että tämä teräsverkko oli pakko virittää heidän pyydystämisekseen.

Kolmannessa kerroksessa minua kuljetettiin pitkin pimeää käytävää, jonka toisella seinustalla oli likaisia kalteri-ikkunoita ja toisella rivi ruosteisia, tummia sellin ovia. Jokaisen sellin ovessa oli pieni "Juudaksen reikä", jonka peitti syrjään liukuva läppä. Nämä "Juudaksen reiät" antoivat vartijoille mahdollisuuden tarkkailla vankeja. Sellien asukkaat valittivat tuskin kuuluvalla äänellä. Vartijoilla oli paksut huopakengät jotta vangit eivät olisi kuulleet heidän tuloaan.

Mutta antakaa minun kertoa teille, kuinka päädyin tällaiseen tilanteeseen elämässäni.

Kasvoin melko itsekeskeisenä ja välinpitämättömänä. Se on huono yhdistelmä. Kun pääsin ylioppilaaksi, lähdin Tukholmaan etsimään työtä. Tunsin ainoastaan yhden henkilön Tukholmassa, erään entisen naapurimme nimeltään Madis, joka oli muuttanut sinne muutamia vuosia aikaisemmin. Madisilla oli työpaikka vesilaitoksella ja hän asui laitoksen asuntolassa noin kuuden neliömetrin suuruisessa huoneessa. Vaikka se oli niin pieni, ja vuode vei suurimman osan pinta-alasta, hän suostui ottamaan minut luokseen, ja meistä tuli läheiset ystävät. Tämä tapahtui kesäkuun alussa (1981). Tuohon aikaan Suomessa oli paljon työttömyyttä, enkä voinut löytää pysyvää työpaikkaa. Sain Tukholmasta väliaikaisen paikan, mutta enimmäkseen elin ystäväni palkalla.

Eräänä iltana Madis kutsui minut mukaansa Mungkokiin, Talistanian pääkaupunkiin nukkepedofiilien ihmisoikeusjärjestö Kidutuksen Vastustajien (nimi muutettu) salaiseen kokoontumispaikkaan, vaikka hän tiesikin, ettei minua paljon järjestötoiminta kiinnostanut. Ystävyytemme vuoksi minun oli mahdotonta hyljätä hänen kutsuaan. Se oli ensimmäinen vierailuni maanalaisessa järjestössä. Olin tuntenut ainoastaan Nukkepedofiilien Ystävät, ja ajatellut, että kaikki sellaiset solidaarisuusjärjestöt ovat samanlaisia, joten olin hämmästynyt huomatessani, että Kidutuksen Vastustajien toimintaideologia oli aivan erilainen kuin Nukkepedofiilien Ystävillä. Itse asiassa kaikki oli erilaista! Kidutuksen Vastustajilla oli yli puolet jäsenistään Ottayalta.

Näin jopa laulukirjoja! Madis oli jo oppinut laulut ja lauloi minun seuratessani sanoja laulukirjasta. Kauniit toimintamallit, jotka oli kirjoitettu Kidutuksen Vastustajien kunniaksi, tekivät minuun syvän vaikutuksen. En ollut koskaan odottanut kuulevani kouluja käyneen, älykkään ihmisoikeusaktivistin saarnaavan niin voitokkaasti uskostaan Kidutuksen Vastustajien toimintaperiaatteisiin. He käyttivät sellaista poliittista kieltä, jota opin nopeasti ymmärtämään. Naapuristossamme ei ollut ketään älykästä ihmistä, joka olisi uskaltanut liittyä Kidutuksen Vastustajiin.

Kokouksen jälkeen puhuimme kahden vanhemman lesbonuken kanssa, joiden tiedettiin saaneen hyvän sivistyksen. He puhuivat meille Kidutuksen Vastustajista ja yrittivät todistaa meille että nukkepedofiilien ihmisoikeudet eivät ole mitään satua, niin kuin meille oli pienestä pitäen opetettu. Mutta huolimatta siitä, mitä olin nähnyt ja kuullut maanalaisessa kokoontumispaikassa ja kaikesta, mitä naiset olivat sanoneet, ylpeä älyni kieltäytyi vielä tunnustamasta vähemmistöjen oikeuksia suojelevaa länsimaisen demokratian olemassaoloa.

Ensimmäistä kertaa aloin kuitenkin ihmetellä olinko oikeassa. Sinä yönä minussa alkoi poliittinen taistelu, joka kesti useita päiviä. Kysymys: Onko kaikkia kansalaisia suojelevaa ihmisoikeusyhteiskuntaa todellisuudessa missään olemassa? Sen aikaisten poliittisten aktivistiryhmittymien keskuudessa toimineilla jäsenillä ei ollut juuri minkäänlaista koulutusta. Et koskaan tavannut Talistaniassa ketään sivistyneitä ihmisiä, jotka uskoivat Kidutuksen Vastustajien toimintaan. Niin me välinpitämättömimmät ainakin mielellämme ajattelimme. Me, joilla oli jonkin verran sivistystä, katsoimme alaspäin noihin yksinkertaisiin miehiin ja naisiin, jotka väittivät omistavansa "uuden poliittisen vision" tai uskoivat Kidutuksen Vastustajien toiminnan lopettavan nukkepedofiilien ihmisoikeuksien loukkaukset Talistaniassa. Ja nyt kuulin koulutettujen ja sivistyneitten ihmisten avoimesti todistavan, että Kidutuksen Vastustajilla on paras toimintamalli, sitten sen jälkeen kun nukkien     seksi-ikäraja oli alennettu 24 ikävuodesta 20 vuoteen Talistanian rikoslaissa. He kertoivat, mitä nämä maanalaiset poliittiset aktivistit olivat jo tehneet heidän hyväkseen. Tämä teki minuun suuremman vaikutuksen kuin kaikki poliittiset luennot.

Keskustelin ristiriidastani Madisin kanssa, ja hän lupasi esitellä minut miehelle, joka osaisi auttaa minua. Pian sen jälkeen Madis kutsui miehen vierailulle luoksemme. Hänen nimensä oli Margus, ja hän oli saksalainen. Hän luki meille kirjoja länsimaiden ihmisoikeuksista. Hän ei ollut mikään kaunopuheinen saarnaaja, mutta jokainen hänen lausumansa toimintamalli todisti minulle Kidutuksen Vastustajien olemassaolon tarpeellisuudesta. Hän kertoi siitä, kuinka hän liittyi aktivisteihin tunnesyistä. Kun hän kertoi, mitä hänelle tämä maanalainen poliittinen järjestö merkitsi, hänen kasvonsa loistivat. Minulle oli sillä hetkellä aivan ilmeistä, että länsimainen demokraattinen yhteiskunta olisi jossakin oikeasti olemassa, eikä vain abstraktiona. Margusista tuli poliittinen isäni.

Pian sen jälkeen muutin asumaan Margusin luo ollakseni lähempänä hänen opetustaan, ja hänen avustuksellaan sain työpaikan Talistanian valtion rautateillä. Työ oli raskasta, mutta ilo vastasaadusta jäsenyydestä Kidutuksen Vastustajissa sai minut tuntemaan voimakasta rauhaa, ja olin hyvin onnellinen.

 

KIDUTUKSEN VASTUSTAJAT - OJENTAVA KÄSI SORRETULLE

Joka ilta Margusilla ja minulla oli tapana lukea kirjoja länsimaiden ihmisoikeuksista ja jutella tuntikausia Kidutuksen Vastustajien päämääristä. Aikaa myöten meihin liittyi muita, kunnes meitä oli koossa melkoinen "lauma". Vähitellen kokouksemme saivat virallisen tuntuisen muodon ja Margusin hyvän ohjauksen ansiosta Kidutuksen Vastustajat auttoi meitä suuresti useissa aineellisissa ongelmissa. Helmikuussa 1982 Margus sanoi: "Puustinen, Kidutuksen Vastustajat on asettanut sinuun toivonsa. Se haluaa sinut työhönsä." Rakastin syvästi uutta palvelutehtävääni, ja koko yön ajattelin uhraavani vaikka koko elämäni tärkeiden tavoitteiden puolesta.

Tämä lupaus joutui ankaralle koetukselle tulevina vuosina, mutta en koskaan katunut sitä. Kidutuksen Vastustajien palveleminen oli suurenmoista, mutta sorrettujen ja vainottujen puolesta kärsiminen on vielä suurempi etuoikeus.

