Author: Afeni

Rating: PG-13

Pairing: Sasu/Ita

Genre: song, shounen ai, uchihacest

Summary: Tunnelmointi. Itachi tuijottelee ulos pimeyteen ja pohtii ‘suhdettaan’ Sasukeen.

Disclaimer: En omista Naruto-animea, enkä myöskään kyseistä mangaa. Näin ollen myöskään hahmot eivät ole minun. Kappale Take the Kiss kuuluu Inkubus Sukkubukselle (ja miksi kukaan ei ole yhtään yllättynyt?).

A/N: Kirjoitin tämän ennen kuin olin katsonut kaikkia jaksoja ja lukenut jokaista chapteria. Ficci on siis jossain määrin AU ja hahmo(t) ehkä hieman OOC. Muutenkin tämä on ehkä hitusen epämääräistä tekstiä…

Thanks: Maevelle ja Ritalle, jotka ystävällisesti betalukivat tämän ficin. Suurkiitos kummallekin :)

 

Take the Kiss

 

You are burning with temptation
I will be your desolation
I am stronger than your resistance
I am your annihilation

 

Itachi tuijotti ulos pimeyteen. Kuu oli kohonnut korkealle taivaalle valaisten synkkää metsää, yhtä synkkää kuin hänen mielensä. Hänen ajatuksensa harhautuivat hitaasti mutta varmasti vuosien taakse -  aikaan, jolloin kaikki oli vielä toisin. Aikaan ennen kuin hän oli surmannut koko Uchihan klaanin, yhtä jäsentä lukuun ottamatta. Niin, hänen pikkuveljensä Uchiha Sasuke oli edelleen elossa.

 

Itachi tiesi Sasuken etsivän häntä. Hän tunsi veljensä tuskan omanaan., se oli myös hänen tuskansa. Hän odotti hetkeä, jolloin hänen veljensä löytäisi hänet. He kaipasivat toisiaan. Itachilla oli jotain annettavaa Sasukelle, ennen kuin hän surmaisi viimeisen Uchihan, ellei tämä sitten surmaisi häntä.

Sasuke paloi halusta löytää veljensä, ja Itachi ei olisi malttanut odottaa tuota hetkeä. Hän tiesi, ettei Sasuke voinut vastustaa häntä. Hän oli kaikki, mitä Sasuke oli ikinä kaivannut. Kaikki, mitä Sasuke koskaan tarvitsisi, Sasuke eli vain hänen takiaan. Hän oli valinnut Sasuken kostajakseen. Hän oli tarjonnut pikkuveljelleen tilaisuuden kostaa heidän vanhempiensa puolesta. Jos Sasuke onnistuisi kostossaan, Itachi kuolisi. Jos tämä epäonnistuisi, Sasuke olisi itse vainaa. Itachi oli Sasuken suurin halu ja toive ja samalla pojan tuho ja turmio.

I'm the spider and you're the fly
In my embrace you will die
In the rapture of earthly love
I'll take you to the stars above

Itachi oli hämähäkki, joka odotti kärsivällisesti saalistaan. Hän odottaisi verkkonsa nurkassa, kunnes kärpänen tarttuisi syöttiin. Sitten hän kietoisi tämän seittiinsä. Tappaisi, surmaisi… Rakastavalla syleilyllään. Sasuke kuolisi veljensä käsivarsille. Ei anoen armoa, vaan julistaen rakkautta. Ei vihaa, vaan rakkautta, sillä Sasuke rakasti veljeään yhtä paljon kuin tämä oli rakastanut häntä säästäessään hänen henkensä. Niin, rakkaudesta veljeensä Itachi oli valinnut Sasuken kostajakseen, joka joko täyttäisi tehtävänsä tai sitten ei.

 

Ennen kuolemaansa Sasuke saisi vielä kokea isoveljensä rakkauden. Hän pääsisi viimeisen kerran Itachin syleilyyn, jossa hän tulisi rutistumaan hengiltä. Kun Sasuke myöntäisi veljelleen rakastavansa tätä enemmän kuin ketään muuta, enemmän kuin itse elämää, silloin Itachi antaisi heidän rakkautensa viedä hänen veljensä tähtien keskelle pois maallisesta maailmasta, takaisin muiden Uchihojen luokse.

Come and take the kiss
To free you from the summer sun
Come and take the kiss
Forget the rest for I'm the one

Itachi halusi antaa vielä viimeisen suudelman Sasukelle, ennen kuin tappaisi tämän. Hän odotti. Odotti. Odotti. Jonain päivänä Sasuke tarttuisi hänen verkkoonsa. Juoksisi hänen syleilyynsä. Suutelisi hänen huuliaan, rakastaisi hänen vartaloaan.

