LUOVANKYLÄN HISTORIA sivu 1

Päivitys tehty 2.1.2006

Our home willage/Kotikylämme Luovankylän historiaa 1-sivu

HÄVINNEET TALOT LUOVANKYLÄ

LUOPA ELI LOHIKOSKI ENNENVANHAA PIIRROS

SÄNTTI VANHATUPA PIIRROS

LENNI JOKIPII PIKKUTUPA ENNENVANHAA PIIRROS

LUOPA ELI LOHIKOSKI ENNENVANHAA PIIRROS

LUOMAANEN HALMEENSYRJÄSSÄ ENNENVANHAA PIIRROS

<
< PAJULUOMA//SANTAMÄKI/VIITALA ENNENVANHAA PIIRROS

<
SALMI MORTIKALLA ENNENVANHAA PIIRROS

Kirjoita mielipiteesi ja tietosi kylän historiasta
alla olevaan osoitteeseen, huomioin kaikki asialliset
esitykset kylän historian kannalla.
If you have some information from our Village, please
inform me and send the E-mail.
Om du vet eller om du har något att information from
vår by skriva E-mail till us
Google Search Box
TÄSSÄ KOVETTU HAKUMOOTTORI
kirjoita nimi jota haet kenttään
Esim. "ahti+hietikko"

This is what it will look like on your site. Luovanjylän koulutus LUOVANKYLÄN KANSAKOULUN LOPPULAULU 1967

Luovankylän koulutus/kansakoulu

Alkuvaiheessa oli koulua myös, mutta siitä kerrotaan myöhemmin, mutta nyt kerrotaan tilanne jonka perheemme on kokenut koulun uudistuksen muodoissa kun luovankylässä oli kansakoulu. Koulu oli sikäli poikkeuksellinen, että sen historiassa aina oli oppilaita kahden kunnan alueelta. Tässä nimet josta tuli lapsia Luovankylän kouluun Suutarinpäästä.

Sukunimiä luetteloituna : Rönnlund, Alanko, Sara,Puskala Kulmala,Tarkka,Kivimäki,Santamäki,Viitala,Lehtimäki,Nevala,Hakala,Ruohoketuri,Runsala

Vuonna 1952 oli muutosvuosi koulussamme, kun mm. Hietikon esikoinen meni koulutielleen

Tällöin alaluokat 1-3 kulkivat koulua ainoastaan lauantaisin sen kolme vuotta. Sensijaan yläluokka kulki koulua maanantaista perjantaihin. Opettajat olivat silloin Taimi nimisiä nimittäin Taimi Pukki/Paussu ja sijaisina Taimi Loukasmäki ja Taimi Piri sekä lopussa vakinaisena Auli Lahti. Sijaisuuksia oli siksi koska kouluun valittu vakituinen opettaja Paussu/Pukki luki sekä ylioppilaaksi ja myöhemmän opettaja koulutus laitoksen opettajana työnsä ohessa. Opettaja Auli Lahden kerrotaan käyneen pikaopetuksena opettaja koulutuksensa, joka oli 9 kk mittainen.

Esikoisen taival jatkui sitten kansalaiskoulussa 1959 syksyllä, jolloin vuorostaan kansalaiskoulu oli ensimmäistä vuottaan koulu muotoisena kokopäiväisenä, kuusipäiväisenä, siihen saakka se oli kurssimuotoinen. Autolla autoilija Veini Tarkka kuljetti oppilaat Luovankylästä klo 7 maissa aamulla ja takaisin n kello 17 maissa. Vai kerran vietiin ja tuotiin oppilaat päivässä.

Saman aikaisesti, syksyllä 1959, aloittivat Hietikon kaksoset koulunkäyntinsä Luovankylän opinahjossa. Koulumme oli silloin kaksi opettajainen ensimmäistä kertaa ja alakoulukin kesti 6 päivää viikossa. Alakoululaisia opetti Auli Lahti ja ylä koulua sitten Alussa Urpo Huolman (nykyinen eläinlääkäri Jurvassa) Vilho Ojaniemi Kauhajoelta ja Aila Koskinen ,myös kauhajoelta. Kunnes Saatiin Teuvan oma poika Seminaarin käynyt Jouko Siljamäki, joka sitten hoiti virkaa koulun lakkauttamiseen saakka, samoin teki Auli Lahti alakoulun puolella, siirtyen ennen eläkettään vielä Komsiin. Naisopettajaisen yläkoulun aikana hoiti puutyöpuolen opetusta Niilo Luopa Ja Martti Ketomäki joskus tuuraten. Tässä koulumuodossa sai ainoan täysimittaisen 7 vuotisen opetuksen 1952 syntyneet oppilaat, joka siis on pisimpää Luovankylä opinahjoa käynyt ryhmä kaikkiaan 12 oppilasta alussa.