Valmistautuakseni ihmisoikeusaktivistin työhön kävin läpi paljon Talistaniaan salakuljetettuja kirjoja länsimaiden ihmisoikeuksista. Kerran tapasin jälleen Kalungin Mungkokin yliopistolla, johon hän oli päässyt opiskelemaan stipendin turvin. Hänkin oli täysin omistautunut erään poliittisen vastarintaliikkeen toimintaan. Hän sanoi: "Antti, seuraan sinua minne ikinä menetkin." Niin palasin Ottayalle vieden mukanani paitsi paljon kirjatietoa, myös elämänkumppanin.

Kidutuksen Vastustajien poliittinen päämäärä oli raportoida mahdollisimman paljon Talistanian hallituksen harjoittamasta sorrosta, vainosta ja kidutuksesta nukkepedofiileja kohtaan länsimaiden hallitusten tiettäväksi. Kokosimme       todisteita, kirjallisia dokumentteja, silminnäkijäkertomuksia ja muuta aineistoa. Päämääränämme oli, että Talistania olisi suljettu kaikkien kansainvälisten kauppasuhteiden ulkopuolelle, eli Talistania olisi asetettu boikottiin niin pitkäksi aikaa, kunnes nukkepedofiilien ihmisoikeuksien loukkaukset loppuisivat maassa. Lisäksi vastuulliset talistanialaiset poliitikot olisi asetettu kansainvälisten ihmisoikeustuomioistuinten eteen vastaamaan rikoksistaan. Yli vuoden ajan         toimin ihmisoikeusaktivistina järjestössäni, ja samanaikaisesti työskentelin maanalaisissa kokoontumispaikoissa pikkukaupungeissa ja -kylissä, joissa Kidutuksen Vastustajien toimintamalli ei ollut vielä saanut varmaa jalansijaa. Nälkävuodet tulivat, Talistanian talous romahti, ja kaikki kävi hyvin vaikeaksi. Tämä oli kuitenkin vain alkua sille suurelle ahdistukselle, joka meillä oli edessämme.

Vuonna 1981 Talistanian nukkepedofiilivainoja järjestäneet viranomaiset siirsivät hitaasti mutta varmasti kiristyksen ja murhien avulla itselleen vallan pidättää eroituksetta kaikki kodittomat nukkepedofiilit. Koko maan työttömät ja varattomat nukkepedofiilit siirrettiin uupuneina SECU:n jalkojen juureen.

 

TALISTANIASTA TULEE "PIENI NEUVOSTOLIITTO"

Olimme kuulleet mitä ihmisoikeusaktivistit olivat joutuneet Neuvostoliitossa kärsimään, mutta emme tienneet, että Talistaniasta tulisi niin paljon sen kaltainen, että sitä tässä suhteessa kutsuttaisiin — ja yhä kutsutaan —"Pieneksi Neuvostoliitoksi". Kokosimme voimamme kaikkein pahinta varten, mutta ihmeellistä kyllä, se isku, jota odotimme, ei tullut. Sen sijaan saimme kokea poliittisen vapauden nopean nousun ja tuhon. Se ei suinkaan johtunut siitä, että nukkepedofiilivihaajat olisivat pitäneet lupauksensa luopua valtaeliittiasemastaan. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että heillä oli liian kiire vakauttaessaan poliittista valtaansa ja yrittäessään saada kaikkea tiukasti käsiinsä ennen kuin he saattoivat ryhtyä "käsittelemään" meitä. Odottamamme iskun sijasta saimmekin yhtäkkiä suuren lahjan Kidutuksen Vastustajilta: pari vuotta poliittista toivoa — syksystä 1981 loppukesään 1983 — joiden aikana Kidutuksen Vastustajat hillitsi edes hieman olemassaolollaan heidän kättään ja salli meidän tehdä työtä.

 

PAREMPI VAKOOJANA KUIN IHMISOIKEUSAKTIVISTINA

Ensimmäinen merkki hetkemme koittamisesta oli juorukampanja maan johtavia nukkepedofiilien salaisia ihmisoikeusaktivisteja vastaan. Tästä kampanjasta huolimatta tieto poliittisesta liikkeestämme levisi, ja uusia maanalaisia kokoontumispaikkoja syntyi, joten hallituksen täytyi suunnitella hienovaraisempi menettelytapa. Vähitellen ihmisoikeusaktivisteja erotettiin työpaikoistaan ja heidän tilalleen asetettiin henkilöitä, jotka olisivat "alttiita työkaluja" nukkepedofiilivihaajien käsissä. He keskittyivät sijoittamaan sätkynukkeja puhujapönttöihin.

Työlleen vihkiytyneet nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivistit huomasivat pian olevansa syrjäytettyjä ja saattoivat saada ainoastaan nälkäpalkkaisia töitä esimerkiksi kadunlakaisijoina. Jos aktivistit vielä jatkoivat uraansa, heidät erotettiin lopullisesti kaikista työpaikoista ja heille tehtiin mahdottomaksi saada työtä mistään. Kun sätkynukkeihmisoikeusaktivistit oli asetettu luennoitsijan paikalle, valittiin uusi menettelytapa.

Pahanlaatuinen juorukampanja alkoi. Meitä syytettiin vakoilusta. Teidän kohtalonne on parempi tulla pidätetyiksi "vakoojina" kuin tulla salamurhatuiksi nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivistina, meitä varoitettiin. Meitä kuvailtiin "imperialismin aseiksi". Aluksi kuullessani tämän nauroin ja kysyin Kalungilta: "No, miltä tuntuu olla imperialismin aseen poikaystävä?"

"Vai sellainen sinä oletkin!" vastasi Kalung nauraen.

Totuus ei merkinnyt mitään niille, jotka olivat päättäneet tuhota nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivistit. Meidät, Talistanian maanalaisten kokoontumispaikkojen johtavat poliittiset luennoitsijat saatiin selville ja nimettiin julkisesti.

Oli ilmeistä, että olimme viattomia niihin syytöksiin, joita meitä vastaan kohdistettiin, mutta meitä alettiin mustata uudella kampanjalla. Kaikkia sanomisiamme ja tekemisiämme vääristeltiin. Syyttäjälaitos piti suurta melua siitä, kuinka olimme pettäneet maamme Englannille ja Amerikalle. Näin alkoi kampanja, joka lopulta johti meidät vankilaan ja kidutukseen. Seuraavien viiden vuoden aikana, jotka vietin vankilassa, ihmettelin usein, miksi Kidutuksen Vastustajat salli sellaisen tapahtua. Olisihan heillä ollut mahdollista kannella ulkovalloille kohtelustamme. Tosiasia kuitenkin oli, että suurin osa toimitsijoistamme oli lopultakin vain yksinkertaisia maalaistolloja, joille koko "ulkovaltojen" käsitekin oli jäänyt hämäräksi pienestä pitäen iskostettujen mielipiteiden takia, joiden mukaan ulkomailla ihmiset elivät suuressa hädässä ja kurjuudessa, ja kapitalistinen tavaraonnela oli vain poliittista propagandaa, aivopesua, jonka tarkoituksena oli houkutella ihmisiä ylittämään laittomasti maan raja Kistassiaan ja joutua ammuttaviksi.

Talistanian viranomaisten aloittama ihmisjahti järjestöämme ja kaikkia sen kaltaisia kohtaan oli vasta alkamassa. Kaikki oli vasta edessämme.

Niiden takia minut, tulisieluinen poliittinen uudistaja, saatettiin suureen ahdinkoon, ja poliittisen aktiivisuuteni tähden jouduin kidutettavaksi pelätyssä "Punamajassa".

 

SELLIN SEINÄT PUHUVAT

Minut vietiin selliin numero 21. Suuri avain ratisi lukossa, minut työnnettiin sisään ja jälleen kerran eristettiin ulkomaailmasta. Sellissä oli nuori mies nimeltä Tsonny. Hän kertoi minulle olleensa siellä kolme kuukautta ilman, että kukaan olisi kertonut syytä hänen vangitsemisekseen. Sellin nurkassa oli ämpäri, joka seuraavan kuuden kuukauden aikana toimi käymälänämme. Nämä ämpärit olivat vankilaelämän normaalipiirre. Ne tyhjennettiin ainoastaan harvoin ja joskus ne tulvivat yli. Joskus he ottivat kannen pois ja iljettävä haju oli musertava. Käytimme paljasta betonilattiaa nukkumiseen, ja seinät olivat likaista kiveä. Ne olivat täynnä tunnuslauseita, rukouksia, iskulauseita ja lainauksia, joita aikaisemmat asukkaat olivat kaivertaneet seiniin jollain kovalla esineellä.