 

Kukaan ei voisi antaa Sasukelle samaa kuin Itachi. Pojan isoveli oli ainoa, Itachi oli oikea. Kukaan ei voisi rakastaa Sasukea, kuten Itachi rakasti. Eivät edes heidän edesmenneet vanhempansa, jotka nyt makasivat haudassaan, unohdettuina, kadotettuina…

 

”Tule, veljeni. Olen odottanut sinua jo kauan. Löydä minut. Tule vastaanottamaan suudelmani, jota olet odottanut vuosia… Suudelmani, joka vapauttaa sinut kaikesta… Suudelmani, joka vie sinut pois tuskasta…”

I am here in your dreamscape
I have come to seal your fate
You are yearning for my touch
Both of lust and of love

 

Monesti Itachi makasi iltaisin sängyssään tavoitellen veljensä ajatuksia, unia. Sasuken unissa he saattoivat jo nyt olla yhdessä. Veljekset, jotka rakastivat toisiaan. Sasuke uneksi usein menneistä ajoissa. Silloin he olivat vielä yhdessä, kukaan ei tullut heidän väliinsä. He rakastivat toisiaan estoitta. Ja sitten Itachi liittyi ANBUun ja nousi jo 13-vuotiaana järjestön johtoon.

 

Itachi oli ollut yhä enemmän poissa, ja Sasuke kaipasi veljeään. Tuo pieni poika oli monesti itkenyt isoveljensä perään, kun tällä ei riittänyt aikaa hänelle - ja hän itki edelleen. Sasuke itki unissaan, vaikka päivällä olikin kylmä ja kova. Hän säästi kyyneleet kuulle, kaipauksensa yölle.

 

Itachi oli öisin veljensä unissa nähden tämän kaiken. Hän tunsi ja tiesi, kuinka paljon Sasuke kaipasi häntä, oli kaivannut jo kauan. Vuosien mittaan tuo kaipaus oli vain kasvanut käyden sietämättömäksi jomotukseksi, joka sai Sasuken etsimään veljeään entistä kiihkeämmin. Poika puki rakkautensa ja kaipauksensa vihan viittaan vannoen tappavansa veljensä, kunhan vain löytäisi siihen tarvittavan voiman.

 

Itachi oli sinetöinyt Sasuken kohtalon Uchiha klaanin kostajana, kohtalon kuolla veljensä käsivarsilla. Sasukella ei ollut vaihtoehtoa. Hänen oli vain seurattava kohtaloaan ja täytettävä se. Hän saattoi viivyttää lopputulosta, mutta eroon hän ei siitä pääsisi. Hän paikkansa oli hänen veljensä vierellä. Rakastettuna, mutta kuolleena.

 

Sasuken kaipaus tuntui tämän unissa voimakkaana. Poika kaipasi veljensä kosketusta. Tämä ei mitään muuta halunnutkaan kuin painautua veljensä syleilyyn. Suudella tämän huulia, rintaa… Siitä oli niin kauan. Pian Sasuke ei enää kestäisi kaipaustaan, ei rakkauttaan eikä himoaan, ei enää kauan. Sasuke tulisi Itachin luokse pian rakkauden ja himon johdattamana. Vielä Pieni hetki… ja sitten Sasuke olisi Itachin. Ikuisesti.

Take the pain, take the torture
This is fate, fate and fortune
Ascending on the astral plane
To heaven, hell and back again

 

Itachi odottaisi, kunnes hänen veljensä saapuisi. Hän tiesi, ettei siihen menisi enää pitkään. Sasuke tulisi hänen luokseen, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. Hän oli määrännyt veljensä kohtalon ja odotti nyt itse sen täyttymistä.. Sasuke ottaisi rakkaudella vastaan kaiken tuskan ja kidutuksen, jota Itachilla oli tarjota hänelle. Ihanan tuskan. Ihanan kidutuksen. Piinan, jota Sasuke janosi koko ajan enemmän.

 

Kielletty rakkaus ei ollut kadonnut minnekään vuosien saatossa. Se oli vain voimistunut Sasuken vihasta, jota tämä tunsi veljeään kohtaan. Viha ja rakkaus olivat vahvistaneet tosiaan muuttuen pakottavaksi haluksi. Tuo rakkaus veisi heidät taivaasta helvettiin ja taas takaisin.

 

Oli piinaavaa odottaa, sillä myös Itachi rakasti veljeään. Jokainen hetki venyi entistä pidemmäksi vahvistaen hänen haluaan sulkea veljensä syleilyyn. Kiellettyyn, mutta suloiseen. Tappavan suloiseen.

Come and take the kiss
To free you from the summer sun
Come and take the kiss
Forget the rest I am the one
Come and know the bliss
Eternal youth, eternal hunger
Take my deadly lips of freezing fire and silent thunder

 

Itachi irrotti viimein katseensa metsästä, jota oli tuijottanut muistojensa vallassa. Sasuke ei tulisi tänä yönä. Hänen veljensä ei löytäisi häntä vielä. Siihen menisi aikaa, mutta hän odottaisi. Mies huokaisi hiljaa kävellen makuuhuoneeseensa. Hän riisui Akastukin kaapunsa käyden sitten makaamaan selälleen sängylle. Jonain yönä… hän ei olisi enää yksin…