Kävi kuitenkin, niin että kouluasetus taas muuttui ja samalla, kun ikäluokka 1952 siirtyi kansalaiskouluun myös seuraava 1953 syntynyt ryhmä meni kansalaiskouluun eli siitä tuli 2-vuotinen, siinä vaiheessa. Vielä seuraavana vuonnakin tuli muutos kansalaiskouluun ns. vapaaehtoinen 9 luokka ja niinpä kaksosten tiet erosivat tässä, toisen mennessä ammatilliseen oppilaitokseen yhdeksännen luokan sijasta, tosin sinnekin piti pyrkiä.

Tämä sama 1952 ryhmä sai kuulla myös aikaisemman koulunsa kuolin iskun nuijan kopautuksen muodossa koskapa koulua koskeva päätös tehtiin siinä valtuuston kokouksessa joka kokoontui silloisen kansalaiskoulun tiloissa, kirkkoa vastapäätä, ja tässä kokouksessa koulumme kohtalo sinetöitiin. Olisiko ollut Aulis Aaltonen tai Pekka Mattila joka päästi meidät seuraamaan tapausta kansalaistaidon tunnin korvikkeena. Ihmeeksemme kylän oma edustaja ei kommentoinut lainkaan tilannetta, jota tietenkin odotimme.

Sinetöidyn koulun elämä jatkui siis lukuvuoden 1966/1967 loppuun. Viimeiset oppilaat on kuvattuna Teuvan Joulu julkaisussa 2000, jossa pari virhettä kuvassa Sauli Luopa = Sauli Nevala , Markku Lahti (op. poika) on ilmeisesti Timo Tarkka koska Markku kulki silloin keskikoulua ja samassa autossa, jossa kaksosetkin ja oli 1953 ikäluokkaa. Keskikouluun meni luovankyläisiä koko ajan osa ikäluokasta ja yleensä 4 luokan jälkeen, joitakin lähtijöitä oli 5- ja 6- luokkalaisia, osa kyllä palasikin.

Mikä aiheutti koulun menetyksen? On tietenkin monen asian vaikutusta ,mutta kirjaan tässä muutamia lausuntoja, tuntoja , joita asiasta on ilmaistu.

- Lopetuspuheiden ilmaantuessa vanhempien asenne oli joillakin omituinen eivät mieltäneet oman kylän koulua tärkeäksi koska " se on hyvä että lapset menevät täältä sivistyksen pariin"

- Kokoukseen ei menty keskustelemaan vaikka lapset olivat juuri astumassa koulutielle.

- Pelättiin , että tulee yksiopettajainen ja epäiltiin opettajan kompetenssia.

- Myöhemmissä kannanotoissaan 1997 on opettaja myöntänyt, olleensa turhan lepsu asian suhteen eli puuttui uskallus olla ei mieltä päättäjien kanssa.

- Edellä jo viitattiin kylän edustajan toimintaan.

- Edellä kuvatussa tekstissä selviää koululaitoksen muutoksista johtunut lapsimäärän alenema ja koska oltiin kahdessa järjestelmässä ennen peruskoulua tuli keskikoulusta koululle oppilaita vähentävä tekijä.

- Säästö syistä kunta lopetti kouluja kuviteltiin suuren olevan kustannustehokkaan.

Koulu rakennuksena oli hyväkuntoinen ja aikaansa edellä olihan vanha palanut kivijalkaan 1939 ja sodan jälkeen saatu uusi oli keskuslämmitteinen viihtyisä valoisa ja lammin koulu. Sähkö tuli kouluun 1951 ja painevesi 1964 joten

asiat olivat siltä osin kunnossa.

Muina vaikutuksina kylään tuli kokoontumistilojen puute, kun koulu myytiin yksityisille ja samanaikaisesti vielä "valistustalo" = aurala muutettiin kuivaajaksi .

Vireiden opettajien puuttuessa kylä oli syvässä repressiossa pitkään urheilutoiminta ja liikunta näivettyivät oli jopa aikoja, ettei suksen latuja näkynyt missään

Sellainenkin identiteettiä vahvistava ja kulttuuri tietoisuus kylästä on käytännössä hävinnyt olemattomiin uuden sukupolven autoistuttua ja muututtua päiväkirkonkyläisiksi. Tämä 30-vuotinen hiljaisuus hieman lievittyi uuden kylätuvan myötä 1997 jolloin se vihittiin käyttöönsä. Jos tästä jotain opittiin tulisi päätökset jatkossa olla kylän toiveiden mukaisia eikä pelkän lyhytnäköisen säästöpolitiikan varsinkaan jos oppilaat siirretään homekouluihin hankkimaan itselleen hengityselin sairauksia ja oppimaan liikkumattomuutta sillä liikunta ja terveet elämäntavat olivat kyllä koulumme parasta antia tiedon lisäksi.

Kansakoulu ei siten koskaan saanut 50-vuottaan täyteen jäi siitä pari vuotta, josta sukumme vanhin, joka olisi sen koulun ensimmäisiä oppilaita, oli hyvin pettynyt.

Pisimmän kurssin saanut

ent. opiskelija

Email: ahtihietikko@hotmail.com