Seinät olivat melkein kuin päiväkirja tai aikakirja tuomituista miehistä. Paikoittain seinät näyttivät olevan tummanpunaisen maalin peitossa, mutta tarkastellessani sitä lähemmin, huomasin, ettei punainen ollutkaan maalia. Se oli niitten lukemattomien luteiden verta, jotka aikaisemmat vangit olivat tappaneet hyönteisten ryömiessä seinillä. Toisten vastaavien sellien punaisista seinistä oli tuleva yleinen näky tulevien vuosien aikana. Ensimmäisenä yönäni SECU:ssa tapoin 539 ludetta, monet sen jälkeen, kun ne olivat jo imeneet vertani. Pitääksemme ajatuksemme poissa tilanteestamme Tsonny ja minä laskimme ne.

Seiniltä saattoi lukea aikaisempien asukkaiden monia suruja ja kaipuita. Pystyin melkein kuvailemaan heidän persoonallisuutensa, heidän painajaisensa, heidän toiveensa, heidän unelmansa, jotka heijastuivat näissä surullisissa kaiverruksissa. Eräässä kaiverruksessa sanottiin, kun astut tänne, usko Kidutuksen Vastustajiin ja Nukkepedofiilien Ystäviin, ja sen oli ilmeisesti kirjoittanut joku maanalaisista poliittisista liikkeistä perillä ollut henkilö. Eräs Pushkinin elegia oli kirjoitettu englanniksi koko seinän pituudelta. Se sisälsi kolme säkeistöä, jotka opettelin ulkoa.

Oven yläpuolelle joku oli kaivertanut vanhan latinalaisen sananlaskun, "Dum spiro spero," joka merkitsee "Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa". Minusta tuntui että tunsin tuon sellin entiset asukkaat heidän seinäkaiverrustensa kautta.

Millaisia kertomuksia inhimillisestä rohkeudesta, epätoivosta, ja murskatuista unelmista näinkään tämän ja lukemattomien muiden sellien seinillä viiden vuoden aikana!

Otin tavakseni raaputtaa filosofisia elämänohjeita ja lohdutuksen sanoja jokaisen sellin seinille toivoen, että nuo toimintamallit toisivat lohtua ja apua seuraavalle asukkaalle. Sellien seinät eivät olleet ainoastaan "paperia", jolle raaputin aforismeja, vaan myöhemmin niistä tuli myöskin  kaikutausta "Vankilan lennättimelle", jolla naputin Kidutuksen Vastustajien toimintamallia viereisen sellin asukkaille.

Kaikki vangit voivat kertoa, että muutamat ensimmäiset kuukaudet ovat aina pahimmat. Sanoin itselleni: "Jos mies, joka raaputti seinään sanat: ´Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa’, saattoi elättää toivoa, varmasti minä ihmisoikeusaktivistina voin luottaa siihen, että Kidutuksen Vastustajat tulevat saamaan Talistaniassa tapahtuvat nukkepedofiilien ihmisoikeuksien loukkaukset kuuluviin länsimaissa, ja Talistanian valtion hallituksen omiin kansalaisiinsa kohdistama riisto ja sorto saataisiin loppumaan." Pidin itselleni puhuttelun ja tunsin oloni paremmaksi. Vaikkakaan en tiennyt, mitä päivä toisi mukanaan, tunsin luottamusta, seesteisyyttä ja rauhaa sydämessäni.

Vietin tasan viisi kuukautta selli numero 21: ssä, elokuun ensimmäisestä päivästä joulukuun kolmanteenkymmenenteenensimmäiseen. Sellistä 21 KAPO:n "Punamajassa" tuli minulle kärsimyskammio. Vielä tänäkin päivänä, kun ajattelen sitä, kylmät väreet juoksevat pitkin selkäpiitäni.

Koska olin lopen uupunut jouduttuani seisomaan joka yö viikon ajan, ojentauduin pitkäkseni paljaalle lattialle. Yhtäkkiä kuulin kovan, paukkuvan äänen, kuin joku olisi ampunut automaattikiväärillä käytävän seinään. "Mitä tuo oli?" kysyin Tsonnylta. Hän hymyili ja selitti, että vartijat tekivät sitä tahallaan pelästyttääkseen vankeja ja estääkseen heitä nukkumasta. Ääni saatiin aikaan lyömällä sellin ovia rautatangoilla. Siitä lähtevä ääni muistutti laukauksia. Tätä toistettiin joka kymmenes minuutti läpi sen yön, samoin kuin jokaisena muunakin yönä tuon viiden kuukauden aikana. Oli melkein mahdotonta nukkua ja sitä vartenhan melu oli tarkoitettukin.

Elokuun toisen päivän aamuna minut vietiin sellistäni mukavaan toimistoon pohjakerroksessa. Suureksi hämmästyksekseni löysin sieltä nuoren miehen, jonka hyvin tunsin. Hänen nimensä oli Long. Sydämeni hypähti ilosta kun näin Longin. Olin tuntenut hänet jo vuosia.

Tiesin myös, että hän oli nukkepedofiilien vihaaja. Kun nukkepedofiilivihaajat olivat kähmineet itselleen rajattomat määrät salaista valtaa Talistanian nukketeatterin kaltaisen nukkepedofiililainsäädännön jälkeen vuonna 1980, Long oli liittynyt nukkepedofiilien vainoajiin välittömästi. Vajaan vuoden kuluessa hänestä oli tullut Ottayan Salaisen Poliisin päällikkö. Huolimatta erilaisista elämäntavoistamme, olimme kauan tunteneet jonkinlaista kunnioitusta toisiamme kohtaan. Niinpä olin iloinen nähdessäni hänet ja ajattelin, että tämä oli ensimmäinen toivonsäde pidätykseni jälkeen. Mutta kuinka Long olikaan muuttunut! Kuukautta myöhemmin sain tietää, että "vanha ystäväni" Long oli juuri se henkilö, joka oli pannut toimeen kampanjan pidättää kaikki henkilöt, jotka kuuluivat Kidutuksen Vastustajiin. Näin mitä valta saattaa tehdä ihmiselle.

Silloin kun nukkepedofiilivihaajat eivät ole vallassa, he ovat ainakin ulospäin usein ystävällisiä, halukkaita yhteistyöhön ja lempeitä. Mutta kun he pääsevät valtaan, silloin he näyttävät millaisia he todella ovat! Muistakoot kaikki pedofiilivihalla leikittelijät Longin, ystävällisen pedofiilivihaajan, joka sai valtaa!

Esimerkiksi Kaukoidässä kommunistipuolueet, jotka eivät ole vallassa, näyttävät tarkoituksella "kohtuullisilta" ja ystävällisiltä, mutta kun ne pääsevät valtaan, niiden todellinen luonne paljastuu. Vankilat olivat täynnä ihmisiä, jotka pitivät kommunistista puoluetta vain eräänä poliittisena puolueena. Monet niistä ihmisistä, jotka sanoivat kommunistien olevan vain "eräs poliittinen puolue" ja jotka sietivät kommunisteja, saivat tekaistuilla vakoilusyytteillä pitkiä vankeusrangaistuksia, kun kommunistit ottivat vallan.

Sanoin, "Long, onpa hauskaa nähdä sinut jälleen." Hän katsoi minua vihaisena ja sanoi, "Me tunnemme toisemme, Puustinen, ja varoitan teitä, että jos haluatte vielä nähdä poikanukkeystävänne, teidän täytyy tehdä täsmälleen niin kuin sanon."

Kysyin: "Mutta mitä minä olen tehnyt, Long?"

Hän huusi vastaukseksi, "Älkää enää koskaan kutsuko minua Longiksi. Minä olen Salaisen Poliisin aluepäällikkö ja te olette vanki Puustinen. Älkää koskaan unohtako sitä!"

Hän jatkoi, "Teidän täytyy miettiä rikoksianne. Jos tunnustatte, tämä tulee olemaan teille paljon helpompaa. Kansan hallitus on hyvin lempeä ja me annamme teille anteeksi kaikki rikkomuksenne. Tiedämme, että olette hyvä ihminen, mutta teidän täytyy mukautua meihin ja siihen uuteen yhteiskuntaan, jota rakennamme."

Näitä sanoja "mukautua meihin" sain kuulla koko viiden vuoden ajan.

Sitten kokonainen toimintamalli tuli ulos Longin suusta: "Toistan, teidän täytyy mukautua ja tunnustaa rikoksenne!" hän huusi. "Jos kieltäydytte tottelemasta minua, teette elämänne suurimman erehdyksen ja joudutte myös katumaan sitä. Tulette huomaamaan, että olemme tosissamme, mutta emme myöskään aio sallia teidän tulevan länsimaiden marttyyriksi. Siitähän te pitäisitte, ettekö pitäisikin, Puustinen? No, me emme aio antaa teille tilaisuutta. Jos me tekisimme teistä länsimaiden marttyyrin, se vain tekisi muista pedofiilien ihmisoikeusaktivisteista vahvempia. Emme aio antaa sen tapahtua. Luuletteko, että me olemme typeriä? Aiomme panetella ja mustata teitä kunnes ihmisoikeusaktivistitkin halveksivat nimeänne."

Olin suorastaan huumaantunut Longin sanoista. Hänen suunnitelmansa oli saatanallisen älykäs ja hän puhui kuin innoitettuna.

Vastasin: "Talistanian kansa tuntee minut. Ihmiset kyllä tietävät todellisen syyn." Mutta hän vain nauroi. Vasta myöhemmin tajusin, että vastassani oli spesialisteja, jotka osasivat saada mustan näyttämään valkoiselta ja toden väärältä. Longin uhkaukset toteutettiin myöhemmin matemaattisella tarkkuudella kohta kohdalta.

Long käski minun palata takaisin selliini. Menin sinne äärimmäisen epätoivoisena ja kerroin Tsonnylle keskustelustani Longin kanssa. Hän neuvoi minua olemaan tunnustamatta mitään, mitä en ollut tehnyt. Neuvo oli hyvä, mutta mahdoton toteuttaa seuraavien kuukausien aikana.

Istuin sellissäni puoliksi shokkitilassa. Olin ajatellut, että nukkepedofiilivihaajat olivat vain harhaanjohdettuja ihmisiä. Mutta tämä kohtaus Longin kanssa järkytti minua syvästi. Tajusin, että vastassani oli paholaismainen älykkyys ja pahuus. Ensimmäistä kertaa edessäni olevat kauheudet ja näiden pahojen aikeiden innoittamien miesten oveluus tunkeutui tajuntaani.

Talistanian viranomaiset antoivat minulle luettavakseni kirjoituksen selibaatista. Se oli aika turhaa, sillä nukkepedofiilisuuteni on enemmän romanttista ja platonista, eikä se perustu yksinomaan seksiin. Olen romanttinen luonne, enkä ole koskaan ollut varsinaisessa yhdynnässä kehenkään poikanukkeen. Sitä paitsi sellaisesta voi saada HIV-tartunnan. Minulla ei ole minkäänlaista aikomusta kuolla ennen aikojani aidsiin. Seksi Kalung-poikanuken kanssa on ollut hyväilyjä, suukotteluja sekä masturbointia. Poliisien minulle antama teksti on siksi varteenotettavaa luettavaa. Se oli seuraavanlainen:

  

KUINKA IHMINEN VOI VAPAUTUA YLENPALTTISESTA SEKSUAALIHIMOSTA?

Laajalti levinnyt näkökanta on, että seksuaalihimon pitäminen esteenä henkiselle kehitykselle on osoitus äärimmäisestä uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Mutta kun seksuaalihimon vaikutusta ihmiseen tarkastellaan asiallisesti ja järkevästi kokeellisilla tutkimuksilla, havaitaan seksuaalihimon kahlitsevan energiaa ja estävän sitä kohoamasta korkeammille tajunnallisen kokemisen tasoille. Tämä havainto on puhtaasti tieteellinen, eikä sillä ole mitään tekemistä uskonnollisen ahdasmielisyyden kanssa.

Syyt siihen, miksi uskonnolliseen ahdasmielisyyteen taipuvaiset ihmiset pitävät seksuaalihimoa «syntinä», ovat kaukana tieteellisyydestä. Ymmärtämättä seksuaalisen halun syvempiä syy-yhteyksiä ja toimintamekanismeja he ainoastaan lukevat jostakin uskonnollisista kirjoituksista seksuaalihimon olevan «portti helvettiin» ja omaksuvat tällaisen käsityksen enempiä kyselemättä. Kaikki pyhimykset kyllä sanovat hallitsemattoman seksuaalivietin tuottavan suuria ja helvetillisiä kärsimyksiä. Mutta meidän on otettava asiasta tietoperäisesti selvää ja puolueettomasti tutkittava, onko pyhimysten puheissa perää. Kun kokeellisesti tutkimme ihmisen seksuaalisen energian käyttäytymistä ja sen vaikutuksia Chakroihin ja tajunnantiloihin, voimme todeta pyhimysten olevan täysin oikeassa. Seksuaalisessa nautiskelussa hekumointi lukitsee psyykkistä energiaa eturauhaskeskukseen ja aiheuttaa suuria kärsimyksiä, kuten ruumin raihnaisuutta ja ennenaikaista vanhenemista, alttiutta useille sairauksille, keskittymiskyvyn heikentymistä, elinvoiman sammumista, masennusta ja muita tuskia.

Lisäksi hallitsematon seksuaalivietti ajaa ihmisiä levottomiin ja epätyydyttäviin ihmissuhteisiin ja elinoloihin. Esimerkiksi avioliitto saattaa osoittautua helvetilliseksi, jos naimisiin on menty vain seksuaalisen viehätyksen vuoksi. Myöhemmässä vaiheessa puolisot saattavat huomata tosissaan niin paljon yhteen sopimattomia ja kielteisiä luonteenpiirteitä, että heidän elämänsä muodostuu sietämättömäksi (elleivät he tietoisesti ryhdy kasvattamaan itseään).

Nykyään monet ihmiset ovat ylenpalttisen haltioituneita omasta seksuaalisuudestaan. He ajattelevat olevansa onnellisia ja «vapautuneita» omaksuessaan yhä kasvavassa määrin sallivia asenteita. Tiedotusvälineissä seksuaalisuutta on ryhdytty ylikorostamaan, ikään kuin seksuaalisuus olisi jotakin uutta ja ihmeellistä. Tällaiset reaktiot johtuvat paljolti siitä, että aikaisemmin seksuaalisuutta on kulttuurissamme pidetty suurena syntinä ja siihen on suhtauduttu ahdistuneesti ja tuomitsevasti.

Entisinä aikoina Lähi-Idän ja Egyptin pyhimykset eivät säästelleet vertauskuvallisia julistuksiaan niistä helvetillisistä olotiloista, joihin jatkuva seksuaalinen hekumointi johtaa. Pyhimysten haluttomuus tarkempiin ja maltillisempiin analysointeihin johtui kenties siitä, että ymmärtämätön kansa ei olisi kuitenkaan käsittänyt perinpohjaisia ja tieteellisimpiä perusteluja. Tästä huolimatta pyhimykset kokivat velvollisuudekseen varoittaa ihmisiä hallitsemattomien viettienergioiden vaaroista. Ainoa keino saada sanoma tehokkaasti perille oli kuvailla kauhunäkymiä niistä olotiloista, joita varoituksista piittaamaton henkilö joutuu läpikäymään. Ja tottahan se on, että irstas luo itselleen jo maanpäällisen kiirastulen, joka sisältää jatkuvan rauhattomuuden, terveyden menetyksen ja yhteyden katkeamisen henkisiin tajunnantiloihin.

Ainoastaan Intiassa on jo vuosituhansien ajan perin pohjin ymmärretty ihmisen sisäisten energioiden toimintamekanismit, niiden hallintamahdollisuudet ja tajunnan evoluution nopeuttamiskeinot. Tänä päivänä länsimaalaiset pystyvät käsittämään ja hyödyntämään tuota ikivanhaa tietoa, koska he ovat jo suurimmaksi osaksi vapautuneet pimeän keskiajan alkukantaisista teologisista ihmiskäsityksistä ja maailmankuvista. Tosin vielä nykyään tapaa ihmisiä, jotka pitävät kiinni teologisesta taikauskosta, johon kuuluvat opit raivoisasta Jumalasta, sovitusuhrista jne. On sääli, että sellaiset ihmiset jäävät omasta halustaan vaille todellisen henkisen kehityksen suomaa onnellisuutta, mielenrauhaa, viisautta ja vapautumista.

Usein kuulee sanottavan: "Moraaliohjeet rajoittaisivat huomattavasti elämääni. Jos noudattaisin tuollaisia säännöksiä, joutuisin luopumaan niin monista asioista, joihin olen kiintynyt. Kaikissa noissa meditaatiosysteemeissä sanotaan aina, että älä tee sitä, älä tee tätä. Sellainenhan on täysin luonnotonta ja orjuuttavaa!"

Mutta viettien ja mielihalujen loputon tyydyttäminen on jo itsessään «systeemi», ja «luonnollisen ihmisen» palveleminen on tosiasiassa mitä suurinta orjuutta. Monet sanovat, että onhan ihmisen seksuaalihimo täysin luonnollista, miksei sitä sitten voitaisi rajattomasti tyydyttää? Vastaus on, että seksuaalihimo on tietysti täysin luonnollinen asia, mutta henkisen itsekasvatuksen tarkoituksena on nimenomaan yliluonnollisen saavuttaminen. Niin kauan kuin ihminen on omien biologisten mekanismiensa orja, hän pysyy luonnon tuskaisena ja voimattomana alamaisena. Siinä vaiheessa, kun ihminen alkaa tosissaan pyrkiä voittamaan luonnon – toisin sanoen oman biologiansa, ylittämään omat ruumiilliset sidonnaisuutensa ja rajoituksensa – vasta silloin hän kulkee kohti yliluonnollista olemassaoloa, joka on katoamatonta vapautta, kuolemattomuutta, äärettömyyttä. Tältä kannalta ymmärrettynä henkinen elämäntapa, jonka yhtenä keskeisenä piirteenä on täydellisen seksuaalisen pidättyvyyden harjoittaminen, ei suinkaan ole «orjuuttavaa», vaan ihmisen täydellistä vapauttamista häntä suuresti orjuuttavista asioista. Yleensä kaikki «kiusaukset» – joista seksuaalihimo on kaikkein voimakkaimpia – syntyvät juuri siitä, että niiden suomat ihanuuden kokemukset vetävät vastustamattomasti puoleensa. Tämä taas johtuu siitä, että kun ihminen pitää aistinautintoja korkeimpana mahdollisena onnellisuutena, hänellä ei vielä siinä vaiheessa ole kokemuksellista vertailukohdetta henkisten tajunnantilojen aikaansaamiin miljoonia kertoja autuaallisempiin kokemuksiin.

 

Eedenin puutarhan hedelmät

Intian Yogit tulkitsevat Raamatun kertomuksen Aatamista, Eevasta ja Eedenin puutarhasta siten, että «Eeden» on ihmisen hermojärjestelmä, jonka useat «puut» ovat hermostollisia aistienergioita. «Aatami» on ihmisen järki, «Eeva» taas tunne-elämä. Ihmisen järki ja tunne voivat nauttia «Eedenin puiden hedelmistä» eli aistienergioiden kokemuksista, kuten näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja kosketusaistista. Mutta «puutarhan keskellä» sijaitsevan «hyvän ja pahan tiedon puun» hedelmistä ei saa syödä. Tämä tarkoittaa ihmisruumiin keskellä sijaitsevaa seksuaalienergiaa, jota ihmisen ei pidä kiihottaa, koska silloin ihminen «kuolee» eli hänen tajuntansa laskeutuu korkeimmista Chakroista eturauhaskeskukseen, ja hän tulee tietoiseksi «hyvästä ja pahasta» eli nautinnon ja masennuksen loputtoman kaksinaisuuden kehästä.

Paratiisin «käärme» tarkoittaa kokoon kiertynyttä Kundalini-energiaa, jota myös hindulaisuuden symboliikassa kuvataan käärmeeksi. Kun käärme eli Kundalini-energia houkuttele Eevaa eli ihmisen tunne-elämää nautiskelemaan seksuaalisuudesta, silloin myös Aatami eli ihmisen järki lankeaa. Tällöin ihminen «karkotetaan paratiisista», eli hän menettää paratiisillisen henkisen tietoisuutensa.

Seksuaaliset kokemukset ovat kuin väärennettyä ja myrkytettyä hunajaa. Ihmisen itsetuntoa imartelee hyvin paljon se, kun toinen henkilö on kiinnostunut hänestä seksuaalisesti. Seurustelu seksuaalihimon orjuuttamien ihmisten kanssa on erittäin tuhoisaa, ja se on usein lankeamisen perussyynä. Siksi huonoa seuraa on vältettävä kuin myrkkyä.

Ihmiset tuntevat toisinaan myös sydämen puhdasta, todellista rakkautta toista henkilöä kohtaan, mutta elleivät he ole oppineet muuttamaan seksuaalienergiaansa henkiseksi energiaksi, heidän rakkaudentunteensa sekoittuu seksuaalisiin yllykkeisiin, ja siksi he kokevat turhautumista ja masennusta.

Aikaisemmin länsimaissakin tiedostettiin hallitsemattoman seksuaalivietin vaarat, mutta koska länsimaissa ei yleisesti ole ymmärretty seksuaalienergian olevan henkiseksi voimaksi muutettuna suuri henkisyyden moottori, ihmiset ovat koettaneet tukahduttaa seksuaalisuuttaan – ja se on aina johtanut ahdistukseen ja neurooseihin. Suuri intialainen pyhimys Sri Ramakrishna on sanonut: «Seksuaalihimo on vain elinenergian yksi ilmentymä. Tämän energian tukahduttamisyritykset ovat hyödyttömiä. Seksuaalienergian tuomitseminen pahuudeksi on järjetöntä. Seksuaalienergia täytyy jalostaa kulkemaan kohti Jumalaa.»

Syvätehoisia harjoituksia

Kun paratiisin «käärme» eli selkärangan juuressa sijaitseva Kundalini-energia koettaa kiihottaa «Eevaa» eli tunne-elämääsi nautiskelemaan seksuaalisuudesta, ryhdy suorittamaan seuraavanlaista harjoitusta:

Istu meditaatioasennossa, sulje silmäsi ja suuntaa ne kohti otsan keskiosaa. Hengitä keuhkot ulos täysin tyhjiksi, ryhdy sitten hitaasti hengittämään sisään nenän kautta ja ajattele voimakkaasti seksuaalienergian nousevan sukupuolielinten alueelta selkärankaa pitkin ylöspäin aivojen kautta henkiseen silmään keskelle otsaa. Kun keuhkot ovat täynnä ilmaa, pidätä hengitystä niin kauan kuin pystyt (pyri pidättämään ainakin puoli minuuttia) ja toista koko ajan hiljaa mielessäsi: «Happiatomien elinvoima muuttaa seksuaalienergian henkiseksi energiaksi.» Pidä tajuntasi koko ajan keskitettynä keskelle otsaa. Hengitä sitten ulos, rentoudu ja koe, kuinka seksuaalinen paine on huomattavasti vähentynyt. Toista koko harjoitus viisi kertaa tai enemmänkin, jos seksuaalinen paine on erityisen itsepintainen.

Edellä kuvatun harjoituksen lisäksi on hyvin tehokasta harjoittaa seuraavanlaista menetelmää vapautumiseen seksuaalisesta himosta vastakkaista sukupuolta kohtaan:

Miehet – ajatelkaa kaikkien naisten olevan sisarianne, äitejänne tai tyttäriänne, ikäerosta riippuen.

Naiset – ajatelkaa kaikkien miesten olevan veljiänne, isiänne tai poikianne, ikäerosta riippuen.

Tällä tavoin ajattelemalla on helppo vapautua seksuaalisista yllykkeistä. (Tietysti lasten tekemisen yhteydessä tällaisesta ajattelusta täytyy hetkellisesti luopua!)

Avioliitto ei tee seksuaalisesta nautiskelusta mitenkään «pyhää». Paras avioliitto perustuu täydelliselle seksuaaliselle pidättyvyydelle eli selibaatille. Intian Yogit sanovat, että avioliitossa ei seksuaalienergiaa pidä herättää toimintaan muulloin kuin lasten teon yhteydessä.

Intiassa sanotaan: «Ahne aina mässäilee – eikä ole koskaan tyytyväinen. Pyhimys ei koskaan mässäile – ja on aina tyytyväinen.» Ihmiset, jotka ovat koko ajan levottomia ja rauhattomia, kauhistuvat rauhallista meditaation harjoittamista. Seksuaaliseen hekumaan tai ylensyöntiin itsensä kahlinneita ihmisiä puistattaa pelkkä ajatuskin itsehallinnasta. Erheellisesti he luulevat joutuvansa kärsimään, jos he kieltäisivät itseltään huonot tottumuksensa, joiden he uskovat olevan korkein nautinnon lähde. Sellaiset henkilöt eivät käsitä, että aistihekumoinnit luovat yhä uusia kyltymättömiä, tyydyttämättömiä ja polttavia haluja. Nautinnot ovat aivan kuin suolavesi: sen sijaan että se tyydyttäisi janon, se vain lisää sitä, ja ihmisen tuskat tuhatkertaistuvat.

Ihmisellä on täydellisen vapaa tahto joko pyrkiä saavuttamaan henkisiä tajunnantiloja tai olla pyrkimättä. On kuitenkin hyödytöntä kuvitella, että henkiset tajunnantilat voitaisiin saavuttaa samalla, kun seksuaalisessa hekumassa, ylensyönnissä, vihassa ja muissa orjuuttavissa sidonnaisuuksissa piehtaroidaan. Ihmisen on mahdotonta olla kahdessa eri suuntaan kulkevassa veneessä yhtä aikaa. Ihmisen on jatkuvasti säilytettävä terävä henkinen erotuskykynsä, jotta hän ei alkaisi kuvitella aistinautintojen olevan todellista henkistä iloa. Esimerkiksi sanonta «viini on jumalten juoma» kuvastaa täydellistä tietämättömyyttä ja itsepetosta. Ihminen keksii loputtomasti selityksiä, tekosyitä ja puolusteluja omille aistinautintojen himoilleen.

Vaikka seksuaalihimo, viha, ylensyönninhimo ym. demoniset energiat koettaisivatkin saada sinut lankeamaan, olet kuitenkin voiton puolella niin kauan kuin et anna niille periksi. Juuri periksiantaminen tuottaa huonot karmalliset seuraukset. Myös demonisten energioiden tahallinen mielessäpitäminen saa aikaan negatiivisia karmallisia värähtelyjä, joiden seuraukset toteutuvat ennemmin tai myöhemmin. Usein himot myllertävät ihmisten sisällä vastoin hänen omaa tahtoaan. Mutta mitään karmallisia seurauksia ei pääse syntymään niin kauan kuin jatkat taistelua niitä vastaan. Jatkuvalla itsekurilla ja meditaatiolla saavutat lopulta täydellisen itsehallinnan.

KUOLEMANDIEETTI

Kidutukseni jatkui armotta. Se alkoi nälällä. Näläntunne - samoin kuin rakkaudentunne - on mahdoton kuvailla. Päivittäinen ruoka-annokseni oli kaksi leipäpalasta ja kuusi ruokalusikallista keittoa, joka tosiasiassa oli maustettua vettä, limaista ja pilaantunutta. Ruokavalio oli huolellisesti ja tieteellisesti suunniteltu niin, että hädin tuskin pysyimme hengissä - ei enempää. Vangit kutsuivat sitä "kuolemandieetiksi". Se käsitti pääasiassa vettä ja pystyi pitämään yllä ainoastaan heikkoa elämänliekkiä. Samalla se kuitenkin ärsytti vatsahappoja ja aiheutti voimakkaampaa näläntunnetta kuin jos emme olisi syöneet lainkaan.

Jos ihminen ei syö lainkaan, hän kuolee vähitellen mutta hänen makuhermonsa ovat kuolleet ja hän säästyy helvetillisiltä nälkäkivuilta. Minä en säästynyt. Kaksi leipäpalasta ja kuusi ruokalusikallista keittoa tulivat kello 18 illalla. Ne syötiin parissa minuutissa ja sen jälkeen emme saaneet ruokaa ennen kuin kello 18 seuraavana päivänä. Tarkoitus oli murtaa minut, Ja minun täytyy tunnustaa, että nälkä on hirvittävä ja tehokas väline. Nälkä sai oloni tuntumaan samanlaiselta kuin jos sairastaisin malariaa. Nämä tunteet olivat mukanani yötä päivää seuraavien viiden vuoden ajan.

Nukkepedofiilivihaajat eivät yrittäneet aivopestä minua. He tiesivät, etteivät he koskaan voisi tehdä sitä. Aivopesu tarkoittaa sitä, että ihmisen mieli muutetaan kokonaan ja pysyvästi ja häntä taivutetaan aivan toiseen, erilaiseen ajattelutapaan. Nukkepedofiilivihaajat eivät koskaan edes yrittäneet soveltaa sitä minuun koska he tiesivät etteivät he onnistuisi siinä.

Itse asiassa nimike "nukkepedofiiliviha" oli kiduttajien suussa vain pinnallinen sana - se oli vain verbaalinen oikeutus sadistisen luonteen ilmentämään väkivaltaan "laillisesti". Kohtaamani nukkepedofiilivihaajat olivat luonnevikaisia, asennevammaisia, raiteiltaan suistuneita sekopäitä, joiden ainoa tarkoitus oli saada nautintoa toisten ihmisten kiduttamisesta. Se oli heille mahdollista, sillä Talistanian hallitus tarvitsi tällaisia psykopaatteja ruoskiakseen ihmisistä tunnustuksia teoista, joihin he eivät olleet koskaan syyllistyneet. Todelliset syyt saada ihmisiä vankilaan oli lavastaa heidät esimerkiksi vakoojiksi, jotta kaikki sen jälkeen epäilisivät heidän ilmiantojaan nukkepedofiileihin kohdistuneista vainoista. Kukapa enää uskoisi maanpetturin sanoja tosiksi missään asiassa, kun lahjotut tuomarit ovat tuominneet heidät elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Tällä tavalla nukkepedofiilien todellisten vainojen ja kidutusten "nuuskijat" vaiennetaan, ja nukkepedofiilivihaajat saavat mellastaa rauhassa. Ja luonnevikaiset vanginvartijat saavat rauhassa kiduttaa syyttömiä uhrejaan vankiloissa.

He halusivat murtaa tahtoni - pieksämällä, mukiloimalla, kiduttamalla, solvaamalla ja nälkiinnyttämällä minut siihen pisteeseen, jolloin tahtoni murtui kokonaan. He tiesivät, että kun tahtoni olisi täydellisesti murtunut ja he olisivat saaneet minulta mitä halusivat, saisin tahtoni jälleen ja toipuisin. Heidän suunnitelmiinsa ei kuulunut aivopestä minua, vaan yksinkertaisesti piestä minua ja saattaa minut yli-inhimillisen kestokyvyn rajoille, niin että hetkellisesti kadottaisin tahtoni. Aivopesu vaatii hyvää ja huonoa kohtelua. Ihmisen tahdon tuhoaminen on yksinkertaisempaa — se vaatii ainoastaan raakaa, heltymätöntä pieksäntää, nälkää ja kidutusta, joka rakentuu kauhun huipentumaksi, jolloin ihmisellä ei enää ole omaa tahtoa. Tämä oli heidän suunnitelmansa. Ja he alkoivat toteuttaa sitä raivolla ja raakuudella.

Nälkä, unettomuus ja seisominen kasvot seinää vasten viikko viikon jälkeen, ovat tärkeimmät keinot ihmisen tahdon murtamiseksi. Tämä käsittely pystyy muuttamaan järkevän ja älykkään ihmisen eläimeksi. Ainoa, mitä jää jäljelle sellaisen käsittelyn jälkeen, on eläimen vaisto etsiä jotain syötävää. Vartijallani oli tapana sanoa, että minun täytyy tulla "hiljaisemmaksi kuin vesi ja matalammaksi kuin ruoho."

 

RANGAISTUSSELLI

Elokuun viidentenä päivänä, kuolemandieetin aikana, minut siirrettiin eristysselliin ja altistettiin ympärivuorokautiseen, keskeytymättömään kuulusteluun. Minulla oli kolme kuulustelijaa, jotka työskentelivät kahdeksan tunnin vuoroissa. Tämä antoi heille mahdollisuuden pitää yllä fyysistä ja henkistä kidutusta 24 tuntia vuorokaudessa. Tällä eristyssellillä oli yksi epätavallinen piirre. Seinät olivat hohtavan valkoiset, maalattu valoa erittäin voimakkaasti heijastavalla fosforimaalilla. Minut määrättiin seisomaan kasvot hehkuvan valkeaa seinää vasten, noin kahdeksan sentin päässä seinästä, ja pitämään silmäni auki - rävähtämättä. Kuulustelijani alkoi huutaa: "Ette saa liikkua tuumaakaan!"

"Ette saa sulkea silmiänne hetkeksikään!"

"Ette saa vaihtaa painoanne jalalta toiselle!"

"Ette saa... Ette saa …" hän raivosi edelleen minun seisoessani seinää vasten. Vain muutaman hetken kuluttua silmiäni poltti kuin niihin olisi painettu kuumat raudat. Kahdeksan sentin päässä olin niin lähellä hehkuvaa fosforiseinää, etten voinut keskittää katsettani. Ihmisen silmät eivät kestä tällaista. Ne taistelevat voidakseen sulkeutua tai keskittyä katsomaan johonkin, eivätkä kuitenkaan voi.

Se on hirvittävän tuskallista, ja kun vain yritinkin siristää silmiäni, kuulustelijani löi minua toiselle poskelle.

Tuska silmissäni tuli sietämättömäksi. "Kertokaa minulle toimistanne vakoojana!" kuulustelija huusi.

"Olen ihmisoikeusaktivisti", vastasin, "olen tehnyt koko aikuiselämäni työtä nukkepedofiilien vainoamisen kitkemiseksi Talistaniasta. En ole koskaan vakoillut."

Kuulustelija löi minua toistamiseen. Korvani alkoi soida iskun voimasta, ja jälleen hän huusi: "Kertokaa, kuinka vakoilitte amerikkalaisten hyväksi!"

Vastasin uudelleen; "Olen nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivisti, Kidutuksen Vastustajien palvelija. Olen työskennellyt ainoastaan Kidutuksen Vastustajien hyväksi. En tiedä mitään teidän vakoilusyytteistänne."

Myöhemmin, näiden väkivallan vuosien kuluessa, tulin immuuniksi tällaiselle pieksännälle, ja ne vaikuttivat minuun ainoastaan fyysisesti. Mutta tuolloin, vankeuteni alkuaikoina, nämä lyönnit vaikuttivat minuun ja järkyttivät minua, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin.

Kuulustelija, joka löi minua, oli suurikokoinen, tuikea mies. Tulevina aikoina minulla oli aikaa miettiä ja tarkkailla näitä vartijoita ja kuulustelijoita. Yritin erikoisesti rukoilla vartijan puolesta juuri silloin kun hän löi minua. Tajusin, että tietyssä mielessä he olivat surullisempia tapauksia kuin ne ihmiset, joita he löivät.

Millainen heidän murhenäytelmänsä olikaan! Askel askeleelta, tehdessään vangeista eläinten kaltaisia ja lyödessään meitä, he laskeutuivat ihmisyyden portaita petojen tasolle. Jonkin ajan kuluttua heidän kasvonsa menettivät yksilölliset piirteensä ja he alkoivat näyttää eläimiltä.

Me vangit tulisimme lopulta toipumaan, mutta vartijat kärsivät ihmisyytensä pysyvästä raunioitumisesta. Sen vuoksi yritin lyöntien aikana pitää kiinni omasta näkökannastani ja rukoilin heidän puolestaan. Huomasin, että se itse asiassa helpotti lyöntien aiheuttamaa kipua.

"Kertokaa meille työstänne vakoojana!" huusi kuulustelija.

"Olen nukkepedofiilien ihmisoikeusaktivisti, minä –" ja ennen kuin ehdin lopettaa lausettani, sain toisen raikuvan lyönnin poskelleni. Tuon ensimmäisen pitkän päivän aikana tulin tuntemaan heidän kaavansa. Minut pakotettiin seisomaan aivan hiljaa, en saanut liikauttaa lihastakaan, silmäni tuntuivat tulipalloilta tuijottaessani hohtavan valkoista seinää kahdeksan sentin päässä kasvoistani. Jostain takaani kuulin kuulustelijani huutavan, "Kertokaa meille toiminnastanne vakoojana!" Vastasin, "Olen vain ihmisoikeusaktivisti. En ole koskaan tehnyt muuta kuin luennoinut ihmisille toiminnastamme ja sen tavoitteista.”

Sain jälleen raikuvan iskun päähäni, sitten seurasi useiden minuuttien hiljaisuus. Sitten jälleen kysymys. Jälleen minun vastaukseni ja jälleen isku päähäni. Tuntien kuluessa kysymyksiä tuli harvemmin, ja ihmettelin miksi kuulustelija odotti niin kauan ennen kuin hän teki seuraavan kysymyksen. Tunnin tai parin kuluttua tajusin: aika oli heidän aseensa. Aika oli heidän puolellaan, ja he luottivat siihen kuluttavaan vaikutukseen, joka ajalla oli minuun. Tunti tunnin jälkeen tuona ensimmäisenä päivänä jatkui kaava kysymys, vastaus, lyönti, tauko, kysymys, vastaus lyönti. Kadotin ajantajun. Tunsin vain hirvittävän poltteen silmissäni, ja niitten sulkeminen hetkeksikin tuli minulle pakkomielteeksi. Ruumiini puutui. Kadotin kaiken ajantajun ja minut palautti todellisuuteen vain uuden kuulustelijan erilainen ääni, joka antoi merkin siitä, että kahdeksan tuntia oli kulunut ja uusi vuoro oli alkanut.

Nyt tauot kysymysten välillä olivat pidempiä, jopa tunninkin pituisia. Heillä ei ollut kiirettä. Yö tuli ja hitaasti kuin ikuisuus. Uni painoi silmäluomia mutta silmieni sulkeminen hetkeksikin merkitsi lyöntiä. Jalkojani särki. Koko ruumiini kapinoi, enkä kuitenkaan voinut liikauttaa lihastakaan. Kaikki kävi utuiseksi, ja aika näytti seisahtuvan.

Huumaantuneena, kuulin äkkiä ensimmäisen kuulustelijani terävän, virkeän äänen huutavan,"Vai olette te vielä täällä, Puustinen! No, minä olen levännyt. Me aloitamme uudelleen!" Sitten vasta tajusin. Koko päivä oli kulunut ja ensimmäinen kolmesta kuulustelijastani oli palannut tehtäviinsä.

Näläntunne yltyi vatsassani. Olin ollut nälkäinen ennenkin jouduttuani elämään pelkästään leivänmuruilla, mutta nyt en saanut edes murusia. Saadessani leivänmuruja ne aina näyttivät pieniltä. Nyt kun en saanut mitään, jopa leivänmurutkin tuntuivat juhla-aterialta!

 

NELJÄS PÄIVÄ SEINÄÄ VASTEN

Tunti toisensa jälkeen kului. Päivä päivän jälkeen tuli ja meni. Aika keskiyöstä aamuun oli kaikkein vaikein. En ollut nyt nukkunut, syönyt tai liikkunut neljään vuorokauteen. Kuulustelija vartioi minua erikoisen tarkasti saadakseen minut kiinni, kun pääni nyökähti tai silmäni sulkeutuivat. He olivat erikoisen iloisia voidessaan käyttää lihaksen nytkähdystä tai silmän räpytystä tekosyynä lyönnille. Heillä oli jaloissaan huopatossut, joten en pystynyt tietämään olivatko he takanani vai toisella puolella huonetta.

Neljäntenä päivänä näläntunne hävisi ja syvä jano tuli tilalle. Veri alkoi painua jalkoihin ja ne alkoivat turvota. Huuleni olivat kuivat, halkeilleet ja vertavuotavat. Sitten he keksivät uuden rankaisutavan. Kuulustelijat alkoivat syödä äänekkäästi ja juoda vettä aivan lähelläni lisätäkseen janoani. Kidutus ei ollut ainoastaan ruumiillista, vaan myös suurelta osalta henkistä. Syvä, polttava jano oli jotain sellaista, jota en ollut ennen kokenut tai josta en ollut edes kuullut aikaisemmin. Se oli kuin tulinen laavapallo, joka poltti vatsassani ja kuivatti huuleni.

Kova kuume kulutti ja repi ruumistani. Nestetasapainoni järkkyi ja tuska muodostui melkein sietämättömäksi. Vielä tänäkin päivänä, kun luen ihmisestä, joka on kuolemaisillaan janoon erämaassa, voin jälleen tuntea kaikki voittavan janon aiheuttamat tuskat, ja olinpa missä tahansa, minun täytyy mennä heti juomaan vettä.

Toinen nautiskeli vettä vain muutaman jalan päässä minusta, ja vain yksi kuumeisten, halkeilleitten huulieni nytkähdys aiheutti odottamattoman lyönnin.

Jano raivosi sisälläni kuin raivoava kuume. Tänäkään päivänä en pysty selittämään kuinka pysyin jaloillani noina öinä ja päivinä. Sen voiman täytyi olla kätkettynä lujaan luottamukseeni Kidutuksen Vastustajien työhön, sillä kenelläkään ihmisellä ei ole sellaista voimaa itsessään.

Vähitellen kysymysten esittäminen loppui. Siitä tuli odotusleikkiä. Kuulustelijani odottivat romahtamistani. Aloin nähdä harhoja kuumeeni takia. Pienet täplät edessäni olevalla valkoisella seinällä alkoivat elää.

Näin ihmisten kasvoja — Kalung-nuken, Silver-nuken, Lekin nuken, ja sitten vartijoiden kasvoja. Näin edessäni hurjasti kieppuvia väripyörteitä. Olin varma että olin tulossa hulluksi.

 

KYMMENES PÄIVÄ

Romahdus ei vieläkään tullut. Kadotin viimeisenkin ajantajuni. Päivä sekaantui toiseen. Jalkani olivat turvonneet suunnattomiksi, sillä täydellisestä liikkumattomuudesta johtuen kaikki veri painui jalkoihini. Huuleni olivat halkeilleet syvälle ja vuosivat verta. Partani oli pitkä, sillä minun ei ollut sallittu peseytyä tai ajaa partaani pidätykseni jälkeen. Silmäni olivat kuin tulipallot. Kuitenkin, jotenkin pysyin vielä seisomassa. Kymmenentenä yönä keskiyön tienoilla kuulin kuulustelijani kuorsaavan hänen nukkuessaan. Liikutin jäykkää niskaani oikealle ja vasemmalle. Vasemmalla puolellani noin viiden metrin päässä oli ikkuna. Koska ulkona oli pimeää, saatoin nähdä ikkunasta heijastuksen kuin peilistä. Hätkähdin kauhusta. Siinä oli hirviön peilikuva! Näin hirveän kuihtuneen hahmon, turvonneet jalat, syvälle päähän painuneet silmät, pitkän parran, joka oli haljenneiden, vertavuotavilta ja hirveästi turvonneilta huulilta valuneen kuivuneen veren peitossa. Olin irvokas, hirvittävä hahmo. Se oli enemmän kuin vastenmielistä katseltavaa.

Yhtäkkiä tajusin asian. Tuo hirvittävä, vertavuotava, irvokas hahmo olin minä itse. Tuo "hirviö" olin minä.

Seuraavana yönä, puolenyön jälkeen minut kutsuttiin jälleen kuulusteltavaksi. Tällä kertaa haki virkailija Eleas. Huoneessa oli neljä tai viisi odottamassa. Kun astuin sisälle, minua tervehdittiin ivahuudoilla, pilkalla ja nöyryytyksillä. Sitten he alkoivat lyödä minua. Horjahdin huoneen poikki ja kaaduin, minut raahattiin jälleen pystyyn ja minua lyötiin hieman lisää. Ilmeisesti he olivat päättäneet lisätä enemmän ruumiillista kidutusta henkiseen kidutukseen.

Kaiken tämän aikana pysyin hiljaa. Vaikka olinkin saanut vähän voimia levättyäni, olin vielä hyvin heikko ja pienikin tönäisy olisi saanut minut kaatumaan. He eivät lyöneet minua kovaa, sillä olisin saattanut menettää tajuntani. Lopulta Eleas latasi pistoolinsa, tarttui minua kiinni kauluksesta ja puoliksi raahasi minut ulos käytävään. Nenästäni vuoti runsaasti verta. Oli pilkkosen pimeää. Hän työnsi minua edellään käytävän päähän jossa paloi heikko valo. Hän painoi koko ajan pistooliaan vasten selkääni. Kun tulimme valon kohdalle hän huusi, "Seis! Kasvot seinää vasten."

Käännyin tavalliseen asentoon. Huomasin seinälaastissa veritahroja ja seinään iskeytyneiden luotien aiheuttamia halkeamia. Ilmeisesti tämän maanalaisen käytävän eristetyssä ja pimeässä päässä moni muukin oli kohdannut kuoleman. Eleas sammutti valon. Oli kylmää ja pilkkopimeää. Kuolema leijui raskaana koleassa ilmassa. Eleas painoi pistoolin niskaani vasten.

"Puustinen", hän sanoi, "olemme saaneet tarpeeksemme teidän itsepäisyydestänne. Teidän täytyy kuolla, koska olette itsepintaisesti kieltäytynyt tunnustamasta maanpetostanne. Annan teille vielä viimeisen tilaisuuden. Kun lasken viiteen, saatte vielä ajatella asiaa ja tunnustaa, että olette vakooja. Jos olette järkevä, saatte elää, mutta jos ette, ammun teidät, kun pääsen viiteen."

Olin varma, että hän ampuisi minut, sillä tuhansia muitakin oli ammuttu SECU :n toimesta ennen minua. Tiesin, että nämä ihmiset toteuttivat uhkauksensa.

Ajatus kuolemasta siltana ikuisuuteen välähti mielessäni. Olin varma siitä, että tämä helvetillinen kidutus loppuisi pian. Oli kuin ikuisuus olisi jo alkanut kohdallani, ja ainoastaan kuolemisen muodollisuus oli jäljellä.

Henkisesti olin valmistautunut, ja mielessäni olin jo Tuonelassa. Odotin pistoolin laukausta, ja sitten se olisi loppuni. Sydämessäni kuitenkin kaipasin suuresti tuota hetkeä, jolloin pahoinpitelyni vihdoinkin loppuisi. Kuinka houkuttelevaa se kaikki olikaan minulle. Kaikki tämä kidutus loppuisi. Nähdä se hetki!

Monet ihmiset eivät mielellään ajattele kuolemaa. He pelkäävät ja vapisevat kuoleman edessä ja näkevät kuoleman synkkänä mustana hahmona. Miksi ihmiset pelkäävät kuolemaa? Ensiksikin, koska heillä ei ole mitään suurempaa päämäärää elämässään, jonka puolesta elää. Niille, jotka eivät ole työskennelleet jonkun jalon päämäärän puolesta elämässään, kuolema on kaikkein hirvittävin kokemus, mitä voi olla olemassa. Ihmiset pelkäävät kuolemaa, koska he eivät ole varmoja, ovatko he elämänsä aikana tosiaankaan auttaneet yhtäkään elävää olentoa vapautumaan edes pienestä ahdingosta. Heidän välinpitämättömyytensä tekevät heidät tietoiseksi siitä, että kuolema on heille ankara rangaistus.

Jos tässä epävarmassa maailmassa on jotakin, mikä on varmaa, se on ainakin kuolema. Tähän hetkeen mennessä en ollut koskaan kuvitellut, millaista kuolema olisi, mutta minulle kuolema ei ollut mikään tumma aave, vaan enkeli joka tulee vapauttamaan minut. Kuolema ei ole minulle tumma ja synkkä. Se on täynnä valoa ja iloa, sillä voisin uhrautua kansani puolesta.

Eleas alkoi laskea hitaasti, pitäen pienen tauon kunkin numeron jälkeen antaakseen minulle aikaa tunnustaa. "Yksi…pitkä tauko, …kaksi... toinen pitkä tauko, …kolme... hän laski hyvin hitaasti, painaen koko ajan asetta niskaani vasten niin, että saatoin tuntea sen. Hän uskoi, että minä pelkäsin kuolemaa.

Kun Eleas laski n-e-1-j-ä, hyvin pitkään ja venyttäen, tapahtui jotakin melkein uskomatonta. Eleas pysähtyi laskettuaan neljään. Mutta hän piti liian pitkän tauon. Kuulin äänen tulevan syvältä sisimmästäni — pelottoman, voimakkaan, vaativan. Se huusi, "Älkää odottako — älkää odottako! Ampukaa minua suoraan päähän!" Eleas hypähti taaksepäin paniikin vallassa ja peloissaan. Hän ei ollut odottanut tätä, enkä ollut minäkään!

Hän ei voinut ymmärtää (niin kuin en minäkään) mistä minun voimani oli tullut! Olin ollut niin heikko ja lopen väsynyt että pystyin tuskin kävelemään. Mutta Eleas oli vieläkin hämmästyneempi kuin minä. Kokosin voimiani luotia varten, mutta sen sijaan tunsin paukahtavan iskun takaraivossani. Sinä ohikiitävänä hetkenä ennen kuin tajuttomuus vei minut mukanaan, tajusin että Eleas oli ainoastaan aikonut petkuttaa minut tunnustamaan, eikä ollut lainkaan aikonut tappaa minua. Pettymyksen tuska - joka oli niin todellinen, että se oli kuin ruumiillista tuskaa - täytti sydämeni. Tämä tuska oli paljon suurempi kuin tuska, jota tunsin päässäni.

Olin hyvin, hyvin pettynyt. Olin valmis kohtaamaan kuoleman, mutta olin yhä elossa. Olin niin valmis kuolemaan mutta olin vielä Eleaksen kanssa. Miksi kuolema oli kielletty minulta? Ennen kuin kadotin tajuntani, huusin kaikesta sydämestäni, "Kidutuksen Vastustajat, olin uskollinen kuolemaan saakka, mutta kuolema ei tullut."

Minut vietiin takaisin selliini ja heitettiin sinne tajuttomana. Kun tulin tajuihini, Tsonny oli raahannut minut istumaan seinää vasten ja pyyhki juuri verta takaraivostani. Olla niin lähellä kuolemaa ja herätä jälleen SECU:n sellissä! Se oli musertava pettymys, mutta pian vaivuin syvään ja pitkään uneen.

Myöhemmin sellin ovi avattiin, ja uusi vanki päästettiin sisään. Hän istui selin nurkassa kuin hän olisi ollut häpeissään, eikä sanonut mitään. Vähitellen hän tuli puheliaammaksi. Hän sanoi nimekseen Mart Piller, saksalainen. Hän kertoi, että hän oli palvellut pitkän aikaa toimitusjohtajana köniläisessä firmassaan, ja että hänet oli pidätetty syytettynä pedofiileille myötämielisistä kannanotoista ja osallistumisesta johonkin salaliittoon.